sunnuntai 30. marraskuuta 2014

DEMARIT AJAVAT NIKULAA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI

Maija Junkola-Lehtonen on toimut kaupunginhallituksen puheenjohtajana miltei valtuustokauden puoleen väliin asti. Silmiin pistävänä johtajuusperiaattena Junkola-Lehtosella on ollut sovittelevuus ja vastapuolen näkökantojen ymmärtäminen. Ilmeisesti juuri näistä syistä johtuen, puheenjohtaja on otettu demarien maalitauluksi.

Jonkun kerran Junkola-Lehtosen kanssa jutelleena, voin todeta hänellä ymmärryksen lisäksi olevan se piirre, ettei hän iske puukkoa kenenkään selkään eikä juonittele. On ikävää, jos vastapuoli käyttää tätä härskisti hyväkseen pelatessaan likaista peliään. On ilman muuta selvää, ettei pelistä voi odottaa juuri mitään, jos toinen pelaa jääkiekon ja toinen ringeten säännöillä.

Koko alkukautta on lähes koko ajan sävyttänyt jonkimoinen asiaankuulumaton häiriötekijä, jota vielä media paisuttelee. Kun hallituksen puheenjohtaja kirjoittaa yhteistyöstä, niin valtuuston puheenjohtaja kuittaa tämän päinvastaisilla väitteelle - media on tietenkin sama. Viimeinen hallituksen puheenjohtajan kimppuun käynti liittyy Novida episodiin, jota sama media jälleen yksipuolisella uutisoinnilla ja tiedon pimittämisellä ruokkii.

Annettuun julkisuuskuvaan verrattuna ja eväisiinsä nähden kaupunginhallitus on saanut varsin paljon aikaiseksi, joten puheenjohtaja on onnistunut tehtävässään vähintään tyydyttävästi. Enkä usko, jos Junkola-Lehtonen päättää jättää tehtävänsä, että olisi kysymys jaksamisesta vaan pikemminkin kyllästymisestä sekä  järkevästä ajankäytöstä. Ehkä hänen mielestä, joku kuka on pääsääntöisesti paikkakunnallam kykenee häntä jouhevammin hoitamaan hallituksen puheenjotajan tehtävät.

Tässä tapauksessa luonnollinen valinta Kokoomuksen paikalle on Seppo Nikula. Tähän maaliin ovat hallituksen demarit mediansa kanssa pelin pelanneet. En yhtään epäile Nikulan sovittelemis- tai yhteistyökykykä, mutta häneltä löytyy myös koettua kovuutta. Niin ikään Nikula on käynyt  aikoinaan hiukan erilaisen demarikoulun; Silloin puolueella oli tuhdisti enemmän valtaa, voimaa ja olivat hallituksen pöydän ympärillä istujatkin täysin eri kaliperia: Ahonen, Vartiainen ja Savolainen.

Nyt vasemmiston merikittävät jäsenet hallituksessa rajoittuvat Merja Koskeen ja Harto Forssiin. Ylimielisyyden sijaan nämä kaksi vastaavat, kun heiltä kysytään eivätkä he vaikene ja piilottele kansalta ja kysymyksiltä. Merja Koski on ollut hyvin ja selkeäsanaisesti esillä, mutta etenkin Forss on näyttänyt niin periaatteellisuutensa, kuten myös sen, että päätöksiä tehtäessä mennään järki ja kaupungin etu päämääränä. Toisaalta näkyyyhän mainitun kahden lisäksi muitakin hallituksen vasemmistolaisia ja heidän tekstejään julkisuudessa - teatterissa ja keräämässä ääniä  turkulaisille puoluetovereille.

Kunpa Harto olisi demari, silloin hänellä olisi riittävän isot poliittiset hartiat vasemmiston saattamiseksi yhteistyön tielle. Harton, kokemuksesta ja tiedoista ei ole kyse vaan pienen ryhmän rististä. Taitaakin olla niin, että Hartoa kuunnellaan enemmän oikealla kuin vasemmalla.


Omalla touhullaan ja mediansa avulla demarit ovat saamassa Nikulan hallituksen puheenjohtajaksi ellei lopullinen ratkaisu ajaudu neljän yhden jäsenen ryhmän valtuutetun liitouman käsiin. Pitänee muistaa, että paikkajon suhteen meillä syödään sanat ja sopimukset niin oikeaka kuin vasemmalla. Saattaa siis käydä niin että iso luuta lakaisee kunnolla ja tämä lienee myös toivottavaa. Onhan kaikkien etu, että vallassa ovat he ketkä osaavat käyttää valtaa kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi. 

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

YRITTÄMISTÄ VAI KERJÄÄMISTÄ 2010-LUVULLA ?

Yrittäminen on yksinkertaisesti sanottuna sitä, että tahaa tulee enemmän kuin menee. Kun rahaa tulee rutkasti muuttuu yrittäminen onnistumiseksi. Suurin osa yrittämisestä perustuu perustarpeiden ja palveluiden myyntiin. Myynnin onnistumisen taas ratkaisee niiden laatu ja hinta.

Suurimmalle osalle yrittäjistä on ihan sama myydäänkö kaupungissa kerran tai kaksi vuodessa runsainmäärin lakritsaa ja t-paitoja. Elintarvikekauppiaat myyvät ruokaa sen mukaan, kuinka nälkä kurniin vatsaa. Kamerakauppias myy kameran, kun tarjous ja kysyntä kohtaa. Hammaslääkäri myy palvelujaan, kun jonkun hammasta särkee. Samaa luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Ei kukaan mene hammaslääkäriin juurihoitoon,  osta kameraa tai käy ruokaostoksilla vain siksi, että kaupunkiin saapui lakritsakauppiaita. Paikalliset yrittäjät tarvitsevat asiakkaita ja mielummin uskollisia asiakkaita eli asukkaita. Tuskin kukaan kiistää sitä, että mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän yrittäjiä.

Yrittäjien kannalta uudet asukkaat tuovat kasvua eli muuttovoitto on se mitä yrittäjät haluavat. Pahinta mikä yrittäjää voi kohdata, on hänen toimipaikkakuntansa muuttotappio. Jos kunta menettää asukkaistaan 15 prosenttia, on kunnassa juuri tuon verran vähemmän ostovoimaa. Tilanne kiristää kilpailua ja laskevilla markkinoilla osa yrittäjistä häviää kokonaan eli he joutuvat pistämään lapun luukulle.

Luonnollisesti paikkakunnan työllisyys ja sen asukkaiden  varallisuus vaikuttavat yrittäjien menestymiseen. Mitä paremmin paikkakunnan työväestö tienaa, sitä paremmin menee yrittäjillä ja sitä parempia ovat yrittäjien paikkakuntalaisille tarjoamat palvelut.

Mikäli kunnan elinkeinopolitiikka epäonnistuu ja se menettää asukkaita, on yrittäjien selviytyäkseen kyettävä korvaamaan pois muuttaneet asukkaat eli asiakkaat uusilla. Yrittäjien/yrittäjän on kyettävä tekemään jotain, jolla hän saa asiakkaat tulemaan kauempaa ostoksille. Pohjanmaalla on muutama varsin pieni paikkakunta, jossa näin on toimittu onnistuneesti.

Maailma muuttuu ja edellä esitetyt teoriat alkavat olla historiaa. Nettikauppa on tullut ja valtaa voimakkaasti markkinoita. Sen luotettavuus on kasvanut, siitä on tullut monipuolista ja se on muuttunut nopeaksi ja palvelevaksi. Kun vielä huomioidaan nettikaupan edullisuus, on sen huomiotta jättäminen selkeää realismin puutetta.

Nettikaupan murrosta tukee sähköisen median esiin marssi. Miksi ostaa pienemmistä valikoimista, kalliimmalla hinnalla ja hankalammin, jos on olemassa parempi vaihtoehto? Nettikauppa tulee ja tuo tavarat kotiin varmasti, nopeasti ja edullisesti. Siinä faktat, joita ei mikään muuta ja jotka muuttavat koko kaupankäynnin. Ei kukaan maksa viidensadan telkkarista kahdeksaasataa vain siksi, että kaupunkiin on kerääntynyt lakritsikauppiaita ja vastaavia.

Luonnollisesti tapahtumat tuovat paikkakunnalle väkeä ja lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä. Tapahtuman kasvaessa suureksi, se myös saa muualta tulevat ihmismassat nauttimaan tapahtumasta - tuolloin tapahtuman täytyy olla kaliberia Kotkan meripäivät tai Jyväskylän suurajot.

Paikkakunnalla, kunnan tai yhdistysten järjestämistä, pikkutapahtumista hyötyvät varsin harvat yrittäjät ja yritykset. Varmin hyötyjä on media, joka saa ilmoituksista varmat tulot välittämättä siitä, tuliko tapahtumaan ihmisiä tai ei. Jos tapahtuma vetää runsaasti väkeä, liityvät tuolloin hyötyjiin ravintolat ja huoltoasemat. Mikäli tapahtuma saa ulkopaikkakuntalaiset vieraat jäämään tapahtumapaikkakunnalle yön yli, myös majoitusyritykset liittyvät hyötyjiin.

Esim. toritapahtumat ovat mukavia kaupunkilaisile ja ne saavat mökkiläiset piipahtamaan keskustassa. Mutta  jos nämä tapahtumat ovat jollekin päättäjälle niin tärkeitä, että niiden vuoksi on ajettava alas kuntalaisten peruspalveluja, irtisanottava kunnan työntekijöitä, nostettava veroja ja taksoja, on tällainen päättäjällä mielessä aivan jokin muu kuin tomiminen kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi!

Jos haluamme yrittäjien parasta, se on samalla parasta myös  koko kaupungille - kyse on uusista asukkaista eli uusista asiakkaista. Kaikki muuttoliikettä kiihdyttävä on kaupungissamme torpattu ja sitä on jopa päätöksillä järjestelmällisesti jarrutettu. Lapset ja yleinen viihtyvyys ratkaisevat muuttamisen lyhyellä säteellä ja nämä olemme laimilyöneet. Pidemmältä muutetaan vaikka Talvivaaraan lähistön kauniiseen luontoon, siksipä, kiitos autotehtaan, kaupunkimme väkimäärä nousee edes jonkin verran.

Nyt kaupunkiin, Hotelli Aquariuksen lähelle, mahdollisesti nouseva kerrostalokaavailu on todellista yrittäjyyttä, joka lisää kaupungin matkailun majoitusmahdollisuuksia ratkaisevasti. Jos hanke toteutuu ilman kaupungin roolia rahoittajana tai takaajana voidaan puhua yrittäjyydestä, josta koko kaupunki hyötyy. Kaavaillun rakennuksen käyttäjilleen tarjoama merinäköala on ainutlaatuisuudessaan vetovoimainen ja ratkaiseva hankkeen onnistumisen kannalta. Kaupungin ainoaksi rooliksi jääneekin ettei maisemaa pilata humisevilla jättimyllyillä.


lauantai 8. marraskuuta 2014

PALKKOJEN JÄÄDYTYS ON TYPERINTÄ MITÄ NYT VOI TEHDÄ!

Kaikki on luovuudesta ajattelusta kiinni. Kun kiskot asetetaan näin, on niillä paha ajella ja raideliikenne hankaloituu väkisinkin.


On itsestään selvää, että EK:n Venäjä, Venäjä, Venäjä -neroilija ja puhehemies Häkämies kuuluttaa palkkamalttia vuoksiksi eteenpäin. Tästähän pojalle maksetaan. Hyöty palkkamaltista on hiukan toisenlainen, jos sitä pohditaan koko yhteiskunnan kannalta, sillä esim. julkisen sektorin palkat maksetaan pitkälti veroista.

Kuinkas käy, jos Häkämiehen vaatimus toteutuu? Emme voi Suomessa määritellä esim. öljyn tai soijan maailmanmarkkinahintoja saati edes vaikuttaa valuuttamme kurssiin, joten näiden muuttuessa lukkoon lyödyn palklatason ostovoiva saatta muuttua. Harvemmin tämä muutos tapahtuu ostovoimaa lisäten ja lähi tulevaisuudessa se EU:ssa laskee ellei peräti romahda.

Kun palkkojen ostovoima romahtaa, romahtaa myös palkoista maksettavien verojen arvo. Veroilla ei mitenkään pystytä rahoittamaan julkisia palveluja entiseen malliin, joten mitä tehdään? Nostetaan veroja, se on yleisin lääkkeemme. Ikävä vaan, että olemme kulkeneet tuon tien loppuun, sillä kansalla täytyy olla rahaa myös elämiseen. Entä auttaako kuntakenttäremontti?

Meillä on joillakin aloilla viiden vuoden irtisanomissuoja esim. kuntaliitosten varalle. Tämän johdosta säästömielessä kaavaillut kuntaliitokset eivät pelkästään kavenna demokratiaa vaan myös lisäävät säästöpaineita. Kun usein kuntaliitosten yhteydessä palkat suhteutetaan,  ne kasvattavat selkeästi kuntien kuluja viideksi vuodeksi.

Jos siis haluamme turvata tulevaisuudessa yhteiskuntamme toimivuuden ja esim. julkisetpalvelut, meidän on turvattava verotuotto, jolla po. palvelut rahoitetaan. Eikä tämä luonnistu millään mahtikäskyillä tai laeilla, vaan ainoastaan rahalla. Jos joku väittää toisin, on hän eksynyt Portugalin poluille ja Kreikan kujille!

Viiden vuoden irtisanommissuojan sijaan me tarvitsemme viiden vuoden kannattavuustakuun vientiteollisuuden investoinneille eli yhteiskunnan on taattava, että se turvaa yrityksen kannattavuuden ja työntekijöiden palkat niiltä osin, mihin valtiovalta voi puuttua. Käytännössä tämä tarkoittaa esm. energian verotusta, jossa määrätyt tuotteet ovat myyntihinnan osalta suurimmalta osin veroa. Näin turvaamme koko yhteiskuntamme säilymisen sellaisena, ettei ketään jätetä.

Luonnollisesti yhteiskunnan toimivuutta voi mekoisesti tehostaa järkeä käyttäen. Entinen ministeri Kyllönen oli hyvä esimerkki jämäkkyydestä, jolla pidettiin hankkeet kurissa ja kuosissa. Ministerit Räty ja  Laasonen-Grahn ova samoilla linjoilla, joten ei kaikkea ole vielä menettetty. Meidän pitää puuttua todellisiin ongelmiin eikä seurauksiin ja käyttää järkeä, muuten emme voi säilyttää elämisen laadukasta tasoamme.

Monet kunnan järjestämät palvelut ovat tarvitsijalle välttämättömiä, joten ne on tehtävä olipa sitten rahaa tai ei. Tämän vuoksi rahan on pakko löytyä jostain, emmehän voi loputtomasti toimia velalla ja kaataa kaikkia murheita heidän niskaansa, ketkä eivät enää saa velkaa vaan joutuvat maksamaan edeltäjien ottamat velat!

maanantai 3. marraskuuta 2014

TÖPPÄRIT OVAT KUNNISSA KUNNIASSA!

Jääkiekossa parempi pelaa huonoa paremmalla tasolla ja myös tienaa huonoa paremmin. Kukaan ei kyseenalaista paremmuuden suhdetta palkan suuruuteen. Vai oletteko joskus kuulleet jonkun vaativan suomalaisille III-divisioonan palaajille NHL:n palkkoja. Eipä ole näin käynyt, vaan paremmuus ja palkan suuruus kulkevat käsikädessä. Sama pätee kaikkeen urheiluun.

Niin ikään työelämässä ja yrityselämässä paremmat palkitaan huonompia suuremmilla summilla vai onko joku kuullut, että esim. jatkuvasti juttunsa häviävä lakimies tienaisi juttunsa lähes takuuvarmasti voittavaa kolleegaansa enemmän. Näin se on muillakin elinkeinoelämän ja työmaailman sektoreilla, tuloksesta maksetaan ja ruhtinaallisesta tuloksesta maksetaan ruhtinaallisesti.

Urheilussa ja työelämässä tulos ratkaisee. Yksikään mukavamies ei saa johtaa esim. ydinvoimalaa vain siksi, että hän on mukava mies. Tehtävään vaaditaan osaamista sekä pätevyyttä ja niistä maksetaan. Urheilussa ja normaalissa työelämässä ovat selkeät vaatimukset tai hommasta saa kenkää. Jo tehtävään valittaessa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja pätevyyteen. Joskus haetaan työntekijöitä isolla rahalla vain siksi, että rekrytoija vaatii parasta ja haluaa pärjätä kilpailussa.

Koskaan jääkiekkojoukkuetta kasatattaessa ei valmentajaksi tai maalivahdiksi valita ketään sellaista, joka ei osaa luistella tai ei ole edes koskaan nähnyt jääkiekkopeliä. Eikä koskaan ydinvoimalanjohtajaksi valita tyyppiä joka tietää sähkön tekemisestä juuri sen kuinka polkupyörän dynamo toimii. Valinnat niin urheilussa kuin normaalissa työelämässä tehdään tulosvastuullisesti. Mikäli tulosta ei tulee vaihdetaan viimekädessä seuran tai yrityksen hallitus.

Uskon ettei kenelläkään ole pienintäkään ymmärtämisvajetta edellä esitetyn suhteen. Tulos tai ulos, on hyväksytty tulosvastuullinen toimintaperiaate. Entäpä poliittisten päättäjien johtamat organisaatiot, valitaanko siellä pätevin, noudateetaanko tulosvastuuullisuutta ja etsitäänkö tehtäviin parhaita tekijöitä? Jokaisen sopii katsoa ympärilleen ja pohtia esim. kunnallisen organisaation toimivuutta, jossa lautakunnat, hallitus, valtuusto ja jopa, lakisääteinen tarkastuslautakunta valvovat kaiken sujuvuutta.

Lain mukaan kuntien luottamushenkilöiden on toimittava kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi. Laki ei vaadi ainoastaan hyvää toimintaa luottamushenkilöiltä, vaan se edellyttää heiltä parasta mahdollista toimintaa. Toteutuuko kunnissa tai valtion tasolla lain henki parhaaksi toimisesta? Onko tulosvastuu se mittari, millä esim. kunnan toimintoja, luottamushenkilöiden tai virkahenkilöiden onnistumista mitataan? Jos näin on, niin väen vähentyessä kunnasta ja palvelujen huonotuessa sekä maksuja korotettaessa luottamushenkilöt ja virkahenkilöt vaihtuvat kunnassa!

Jossain kaukana, missä meri on etäällä rannasta, lojuu taantuva kaupunki, joka on myynyt miljoonilla kaupunkilaisten omaisuutta, ajanut alas kuntalaisten palveluita, nostanut veroja sekä taksoja ja siinä sivussa menettänyt lähes 20% asukkaistaan. Olisiko oikein, jos selkeiden epäonnistumisten ketjun seurauksena ja katkaisemiseksi  vaihdetaan luottamushenkilö- tai virkahenkilöjohtoa? Jos entinen meno saa jatkua, missä toteutuu lain vaatimus kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi toimimisesta. Onko koko päätännästä tullut muutamien tyyppien leikki/elvistelykenttä, jossa luottamushenkilöt pitävät kuntalaisille kalliiseen hintaa kiinni paikastaan ja turvaavat töppäilevien virkahanikilöiden työn loputtoman jatkumisen?