PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ POSITIIVISEEN UUTEEN VUOTEEN!

Aina koittaa aika, kun paha saa viimeisen palkkansa ja siirtyy eläkkeelle. Joskus eläkkeellelähtijä lähtee myöhässä, joskus ajallaan ja joskus ennen aikojaan. Työelämän jättämisen ajankohta kuvaa hyvin eläkkeelle lähtijän tekemän työn laatua ja sitä jäikö häneltä puhas pöytä vai yrittikö tai saiko hän edes mahdollisuutta pöydän puhdistamiselle.Onhan joskus myös niin, että pöytää ei enää saa puhtaaksi, joten se täytyy räjäyttää atomeina taivaan tuuliin.

Aina eläkkeelle lähtijältä jää taakseen aukko - suuri tai pieni, musta tai valkea. Mitä suurempi ja mustempi tuo aukko on sitä enemmän aukon täyttäjä tarvitsee aikaa ja tukea. Uudelle tulokkaalle täytyy antaa mahdollisuus muutokseen. On siis paikallaan katsoa tarkkaavaisesti eteenpäin ja antaa tukea kommentein sekä kannustuksin.

KYSYMYKSIÄ JA KYSELIJÖITÄ PISAA - VAAN VASTAUKSIA SAA VARROTA!

Viime vuonna meidän yhteisten asioiden hoidossa löytyi muutama valopilkku. Vasemmisto varoitti kuoliaaksi säästämisestä ja Kokoomus toi esille selkeän kaupunkimme kehittämisohjelman. On todella positiivista, että kaupungistamme löytyy moista asioihin perehtyväisyyttä ja idearikkautta. Ikävää on sen sijaan se, että kumpikin positiivinen oivallus jäi toteutumatta.

On positiivista nostaa esiin em. posiitiivisen asian negatiivinen puoli ja korjata se positiiviseksi. Meillä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyväksytään kaikki positiiviset jutut, tuetaan niitä yhdessä. Negatiivisen selkään puukottamisen, kateuden ja kaunan sijaan on ruokittava syntyneitä ideoita ja annettava niihin on oma panos.On viimeinkin nähtävä yhteinen etu ja vietävä sitä epäitsekkäästi eteenpäin.

Edessämme on ehkä viimeinkin tilanne, jolloin voimme personoimatta asioita ryhtyä yhteistyöhön ilman pelkoa valheellisen median murskaavasta jyräämisestä. Ehkä viimeinkin totuuden uhraaminen valheiden alttarille on ohi. Näin myös on mikäli yksissä tuumin asetamme rehellisyyden, avoimuuden ja yhteistyön tulevaisuuden tavoitteeksemme. Kannustakaamme uusia tuulia puhaltamaan tähän suuntaa - sillä silloin olemme kaikki voittajia. MEILLÄ ON VIIMEINKIN TILAISUUS, MIHIN TARTTUA!

Inhimillysyys on ihmisen piirre, joka erottaa ihmisen eläimestä. Sitä enemmän vaaditaan inhimillisyyttä, mitä epäinhimillisempi on inhimillisyyttä vaativa kohde. Oikeutta ja oikeudenmukaisuutta emme saa koskaan unohtaa, sillä silloin inhimillisyys muuttuu sääliksi ja vääryys saa jatkaa olemistaan. Mutta se paha, mikä on jäänyt taakse on syytä unohtaa ja jättää lopullisesti taakse, sillä katkeeruudella, kateudella tai kostolla ei rakenneta mitään. Kun vielä muistetaan, ettei pahuudenkaan varaan voi rakentaa hyvää tulevaisuutta, on aika katsoa hymyssä suin tulevaisuuteen ja vetää pytty, johon pahuus viimenkin plomsahti!

Valtuustokausi kahlattu puoleevällii

Ihmeellisyydet ovat osa Uudenkaupungin arkea. Jos muualle syntyy satoja uusia työpaikkoja, tuolloin lähes poikkeuksetta myös työttömyys väheneen. Toisin on meillä. Vaikka kaupunkiin on syntynyt, kiitos autotehtaan, satoja uusia työpaikkoja, ei työttömyytemme ole vähentynyt vaan lisääntynyt.

Uusikaupunki ei ole enää kuin 15 000 asukkaan kaupunki ja huoltosuhteeltaan vaarallisen vinoutunut, joten satojen uusien työpaikkojen pitäisi kohentaa kaupunkimme työllisyystilastoja merkittävästi eikä kääntää niitä entistä hullumpaan suuntaan! Mystisen kuvion kehitystä on sopiva aprikoida sopivalla porukalla eikä sillä ryhmittymällä, joka selittelee mokiaan, kaunistelee epännistumisensa ja tekee kaupunkimme tulevaisuudesta synkän mustan.

On aivan selvää, että kaupunkimme väkiluku on kasvanut ja siten myös kaupunkimme verotulot tulevat kasvamaan. Kun katsomme menneen vuoden valmistelua, päätöksiä ja toteutuksia, ei voi todeta juuri muuta kuin sen, että asiat voisivat olla PALJON, PALJON paremmin. Se vaan on niin, että mitä kyvyttömämpiä ihmiset ovat käyttämään kansalta valheella saamaansa valtaa, sitä kyvyttömämpiä he ovat näkemään oman kyvyttömyytensä vallankäyttämisessä ja siksi he sitä sitkeämmin roikkuvat vallassa ajaen kaupunkiamme turmioon.

Meillä elettiin säästöjen vuotta, mutta eihän mitään konkreettista säästämistä tapahtunut. Kaupungin sisäinen kaupunkilaisten maksamien veroeurojen vyörytys sai kiihtyä hallintokunnasta toiseen. Kun tämä hyväksyttiin, hyväksyttiin talouden vinoutuman jatkuminen. Kun vielä ns. säästöt suunnattiin sinne, missä on aiemminkin pysytty budjetissa ja säästetty jo kymmenet vuodet, voidaan puhua säästöjen osalta härkäpäisestä, perehtymättömyyteen nojaavasta, huippunsa viritetyn typeryyden voittokulusta.

Talouden kuntoon saattamiseksi hallituksen pitäisi ottaa sille kuntalain määräämä rooli eli vastata kaupungin taloudesta tulosvastuullisesti. Eikä tämä vaadi muuta kuin tehtävien jakamista perehtymissektoreihin. Yhdellätoista päänupilla saa paljon aikaan, kun niissä piileväksi jäänyt vataanottokyky ja aivokapasiteetti suunnataann oikein.

Yksi hallituksen typpi voi perehtyä kaupungin sisäisen laskutuksen tasoon vertaamalla, sitä vaikkapa muiden kuntien tai yksityisen sektorin hinnoitteluun, toinen tyypähdys voisi paneutua vastaavalla vertailulla kaupungin sisäisiin vuokriin, joku voisi ottaa perehtymisen kohteeksi vaikkapa kaupunkimme harjoittaman kilpailutuksen tai kaupunkiorganisaatiomme toimivuuden jne.. Kaikille halllituksen jäsenille riittäisi oma kiva vartin homma.

Hallituksen jäsenet avaisivat kollegoilleen oman perehtymisektorin ja näin, ilman polittiista tai henkilökohtaista pyrkyryyttä, pistettäisiin kaupungin talous kuntoon. Hyvin yksinkertaista toimintaa, johon normaalit ihmiset pystyvät; Mutta miksei tämä toimi meillä? Kymmenien vuosien aikana opittu toimintakulttuuri, tehdyt virheet ja kaveruus estävät tulosvastuullisen toiminnan kaupungissamme. Siksi valintamme on joko uudet tyypit tai edelleen jatkuva alamäki!

Hallituksen pitäisi johtaa kaupunkiorganisaatiota tulosvastuullisesti aina valmistelun valvontaa myöden eikä antaa asioiden valua omalla painollaan. Jo oman uskottavuutensa vuoksi hallituksen tulisi välittömästi puuttua kaupungissa vellovaan tuulimyllykoohotukseen. Ensin pitäisi selvittää kaupunkilaisille selkeät faktat haitoista ja riskeistä. Tämän jälkeen kiihkoton faktapohjainen keskustelu, tuulivoimaloiden haitta-alueella asuvien toiveiden kartoitus ja lopuksi näihin nojaava avoin, kuntalaisten tahtoa noudattava päätöksenteko. Eikä tämäkään vaadi päättäjiltä muuta kuin kuntalain noudattamista eli toimimista kapugin ja sen asukkaiden parhaaksi.

 SURKIAA ON, MUTTA KUIN SURKIAKSE VOI VIELÄ MENNÄ - VARMAAN SE MENEE       JUST NIIN SURKIAKS KUIN SE SURKIAS VOI MENNÄ, JOTEN SAMAAN MALLIIN

TAAS PALJASASTUI PUOLENMILJOONAN EURON KUPLA - HUOLIMATTOMUUTTA, OSAAMATTOMUUTA VAI RAJUA USKOA TUURIIN?

Ei ollut hurraamista viime valtuuston aikana jolloin vainottiin, valehdeltiin ja uskottiin utopioihin. Tuon seurauksena jäi uudelle valtuustolle miljoonien eurojen munausten tasapainottaminen. Tasapainottaminen on sujunut niin ja näin huithapeloiden, mutta onneksi autotehtaamme teki aikoinaan Mersu-diilin, jonka myötä kaupunkiimme on suorastaan satanut uusia työpaikkoja. Tästä johtuen taloutemme paraanee väkisinkin, vaikka päättäjät lyövät kapuloita kehityksen rattaisiin kuin hullut mottimiehet halkoa pinoon.

Meidän hallituksemme ei tiedä eikä eikä isommin pohdi sitä, kuinka vatupassi ja kirvesmies voi olla kalliimpi 15 tn Volvo kaivuria ja kuskia. Ajattelevatko hallituksen jäsenet kenties, että vatupassissa on jotain paljon Martellia tai Monneta kalliimpaa vai onko kyseessä yksinkertaisesti onnettomien päättäjien äärimmäisen surkea kyvyttömyys tai huippuluokan välinpitämättömyys? No nyt paljastuu bioetanoliutopian koko hinta kaupunkilaisille. Useista huomautuksista ja esityksistä huolimatta taas kerran kaikki on saanut valua päättäjien tekemättä vähääkään mokan torjumiseksi ja niin puolimijoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja on lurahtanut valuutan walhallaan.

Lieneekö meidän oikeistoenemmistöisen hallituksen ongelma siinä, että kaiken takana ovat perinteiset viljelijä- ja juristijohtoiset puolueet. Näissä ammateissahan ei työn suhteen voi puhua tulosvastuusta. Oikeudessa juristi voittaa aina ja tulipa satoa tai ei niin viljelijän laariin sataa aina rahaa. Olisiko siis viimeinkin opittava tehdyistä armottomista mokista ja pistää hallitukseen enemmänkin pätevät kuin puolueille sopivat oman edun ajajat. Muutokseen on mahdollisuus tammikuussa, tuolloin kannattaisi samalla vaihtaa ainakin yksi keskeinen lautakunnan puheenjohtaja ellei peräti kaksi!

                                 Täältäpä löytyy pohdittavaa, minne meni puolimiljoonaa?

                                        SIINÄ TEILLE JOULUA JA YULEVAA VUOTTA!

Murheellisen valmistelun ja surullisten päätösten kaupunki!

Viime tiistaina kaupunkimme valtuustossa oli historiallinen esitys. Kerrankin esitettiin satsaamista kaupungin kehittämiseen. Kuoliaaksi säästämisen sijaan tätä on, kuluvan valtuustokauden aikana, vaatinut SDP. Kuinkas kävi, kun kehitys esitys saapui valtuustoon? - Se kaatui demarijohtoisen vasemmiston vastustukseen. Syy lienee joko se, että esitys tuli oikealta tai se, että demarijohtoisen vasemmiston ei olekaan tarkoitus käyttää veronmaksajien rahoja kaupungin kehittämiseen.

Pieni vilkaisu kaupunkimme lähihistoriaan paljastaa missä mentiin ja mitä tiedetään. Kaupunkiamme on hehkutettu oikeaksi elinkeinoelämän Mekaksi, mutta kaikki faktat osoittavat päinvastaista: Ei uusia yrityksiä, ei uusia työpaikkoja, ei parantuneita palveluita, ei laskeneita veroja tai taksoja vaan aivan täysin päinvastaista. Se joka pitää tätä toistuvaa epäonnistumista suurena elinkeinopoliittisena menestyksenä, osoittaa sen, että ei tiedä mitään menestyksestä ja vielä vähemmän elinkeinoelämästä.

Kehittämisen sijaan vasemmisto olisi ollut valmis antamaan, mafiatyylisesti edenneen esityksen mukaisesti, 37 000€ rahaa paikallislehdelle. Kun katsomme täst´ vinkkelist ihmisiä ja viime vaalien rahoitus sekä tukikuvioita, voidaan todeta kaiken takana olleen velan takaisinmaksun tai rahoittajan äänen noudattamisen. Määrätyt tyypit saivat rahaa ja palstatilaa ja nyt oli takaisinmaksun aika. Jossain yhteiskunnissa tätä sanotaan korruptioksi, mutta meillä on se on normaalia toimitaa.

Vasemmistomme tukee yrittäjien esitystä, jota ei laadi yrittäjä ja jonka pistää liikkeelle ei yrittäjä ja jonka tuo hallitukseen ei yrittäjä. Mikä koomisinta, koko ketju päättyy siihen, että anottu raha pitkälti päätyy esityksen laatineen ei yrittäjän työnantajalle. Tämä taas jatkaa vääristelevää utisointia raumalais-laitilalaisesta Winnovasta... Näin tämä paletti pyörii, mutta kuinka kauan? - Ottavatko vaemmistolaiset vallan vasemmistossa vai jatkavatko samat nynnyt ja vasemmiston ökyporvarit edustajina kaupunginhallituksessa hyysäten lähipiiriään hamaan kuntaliitoksen asti?

TOUTUUTTA EI ELETÄ, EI KOETA - SE LUETAAN!

Draguztalovskin maitokolhoosissa elettiin kovan päätöksen aikoja. Maidon tuotantotarve oli romahtanut 25% ja johtoporras pohti, millä selvitä syntyneestä valtawasta ongelmasta. Kaikille hyvää tarkoittava, käytännön asioista mitään tietämätön, kolhoosinjohtaja Atshov esitti: Lypsetään vain kolmesta utareesta ja maidon tuotanto vähenee väkisinkin 25%. Jos näin ei tehdä, koko kolhoosi törmää jäävuoreen ja uppoaa talousvaikeuksiin. -Voi äiti huokaukset kuuluivat niin kolhoosin kuljetushenkilöiden kuin tuotantotekijöiden edustajien suusta.

Tuotantotekijöistä Joukonoovits esitti: Jatketaan entiseen malliin ja kaadetaan ylituotanto maahan. Paikallinen lehti kertoo kaiken olevan hyvin ja vaikenee ylituotannosta ja maidon maahan kaatamisesta. Joukonoovits toteaa edellisen vakuudeksi lehden muokanneen aikasemminkin totuutta kertomalla ennätystuloksista, jotka olivat keksittyjä. Myhäillen Leanova ja Jaanuska nyökkäili Joukoonovitsin ehdotukselle.

Kuljetus- ja tekniikkaosaston Sepikovits nousi puhumaan kohentaen samalla hihassa olevaa nauhaa(punaista): Onhan se niin, että jos meillä on 25% ylituotantoa, niin meillä on 25 % liikaa lehmiä ja työntekijöitä. Meidän on siis vähennettävä lehmiä ja lypsäjiä, painottaa Sepikovits. Joukonoovitsin joukoissa alkaa sadattelu: Tuo on kansanvihollisen puhetta, meidän on pidettävä huolta työntekijöistä ja lehmistä!

Viimein puhumaan nousee lypsyjakkaravastava Rakenevits: Jospa yrittäisimme saada ylituotannon kaupattua jonnekkin, jospa ryhdymme tekemään juustoa tai muita jatkojalosteita. Rakenevits päättää keskustelun, että tämä on paras vaihtoehto kolhoosin talouden tasapainottamiseksi. Jälleen alkaa Joukoonovitsin joukoissa ölinä ja urputus: Talous on vain väline, nyt ei puhuta kehittämisestä vaan sopeuttamisesta, kuuluu mutinan seasta. Antitsivhitsi tuhahtaa: On kansanvihollisen toimintaa esittää moista soopaa ja kuluttaa kolhoosin johtokunnan aikaa joutaviin haihatteluihin. Myös Jaanuska on edellisen kanssa samaa mieltä ja toteaa, että hänelä on kiire kolhoosin tetteriin valmistamaan näytelmää: Mitä rauhallisempi lysytahti sitä korkeampi elämänlaatu!

Edistyksen hengessä kolhoosin johtokunta päättää perustaa toimikunnan, joka sisältää vain edistyksellisiä ja vastuullisia voimia. Rakenevitsille ja  Sepikovitsille näytetään ovea, mutta muuten toimikuntaan listään muutama avarakatseinen ulkopuolinen: polttoainevastaava ja lehden tiedotusvastaava. Muutamien kokousten jälkeen toimikunta päätyy ehdotukseen, jonka kolhoosin johokunta hyväksyy änin 6-5.

Paikallislehti uutisoi isolla:
KOLHOOSIN TULEVAISUUS TURVATTU - KESKUSAUTIOLLA JAETAAN KOLHOOSIN MAHTAVAN MENESTYKSEN  JUHLISTAMISEKSI VALKOVENÄLÄISIÄ JA PAAHDETTUJA AURINGONKUKANSIEMENIÄ!

Toimikunta päätti totuuden olevan sitä mitä kansa lukee ja sitä kansa myös tukee. Kun kansa lukee jotain hyvää, on myös tulevaisuus hyvä; Niinpä paikallislehdessä uutisointiin kansan  kylmyyteen kouliinnuttamisohjelmasta eli lämpötilan laskemisesta työyhteisöissä, harrastuspaikoissa ja asunnoissa - ei teatterissa. Kolhoosin 150 oppilainen koulu muuttuu yksi luokkaiseksi ja yksi opettajaiseksi, jotta lasten yhteishenki ja yhteisöllisyys paranee. Kolhoosissa lopetetaan kokonaan oluen ja viinin käyttö ja ne korvataan omalla jalostella, valmiiksi pullotetulla valkovenäläisellä. Jatkossa joka lauantai Draguztalovskin kekusautiolla järjestetään harraste- lastentapatumia, joissa tarjotaan ilmaiseksi valkovenäläisiä hömpsyjä - koskee myös mökkiläisiä.

Lehti päättää juttunsa haukkumalla Sepikovitsin yhteistyökyvyttömäksi riidanhaastajaksi ja kehityksen jarruksi. Aivan viimeiseksi jutussa todetaan lypsyjakkaroissa olleen siinä määrin ongelmia, että niistä aiheutuneiden tappioiden vuoksi Rakenevits lähetään lypsyjakkaran jalan -vuolemiskursseille Siperiaan!

NYT MAKSETAAN ELINKEINOHULLUTTELUA - HALLITUS SÄÄSTÖJEN KANSSA PAKKKO RAOSSA!

Jos tädillä olisi munat, olisi hän setä tai itse niin halutessaan henkilö. Jos kaupunkia olisi hoidettu hyvin, olisi sen talous kunnossa ja meillä olisi rahaa. Ikävä vaan, että täti on täti ja köyhä on köyhä. Asiat eivät muutu valehtelemalla paremmaksi. Päin vastoin mitä myöhemmin asiota ryhdytään korjaamaan, sitä enemmän on korjattavaa. Kun on kyse kuntataloudesta, vuosien mokien oikominen tekee kipetä. Tästä joku varoitti jo 2009 ja sama saatiin kuulla paljon korkeammalta 2013.

Lienee kohtuullista muistuttaa, että elinkeinopolitiikkamme ei ole tuottanut kuin rupia veronmaksajan ahteriin.TÄÄLTÄ TILASTOIHIN NOJAAVAA FAKTAA. Pelkästään Tontonmäen mokailun hinnalla olisimme tehneet samanlaisen hallin kuin Mynämäki, Vehmaa tai taivassalo, jotka eivät rakentaneet omia tontoilujaan. Jos olisimme jättäneet miljoonien risteykset tiet ym. muut mitenkään rahoittajaa eli kaupunkilaista palvelevat hankkeet tekemättä. Olisi meillä miljoonia enemmän rahaa, vähemmän velkaa, paremmat palvelut tai alhaisemmat taksat ja verot!

On käsittämätöntä, että nyt syytetään nykyistä hallitusta siitä, ette se, eväisiinsä nähden, kohtuullisesti yrittää panna kaupungin taloutta kuntoon. Minua ihmettyvät ainoastaan he, ketkä ovat valmiita viemään sadoilta lapsilta 40 000€ vuoksi hyvän harrastuksen, mutta ovat valmiita antamaan lähes saman summan turkulaiselle lehdelle. Jotta tällaisten houkkien hölmöyden tähti loistaisi oikein voimalla synkkää, mustaa, pikistä ja rikiltä lemahtavaa liekkiään, muistaakaa heidän olleen valmiita pistämään jopa miljoonia Novida kuvioihin!

Lapsilta ja köyhiltä poroporvareille viety mammona, palvelut und turvallisuus olivat ne syyt, mitkä yritettiin aikoinaan torjua luomalla kunnat. Meillä tämä kuvio on kääntynyt toisinpäin: Kunnallisilla kuvioilla pyritään siirtämään tavallisen kansan verovaroja varakkaille jopa kaupungin ulkopuolisille ökyille. Jotta tämä meidän erikoisuutemme: superhölömöys olisi oikein megasuperhölömöyttä, meillä juuri he ketkä lupasivat pitää köyhän kansan, lapsien ja heikkojen puolta, riistävät heitä säälimättömimmin. Voi pimeyden pimein musta sopukka, kuinka syvässä synkkä typeryys istuu joidenkin päissä. Elinkeinhölömöilymme on nousut jo kolmanteen potenssiin.

Eikä tuota 40 000€ tarvitse edes liikuntapuolelta ottaa. Riittää, kun estetään kaupungin hallintokuntien välinen rahojen vyörytys. Onhan käsittämätöntä, jos nuoriso- ja liikuntatoimen budjetista yli neljäviidesosaa menee lyhentämättömänä tekniselle puolella. Siis sektorille, joka ei edes budjetti-infossa vaivudu selittelemään toimintojaan. Hallituksen pitäisi viimeinkin tukkia tämän kaupungin vuotokohdat eikä nirhata hengiltä opetusta, nuoriso- ja liikuntatoimea sekä kulttuuri puolta. Minä pistäisin tylysti 10 prosentin säästövelvoitteen tekniselle puolelle. Niin hintaista on sen touhu, että siellä on mistä siästee!TÄÄLLÄ LISÄÄ OPISKELTAVAA

DEMARIT AJAVAT NIKULAA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI

Maija Junkola-Lehtonen on toimut kaupunginhallituksen puheenjohtajana miltei valtuustokauden puoleen väliin asti. Silmiin pistävänä johtajuusperiaattena Junkola-Lehtosella on ollut sovittelevuus ja vastapuolen näkökantojen ymmärtäminen. Ilmeisesti juuri näistä syistä johtuen, puheenjohtaja on otettu demarien maalitauluksi.

Jonkun kerran Junkola-Lehtosen kanssa jutelleena, voin todeta hänellä ymmärryksen lisäksi olevan se piirre, ettei hän iske puukkoa kenenkään selkään eikä juonittele. On ikävää, jos vastapuoli käyttää tätä härskisti hyväkseen pelatessaan likaista peliään. On ilman muuta selvää, ettei pelistä voi odottaa juuri mitään, jos toinen pelaa jääkiekon ja toinen ringeten säännöillä.

Koko alkukautta on lähes koko ajan sävyttänyt jonkimoinen asiaankuulumaton häiriötekijä, jota vielä media paisuttelee. Kun hallituksen puheenjohtaja kirjoittaa yhteistyöstä, niin valtuuston puheenjohtaja kuittaa tämän päinvastaisilla väitteelle - media on tietenkin sama. Viimeinen hallituksen puheenjohtajan kimppuun käynti liittyy Novida episodiin, jota sama media jälleen yksipuolisella uutisoinnilla ja tiedon pimittämisellä ruokkii.

Annettuun julkisuuskuvaan verrattuna ja eväisiinsä nähden kaupunginhallitus on saanut varsin paljon aikaiseksi, joten puheenjohtaja on onnistunut tehtävässään vähintään tyydyttävästi. Enkä usko, jos Junkola-Lehtonen päättää jättää tehtävänsä, että olisi kysymys jaksamisesta vaan pikemminkin kyllästymisestä sekä  järkevästä ajankäytöstä. Ehkä hänen mielestä, joku kuka on pääsääntöisesti paikkakunnallam kykenee häntä jouhevammin hoitamaan hallituksen puheenjotajan tehtävät.

Tässä tapauksessa luonnollinen valinta Kokoomuksen paikalle on Seppo Nikula. Tähän maaliin ovat hallituksen demarit mediansa kanssa pelin pelanneet. En yhtään epäile Nikulan sovittelemis- tai yhteistyökykykä, mutta häneltä löytyy myös koettua kovuutta. Niin ikään Nikula on käynyt  aikoinaan hiukan erilaisen demarikoulun; Silloin puolueella oli tuhdisti enemmän valtaa, voimaa ja olivat hallituksen pöydän ympärillä istujatkin täysin eri kaliperia: Ahonen, Vartiainen ja Savolainen.

Nyt vasemmiston merikittävät jäsenet hallituksessa rajoittuvat Merja Koskeen ja Harto Forssiin. Ylimielisyyden sijaan nämä kaksi vastaavat, kun heiltä kysytään eivätkä he vaikene ja piilottele kansalta ja kysymyksiltä. Merja Koski on ollut hyvin ja selkeäsanaisesti esillä, mutta etenkin Forss on näyttänyt niin periaatteellisuutensa, kuten myös sen, että päätöksiä tehtäessä mennään järki ja kaupungin etu päämääränä. Toisaalta näkyyyhän mainitun kahden lisäksi muitakin hallituksen vasemmistolaisia ja heidän tekstejään julkisuudessa - teatterissa ja keräämässä ääniä  turkulaisille puoluetovereille.

Kunpa Harto olisi demari, silloin hänellä olisi riittävän isot poliittiset hartiat vasemmiston saattamiseksi yhteistyön tielle. Harton, kokemuksesta ja tiedoista ei ole kyse vaan pienen ryhmän rististä. Taitaakin olla niin, että Hartoa kuunnellaan enemmän oikealla kuin vasemmalla.


Omalla touhullaan ja mediansa avulla demarit ovat saamassa Nikulan hallituksen puheenjohtajaksi ellei lopullinen ratkaisu ajaudu neljän yhden jäsenen ryhmän valtuutetun liitouman käsiin. Pitänee muistaa, että paikkajon suhteen meillä syödään sanat ja sopimukset niin oikeaka kuin vasemmalla. Saattaa siis käydä niin että iso luuta lakaisee kunnolla ja tämä lienee myös toivottavaa. Onhan kaikkien etu, että vallassa ovat he ketkä osaavat käyttää valtaa kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi. 

YRITTÄMISTÄ VAI KERJÄÄMISTÄ 2010-LUVULLA ?

Yrittäminen on yksinkertaisesti sanottuna sitä, että tahaa tulee enemmän kuin menee. Kun rahaa tulee rutkasti muuttuu yrittäminen onnistumiseksi. Suurin osa yrittämisestä perustuu perustarpeiden ja palveluiden myyntiin. Myynnin onnistumisen taas ratkaisee niiden laatu ja hinta.

Suurimmalle osalle yrittäjistä on ihan sama myydäänkö kaupungissa kerran tai kaksi vuodessa runsainmäärin lakritsaa ja t-paitoja. Elintarvikekauppiaat myyvät ruokaa sen mukaan, kuinka nälkä kurniin vatsaa. Kamerakauppias myy kameran, kun tarjous ja kysyntä kohtaa. Hammaslääkäri myy palvelujaan, kun jonkun hammasta särkee. Samaa luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Ei kukaan mene hammaslääkäriin juurihoitoon,  osta kameraa tai käy ruokaostoksilla vain siksi, että kaupunkiin saapui lakritsakauppiaita. Paikalliset yrittäjät tarvitsevat asiakkaita ja mielummin uskollisia asiakkaita eli asukkaita. Tuskin kukaan kiistää sitä, että mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän yrittäjiä.

Yrittäjien kannalta uudet asukkaat tuovat kasvua eli muuttovoitto on se mitä yrittäjät haluavat. Pahinta mikä yrittäjää voi kohdata, on hänen toimipaikkakuntansa muuttotappio. Jos kunta menettää asukkaistaan 15 prosenttia, on kunnassa juuri tuon verran vähemmän ostovoimaa. Tilanne kiristää kilpailua ja laskevilla markkinoilla osa yrittäjistä häviää kokonaan eli he joutuvat pistämään lapun luukulle.

Luonnollisesti paikkakunnan työllisyys ja sen asukkaiden  varallisuus vaikuttavat yrittäjien menestymiseen. Mitä paremmin paikkakunnan työväestö tienaa, sitä paremmin menee yrittäjillä ja sitä parempia ovat yrittäjien paikkakuntalaisille tarjoamat palvelut.

Mikäli kunnan elinkeinopolitiikka epäonnistuu ja se menettää asukkaita, on yrittäjien selviytyäkseen kyettävä korvaamaan pois muuttaneet asukkaat eli asiakkaat uusilla. Yrittäjien/yrittäjän on kyettävä tekemään jotain, jolla hän saa asiakkaat tulemaan kauempaa ostoksille. Pohjanmaalla on muutama varsin pieni paikkakunta, jossa näin on toimittu onnistuneesti.

Maailma muuttuu ja edellä esitetyt teoriat alkavat olla historiaa. Nettikauppa on tullut ja valtaa voimakkaasti markkinoita. Sen luotettavuus on kasvanut, siitä on tullut monipuolista ja se on muuttunut nopeaksi ja palvelevaksi. Kun vielä huomioidaan nettikaupan edullisuus, on sen huomiotta jättäminen selkeää realismin puutetta.

Nettikaupan murrosta tukee sähköisen median esiin marssi. Miksi ostaa pienemmistä valikoimista, kalliimmalla hinnalla ja hankalammin, jos on olemassa parempi vaihtoehto? Nettikauppa tulee ja tuo tavarat kotiin varmasti, nopeasti ja edullisesti. Siinä faktat, joita ei mikään muuta ja jotka muuttavat koko kaupankäynnin. Ei kukaan maksa viidensadan telkkarista kahdeksaasataa vain siksi, että kaupunkiin on kerääntynyt lakritsikauppiaita ja vastaavia.

Luonnollisesti tapahtumat tuovat paikkakunnalle väkeä ja lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä. Tapahtuman kasvaessa suureksi, se myös saa muualta tulevat ihmismassat nauttimaan tapahtumasta - tuolloin tapahtuman täytyy olla kaliberia Kotkan meripäivät tai Jyväskylän suurajot.

Paikkakunnalla, kunnan tai yhdistysten järjestämistä, pikkutapahtumista hyötyvät varsin harvat yrittäjät ja yritykset. Varmin hyötyjä on media, joka saa ilmoituksista varmat tulot välittämättä siitä, tuliko tapahtumaan ihmisiä tai ei. Jos tapahtuma vetää runsaasti väkeä, liityvät tuolloin hyötyjiin ravintolat ja huoltoasemat. Mikäli tapahtuma saa ulkopaikkakuntalaiset vieraat jäämään tapahtumapaikkakunnalle yön yli, myös majoitusyritykset liittyvät hyötyjiin.

Esim. toritapahtumat ovat mukavia kaupunkilaisile ja ne saavat mökkiläiset piipahtamaan keskustassa. Mutta  jos nämä tapahtumat ovat jollekin päättäjälle niin tärkeitä, että niiden vuoksi on ajettava alas kuntalaisten peruspalveluja, irtisanottava kunnan työntekijöitä, nostettava veroja ja taksoja, on tällainen päättäjällä mielessä aivan jokin muu kuin tomiminen kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi!

Jos haluamme yrittäjien parasta, se on samalla parasta myös  koko kaupungille - kyse on uusista asukkaista eli uusista asiakkaista. Kaikki muuttoliikettä kiihdyttävä on kaupungissamme torpattu ja sitä on jopa päätöksillä järjestelmällisesti jarrutettu. Lapset ja yleinen viihtyvyys ratkaisevat muuttamisen lyhyellä säteellä ja nämä olemme laimilyöneet. Pidemmältä muutetaan vaikka Talvivaaraan lähistön kauniiseen luontoon, siksipä, kiitos autotehtaan, kaupunkimme väkimäärä nousee edes jonkin verran.

Nyt kaupunkiin, Hotelli Aquariuksen lähelle, mahdollisesti nouseva kerrostalokaavailu on todellista yrittäjyyttä, joka lisää kaupungin matkailun majoitusmahdollisuuksia ratkaisevasti. Jos hanke toteutuu ilman kaupungin roolia rahoittajana tai takaajana voidaan puhua yrittäjyydestä, josta koko kaupunki hyötyy. Kaavaillun rakennuksen käyttäjilleen tarjoama merinäköala on ainutlaatuisuudessaan vetovoimainen ja ratkaiseva hankkeen onnistumisen kannalta. Kaupungin ainoaksi rooliksi jääneekin ettei maisemaa pilata humisevilla jättimyllyillä.

PALKKOJEN JÄÄDYTYS ON TYPERINTÄ MITÄ NYT VOI TEHDÄ!

Kaikki on luovuudesta ajattelusta kiinni. Kun kiskot asetetaan näin, on niillä paha ajella ja raideliikenne hankaloituu väkisinkin.

On itsestään selvää, että EK:n Venäjä, Venäjä, Venäjä -neroilija ja puhehemies Häkämies kuuluttaa palkkamalttia vuoksiksi eteenpäin. Tästähän pojalle maksetaan. Hyöty palkkamaltista on hiukan toisenlainen, jos sitä pohditaan koko yhteiskunnan kannalta, sillä esim. julkisen sektorin palkat maksetaan pitkälti veroista.

Kuinkas käy, jos Häkämiehen vaatimus toteutuu? Emme voi Suomessa määritellä esim. öljyn tai soijan maailmanmarkkinahintoja saati edes vaikuttaa valuuttamme kurssiin, joten näiden muuttuessa lukkoon lyödyn palklatason ostovoiva saatta muuttua. Harvemmin tämä muutos tapahtuu ostovoimaa lisäten ja lähi tulevaisuudessa se EU:ssa laskee ellei peräti romahda.

Kun palkkojen ostovoima romahtaa, romahtaa myös palkoista maksettavien verojen arvo. Veroilla ei mitenkään pystytä rahoittamaan julkisia palveluja entiseen malliin, joten mitä tehdään? Nostetaan veroja, se on yleisin lääkkeemme. Ikävä vaan, että olemme kulkeneet tuon tien loppuun, sillä kansalla täytyy olla rahaa myös elämiseen. Entä auttaako kuntakenttäremontti?

Meillä on joillakin aloilla viiden vuoden irtisanomissuoja esim. kuntaliitosten varalle. Tämän johdosta säästömielessä kaavaillut kuntaliitokset eivät pelkästään kavenna demokratiaa vaan myös lisäävät säästöpaineita. Kun usein kuntaliitosten yhteydessä palkat suhteutetaan,  ne kasvattavat selkeästi kuntien kuluja viideksi vuodeksi.

Jos siis haluamme turvata tulevaisuudessa yhteiskuntamme toimivuuden ja esim. julkisetpalvelut, meidän on turvattava verotuotto, jolla po. palvelut rahoitetaan. Eikä tämä luonnistu millään mahtikäskyillä tai laeilla, vaan ainoastaan rahalla. Jos joku väittää toisin, on hän eksynyt Portugalin poluille ja Kreikan kujille!

Viiden vuoden irtisanommissuojan sijaan me tarvitsemme viiden vuoden kannattavuustakuun vientiteollisuuden investoinneille eli yhteiskunnan on taattava, että se turvaa yrityksen kannattavuuden ja työntekijöiden palkat niiltä osin, mihin valtiovalta voi puuttua. Käytännössä tämä tarkoittaa esm. energian verotusta, jossa määrätyt tuotteet ovat myyntihinnan osalta suurimmalta osin veroa. Näin turvaamme koko yhteiskuntamme säilymisen sellaisena, ettei ketään jätetä.

Luonnollisesti yhteiskunnan toimivuutta voi mekoisesti tehostaa järkeä käyttäen. Entinen ministeri Kyllönen oli hyvä esimerkki jämäkkyydestä, jolla pidettiin hankkeet kurissa ja kuosissa. Ministerit Räty ja  Laasonen-Grahn ova samoilla linjoilla, joten ei kaikkea ole vielä menettetty. Meidän pitää puuttua todellisiin ongelmiin eikä seurauksiin ja käyttää järkeä, muuten emme voi säilyttää elämisen laadukasta tasoamme.

Monet kunnan järjestämät palvelut ovat tarvitsijalle välttämättömiä, joten ne on tehtävä olipa sitten rahaa tai ei. Tämän vuoksi rahan on pakko löytyä jostain, emmehän voi loputtomasti toimia velalla ja kaataa kaikkia murheita heidän niskaansa, ketkä eivät enää saa velkaa vaan joutuvat maksamaan edeltäjien ottamat velat!

TÖPPÄRIT OVAT KUNNISSA KUNNIASSA!

Jääkiekossa parempi pelaa huonoa paremmalla tasolla ja myös tienaa huonoa paremmin. Kukaan ei kyseenalaista paremmuuden suhdetta palkan suuruuteen. Vai oletteko joskus kuulleet jonkun vaativan suomalaisille III-divisioonan palaajille NHL:n palkkoja. Eipä ole näin käynyt, vaan paremmuus ja palkan suuruus kulkevat käsikädessä. Sama pätee kaikkeen urheiluun.

Niin ikään työelämässä ja yrityselämässä paremmat palkitaan huonompia suuremmilla summilla vai onko joku kuullut, että esim. jatkuvasti juttunsa häviävä lakimies tienaisi juttunsa lähes takuuvarmasti voittavaa kolleegaansa enemmän. Näin se on muillakin elinkeinoelämän ja työmaailman sektoreilla, tuloksesta maksetaan ja ruhtinaallisesta tuloksesta maksetaan ruhtinaallisesti.

Urheilussa ja työelämässä tulos ratkaisee. Yksikään mukavamies ei saa johtaa esim. ydinvoimalaa vain siksi, että hän on mukava mies. Tehtävään vaaditaan osaamista sekä pätevyyttä ja niistä maksetaan. Urheilussa ja normaalissa työelämässä ovat selkeät vaatimukset tai hommasta saa kenkää. Jo tehtävään valittaessa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja pätevyyteen. Joskus haetaan työntekijöitä isolla rahalla vain siksi, että rekrytoija vaatii parasta ja haluaa pärjätä kilpailussa.

Koskaan jääkiekkojoukkuetta kasatattaessa ei valmentajaksi tai maalivahdiksi valita ketään sellaista, joka ei osaa luistella tai ei ole edes koskaan nähnyt jääkiekkopeliä. Eikä koskaan ydinvoimalanjohtajaksi valita tyyppiä joka tietää sähkön tekemisestä juuri sen kuinka polkupyörän dynamo toimii. Valinnat niin urheilussa kuin normaalissa työelämässä tehdään tulosvastuullisesti. Mikäli tulosta ei tulee vaihdetaan viimekädessä seuran tai yrityksen hallitus.

Uskon ettei kenelläkään ole pienintäkään ymmärtämisvajetta edellä esitetyn suhteen. Tulos tai ulos, on hyväksytty tulosvastuullinen toimintaperiaate. Entäpä poliittisten päättäjien johtamat organisaatiot, valitaanko siellä pätevin, noudateetaanko tulosvastuuullisuutta ja etsitäänkö tehtäviin parhaita tekijöitä? Jokaisen sopii katsoa ympärilleen ja pohtia esim. kunnallisen organisaation toimivuutta, jossa lautakunnat, hallitus, valtuusto ja jopa, lakisääteinen tarkastuslautakunta valvovat kaiken sujuvuutta.

Lain mukaan kuntien luottamushenkilöiden on toimittava kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi. Laki ei vaadi ainoastaan hyvää toimintaa luottamushenkilöiltä, vaan se edellyttää heiltä parasta mahdollista toimintaa. Toteutuuko kunnissa tai valtion tasolla lain henki parhaaksi toimisesta? Onko tulosvastuu se mittari, millä esim. kunnan toimintoja, luottamushenkilöiden tai virkahenkilöiden onnistumista mitataan? Jos näin on, niin väen vähentyessä kunnasta ja palvelujen huonotuessa sekä maksuja korotettaessa luottamushenkilöt ja virkahenkilöt vaihtuvat kunnassa!

Jossain kaukana, missä meri on etäällä rannasta, lojuu taantuva kaupunki, joka on myynyt miljoonilla kaupunkilaisten omaisuutta, ajanut alas kuntalaisten palveluita, nostanut veroja sekä taksoja ja siinä sivussa menettänyt lähes 20% asukkaistaan. Olisiko oikein, jos selkeiden epäonnistumisten ketjun seurauksena ja katkaisemiseksi  vaihdetaan luottamushenkilö- tai virkahenkilöjohtoa? Jos entinen meno saa jatkua, missä toteutuu lain vaatimus kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi toimimisesta. Onko koko päätännästä tullut muutamien tyyppien leikki/elvistelykenttä, jossa luottamushenkilöt pitävät kuntalaisille kalliiseen hintaa kiinni paikastaan ja turvaavat töppäilevien virkahanikilöiden työn loputtoman jatkumisen?

RAHALLA SAA JA SOITTO SOI VAI SAAKO TAI SOIKO

Yleensä tunnustettu tosiasia on se, että tässä kapitalistisessa maailmassa saa siinä suhteessa parempaa mitä enemmän lyö rahaa tiskiin. Tämän väittämän hyväksyy jokainen, oli sitten kyse urheilusta tai kuulttuurista: liigakiekkoilijalla, Yamahalla, Pearlilla ja Hammingilla on hintansa - korkea, perusteltu ja käypä hinta.

Siispä, jos haluat hyvää, varaudut myös maksamaan hyvästä hyvän hinnan. Jos haluat parasta, joudut panemaan hintasi muita paremmaksi. Niinpä Yamaha ja Pearl maksavat monikertaisesti enemmän kuin kuin värikkäät halpakilpailijat. Hinta on laadun tae, se on markkinatalouden perusjuitsu!

Kaikki edellä esitetty pätee yhteiskunnassamme. Koko homma toimii rahan voimalla und tavalla jonka hölmökin hoksaa: Kukaan ei ole valmis maksamaan litrasta maitoa enemmän kuin kahdesta litrasta. Rahan arvon tunnustaminen ja ymmärtäminen on yhteiskunnassamme itsestään selvyys. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, jos ei ole rahaa tai kuuluu siihen armottoman pieneen vähemmistöön, joka ei kykene sisäistämään rahaa arvoa toiminnan määrittäjänä ja sen arvoa kaupantekovälineenä. Jälkimmäinen on synnyttänyt sananlaskun: Ei hän ole tyhmä, joka pyytää vaan hän joka maksaa!

Jos esim. jossain valitaan johtaja, joka ei tiedä tulevasta toimialastaan yhtään mitään, luulisi johtajuuden liittyvän äärimmäisen simppeliin toimintaan ja siitä maksettavan varsin alhaista palkkaa.
Jos kuitenkin kokkematon johtaja vastaa jopa ihmisten terveydestä, lasten tulevaisuudesta jne. ja hänellä on huippupalkka, voimme vain ihmetellä kuinka tämä on mahdollista?

Vielä suuremmaksi ihmetys muuttuu, jos johtajaksi valittu ei kykene vähäisimmässämäärin hoitamaan tehtäviään tyydyttävästi ja hän saa jatkaa hommassaan hommelointiaan. Tällainen kuvio ei kuulu vastuulliseen demokratiaan eikä tulosvastuulliseen markkinatalouteen saati edes fasismiin. Toimtaa voidaan pitää arkikäytäntönä vain joissain totalitarimin muodoissa: natsismi, yksinvaltius tai väärin toteutettu komminismi - niissähän yhteisellä omaisuudella ei ollut mitään arvoa! Edellämainittuja totalitarismin mutoja yhdistää tiedon panttaus, manipulointi und syyttely. Ikävät asiat unohdetaan, kavereille petaamisesta vaietaan ja kansalle tarjotaan median avustuksella katteetonta glooriaa!

Siis jos maksat hyvin saat hyvää ja Yamahasi sekä Pearlisi soi sulosävelin ja sama pätee kaikkeen muuhunkin, jos kyseessä raha!

Pyyhkivätkö Ukin demarit ahteriaan Forssan julistuksella?

Ote legendaarisesta Sosialidemokraattisen puolueen Forssan julistuksesta vuodelta 1903:

"Sosiaalidemokraattinen puolue Suomessa tulee aina kaikissa valtiollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä valvomaan köyhälistön luokkaetuja ja vastustamaan tarmokkaasti kaikkea luokkavastakohtien himmentämistä sekä työntekijäin käyttämistä porvarillisten puolueiden hyväksi, joiden kanssa puolue voi yhtyä yhteistoimintaan ainoastaan silloin, kun se voi tapahtua puolueohjelmaa sivuuttamatta.

Sosiaalidemokraattinen puolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. Se tuomitsee ja vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa sekä kaikkea valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen köyhälistölle kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman suuren vaikutusvallan."

Forssan julistus määritteli aikoinaan Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan tuleviksi vuosikymmeniksi. Pitkälti SDP:tä saamme kiittää kahdeksantuntisesta työpäivästä, viisipäiväisestä työviikosta, lomista, tasa-arvoisesta terveydenhuollosta, opetuksesta ja siitä suomalaisesta yhteishengestä, jolla yhdessä muiden puoluiden kanssa Suomi selvisi sodista, kriiseistä  sekä kykeni luomaan kansallisen vaurauden hyvinvointiyhteiskunnan pohjaksi!

Nyt tätä kaikea ajetaan alas ja voimakkain alas-aja on SDP eli Forssan julistus on taakse jäänyt sekä haudattu! Enää SDP:tä eivät edusta duunarit, kirvesmiehet, tehtaiden työntekijät vaan koko puoluetta johtaa juristi. Onko siis ihme, jos Suomessa juristeilla menee hiukan paremmin kuin duunareilla. Ja jos jossain esim. valtuustossa sattuu istumaan joku tavallinen duunari, hänet pelotellaan ja painostetaan ökypalkkoja nauttivan puolueliitin kumileimasimeksi.

Novida on hyvä esimerkki juuri edellä esitetystä. Harton johdolla hallitus päätti äänin 6-5 turvata niin Uudenkaupungin kuin Novidan työntekijöiden edut. Demokraattisen päätöksen jälkeen kaikki odottivat Novidaan tulleen työrauhan ja oppilaitoksen kykenevän keskittymään päätehtäviinsä eli opetukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tätä rauhaa kesti tasan yhden päivän ajan, kun läpyskässä demarit esittävät liudan vippaskonsteja, joilla Novida palautettiin epävarmuuden tilaan.

On, käytännön valossa, kerrassaan pöyristyttävää kuinka demokratiaa halveksuva ja kaikkea muuta kuin sosiaalinen ryhmä voi käyttää nimeä SOSIAALIDEMOKRAATIT? Totuus on se, että kaupunkimme taloudellisen depression on aiheuttanut onnettoman valmistelun sokea hyväksyminen. Nyt tätä tuhoon vievää valmistelua ovat vastuullisesti nousseet vastustamaan, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, kaikki muut paitsi sosiaalidemokraatit.

Jos tällä valtuustokaudella olisi hyväksytty kaikki se mitä demarimme valmistelijoiden kanssa ajoivat, olisi vuokrakerrostalojen, Novida kauppojen jne. seurauksena kaupunkimme takuutaakka kasvanut yli kymmenellämiljoonalla eurolla. Kuinka mittaviin palvelujen karsintaan ja irtisanomisiin olisimme sen myötä joutuneet? Mennyt valtuustokausi antaa tästä hyvät viitteet!

Onneksi Harton hallituksessa esittämällä linjalla on selkeä enemmistö myös valtuustossa, joten demari öykkäröinin vaikutukset rajoittuvat työntekijöille aiheutetusta epävarmuudesta jos kuitenkin -ajattelun kautta!

Poliittinen osallistuminen on ihmisen merkkittävintä toimintaa!

Politiikassa ihminen toimii yhteisön hyväksi, käyttäen omia kokemuksia, näkemyksiä, luovuuttaan, omia aivojaan sekä omaa tahtoaan. Suurin piirtein näin toteaa merkittävä filosofi Hannah Arendt onnistuneesta politiikassa toimijasta. Arendtin näkemykset ovat yhtä selviä jokaiselle demokratiassa elävälle kuin kristillinen lähimmäisenrakkaus kristitylle. Jos ei tunne omakseen Arendtin filosofiaa ja on mukana politiikassa, on se sama kuin istuisi kirkossa tuntematta Raamattua ja ihmettelelisi: Kuka Jumala on, entä mikä mies tämä Jeesus on?

Hannah Arendt korostaa yksilön persoonallisuutta, ajattelukykyä ja omaa tahtoa politiikassa. Entäpä mikä on em. vastakohta? Se on alistaminen, totalitaarisuus ja diktatuuri! Karrikoiden voisi todeta, että Suomessa on demokratia, mutta Ruotsissa ei. Meillä kuntavaaleissa äänestetään henkilöä, mutta Ruotsissa puolueen asettamaa listaa, josta tyypit menevä läpi puolueen asettamassa järjestyksessä. Siis Ruotsin vaaleissa saattaa mennä läpi sellainen tyyppi, jota juuri kukaan ei äänestä - taas karrikoiden vähän sama systeemi kuin Hong Kongin tulevissa paikallisvaaleissa.

Voimme siis perustellusti väittää suomalaisen kuntademokratian olevan maailman demokratian huippua. Tietenkin suhteellisuus ja puoluekeskeisyys osaltaan romuttavat demokratiaamme, mutta systeemimme on demokraattisempi kuin Ruotsissa. Mutta mikä voi romuttaa kuntademokratiamme toimivuuden ja heittää Hannah Arendtin esittämät ihanteet ja arvot romukoppaan? -Poliittinen velttous, massan mukana menemminen ja toisten häikäilemätön määrääminen estävät demokratiaamme toimimasta.

Jos valituksi tulee nynny, joka kilttinä nynnynä on noussut nynnyjen joukosta nynnypuolueen nynnykäskyttäjäksi, ei hänen osaltaan demokratia toimi. Kun näitä tyyppejä on tarpeeksi, romuttuvat he koko luottamustoiminnan pääperiaatteet ja koko päätännästä tulee demokratian irvikuva: Nynnyt istuvat kokous toisensa jälkeen tuppisuina jä äänestevät kuten muutamat päällepäsmärit ovat heitä käskeneet. Käskyttäminen romuttaa henkilövaaleihin perustuvan demokratian totaalisesti.

Sen sijaan, että muutama käskyttäjä, jopa paistaen, uhaten ja ryhmäkuriin vedoton vaatii muita alistumaan tahtoonsa, olisi heidän ruokittava keskustelua, rohkaistava kaikkia tuomaan esiin mielipiteitä ja äänestämään, kuten ovat valitsijoilleen luvanneet. Jos jossain kuljetaan käskyttämisen, vaientamisen ja manipuloinnin suuntaan, on sen suunnan päässä koko ryhmän/puolueen loppu. Eikä tätä loppua pysty pitkittämään muu kuin valheellinen, tuloshakuinen, totalitaaristyylinen ja häikäilemättömän härski media.

Puolueellisesti media saattaa väärällä informaatiolla tuhota demokratian ja vaalitulos on manipuloinnin tulos. Jossain saatetaan kuulemma olla niin häikäilemättömiä, että jopa kirkollisvaaleissa, joku uskovaista leikkivä petaa mediassaan kaverilleen mediansa avulla paikkaa seurakunnan luottamustehtäviin. Jos näin on, niin voidaan todeta itse saatanan ajavan perekelettä kirkon luottamustehtäviin.

Näin saatetaan jossain toimia vastoin Arendtin ja Raamatun ohjeita, mutta eihän se ole mahdollista. Sen sijaan tänään on mahdollista katsoa Yle Teemalta kymmen jälkeen elokuva Hannah Arendt, jossa lehtitalo kokee yllätyksen, kun lähettää ajattevan ihmisen tekemään juttua natsioikeudenkäynnistä!

Nyt kaupunginjohtaja tarvisisi 250 Tuija Suomista

Näin on näkkileivät, kuten otsikossa lukee. Joku saattaa pohtia, että hallituksen valmittelija on satsaamassa nuoriin ja lapsiin, mutta tsot, tsot - ei asia ole niin, vaan just´ äin vastoin. Tarvitaisiin 250 Tuija Suomista irtisanottaviksi, jotta voidaan totettaa valmittelijan seuraava esitys: SOPIMUS WINNOVAN KANSSA. Luitte aivan oikein, nyt tyrkytetään oikein SOPIMUSTA ei mitään aiesopimusta.

Jotta kahden ja puolen miljoonan euron sopimus voitaisiin toteuttaa, tarvitaan kaksi ja puolimiljoonaa euroa rahaa. Kun tuota rahaa ei ole, niin perinteisesti se kaupungissamme otetaan lapsilta ja nuorilta eli nyt tarvittaisiin 250 Tuija Suomista valmittelijan idean rahoittamiseen. Onhan toinenkin konsti: nostetaan veroäyriä yhdellä prosentilla.

Elämme varsin kyseenalaisen päätännän alla. Aikoinaan, anteeksi tikulla silmään lukijat,  kaupunki oli syytämässä rahaa, jota sillä ei ollut, ja ottamassa vastuita panimon rahoittamiseksi. Tuolloin totesin uskottavuuden vuoksi em. rahoitusta äänekkästi kannattaneelle Myllymäelle: Muualla satsataan lapsiin, nuorisoon, kulttuuriin, liikuntaan ja raittiustyöhön; meillä ne ovat säästökohteita ja kaupunki satsaa näistä saadut säästöt alkoholin valmistuksen rahoittamiseen. Samassa yhteydessä mainitsin, että Myllymäen esittämien päätösten tie johtaa kaupunginhenkilöstön irtisanomisiin ja lomautuksiin. - Ja kuinkas on käynyt?

Nyt, mikäi valmittelijan tahto esitetyn sopimuksen myötä toteutuu, ollaa entistä tukevammin, kaupungin palvelujen alasajon ja kaupungin työntekijöiden irtisanomisten tiellä. Käsittämättömintä tässä on se, että mustat porvarit und kepulistit vastustavat em. tielle joutumista, kun kaupungin työntekijöitä, vaalilupauksissaan puolustavat, vasemmistolaiset ajavat kaupunkia kohti uusia irtisanomisia. Mitähän Helena Vartiainen tuumisi tästä? - Varmaankin liittyisi Kokoomukseen, jotta olisi enemmän vasemmalla ja turvaisi niin kaupunkilaisten kuin kaupungin työntekijöiden tulevaisuuden!

Tilanne kärjistyy ja kääntyy, kun ryhdytään tasapainottamaan taloutta. Tuolloin vasemmisto vastustaa kaikkien aiheuttamiensa munausten korjaamista ja media pistää kaiken porvarien piikkiin. Itse asiassa meillä on vallassa pienen ryhmän etua ajava ja heidän haihattelujaan rahoittava vasemmistoksi median avulla naamioitun ÄÄRIOIKEISTO. Siis on kerrassaan käsittämätöntä, kuinka jotkut valtuustossa istuvat jopa äänstävät itseltä ja valitsijoiltaan työpaikat alta!

Ei vasemmisto kuitenkaan kauttaaltaan väärässä ole. Myönnän olleeni em. mainitun Myllymäen kanssa myös samaa mieltä. Parhaiten muistan kaupunginjohtajan valinnan. Tuolloin Myllymäki räväkästi ja vahvoin sanakääntein toi esiin kuinka käy, jos teemme väärän tärkeässä asiassa hrnkilövalinnan. Ja niinhän siinä on käynyt, kaikki kävi, kuten Myllymäki aikoinaan totesi. Minä seison yhä Myllymäen sanojen takana ja mielestäni viimeistään nyt on käsissämme momentumien momenttum: Atso out!

TÄSTÄ PÄÄSET JUTTUIHIN JA LINKKEIHIN!

SAAKO VALMISTELIJA VALMISTELLA MITÄ LYSTÄÄ?

Seppo Nikula nostaa tyylillä esiin sen, kuinka ryhmäkuri tuhoaa henkilövaalien tuloksen. Luonnollisesti ryhmäkurin takaa löytyy muitakin painostuskeinoja kuin pelkkä puolue, kuten luottamushenkilön hankala esimies on kokouksissa alaisena ja arkena pomona. Ryhmäpäätösten takaa löytyy monenmoisia vaikuttimia, kun niitä alkaa oikein pohtimaan!

Oma lukunsa on suhtautuminen valmisteluun ja valmistelijoihin. Kun juttelet niin oikealla kuin vasemmalla olevien valtuutettujen kanssa, reilusti yli puolet valtuutetuista haluaisi laadukkaampaa ja avoimempaa valmistelua. Kuitenkin kaikki tämä tohelointi, jonka ylivoimainen kukkanen on esisopimus, sallitaan.

Samoin keskustellessa valtuutettujen kanssa yli puolet olisi valmiita heittämään pari virkahenkilö pihalle. Syy tähän on se, että luottamushenkilöiden mielestä virkahenkilöiden työn laaduttomuus aiheuttaa kaupungille ja sen asukkaille suoranaista vahinkoa. Mutta kuinkas käy, kun mennään valtuustoon: Kukaan ei lähde muokkamaamaan virkakuntaamme paremmaksi!

Jos katsomme kaupunkimme kehitystä, jokainen yritys vaihtaisi ensinnäkin keskeisiä vastuunkantajia niin ammattijohdossa kuin hallituksessa. Silti meillä määrätyt luottamustyypit istuvat kymmeniä vuosia vallan huipulla, vaikka varmasti jo itsekin hoksaavat ettei eväät riitä. Samalla he turvaavat ammattijohdon jatkamisen sen aiheuttamista ongelmista huolimatta.

Mikäs löytyy tämän taantumuksen takaa? -No, mediahan se! Sen avulla tolkuttomia ihmisä valitaan tolkun ihmisinä valtuustoon, vaali vaalien jälkeen. Mutta peruskysymys: Miksi ollaan tyytömärrömiä virkahenkilöihin ja heidän työhönsä, mutta silti heille on lopputilien sijaan jaettu kannustinlisiä ja palkankorotuksia?


Tästä Seppo Nikula kirjoitukseen kevyesti klikkaillen

Tästä virkahenkilöiden toimintaa käsittelevään juttuun kevyesti klikkaamalla

ENEMMISTÖDIKTATUURIA VAI WALLAN KAAPPAUSTA?

Vaaleissa kaikkien äänestäjien äänten on tarkoitus vaikuttaa demokratian sääntöjen mukaan eli paljon ääniä saaneet saavat paikkoja ja valtaa enemmän kuin vähemmän ääniä saaneet, kaikilla äänillä pitäisi siis olla vaikutusta! Vaalien jälkeen kaikki ryhmät saavat, joko sopimusten, lain tai aikaisemman käytännön mukaan itselleen saamansa äänimäärän mukaisen edustuksen päätäntään. Näin demokratia toimii, vaikka vaalitulos perustuisi median valheisiin, manipuloitiin tai ehdokkaiden ja heidän taustaryhmiensä varallisuuteen!

Ensinnäkin meillä on yhdistetty ja poistettu lautakuntia, tämä jo sinällään kaventaa demokratiaa. Lisäksi on täysin  käytäntöjen vastaista sulkea joku ryhmä pois lautakunnista - tämä on ennen kuulumatonta demokratian väheksymistä. Selväksi pelaamiseksi ja tarkoitushakuiseksi valtaklikin vallassa keikkumisen takaamiseksi koko kuvio muuttuu silloin, jos valtaeliitti valitsee hallitukseen sokeasti heitä tukevia varavaltuutettu-sätkynukkeja ja lautakuntien puheenjohtajistoon pääsee noviiseja sekä käytännössä kykenemättömyytensä osoittaneita tunareita.

Jos vielä tämänkin lisäksi syrjitty ryhmä pelataa pois esim. seminaareista ja lähes kaikesta tiedonsaannista, voidaan puhua pitkälle viedystä häikeilemättömästä syrjimisestä plus enemmistödiktatuurista. Tämä jättää syrjityn ryhmän edustajan totaaliseen paitsioon. Syrjityn ryhmän jäsenen ainoaksi ja viimeiseksi vaikutuskeinoksi jäävät valtuustoaloitteet.

Jos tämä median ja muiden puoluiden syrjimä ryhmä yrittää aloitteilla edustaa äänestäjiään, toimia kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi, mutta virkakunta ei käsittele aloitteita ajallaan, on po. ryhmän vaikutusmahdollisuudet totaalisesti nollassa. Kaiken huippuna voidaan pitää vuoden laatikoissa lojuneen ja viimein käsittelyyn tulevan valtuustoaloitteen saamaa arvostelua, joka sisältää käsittämättömällä ylimielisyydellä höystettyä demokratian väheksymistä - SIIS MILLÄÄN KONKREETTISELLA EI OLE MITÄÄN VIRKAA, KUNHAN MÄÄ JA MUN PUOLUE...!

Kun katsotte kaupunkimme asioiden hoitoa ja sen ympärillä käyvää mediapeliä, voitte helposti havaita, että kaikessa on kyse vallasta siihen pyrkimestä, sen säilyttämisestä tai joiden ulkonapitämisestä vallasta. Olipa kyse tuulimyllyistä, Novidasta tai Pasklahden rannasta, tieto jää aina sivuun. Jos kysyt, olet vastaa, jos haluat tietoa, olet vastaan: Näin mennään median siunauksella ja päätökset tehdään kaikkiea muuta kuin tietoon nojaten tai kaupungin ja sen asukkainden parhaaseen pyrkien. Meillä kaikki personoidaan ja kaiken takana ovat juuri he, ketkä valtuustokauden alussa olivat mukana demokratian vastaisessa syrjinnässä kahmimassa itselleen valtaa.

Itse näin jo heti kättelyssä mihin koko paletti on luisumassa. Yritin ja sainkin järjestettyä tapaamisia napapolitiikkojen kesken, mutta puolueen ja oman edun hallitsevuus tekivät näistä tilaisuuksista kuvottavia. En nähnyt moisten tapaamisten parhaimmassakaan tapauksessa johtavan mihinkään. Silti olen sitä mieltä, että pienin henkilömuutoksin ja avoimin keskusteluin, saisimme kaupunkimme valtuustossa piilevän järkevän enemmistön nousevan esiin.

En ollut viimevaltuustokaudella yhdestäkään luottamustehtävästä(valtuusto + kaksi lautakuntaa + lukuisia toimikuntia) pois, tein lukuisia valtuustoaloitteita , vein kuntalaisten viestejä virkahenkilöille sekä toimin kuntalaisten edusmiehenä. Tätä viimeistä jatkan vieläkin, mutta ennen muuhun ryhtymistä halua tehdyt epädemokrattiset virheet korjattavan. Minä en mene tyhjän pantiksi valtuustoon katsomaan median pyörittämää poliittista teatteria!

ENTÄPÄ, JOS HALLTUS OLISI HYVÄKSYNYT ESITETYN AIESOPIMUKSEN?

On käsittämätöntä, jos lisätiedon saamiseen johtanut päätös aiheuttaa kantelun. Kun vielä kyseessä on iso asia, voi sitä kantelua pitää isosti käsittämättömänä. Eikö kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi toimimisen paras takuu ole mahdollisimman laaja tieto päätettävistä asioista? Nyt taloudelliset vaikutukset ja vaatimukset jäi kartottamatta lähes tyystin. Toisaalta, kun katsomme kaupungin taloutta niin sehän on meillä vain ikävä väline, joka rajoittaa liikkuvuutta ja lystin pitoa.

Kokoukseen tuotu esisopimus on kaikessa naurettavuudessaan äärettömän onneton väkerrys, oikea supersurkeuden hupentuma. Mielestäni moisen luomuksen väsääjään pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Kertooko esisopimus murheellisella tavalla sen tuhertajan edellytykset laadukkaaseen työhön sekä helpon johdateltavuuden? Oli meillä miten on, niin muualla, esim. tulosvastuullisella yksityisellä sektorilla, moinen esisopimus olisi synnyttänyt yhden esisopimuksen tekijälle kohdistetun lauseen: Sinulla on vartti aikaa tyhjentää pöytälaatikkosi ja häipyä!

Entäpä, jos po. esisopimus olisi mennyt hallituksessa läpi? Varmaankin naurettava väkerrys olisi tulevana maanataina valtuuston esityslistalla. Mitä ilmeisimmin oikeistovoimat, Nikulan ja Järvisen suulla paukuttaisivat kysymyksiä, epäilyksiäniin, ja faktoja siinä määrin, että osa nöyrästä vasemmisto tuumisi korvat punoittaen ja häpeillen: Noinhan se on, mutta kun on tämä ryhmä kuri.

Seuraavan päivän tai siis, kiitos "slow handin" verkkaisen ja vapisevan kynän, torstain läpyskä tuomitsisi kuvin ja sanoin Nikula ja Järvisen kostonhimoisiksi ja katkeriksi kehityksen jarruiksi sekä pahan ilmentymiksi. Sen sijaan valtuuston puhenjohtajaa läbbänä ylistäisi kaukonäköiseksi ja suureksi vastuunkantajaksi, oikeaksi pikkumessiaaksi, joka oman persoonansa peliin laittaen ratkaisi äänellään 21-21 tulokseen päätyneen valtuuston äänestyksen!

MUSTAAKIN MUSTEMMAT JA SOKEAT SURUSIELUT!

Sen ymmärrän, jos tavallinen kuntalainen kysyy miksen ole käynyt istua toljottamassa valtuustossa. Mutta sitä en voi ymmärtää, jos saman kysymyksen esittää joku kokoomuslainen, joka on ollut ajamassa asioita siihen pisteeseen, että minun ei kannata mennä valtuustoon tyhjän pantiksi. Tämä osoitta jälkimmäiseltä kysyjältä joko hölmöyttä tai sitä, että hänen mielestään valtuustossa kuuluu istua vain istumisen riemusta.

Kun katsomme kaupungin nykyistä hallitusta, on se kerrassaan onneton. Kun hallituksen jäsenet alkavat tekemään toisistaan julkisuushakuisia ja mihinkään päätöksiin vähääkään vaikuttavia kanteluja, olisi kantelujen tekijöiden pohdittava omaa kyvykkyyttään hallituksessa oloon. Jos ei kykene edes edes normaaliin keskusteluun reilun kymmenen ihmisen porukassa, on hallituksessa istuessaan  auttamatta väärässä paikassa.

Varmaankin ihmeellisistä tyypeistä koostuvan hallituksen jäsenet ovat sinäänsä mukavia ihmisiä ratkiriemukkaine juttuineen eikä heissä sinäänsä liene ulospäin juuri muuta huomioitavaa kuin armoton ihmeellisyys. Sen sijaan  heidän yhteistyökykynsä on varsin rajalallista. He ovat kuin hauskoja tyyppejä, jotka eivät naura toistensa vitseille. Kuitenkin kaikkein suurin rajallisuus hallituksen jäsenillä liittyy oman yhteistyökyvyttömyyden rajaliiseen arviointikykyyn. He roikkuvat vallassa muita syrjien, vaikka lähes kaikki asiat personoituvat ja siksi jäävät pitkälti hellurei-hoidolle. Siispä on aivan turha luulla minun vääntyvän valtuustoon ja antavan kenties sen ratkaisevan äänen po. hallituksen jatkolle.

On kertakaikkiaan todettava, että katsoimme sitten virkahenkilöiden tai päättäjien huippua, olemme ottaneet aimoaskalaita taaksepäin. On surullista katsoa tätä itsekkäiden, demokratiaa ylenkatsovien mustasielujen toilailua. Tulee väkisin mieleen kahden hullun ja sokeaan kamelin(Camelidae) tappelu aavikolla: HIEKKA PÖLLYÄÄ, MUTTA JUURI MUUTA EI TAPAHDU!

Näin on menty ja näin mennään. Mitä enemmän mennään metsään, sitä tiukemmin ja itsekkäämmin pidetään kiinni omista kyvyistä ja annetaan vallan keskittyä. Tätä meinikiä täydentää totaalinen saamattomuus demokratian vastaisesti jaettujen paikkojen korjaamisessa. Puolueesta eronneet ja vaalilupausten vastaiseti toimivat myyrät saavat jatkaa entisen puolueensa mandaateilla vain siksi, että kukaan ei saa mitään aikaiseksi. Harvinaisen irvokasta saamattomuutta, joka ei ole rehellistä kaupunkilaisia kohtaan ja on todella kaukana kaupungin ja asukkaiden papaparhaaksi toimisesta!

Minne vie Järvisen viitoittama tie?

Kokoomus on hajalla! Kokoomuksessa riidellään! Hallituksen puheejohtaja luule olevansa kansantribuuni ja viljelee veettoa ollessaan häviämässä edessä olevan äänestyksen! Näin kai se sitten on, kun media niin toitottaa? Jokainen pystyi itse toteamaan asian laidan viime viikonloppuna torilla, kun kuningaspuolue jakoi kansalle Presidentti kahvia!

Markkinoilla sai tavata nauravan poliisin lisäksi muuta paikallista Kokoomusväkeä. Tämä väki oli yhtenäistä, ei kyräilyä eikä selän takana toisiaan sättiviä pahvikuppikuntia. Kaikki perustui siihen, että määrätyt tyypit puuttuivat Kokoomuksen kahvisektorilta - Demareiden kanssa rinnan waalimainoksilla poseerannut weijari puuttui taustajoukkoineen puolueen kahvipilttuusta.

Puolueetkin ovat demokraattisia elimiä, joten eipä ihme, jos sieltä pistetään syrjään tyypit, joille puolue on vain oman henkilökohtaisen aseman pönkittämisväline. On kai kaikille selvää, että kuningaspuoluekkin heittää vuonna 2014 syrjään tyypin, joka luulee olevansa kuningas ja muiden hänen alamaisiaan.

Johtuuko yhden weijarin sivuun heittäminen siitä, että joku uusi tyyppi on yhteistyökyvytön ja ottanut diktaattorimaiset ohjat Kokoomuksessa sanellen omille ja kääntäen ahterinsa muille puolueille? Järvisen kirjoitus Uudenkaupungin Kokoomuksen sivuilla osoittaa totuudenksi toisen vaihtoehdon ja puolueen siirtyneen piirutolkulla oikeaan suntaan eli arvostusta ja tunnustusta annetaan rehellisesti jopa vasemmiston vasemmalle laidalle. Kokoomuksessa on siis kaikki hyvin ja winojen töppödiktaattorien aika on ohi, kun muiden onnistumisia kyetään nostamaan esiin jopa puolueen omilla sivuilla.

Järvisen kirjoitus toimii myös toisinpäin eli Vasemmistoliiton Harto Forss on yhteistyökykyinen oikealle eikä ainoastaan äärioikealle paikallisten Demarein suuntaan. Jostakin sivustaseuraajasta tämä saattaa tuntui pikkuiselta jutulta, mutta todellisuudessa voimme puhua mullistuksesta. Jos nyt Järvinen on vienyt kaupunkimme päätännän tielle, jossa asiat ratkaistaan rehellisesti ja avoimesti keskustelemalla, tieto, osaaminen, kyvykkyys ja kaupunkilaisten etu oman puolueen edelle asettaen - on tämä tie vievä Uudenkaupungin menestykseen.
Tästä pääset lukemaan Järvisen tekstin!

Miten kunta palvelee parhaiten yrittäjiään?

Kunnan perustehtävä on tuottaa ns. lakisääteisiä palveluja asukkailleen. Näiden lisäksi kunta voi verovaroilla satsata kuntalaisten viihtyvyyteen. Kun tämä kaikki menee positiivisesti putkeen, on kunta suoritunut tehtävistään hyvin ja sen asukkaat ovat tyytyväisiä. Tosi tyytyväiset asukkaat toimivat kuin magneetti, he vetävät hyvin asukkaita palvelleeseen kaupunkiin uusia asukkaita.

Kasvavassa kunnassa on omat haasteensa, mutta kasvaessa myös sen verotulot kasvavat. Taidokkaiden valmitelijoiden ja päättäjien yhteistyöllä palvelut paranevat entisestään, mutta verot saattavat jopa laskea, tsillä muuttoliikkeen tuomat uudet asukkaat jakavat verotaakkaa, jolla palvelut rahoitetaan.

Kun asukasmäärä kunnassa kasvaa, se kiinnostaa uusia palveluyrittäjiä ja suurempia kauppaketjuja. Kunnan liiketiloista alkaa kilpailu ja niitä rakennetaan lisää. Taas tulee kuntaan uusia yrittäjiä ja asukkaita jakamaan verotaakka sekä mahdollistamaan kunnan palvelujen edelleen kehittämistä.

Näin toimii kunta ja näin kunta kehittää elinkeinoelämäänsä. Kunta ei tee tai rahoita puitteita elinkeinoelämälle tai omilla toimillaan synnytä työpaikkoja. Jos kunta lähtee elinkeinoelämään mukaan suoraksi maksumieheksi, on se harpannut askeleen syrjään perustehtävästään ja eksynyt osaamisalueeltaan.

Entäpä mikä voi olla kunnan suora tuki elinkeinoelämälle? Taata lainoja yrityksille, jotka eivät niitä muuten saa; rahoittaa suoraan yrityksiä, jotka eivät saa pankeilta rahoitusta ja tehdä halleja yrityksille, jotka eivät niitä pysty itse rakentamaan. Onko tämä hyvää toimintaa? Seitsemänkymmentä luvulla toimittiin juuri noin enemän tai vähemmän huonolla menestyksellä. Nykyään kuntien tyyli on kokonaan toinen eli elinkeinoelämää tuetaan pitämällä yrittäjien työntekijät ja asiakkaat tyytyväisinä sekä hyvinvoivina.

Voihan kunta tukea olemassa olevia yrittäjiä tai osaa heistä esim. kanavoimalla kunnan ostot. Sopivilla vippaskonsteilla "mukavat yrittäjät" saadaan kilpailutuksen kärkeen. Näin kunta tukee yrittäjiä esim. tankkaamalla autojaan, ostamalla työvaatteita, hankkimalla konttoritarpeita, tekemällä vakuutuksia jne. Kun kunta lähtee moiseen touhuun mukaan vääristää se osaltaan kilpailua ja jos kunta on rajusti muuttotappiollinen, se ainoastaan päättää kuka pyörittää viimeistä huoltoasemaa, konttorikoneliikettä jne..

Kunnan onnistumista elinkeinoelämässä voidaan mitata muutamilla faktoilla: kunnan verojen ja taksojen taso, palvelujen laatu, velka, muuttovoitto ja yksityisten palveluyritysten määrä. Jos kaikki em. on plussalla on kunnan elinkeinopolitiikka ollut onnistunutta, sillä se palvelee koko toiminnan rahoittajaa eli tavallista kuntalaista.

Mikäli kunta on esim. menettänyt 3 000 asukasta, ei niitä saada takaisin vaikka kuinka kurkittaisiin peiliin ja toistettaisiin tehtyjä virheitä. Kunta ei voi maksaa yrittäjille 3 000 menetetyn asukkaan vajetta, mutta kunta voi oppia tekemistään virheistä. Kunta voi vaihtaa valmistelijat osaavampiin sekä päättäjät parempiin ja ryhtyä uusin elkein uuteen nousuun!

Jonkun kunnan elinkeinotoimintoja olisi äärettömän helppo kehittää. Ensimmäiseksi mahdollista kuntaan muuuttavaa yrittäjää voisi puhelimessa olla joku muu vastaus kuin: SOITTAMANNE NUMERO EI OLE KÄYTÖSSÄ......

MAAILMAN HUONOINTA YRITYSPALVELUA?

KUNTIEN TYÖNTEKIJÄT EIVÄT SOVI HALLITUKSEEN EIKÄ VALTUUSTOON!

Valtakunnan huipulla käydään nyt samaa vääntöä kuin Uudessakaupungissa 2008. Tuolloin ryhmäni esitti ettei hallituksessa pidä istua kaupungintyöntekijöitä. Tätä esitystä ei otettu vastaan suurella hyväksynnällä, pikemminkin se torjuttiin. Ainoastaan Keskusta oli asiassa kanssamme yhtenevällä näkökannalla ja valmis tekemän paikanjakopätöksen tältä pohjalta.

Nyt siis valtakunnan tasolla ollaan vastaavassa tilanteessa ja asia saattaa mennä jopa läpi. Mielestäni ei riitä, että kunnan työntekijät suljetaan vain hallituksesta; heidät täytyisi sulkea ulos myös valtuustosta. Olen tänään keskustellut asiasta muutamien kaupunkimme työntekijöiden kanssa ja he näkevät asian kanssani samoin eli ei kaupungin työntekijöitä valtuustoon eikä hallitukseen.

Valtuustossa tai hallituksessa istuva kunnan työntekijät ovat vallallan välineitä valmistelijalle. Jos maanatain valtuustossa vastustat valmistelijaa ja olet muutaman tunnin hänen yläpuolellaan, kuinka käy seuraavana aamuna, kun menet valmistelijan käskytettäväksi töihin? Mitä isommasta asiasta kyse, sitä suuremmat ovat valmistelijan vaikutusmotiivit!

Kun päättävätelimet täytetään sopivilla kunnan työntekijöistä valituilla luottamushenkilöillä, saattaa huonosta työtä seurata esittelijöille palkankorotuksia, kannustinlisiä ja mokat jäädä unholaan. Näin päättäjinä häärivät kunnan työntekijät itseasiassa toimivat itseään vastaan ja sen seurauksena on pahimmillaan rempalleen menevä talous, kunnan työntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset.

Nähdäkseni hallituksessa voisi istua, kuten valtuustonpuheenjohtajat, muutama pääluottamusmies viemässä ja tuomassa tietoa työntekijöiden sekä hallituksen välillä. Pääluottamusmiestä valmistelija ei herkästi höykkyytä eikä savusta ulos, joten pääkuottamusmiehen helppo ajaa omiensa etua, joka lähes poikkeuksetta on myös kaupunkilaisten etu. Tämä järjestely korostaisi pääluottamushenkilöiden roolia todellisina päätöksentekijöinä.

KAUPUNKILAISET JA KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT MAKSAVAT KOVAN HINNAN osa2: WÄÄRYYS, WIEKKAUS ja WALTA

Natsimallisella mediapelilllä eli suoranaisella supersumuttamisella voidaan tehdä vaikka mitä. Tarvitaan vain ääretöntä härskiyttä ja sysimustaa pahuutta ja WWW-liike potkii eteenpäin. Jossain on konkurssikypsä paikkakunta syöttänyt kansalle makkaraa ja kahvia härskillä walhe-werukkeella: Meillä menee paremmin kuin miissään muualla, äänestäkää samoja miehiä ja heidän sukulaisiaan ja sama meno jatkuu!

Niinpä siellä jossain meni vaalit vanhalla roomalaisella valitaan kansantribuuni-tyylillä: Eli äänestäjille leipää ja sirkushuvia. No nyt ei sentään syötetty ketään sanan mukaisesti leijonille eikä uhrattu jumalille; ainoastaan muutama ehdokas uhrattiin median walheiden alttarilla. Tolkun miehiä vaadittiin ja ne myös saatiin vallankahvaan, joten sama meno jatkui ja jatkuu:

ns. toimittajan veto, tuolla jossain, on hänen hatustaan tempaisema: VEETTO! Aivan vailla mitään perusteita suoraan päin kansan kasvoja valehdellen ns. toimittaja kirjoittaa puuta heinää. Tämän jälkeen wallanhimoiset, siitä vielä pikkusormella roikkuvat, niljakkeet alkavat hokea: Weetto siellä, weetto tuolla, weetto täällä ja niinpä itse asia haudattiin jälleen kerran perinteiseen älyttömään ölinään.

Näin on menty ja näin mennään kohti hamaa loppua, kunnes wallan weijarit häviävät maan alle aivan  kuten eräässä toisessa paikassa 1945. Jospa kuitenkin tällä kertaa wallan wäärin käyttäjät ja pahuuden manifestin julistajat riittävän ajoissa hoksaisivat antaa järjelle ja inhimillisyydelle tilaa. Vaikka itsellä olisi kuinka lokoisat sekä turvalliset olot maanalaisessa bunkerissa: alkaa stressi repimään tyyhmääkin päätä ja turvallisuus katoamaan ympäriltä, kun muutamien satojen metrien päästä kuuluu huopatossujen suhinaa ja purukumin pauketta!

KAUPUNKILAISET JA KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT MAKSAVAT KOVAN HINNAN: Äärioikeistolainen vasemmisto ajaa Kokoomuksesta äärioikealta ohi

Äärioikeistolaisuutena pidetään viimevuosisadan alkupuolella vaikuttanutta saksalaista poliittista ajatussuuntaa ja toimintaa muistuttavavaa poliittista liikehdintää. Äärioikeistalaisuus perustuu uhoon, pelotteluun ja tuomitsemiseen. Myös maaperän täytyy olla suotuisa, jotta äärioikeistolaisuus kykenee itämään. Hieman Lenin ja Maon tokaisuja tokaisuja muunnellen voisi tuosta hyvästä maaperästä todeta: Vallankumous tarvitsee itääkseen ja kasvaakseen tietämättömiä työläisiä, takapajuisia talonpokia ja tyhmää armeijaa. Näinhän jossain oli 2008.

Ilman tiedotusmonopolia vallankumouksen onnistuminen nojaa tyytymättömyyteen, väkivaltaan ja kaaokseen. Kun ihmisillä menee tarpeeeksi huonosti, he ovat valmiita mihin vaan, jotta olot ja eläminen muuttuisi paremmaksi. Jos tiedotus on hallinnassa, ei edellisistä tarvitse välittää. Onnistuneessa wallankaappauksessa voi nousta huipulle, kunhan noudattaa menstyksekkään tiedotusministerin ohjetta: Kun valehtelet, valehtele kunnolla; niin ettei kukaan voi uskoa, että joku voisi esittää noin räikeän valheen! - tämä mediaministeri oli Joseph Goeppels.

2008, jo hyvissä ajoin alkuvuodesta, media alkoi eräällä paikkakunnalla luoda luomalleen Jumalalle poikaa - synnytettiin myytti rauhan miehestä. Tätä toitotettiin yli puolivuotta ja waaliuurnille waeltava kansa uskoi saaneen messiaan - Jumalan pojan. Raamatun myytti Jumalsta ja hänen pojastaan astui tietämättömien työläisten ja takapajuisten talonpoikien keskuuteen.

Äärioikeistolaisuuden takaa löytyvät useinmiten sanat kansa ja sosialismi, joihin vetoamalla 1920 luvun Italiassa ja hieman myöhemmin Saksassa hallittiin molempia maita. Äärioikeistolaisuus tarvitsee aina syntipukkeja: kommunisteja, juutalaisia, erilailla ajattelevia jne.. Vainottavat toimivat pellotteena, jottei oppositiota tai ajattelua tai uhkaa johtajille synny ja jos tällainen syntyy tehdään siitäkin esimerkki julkisella mestauksella tyyliin Erwin Rommel.

Median 2008 eräällä kulmakunnalla waltaan nostama heikko weikko sai median avulla waltaansa  lähes kaikki päätäjät. Ne harvat ketkä eivät alistuneet tähän waltaan saivat kokoea median moukaroinnin ja walheellisen häpäisyn. Syntyi pelote, joka sai päätäjät seuraamaan messiasta aivan kuten Adolf Eichmann seurasi johtajaansa - sokeasti sääntöjä noudattaen ja henkilökohtaisesti elämässä eteenpäin pyrkien.

Myös muuten päättäjät olivat, Hannah Arendtia löyhästi siteeraten, kuten Eichmann, poliittisesti heikkoja, velttoja ja luomiskyvyttömiä. He olivat kuin vettyneitä ajopuita tehden tahdottomasti kaiken, mitä Jumala ja hänen poikansa esitti. Vaikka kaikki meni ruhtinaallisesti Winoon, se kuitattiin walheellisella uholla. Talouden surkeudesta ei saanut mainita, se oli kiusaamista ja häiriköintiä.... jatkuu....

HÄMÄRÄÄ HYVIN HÄMÄRÄÄ NOVIDAILUA - OLLAANKO TEKEMÄSSÄ KAUPPOJA TOISEN OMAISUUDESTA?

Voisitko kuvitella, kun tyyppi joka omistaa kiinteistöstä parikymmentä prosenttia ja on riitaantunut loput omistavan toisen  tyypin kanssa, ryhtyy myymään po. kiinteisöä; jotta saisi mieluisan enemmistöosakkaan? Millä lihaksilla ja millä valtuuksilla Uusikaupunki neuvottelee Novidan kiinteistöistä, kun se omistaa niistä vain onnettoman pienen osuuden?

Käsittämätöntä on myös se, että miksi Uusikaupunki valitsee neuvotteluissa vain yhden kumppanin ja sen kaikkein onnettomimman eli yt-neuvotteluja käyvän Winnovan. Jos Winnovan tilanne on niin onneton, että sen täytyy pistää tulevaisuutensa turvaamiseksi 40 nykyistä työntekijäänsä pihalle, niin miksi lähteä tämmöiseen uppoavaan purteen mikro-osakkaaksi? Alkaa jo ihmetyttämään koko touhun tuloshakuisuus.

Kaupunginhallituksesta olisi syytä löytyä harkintaa, jotta tämä loppumaton töppäilyjen ketju saataisiin viimeinkin poikki. Sopisi edes ajatella Novidan työntekijöitä ja paneutua tosissaan tulevaisuuden valmisteluun. Tällaisia oppilaitoksia luutii kohta niin iso luuta, että itsekkyys ja puoluen kannattaa viimeinkin unohtaa. Kaupunkilaiset ovat valinneet hallituksen jäsenet eikä puolueet, joten kaupungin etu ensimmäiseksi!

Kuten alussa totesin muut omistavat ylivoimaisesti suurimman osan Novidasta, joten jos siitä joku kauppaa tekee, sen tekee tuo selkeä enemmistö eli loimaalaiset. Ehkäpä olisi järkevintä pistää ensin välit kuntoon ns. omistajan kanssa, jotta he myyvät Novidan hyvällä hinnalla ja parhaaseen osoitteeseen tai tekevät itse positiivisessa mielesä tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä!

Winnovan yt-neuvottelut Satakunnan Kansassa

Ukis.fi:n uutinen Novidan myynti kuvioista

ILTARUSKON UKI: Hallitaanko kaupunkia median kautta poskettomin lupauksin - kuvaako virkahenkilökato todellisuuden

Onko Uusikaupunki iltaruskon kaupunki? Kaupunkia yritetään viedä eteenpäin poskettomin haihatteluin, joita markkinoidaan mediassa realistisina mahdollisuuksina. Samalla viimeisetkin osaavat valmistelijat kyllästyvät surkeisiin päättäjiin ja lähtevät, jos pääsevät!

Anne Takala on päättänyt hakea virkaa muualta, Mika Raula lähti, terveyskeskuksen johtaja vaihtuu solkenaan, lääkärit eivät pysy täällä, kauhulla odotetaan: koka Sari Rantanen nostaa kytkintä jne.. Kun samalla ei esim. teknistäjohtajaa löydy millään, voi todeta jonkun mättävän ja pahasti Uudessakaupungissa.

Meillä on täysin kokematon ja vailla auktoriteettia heiluva mukava mies kaupunginjohtajana. Kuitenkaan hänen piikkiinsä ei nykyistä tilannetta voi pistää ja terveessä kaupungissa ja terveessä organisaatiossa hän saattaisi johtaa kaupunkiamme menestyksellä. Arvostettu konsultti Eero Laesterä totesi 2010 valuustollemme: Mitä helvettiä te olette tehneet täällä vuoden 2002 jälkeen?! Vaikka hän esitti luvut ja faktat tapahtuneesta sekä ennusteesta, suurinta osaa valtuutetuista ei kiinnostanut Laesterän sanoma. Kiinnostuksen puutteen lisäksi myös toinen mahdollisuus täytyy kirjata vakavasti: VALTUUTETTUJEN ENEMMISTÖLLÄ EI KERTAKAIKKIAAN OLE RIITTÄVÄÄ YMMÄRRYSTÄ TEHTÄVIENSÄ MENESTYKSELLISEEN HOITOON!

Meidän on ensiksi tunnutettava tapahtuneet, sciscoa ne ja korjattava tehdyt virheet. Viimeinkin menneisyydestä täyttyy oppia eikä jatkaa teränsä menettäneen kirveen takomista kiveen. Vanhalle menolle on kertakaikkisesti pistettävä piste tehdyt virheet myöntämällä ja niiden tekijät korvaamalla. Me olemme menettäneet tuhansia sukkaita a-sellaisia, heittäneet miljoonia kaupunkilaisten rahaa taivasten tantereille, nostaneet veroja ja ajaneet palveluita alas. Tätäkö kaupunkilaiset haluavat? - Tuskinpa haluavat.

Onnettoman epärealistisen supertunaroinin megahuippuesimerkki löytyy ihan lähi päiviltä: OSTETAAN SAIRAALA! Minä kysyn: Millä helvetin rahalla; niilläkö, jotka lurahtivat Tontonmäkeen, niilläkö jotka pistettiin hallihullutteluun, katulamppuihin, risteyksiin ja niilläkö jotka pistettiin kuluja kasvattaneisiin säästöihin? Jos olisimme hoitaneet asiamme niin, etteivät tuhannet ihmiset olisi muuttaneet täältä pois, meillä olisi velan sijaan aikaisempaa paremmat palvelut, alhaisemmat verot, taksat ja TUKEVASTI SEISOVA SAILAALA. Se, että sairaalamme on liipasimella, jota jo sormi puristaa, on omien päättäjiemme valintojen seurausta.

Toinen megabrezneviläisyyden esiinnosto on säästötyöryhmä. Tämä poppoo istui vuositolkulla ja varmasti tuhansia euroja paloi pelkkiin kokouspalkkioihin. Mitään konkreettisia säästöjä tuo porukka ei saanut koskaan aikaiseksi, mutta uhoa piisasi senkin edestä: Oli mijoonajahtia, erikoissairaanhoidon miljonasäästöt jne. Kaikki tuo oli täysin katteetonta median sokerilla kuorruttamaa teatteria. Ainoa merkittävä säästyöryhmän sisältä löytynyt säästö olivat Rainer Tähtisen säästyneet kokouspalkkiot. Rainer jätti ryhmän vuoden jälkeen, koska se ei saanut säästön säästöä aikaiseksi eikä Tähtinen nähnyt kaupunkilaisen edun mukaiseksi istumista jossain täysin turhassa nollapoppoossa.

Muistan Olli Mäkelän, ainuita virkamiehiämme joiden kanssa ystävytyin jopa kupinnostoon asti - muut ovat Lahikainen ja Pelttari, siis Mäkelä totesi aikoinaan: Nyt kaupungin talous on kunnossa, enkä jää katsomaan kuinka politikot sen sotkevat. Mäkelä oli tehtävänsä tasalla oleva, vastuullinen ja suorasanainen kamreeri. Lukuunottamatta suorasanaisuutta Takala on samanlainen kuin Olli Mäkelä, siksipä Takala ei sano lähdön syytä yhtä suoraan. Kamreerittaren lähtöön, kuten muuhunkin kaupungin henkilöstöpakoon sekä rekrytointivaikeuksiin on suhtauduttava vakavasti ja tätä ei voi tehdä muuten kuin menneisyyteen katsomalla.

Meillä kattettomien lupausten antajat keikkuvat julkisuudessa ja muokkaavat yleistä mielipidettä Nämä surrealististen ratkaisujen esittäjät, faktoja vääristelevät tyypit, keiden lausahdukset pitäisi kaupungin edun nimissä upottaa Mariaanien haudan syvimpiin onkaloihin, ovat olleet vuosikaudet päätöksenteon huipulla. Totuutta vääristelemällä ehkä keikutaan vallassa, mutta valheella ei pistetä mitään asiaa kuntoon.

Toivotan Takalalle  menestystä Nokian valintaprosessissa ja Uudenkaupungin asukkaille parasta tulevaa. Kaupunkilaisten parashan toteutuu silloin, jos Nokialla mitatataan Takalan osaamista päättäjiemme mm. säästötyryhmän onnettoman työn eli kaupungin talouden eikä kamreerittaren valmistelun kautta! Onhan todella hurjaa, jos johtajistomme osaaminen jää pitkälti Parviaisen ja Rantasen varaan!

Naantali saa satamaltaan 2 miljoonaa euroa vuodessa – Uusikaupunki saa satamaltaan 0 euroa vuodessa

Kunnallisten satamien yhtiöittämisen taustalla on kuntalaki, joka velvoittaa kuntia siirtämään kilpailutilanteessa olevan toiminnan yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Uusikaupunki yhtiöitti satamansa ensimmäisten joukossa nopeasti. Naantali odotti, katsoi, käytti aikaa valmisteluun neljä vuotta ja teki harkitun päätöksen.

Naantalin satamayhtiöittämistä valmisteltiin siltä pohjalta, että syntyvä yhtiö on elinkelpoinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä sen toiminta on kannattavaa. Naantalissa sataman liiketoiminnan arvoksi on määriteltiin 12 miljoonaa euroa, tästä summasta satamayhtiö jää velkaa kaupungille 10 miljoonaa euroa. Kaupunki perii kahdesta annetusta lainasta 4,5 ja 2,8 prosenttin koron.
Naantali siirsi liiketoimintakaupalla sataman rakennukset ja laitteet satamayhtiölle. Sen sijaan sataman maa-ja vesialueet sekä laiturit jäävät Nantalin kaupungin omistukseen. Naantalissa satamayhtiö tulee maksamaan kaupungille vuokraa em. alueista ja laitureista. Näin kaupunki turvaa tuloutuksen omistamastaan satamayhtiöstä.

Naantalin kaupunki odottaa satamayhtiön tuottavan ensimmäisinä vuosina hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto koostuu vuokra- ja korkotuotoista. Lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa.
Alkujaan Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuului Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Yhtiöityksessä perustettiin Uudenkaupungin Satama Oy jonka osakekannan Uudenkaupungin kaupunki omistaa kokonaan.
Yhtiöittämisessä liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät satamayhtiölle, 1 400 venepaikkaa jäi kaupungille. Sataman rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa alhaisempi; Tästä järjestelystä Uudenkaupungin kaupunki sai 9,3 miljoonaa euroa.

Uudenkaupungin sataman yhtiöittämisessä ei, kuten Naantalin yhtiöittämisessä, varmistettu sataman tuloutusta omistajalleen. Todellisen rahan siiron puuttuessa, voitanee todeta yhtiöittämisen olleen varsin alkeellista tilikikkailua, jolla Uudenkaupungin talous saatiin näyttämään kirjanpidollisesti todellisuutta paremmalta.

Naantalin suuremman ja Uudenkaupungin pienemmän sataman liiketoiminnat eivät ole vertailukelpoisia. Kaupungin edun nimissä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista tuloutuksen varmistamista satamahtiöltä sen omistajalle Uudenkaupungin kaupungille. Nyt mahdollisten kiinteistöverojen lisäksi kaupungin ainoaksi satamatuotoksi jäänee satamaa johtavan rakennusmestarin maksama kunnallisvero – tämä sillä edellytyksellä. ettei hän vaihda paikkakuntaa.

Kunnallisten satamien yhtiöittämisen taustalla on kuntalaki, joka velvoittaa kuntia siirtämään kilpailutilanteessa olevan toiminnan yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Uusikaupunki yhtiöitti satamansa ensimmäisten joukossa nopeasti. Naantali odotti, katsoi, käytti aikaa valmisteluun neljä vuotta ja teki harkitun päätöksen.

Naantalin satamayhtiöittämistä valmisteltiin siltä pohjalta, että syntyvä yhtiö on elinkelpoinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä sen toiminta on kannattavaa. Naantalissa sataman liiketoiminnan arvoksi on määriteltiin 12 miljoonaa euroa, tästä summasta satamayhtiö jää velkaa kaupungille 10 miljoonaa euroa. Kaupunki perii kahdesta annetusta lainasta 4,5 ja 2,8 prosenttin koron.
Naantali siirsi liiketoimintakaupalla sataman rakennukset ja laitteet satamayhtiölle. Sen sijaan sataman maa-ja vesialueet sekä laiturit jäävät Nantalin kaupungin omistukseen. Naantalissa satamayhtiö tulee maksamaan kaupungille vuokraa em. alueista ja laitureista. Näin kaupunki turvaa tuloutuksen omistamastaan satamayhtiöstä.

Naantalin kaupunki odottaa satamayhtiön tuottavan ensimmäisinä vuosina hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto koostuu vuokra- ja korkotuotoista. Lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa.
Alkujaan Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuului Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Yhtiöityksessä perustettiin

Uudenkaupungin Satama Oy jonka osakekannan Uudenkaupungin kaupunki omistaa kokonaan.
Yhtiöittämisessä liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät satamayhtiölle, 1 400 venepaikkaa jäi kaupungille. Sataman rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa alhaisempi; Tästä järjestelystä Uudenkaupungin kaupunki sai 9,3 miljoonaa euroa.
Uudenkaupungin sataman yhtiöittämisessä ei, kuten Naantalin yhtiöittämisessä, varmistettu sataman tuloutusta omistajalleen. Todellisen rahan siiron puuttuessa, voitanee todeta yhtiöittämisen olleen varsin alkeellista tilikikkailua, jolla Uudenkaupungin talous saatiin näyttämään kirjanpidollisesti todellisuutta paremmalta.

Naantalin suuremman ja Uudenkaupungin pienemmän sataman liiketoiminnat eivät ole vertailukelpoisia. Kaupungin edun nimissä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista tuloutuksen varmistamista satamahtiöltä sen omistajalle Uudenkaupungin kaupungille. Nyt mahdollisten kiinteistöverojen lisäksi kaupungin ainoaksi satamatuotoksi jäänee satamaa johtavan rakennusmestarin maksama kunnallisvero – tämä sillä edellytyksellä. ettei hän vaihda paikkakuntaa.

Ölisevä saparo heiluttaa lammasta

Näin Kunnat.net sivulla:

"Luottamushenkilön asema

Valtuutetun aloiteoikeus

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa.

​ Kuntaliiton laatimassa Valtuuston työjärjestys -mallin mukaan valtuutetun aloite annetaan kokouksessa kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen.

Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun eikä muunkaan luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Asia on jätetty valtuuston työjärjestyksen ja muiden johtosääntöjen varaan. Laissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset valtuuston työjärjestykseen."

Toisten valtuutettujen toimia arvosteltaessa olisi syytä löytyä edes edes hiukan itsekiritiikkiä. Kylläkin on pidettävä varsin luonnollisena ja erittäin yleisenä ilmiönä sitä, kun itseltä ei löydy tietoa, tulevaisuuden visioita saati pienintäkää kykyä tai viitseliäisyyttä perehtyä kirjoitettuun tekstiin, syntyy näillä eväillä poikkeuksetta kritiikkiä, joka tasollisesti voidaan luokitella halpahintaiseksi ölinäksi!

Jokainen voi tykönään pohtia minkälaisella luonteella, avaraktaseisuudella ja yhteistyövalmiudella on varustetty sellainen, sellainen siis sellainen valtuutettu, joka Jumalan lailla ryhtyy ohjaamaan muita valtuutettuja. Jos tämä opettavaisen Jumalan roolin ottanut ei perehdy asioihin eikä itse esitä mitään merkittävää, tulee mieleen väkisin, että hän liikkuu väärällä estradilla. Ehkä hän on kuin tyyppi, joka on jalkapalloilijana huippu, mutta luistelutaidoton ja eksynyt jääkiekkokentälle. Kun näin pääsee käymään syntyy vain massiivista ölinää, jolla luistelutaidoton pyrkii pääsemään esiin, sillä hänenhän täytyy aina päästä esiin.

Hyvä valtuutettettu ajaa sinnikkäästi kuntalaisten etua ja kannustaa muita valtuutettuja samaan työhön. Hyvä valtuutettu häikäisee ideoilla, ajatuksilla ja muiden ideoita ja ajatuksia tukemalla. Kun tämä hyvä valtuutettu pistää kuntalaisen edun oman etunsa ja jopa puolueensa edun edelle, voidaan häntä hehkuttaa erittäin hyvänä valtuutettuina. Toimiessaan täysin toisin hän saattaa erottua hyvien joukosta mustaakin mustempana hattiwattina.

Valtuutetun aloiteoikeus on kuntalaisten asioihin perehtyneen ja heidään parhaaksi toimivan valtuutetun viimeinen oljenkorsi silloin, kun muut vallankäyttäjät ovat eliminoineet hänen kaikki demokratian muille sallimat vaikutusmahdollisuudet. Aloitteiden merkitys korostuu entisestään, jos päätöksenteko on valtaa omivaa ja huonoutensa vuoksi salailevaa aina hallitustasoa myöden. Silloin aloitteiden merkitys nousee huippuunsa, jos päätöksentekoa valvova, ainoa lain vaatima lautakuntakin on muuttunut vain saparon heiluttamaksi lampaaksi.

Puolueellista uutisointia: KAIKKI PAHA TULEE VENÄJÄLTÄ!

Tänään uutisoidaan valtionyhtiön monopolin voimalla: Venäjän tukemat kapinalliset ampuivat jne. Sitä ei kerrota, että Venäjä tukemat kapinalliset puolustavat 15 miljoonaa venäjän kielistä, joita heidän oma hallitus ampuu ja tappaa. Miksei kerrota, että pääosa kapinnallisten aseistuksesta on lähtöisin niistä Ukrainan armeijan varuskunnista, jotka kokonaisuudessaan loikkasivat kapinallisten puolelle?

Toisaalla valtionyhtiön voimin kerrotaan Irakin hallituksen ampuneen sairaalaan ja aiheuttaneen lukuisia kuolleita. Miksei kerrota, että Nato ja EU tukee Irakin armeijaa? Mikei kerrota, että Nato ja EU aseistivat myös nämä Irakin kapinalliset?

Miksei valtionyhtiö tiedota sitä, että Ranskassa vastustetaan USA:n perässä juoksua ja esim. sitä, ettei Venäjän jo maksamia sotaaluksia luovuteta tilaajalle? Miksi suomalaisille annetaan tarkoituksella täysin yksipuolinen kuva maailman menosta? Onko tämä Natoon vievää natosopivaa tiedottamista?

Sen minä ymmärrän, että veroilla elävä kirkko julistaa omaa sanomaansa. Mutta sitä minä en ymmärrä, että verovaroilla toimiva Yle jakaa yksipuolista tietoa. Jokainen joka ei ole kirkon sanomaan tyytyväinen voi erota siitä. Mutta yleveroa maksat, vaikka sinulla ei olisi edes radiota! KANSA MAKSAA SIITÄ, ETTÄ SITÄ SUMUTETAAN?

Suomalainen valtaeliitti on pelannut itselleen sellaisen tiedotusmonopolin, joka saisi natsi-saksan Goebbelsinkin kateelliseksi. Tilanne kerta kaikkiaan käsittämätö, kun samalla täällä väitetään Suomen olevan vapaan tiedotuksen demokraattinen maa. Ei voi olla demokratiaa, jos päätöksiin nojaava tieto ei ole tasapuolista ja faktoja tarjoavaa!

Ukrainan tulitauko osoittaa: Suomi ei tarvitse Natoa, mutta maailma tarvitsee puolueetonta Suomea!

Putinia pidetään rauhan enkelinä, eikä syyttä, EU:n tukiessa Ukrainan omia kansalaisia tappavaa ja sen oikeuksia polkevaa hallitusta, Venäjä antoi humanitaarista apua, otti vastaan pakolaisia ja etsi rauhaa. Totuuden nimissä viimeistään Ukrainassa saavutettu tulitauko osoittaa Suomen puolueettomuuden tarpeellisuuden.

Jos Putin oli rauhan enkeli, hän sai siipensä residentti Sauli Niinistöltä. Sauli Niinistön merkitys tulitaukoon johtaneiden neuvotteluiden alussa oli merkittävä. Jos Suomi olisi ollut liittoutunut suuntaan tai toiseen, ei presidentillä olisi ollut toimintaedellytyksiä Ukrainan tulitauon aikansaaneen prosessin käynnistämiseen. Näin ollen Suomen liittoutumisen seurauksena tappaminen, jossa kuoli kymmeniä ihmisiä päivässä jatkuisi yhä.

Myös Suomen kannalta puolueettomuus on välttämätöntä, sillä sen myötä vientiteollisuudellemme aukeavat markkinat niin itään kuin länteen. Jos korostamme omaa rooliamme puolueettomana, itsenäinäisenä sekä kansainvälisesti vastuullisena maana, Suomi voi jopa vahvistaa kansainvälistä asemaansa kaikilla tavoin.

Rasismin luonteen saanut: kaikki paha tulee Venäjältä- suhtautuminen on karistettava pois ja se on korvattava faktoilla. Ensimmäisenä voimme ottaa käsittelyyn energiapolitiikkamme ja todeta, muutaman seikan: Natomaa ei ole saanut toimitettua toimivaksi vieläkään Suomeen lupaamaansa ydinvoimalaa , se näyttää myöhästyvän lähes kymmenen vuotta; Sen sijaan toisaalla Venäjä toimittaa kaasua maalle, joka suhtautuu Venäjään avoimen vihamielisesti ja jolla on miljardeja maksamatonta kaasulaskua.

Siispä jos päätämme nyt rakentaa ydinvoimalan, ei rasismi saa olla rakentamisen esteenä, vaan ratkaisut on tehtävä faktapohjalta, turvallisuus, taloudellisuus ja koko laitoksen tarve huomioiden. Mielenkiintoiseksi tulevaisuuden vertailuksi jää ainoastaan se, kumpi näitä ydinvoimaloista valmistuu nopeammin tai hitaammin vai valmistuuko kumpikaan!

Jo riittää VENÄJÄ, VENJÄ, VENÄJÄ huutaminen

Suomi on demokratia, Suomessa on sanan vapaus, olemme länsimaisia ja Suomi kuuluu länteen. Näin varmasti on, mutta Venäjä on Venäjä, se on iso, se on arvaamaton, se saattaa suuttua ja se on ihan vieressä. Olemmepa sitten mitä mieltä tahansa omasta Suomesta tai Venäjästä, me emme voi tilastollisille, määrällisille tai maantieteellisille faktoille yhtään mitään. Harva meistä rakastaa Venäjää, mutta useimmat meistä haluavat tulevaisuudessakin tehdä töitä ja elää turvallisesti vapaassa Suomessa.

Suomen johdon olisi syytä viimeinkin pohtia, mikä on Suomen ja suomalaisten etu toimissa Venäjää vastaan. Olemme mukana kansaivälisessä klikissä, joka ärsyttää ja painostaa Venäjää sotilaallisiin toimiin Ukrainassa. On myös aivan selvää, että Venäjä ei loputtomiin sormi suussa vartoo  Ukrainan hallituksen johdolla tapahtuvaa 15 miljoonaisen venäjänkielisen jatkuvaa alistamista ja moukaroimista. Jossain vaiheessa Venäjä puuttuu tähän ja sehän taas on oikea lottovoitto Ukrainan hallitukselle ja USA:lle.

Ukrainan venäjän kielisten asema on sama kuin Suomen ennen maamme itsenäistymistä. Vähemmistö elää rajatuilla oikeuksilla enemmistön armoilla. Joskin aikoinaan Suomella oli autonomia, mutta joka tapauksesta pelko venäläistämisestä vallitsi Kerenskin aikana. Suomi itsenäistyi Venäjän vallan alta ja tuskinpa siinä mitään tuomittavaa on. Eikö Ukrainan venäjän kielisillä ole sama oikeus? Minkä takia heidän pitäisi elää ja EU:n pakottaa heidät elämään maassa, jossa he ovat sorrettu vähemmistö? Onko ainoa syy tähän venäjän kieli ja Venäjä?

Jos jossain päin maailmaa hallitus terrorisoi omia kansalaisiaan, niin vapaa uljas länsi, johon Suomikin kuuluu, tuomitsee maan hallituksen toimet ja aloittaa sorretuille humanitaarisen avun tajoamisen ja jopa sotatoimilla tai asetoimituksilla avustaa ahdinkoon joutunutta vähemmistöä. Eikö näin ole käynyt Syyriassa, Lipyassa, Irakissa, Afganistanissa jne.. Miksi nyt Ukrainan ja toisaalta Israelin suhteen toimimme toisin? USA jouksuttaa EU:ta ja siinä sivussa natosopivaa Suomea kuin teuraslammasta. Ja jos joku niin Suomi on se teuraslammas, jonka, tällä menolla, suuri karhu nielaisee seuraavaksi.

Ukrainasta on lähtenyt YK:n alajärjestön mukaan 750 000 pakolaista Venäjälle. Venäjä vastaanottaa pakolaiset ja yhdessä Punaisen Ristin kanssa lähettää humanitaarista apua Ukrainaan, mutta mitä tekee Suomi? USA:n ja EU:n ohjeistamana Suomi boikotoi Venäjää. Onko tämä länsimaista inhimillisyyttä ja pyyteetöntä demokratian tukemista? Jos se on sitä, niin on syytä olla ylpeä siitä, että olemme osa läntistä maailmaa?

Mitä näistä boikoteista hyötyy Ukraina tai Suomi? Valtaeliittelejä lukuunottamatta kukaan ei hyödy yhtään mitään. Ukrainassa mikään ei muutu parempaan suuntaan eli vallassa olijat pönkittävät asemaansa ja kansan kurjuus jatkuu. Suomessa sen sijaan aluksi jopa 10 000 ihmistä menettää työnsä ja lopuksi menetämme pysyvästi hyvät kauppasuhteet Venäjän kanssa. Silloin tulevaisuutemme on taantuvan ja korviaan myöden veloissa olevan EU:n varassa ja se on jo kakkostakin huonompi kortti tulevaisuuspelissä.

Olisiko siis viimeistään nyt korkea aika muistaa Gandhin sanat: Mikään ongelma ei ole niin suuri etteikö sitä voisi keskustelemalla korjata. Suomen pitäisi näyttää vahvuuttaan ja otta johtajuutta po. ongelman ratkaisussa. Siihen emme pysty EU:n takarivin nöyristelijänä tai Venäjän nuoleskelijana, mutta itsenäisenä, puolueettomana, faktoja kunniottavana ja neuvottelevana kansainvälisenä vaikuttajana saamme rauhanprosessin käyntiin ja tuvaamme siinä sivussa myös Suomen tulevaisuuden!

KUKA MAKSAA VUOKRAKERRO$TALO$EKOILUN???

Vuokrakerrostalo putkahti esittälijän suusta jo 2012. Tuolloin hän markkinoi yhtä vaihtoehtoa, joka oli kupungin rakennuttama vuokrakerrostalo. Yhtenä painavana argumenttina esittelijä kertoi kaupungistamme kadonneen 900 asuntoa ja siitä johtuen Uudessakaupungissa olevan asuntopulan. Tuolloin kerrottu väite oli täysin utopistinen niin asuntojen katoamisen kuin asuntopulankin suhteen.

Syksyllä 2012 kaupungin oman vuokratalon läpijunttaukseen antoi panoksensa myös tilaisuuten kutsuttu isännöitsijä ja silloinen sosiaalijohtaja. Jälkimmäinen totesi sosiaalitoimiston asukkaiden tarvitsevan tarvitsevan vuokrakerrostalosta yhden kerroksen. Siksi sosiaalipuoli oli valmis rahoittamaan po. taloa puolellatoistamiljoonalla eurolla.

Vuokrakerrostalon alkumarkkinointi oli yhden vaihtoehdon äärimmäisen härskiä markkinointia. Ainoa tarjottu vaihtoehto oli kaupungin omistama vuokrakerrostalo. Alkumarkkinointia olisi määrätyiltä perusteluiden osalta voinut pitää valtuuston aliarviointina, jos valtuusto olisi hoksannut puuttua niihin. Mutta esittely upposi valtuuston enemmistöön kuin loraus nietokseen eli esittely ja valtuuston enemmistö olivat samalla tasolla.

Nyt joku väittää, että vuokrakerrostalo viivästyi poliittisen riitelyn vuoksi. Tämä on käsittämätön väite, sillä eihän kukaan riidellyt, vaan vaati kaupunkilaisen kannalta parasta ratkaisua eli vuokrakerrostalovaihtoehtoa, joka ei rasita kaupungin taloutta. Totuus on se, että ilman välillä olleita vaaleja ja sen tuomia uusia sekä uusvanhoja asioihin perehtyviä valtuutettuja meillä olisi nyt kaupungin omistama vuokrakerrostalo ja kaupunkilaisilla olisi viisimiljoonaa euroa velkaa.

On siis täysin älyvapaata manipulointia ja tuloshakuista vääristelyä puhua poliittisen riitelyn vaikuttaneen vuokrakerrostalon viivästymiseen. Kyse oli kapunkilaisen kannalta paremman vaihtoehdon vaatimisesta. Jos joku pitää sitä riitelynä, on hänellä hatarat tiedot niin tapahtuneesta esittelystä kuin demokratian toiminnasta.

Fakta on se, että jos yhden vaihtoehdon sijaan valmistelija olisi toiminut kuten muissa kunnissa toimitaan eli tuonut päättäjille toisenkin vaihtoehdon, Uudessakaupungissa olisi nyt kaksi valmista, ei kaupungin rakentamaa sekä, vuokrakerrostaloa. Vuoden 2012 lopplla Uudenkaupungin näkyvät olivat aivan maagiset: Mehän juhlimme tuolloin kaupunkimme menestystä ja sen aikaansaajaa tuhansien makkaroiden ja ilmaisen kahvin voimalla.

Syksyllä 2012 hoettiin momenttumeja, odotettiin tuhansia työpaikkoja, hehkutettiin kaupungin loistavaa taloutta ja juhlittiin näitä sekä kaiken takana ollutta kultasormea. Jos, silloiset faktat autotehtaan osalta, näkymät soijatehtaan osalta sekä maassamme ainut laatuinen juhlinta eivät olisi vaikuttaneet yksityisiin rakentajiin, ei kaupungin nykytilallakaan olisi siihen heihin mitään vaikutusta.

Sopiikin kysyä: Jarruttiko esittelijä yksitysen rakennutjan löytymistä ajaessaan härkäpäiseti läpi kaupungin  itse toteuttamaa vuokrakerrostalohanketta ja hukkuiko siihen kaksi vuotta? Saammeko kiittää yksityisestä vuokrakerrostalosta hallituksen skeptikkoja, jotka faktoja esittämällä ja vaatimalla pakottivat valmistelijan pakon edessä tuomaan vaihtoehdon kaupungin omalle vuokratalolle? Oli miten oli, nyt eivät Tonmäen valmistelijat päässeet "tontonmäkeilemään" "super tontonmäkeä".