YLE julkaisi kaksi merkittävää tutkimusta, jotka vahvistavat Uudessakaupungissa löytyvän selvää kasvupotentiaalia. Onnistuminen riippuu täydellisesti omista toimistamme. Uusikaupunkilaisten tulee viimeinkin päivittää tavoitteet ja puuttua, kilpailijoista jälkeen jääneen, valmistelun onnettomaan tasoon.
1970-luvulla kaupunkimme kehittyi ja kasvoi, kiitos teollisuuden. Ja vielä 1990-luvulla kaupungistamme suunniteltiin mukavaa 25 000 asukkaan kaupunkia. Jäähalli, uimahalli, liikunta- ja muutkin vapaa-ajanpuitteet kestivät vertailun isompien paikkakuntien kesken. 1990-luvulla kaupunkiimme kaavailtiin esim. korttelikouluverkkoa, Uusikaupunki kuului maamme ensimmäisiin ja menestyvimpiin nuorisopajapaikkakuntiin.
Kaupungissamme innovoitiin rohkeasti ammattitaidolla; omaan valmisteluun, päätöksentekoon plus tekemiseen luotettiin. Kun valmistelu, päätöksenteko plus sitä seurannut tekeminen tuottivat kasvua niin väkilukuna, palveluina, elämisen puitteiden kehittymisenä ja alhaisina veroina, nauttivat luottamushenkilöt kaupunkilaisten luottamusta. Kaikki meni hyvin, mutta mitä valmistelussa, päätöksenteossa sekä päätösten toteuttamisessa tapahtui sen jälkeen ?
-
Uusikaupunki jämähti ja leipiintyi! Väki vaihtui valmistelussa, mutta vanhat koirat päättäjinä eivät oppineet uusia temppuja. Luovuuden ja rohkeuden kadotessa valmistelustamme alkoi kaupunkimme alamäki. Uusikaupunki menetti noin 15 prosenttia eli 3 000 asukasta. Laadukas valmistelu vaihtui typeriin elinkeinoilluusioihin, joiden mahdottomuuden olisi hoksannut jopa kolmevuotias lapsi. Kaupunki nosti veroja sekä taksoja ja ajoi alas puitteitaan. Tätä seurasi velkaantuminen, jota syvensivät huuhaaelinkeinopolitiikan lisäksi mm. tuulimylly- ja vuokrakerrostaloälyttömyydet. Viimeinkin tällä valtuustokaudella kaupunkimme pisti taloutensa kuntoon ja viimeinkin voimme tähdätä kasvuun.
Tänään julkaistussa kuntatutkassa Uusikaupunki saa hyvät arvosanat - tähtiä ropisee iloisesti. Puolueeton taho osoittaa maanlaajuisesti, että Uudenkaupungin tulevaisuus näyttää hyvältä. Toinen mielenkiintoinen tutkimus, niin ikään YLE:n julkaisema, osoittaa Uudenkaupungin kykenevän tarjoamaan unelmapuitteen noin puolelle suomalaisista. Tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista haluaa elää maaseudulla ja noin 28 prosenttia haluaa asua pikkukaupungissa. Mikä parasta:
Uudestakaupungista löytyy maaseutua ja pikkukaupungin keskusta plus merellisyyttä!
Uudenkaupungin keskustan ja maaseudun näivettymisen sivustaseuraamisen sijaan täyttyy valmistelijoiden ja päättäjien viimeinkin ryhtyä elvyttämään maaseutuamme ja keskustaamme. Meille iskee tässä asiassa hoppu helttaan, sillä kaupunkimme juhlavuosi nostaa Uudenkaupungin maanlaajuiseen ja jopa kansainväliseen julkisuuteen. Tämä tietää ilmaista mainosta. Kokonaan toinen juttu piilee siinä, mainostammeko kaupunkiamme positiiviseste saattaen sen kasvuun vai nouseeko julkisuuteen valmistelumme poskettomat toilailut kuten kymmenenmiljoonan euron investointi puolityhjään ja onnettomassa kunnossa kituvaan kouluun.
Katseet täytyy kääntää neutraaleihin tutkimuksiin ja sitä kautta pohtia keinoja saamme ihmiset muuttamaan tänne. Jos kolmekymmentä prosenttia haluaa asua maaseudulla, täytyy meidän yhdessä pohtia käsitettä maaseutu ja toimia sen mukaan. Maaseutuun kuuluu luonto, turvallisuus ja terve kasvuympäristö lapselle. Mikäli nuo elementit kyetään toteuttamaan, maaseudustamme tulee vetovoimatekijä. Perinteisen maaseudun sijaan kykenemme tarjoamaan myös merellisiä maaseutupuitteita, joten luonto sekä turvallisuusvaihtoehtoja voimme nostaa esiin. Maaseutumme ainoa, puutteen muodossa kumpuava, ongelma piilee lasten huomioimisessa eli kouluttomuudessa.
Pitäisikö meidän tehostetusti kaavoittaa uusia sekä erilaisia asuinmahdollisuuksia Lokalahdelle ja Pyhämaahan, jotka puitteiltaan huomioivat lapset pienillä kouluilla? Pitäisikö meidän kokeeksi ottaa käyttöön Pohjoiskulman tai Hallun koulu ja ryhtyä markkinoimaan po. seutuja lapsiperheille? Se lienee selvää, ettei kaupunkimme vetovoimaa lisää puolityhjän koulun miljoonainvestointi ja jättikoulun luominen keskustaan. Muuttoliikettä kyseinen investointi lisää, mutta ainoastaan kaupunkimme sisällä eli käytännössä viemme elinvoiman maaseudulta. Jättikoulu ei vaikuta pikkukaupunkimme kaupungin ulkopuoliseen vetovoimaan positiivisesti, sillä useat pikku kaupunkiin halajavat lapsiperheet haluavat muuttaa juuri sen vuoksi, että saisivat lapsensa pois jättikoulukombinaatista ihmisenkokoiseen turvalliseen oppilaitokseen.
Luottamushenkilöiden täytyy lopettaa sokea uskominen valmistelijoihimme, ketkä miljoona munauksillaan näyttivät toistuvasti surkeutensa. Nyt meille heitettiin täkyinä kaksi tutkimusta ja niihin luottamushenkilöiden tulee tarttua kaikki luovuutensa peliin laittaen. Nyt meille annettiin mahdollisuus ja lopputulos riippuu ainoastaan laadukkaista ja yhteistyökykyisistä luottamushenkilöistä.
Jos luottamushenkilöltä ei löydy eväitä luovuuteen tai ymmärrykseen, vaan he kykenevät ainoastaan haukkumaan niitä keiltä em. avut löytyvät, on viimeinkin kaupungin jarruhenkilöiden syytä jättää luottamustehtävänsä. Tässä punnitaan myös puolueiden vastuullisuus, joilta pitää, kaupunkimme tulevaisuuden vuoksi, löytyä rohkeutta ja sisäistä voimaa heittää vuosikymmenet päättäjien raheilta heiluneet tomppelit pois.
Uudellakaupungilla ei enää piisaa papua surkeiden jarruhenkilöiden vallassa pitämiseen. Suoraan sanoen minua raivostuttavat nämä mitättömät paskahousut, jotka eivät koskaan itse esitä tai luo mitään konkreettista, mutta ovat ensimmäisenä ampumassa alas Sami Virtasen, Timo A. Järvisen tai Harto Forssin selkeät konkreettiset ehdotukset. Karmeinta mitä kaupungissamme voisi tapahtua lienee se, että em. henkilöt eivät lähtisi kevään vaaleihin ehdolle. Kuvitelkaa, miltä kyseiset puolueet ja mennyt valtuustokausi näyttäisi ilman mainittua kolmikkoa! Homma jäisi vanhojen huruhenkilöiden hallintaan. Siitähän ei koidu kaupunkilaiselle ongelmia, jos joku ei kuule tai näe, mutta jos vallan hupulla keikkuvalta hurulta tai huruttarelta puuttuu ymmärrys, ajautuu kaupunkimme takaisin ongelmiin!
Siispä suosittelen luottamushenkilöitä perehtymään tehtyihin tutkimuksiin ja unohtamaan onnettomimmat valmistelijamme. Mitä veroprosentin laskuun tulee, minä en alentaisi veroja, vaan käyttäisin kaavaillun verovähennyksen noin 500 000€ valmistelupöydän puhdistamiseen. Hege Wee teki yhden tyypin kanssa johtajasopimuksen, joka maksanee kaupungille irtisanomisvaiheessa noin 250 000€. Naislapatossulle, joka jää pian eläkkeelle, riittäisi varmaankin 50 000€ ja niin hän poistuisi täältä ikuisiksi ajoiksi. Ehkä joku ajattelee esitykseni merkitsevän rahojen heittämistä Kankkulan kaivoon, mutta todellisuudessa esitykseni pitää vastaanottaa merkittävänä ja äärimmäisen hyödyllisenä sijoituksena tai korjaussarjana, jolla saatetaan kaupunkimme valmistekoneisto kasvukuntoon. Jos joku pohtii jatkamista edelleen näin, kannattaa hänen kääntää katseensa lähihistorian pieneen muutaman tonnin pintaremonttiin, josta kumpusi sadantuhannen euron jättikulu. Minkälainen miljoonien yllättävä lisälasku odottaa, täysin ääliömäisen, kymmenenmiljoonan euron kouluremontin taustalla?
Linkit:
Uusikaupunki kuntatutkassa
Suomalainen haluaa asua maalla tai pikkukaupungissa