torstai 30. kesäkuuta 2016

WAALIHALLIHAIHATTELU!

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa! Tämä ohje passaa mainiosti, mikäli vaihtoehdoksi tyrkytetään väärin muistamista. On pöyristyttävää lukea menneen valtuustokauden hallituksen puheenjohtajan ristiriitaisia sepustuksia. Paikkansapitävyyttä hänen tarinointinsa tarjoaa autotehtaan merkityksen osalta Uudellekaupungille. Viime valtuustokauden aikana autotehdas tarjosi työpaikan noin 800 työntekijälle. Nyt autotehtaalla työskentelee noin 1 450 pakertajaa. Parhaillaan tehdas hakee lisää viittäkymmentä työntekijää ja loppuvuodesta työntekijämäärä kaavaillaan lisääntyvän edelleen.

Kun mainittuihin oleviin ja tuleviin lähes tuhanteen työpaikkaan lisätään Vahteruksen toteutunut ja ennakoitavat reilut sata työpaikkaa sopii ihmetellä, miksi Uusikaupunki menettää jatkuvasti asukkaita. Syy asukaskatoon löytyy vilkaisemalla ympärilleen, kaupunkimme ei kehittynyt asumis- elämispuitteiltaan muiden kuntien tahdissa.  Uudeltakaupungilta puuttuu vetovoima, tämä koetaan epämiellyttäväksi asuinkaupungiksi - jos kaupunkimme tarjoisi ihmisille toisen mielikuvan, täältä ei muutettaisi pois vaan tänne muutettaisiin muualta.

Positiiviset päätökset saavat, kaukaa viisaat ja tulevaisuutta ennakoivat, ihmiset muuttamaan uudelle paikkakunnalle, mutta vasta konkreettinen puitteiden paremmuus aikaisempaan asuinpakkaan verrattuna, saa massat muuttama uuteen kaupunkiin. Kaupungin kasvu eli uudet asukkaat ja heidän tuomat verotulonsa takaavat vakaan talouden, mutta muuttaminen tapahtuu viiveellä ja ensi kaupungin täytyy investoida elin- ja asuinpuitteisiinsa.Vaikuttaakin vähintäänkin naurettavalta syyttää nykyistä hallitusta siitä, ettei kaupunkiimme muttanut väkeä eli talouttamme ei saatu pysyvästi kuntoon.

Entinen hallitus hakkasi miljoonia elinkeinohullutteluun ja laiminlöi täydellisesti kaupunkimme kehittämisen. Entinen hallitus jopa kiihdytti hullunkurisilla sekä järjen vastaisilla päätöksillään Uudestakaupungista poissuuntautuvaa muuttoliikettä. Koulujen lopettaminen ja elämispuitteiden laiminlyönti sai uusikaupunkilaiset nostamaan kytkintä. Mikäli illuusioihin sekä ääliömäisyyteen: rättihalli, etanolitehdas, katuvalot, risteykset, teräskeskus jne., hakattujen miljoonien kohdistamissuunnaksi olisi valittu monitoimihalli, kouluverkon kehittäminen, onnistunut kaavoitus, järkevä kaupungin markkinointi, liikuntarajoitteisten merimatkailukeskus jne. jne., kaupunkiimme muuttaisi jatkuvasti uusia asukkaita.

Eniten ikävästi kalskahtaa entisen hallituksen puheenjohtajan vaalitemppuna äkillisesti esiin nostama monitoimihallin rakentaminen. Kuten totesin, mikäli halli seisoisi nyt Uudessakaupungissa, mm- siksi kaupunkiimme muuttaisi lisää asukkaita, mutta juuri mennyt hallitus torppasi useamman kerran hallin suunnittelun ja muunkin muuttovoittoa lisäävän kehittämisen. Sen sijaan hallitus jätti seuraajalleen onnettoman virkajohdon, armottoman velan ja viiveen mahdollisuuteen kasvattaa asukasmäärämme eli uusien veronmaksajien tänne saamiseen eli taloutemme pysyvästi kuntoon saattamiseen. Jos sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa niin: siltä kieli pois, joka vanhoja väärin muisteloi ja niitä julki laulaa!

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Onko kaupungin metsätyömaa kirottu: TAA$ UU$I UHRI!

Viime vuoden puolella alkaneen Uudenkaupungin kaupungin metsätyömaa on edennyt varsin onnahdellen, mutta sitäkin kalliimmin. Metsätyöhän alkoi normaalista ja eteni siten aivan loppumetreille. Kun pieni osa puista oli poisajamatta metsästä, vaihtui metsätraktori kaivinkoneeseen ja kuorma-autoon ja paikalla ryhdyttiin tientekoon.

Hitaus puiden pois ajossa ja kevät motittivat jäljelle jääneet tukit uuden, mutta kalliiksi käyneen, metsätien varteen. Ensin uudella tiellä puita yritettiin noutaa rekalla, vaan eipä onnistunut. Tie oli liian upottava, kuten edellisten alustusten kuvat elävästi todistavat. Eilen paikalle ilmesty pelastajaksi traktori kera  jämäkän kärryn. Eilen traktorikin upposi kertaalleen, mutta onneksi se saatiin kiskottua ylös kantamattomasta tiestä. Vaan lopulta kävi niin ikävästi, että traktorin työ tyssäsi ennalta arvaamattomasti.

Tähän asti Uudenkaupungin kaupungin metsätyömaan uhreja ovat olleet aika ja raha, mutta nyt listaan voidaan liittää traktori. Väistämättä kumpuaa mieleen epäilys kirouksesta. Onko kyseisen metsätyömaan ylle langetettu kirous ja onko kyseessä peräti sama kirous, joka vaivaa Uudenkaupungin kaupungin valmistelua? Olisiko kaupungissa onnistumisten aikaansaamiseksi harkittava monikulttuurisia vaihtoehtoja, kun omat perinteiset menetelmät eivät tuo keskuuteemme osaamista, onnea tai tietoa tuottamaan onnistumisia? Pitääkö Uudenkaupungin kaupunkiorganisaatioon palkata voodoopappi? Vai ollaanko täällä liian ennakkoluuloisia tai peräti rasisteja kokeilemaan vieraita menetelmiä?

Vaivaako Uudenkaupungin kaupungin metsätyömaata sen yllä leijuva kirous? Vai onko joku katsonut pahalla silmällä Uudenkaupungin kaupungin metsätyömaalla käytettävän traktorin rengasta ja puhkaissut sen pimeyden voimalla? Onko voodoo pappi viimeinen pelastus tilanteen selvittämiseksi? Tarvitaanko voodoo pappia muutenkin valmistelijoiden apuna?

maanantai 27. kesäkuuta 2016

MURHEELLISEN METSÄTYÖMAAN EPILOGI!

Uudenkaupungin kaupungin Kalannissa sijaitseva metsätyömaa osoittaa vääräksi vanhan sananparren: Hiljaa hyvää tulee! Hiljaa edistyneen työmaan seurauksena puut mustuivat ja vielä tänään tukkirekoille suunniteltuun tiehen upposi nelivetoinen maataloustraktori. Positiivista on kuitenkin se, että puut saatiin viimeinkin kuljetettua pisteeseen, josta rekka voi ne noutaa sahalle tai ...

Metsäautotie ei kantanut tukkirekkaa, joten traktori haki vähän tuhtimmalla kärryllä, puoli vuotta metsässä lojuneet puut, tukevamman tien varteen odottamaan kuljetusta sahalle tai ....... . Nyt tie saa levätä rauhassa ja  odottaa seuraavaa seudulla tapahtuvaa Uudenkaupungin kaupungin metsänmyyntiä.





sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Britit lähti: Suomen turvallisuus parani!

Suomi on käynyt pitkän ja katkeran tien päästäkseen nykyiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Satojen vuosien verinen vääntö ja kalliit oppirahat maksettuaan Suomi kykeni saavuttamaan olotilan, jossa sen ja suuren naapurin välit ovat luottamukselliset ja molempia maita hyödyttävät. Viimeiset vuodet Suomen ja Venäjän välillä olivat auvoista taloudellisen kasvun ja rinnakkaiselon aikaa. Suomi ja Venäjä hyötyivät toisistaan taloudellisesti niin paljon, ettei kukaan edes  kuvitellut minkäänlaisia vihamielisyyksiä maiden välille.

Jos muistelemme Suomen ja itänaapurin välisiä viime kahinoita ja palaamme historiassa aina talvisotaan saakka, tuomittiin sodan aloittanut Neuvostoliitto lännessä. Tuolloin Suomeen oltiin sympatian lisäksi syytämässä aseapua lännestä. Etenkin Ranskassa valmistauduttiin auttamaan Suomea. Samanlaisia vaateita esitettiin myös Yhdysvalloissa. Apua olisi, mitä todennäköisimmin tullut, ajoissa, jos yksi valtio ei olisi jarruttanut Suomeen kaavailtua sotilaallista tukea - tuo valtio oli, silloinen suurvalta, Iso-Britannia.

Vasta talvisodan kääntyessä kevääksi lännen apumahdollisuus Suomelle alkoi realisoitua siinä määrin, että Neuvostoliitto pelkäsi joutuvansa, Suomen vuoksi, sotaan länsimaita vastaan. Suomea välirauhaan hoputti nääntymispisteessä taistelevan oman armeijan tila. Tästä jää jäljelle vain kysymyksiä: Miltä maailma näyttäisi nyt, jos Suomi olisi saanut jo tammikuussa apua länneltä, kuinka toista maailmansotaa olisi sodittu ja kuka olisi ollut milläkin puolella vai olisiko sota jäänyt sotimatta? Silloinen valtiomme johto noudatti Saksan ohjeita: Tehkää rauha äkkiä ehdoilla millä hyvänsä, saatte kaikki korkojen kanssa takaisin. Niinhän Suomi sai, mutta kovin vähäksi aikaa ja lopuksi maa menetti korkojen kanssa ihmisuhreja, maata, sotakorvaukset jne. .

Britannia rooli oli merkittävä siinä ettei Suomi saanut apua länneltä. Siksipä Suomi ajautui  lopulta sotimaan Saksan rinnalle ja häviämään sodan. Jo tuolloin britit ajattelivat vain ja ainoastaan itseään. He jakoivat sympatiaa, mutta välttivät sotavoimiensa vähäisintäkin uhraamista Suomen puolesta. Aivan sama mentaliteetti on briteillä EU:n suhteen. Maa liittyi kauppaliittoon eikä säädöksiä ja lakeja syytävään unioniin, jota vietiin väkisin kohti liittovaltiota. Britit halusivat vapaankaupan heille tuomia työpaikkoja eivät ihmedirektiivejä, jatkuvasti kasvavia maksuja, säädöksi, kaventuvaa päätösvaltaa omiin asioihin saati sitoutumista liiton yhteiseen puolustukseen.

Brittit ovat menettäneet suurvalta-asemansa ja maan puolustusvoimat ovat ikääntyneet kalustoltaan, mutta silti niillä on erittäin merkittävä rooli EU:n asearsenaalissa. Kun britit poistuvat EU:sta, poistuu brittien EU:n, Venäjän itseään uhkaavaksi kokema asearsenaali, Suomen maa- ja merialueilta. Jäljelle jää Venäjän näkemistä uhkista vain NATO. NATO ja Iso-Britannia tekevät juuri kuten USA käskee. Tästä brittien osalta hyväksi esimerkiksi käy IRAK:n sota, jonne em. NATO-maat hyökkäsivät tekaistuin perustein hävittäen koko valtion infran ja jopa kulttuurihistorian. IRAK:in jäi vain ISIS-tasoinen hävitys ja sekasorto, joka taasen aiheutti merkittävän osan nykyisestä pakolaisaallosta.

Brittien poistuminen EU:sta vähentää osaltaan  kiistattaVenäjän kokemaa  läntistä uhkaa ja etenkin brittien poistuminen unionista helpottaa liennytykseen tähtääviä neuvotteluja. Sekaisen ja tempoilevan EU:n sijaan venäläisten ainoaksi vastapeluriksi ja neuvotteluosapuoleksi jää NATO:a pyörittävä USA. Luonnollisesti maanosamme valtioilla voisi olla jokin rooli Euroopan liennytyksellä, mutta valtioiden yhteisenä jarruna toimii hajoamispisteeseen ajautunut EU.

Tämän päivän liennytys tarvitsisi Paasikiven, Kekkosen tai Palmen kaltaisia älykkäitä kansainvälisiä ristiriitoja ymmärtäviä uskottavia osaajia. Juuri tällaiset valtionpäämiehet voisit toimia sillanrakentajina USA:n ja Venäjän välillä. Kun niitä, ei ainakaan Suomessa ole näkösällä, on parasta pysyä hiljaa ja lopettaa uhittelu. Suomalaisten on syytä muistaa, että USA on niin kaukana, ettemme koskaan pääse sen selän taakse suojaan, kun Venäjä saa tarpeeksi päättäjiemme räksytyksestä. Suomi voisi ensimmäiseksi ottaa mallia Britanniasta ja alkaa EU:ssa ajamaan omien kansalaistensa etua. V
Kärkihankkeeksi nostaisin Venäjään kohdistuvien pakotteiden purkamisen, joka hyödyttäisi eniten Suomea. Siinä olisi hyvä puuttumiskohde, jonka korjaaminen toisi Suomeen välittömästi kymmeniätuhansia vientityöpaikkoja ja nostaisi maamme talouden kasvu-uralle.


perjantai 24. kesäkuuta 2016

Britit saavat eroneuvotteluissa kaiken haluamansa

Brittien asema EU-eroneuvotteluissa on paras mahdollinen, sillä se istuu kahdella jakkaralla. EU:ssa tehdään yksimielisiä päätöksiä. Sopimuksen mukaan Brittien eroprosessi kestää kaksi vuotta. Tuona aikana Iso Britannia on unionin täysjäsen. Jos se ei saa neuvotteluissa tahtoaan läpi, saarivaltio pystyy mielin määrin haittaamaan EU:n päätöksentekoa ja kaikkea EU:n työskentelyä. Käytännössä tämä tietää edessä olevaa suurinta EU-kriisiä.

Todennäköisesti Iso Britannia etsii muita EU-skeptisiä maita ja motivoi niitäkin irtaantumaan unionista. EU-eron kannatus on merkittävää esim. Ranskassa ja Italiassa. Brexit pistää näissä maissa ajatukset liikkeelle ja voimistaa ero pyrkimyksiä melkoisesti. Mikä olisi EU, jos sieltä vielä erkanisivat Italia ja Ranska? - Jäljelle jäisi vain Saksa vasallivaltioineen ja taloudeltaan suossa olevat valtiot. EU on todella hajoamassa ja siinä pysyminen on silkkaa hullutta. Onko mahdollista, että Italia, Ranska britit muodostavat uuden talousliiton ja mikä on silloin Suomen asema maailmalla? -Olemme pelanneet korttimme säälittävän onnettomasti!

Iso Britannian sisällä käytiin vuosi sitten kansanäänestys Skotlannin itsenäisyydestä. Suurin osa Skotlannin itsenäisyyttä vastustaneista piti tärkeimpänä perusteluna äänestyskäyttäytymiselleen sitä, että ilman Britanniaa Skotlanti lentää pihalle EU:sta. Nyt Skotit lähtevät unionista juuri siksi, että Brexitin kannattajat voittivat Iso Britannian vaalit. Käykö pertäti vielä niin, että EU:n lisäksi saarivaltio hajoaa?

Ero EU:sta - briteille EU:sta enemmän hyötyä

Viimeiset uutiset kertovat brittien sanoneen hyvästit EU:lle. Näin uutisoi BBC ja Sky News. Reilu 52% prosenttia äänestäneistä oli tätä mieltä. Jos em. ennakointi pitää paikkansa, kääntyvät kaikki eron uhkatekijät päälaelleen. EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa päästää suurta maksajaa pois unionista. Britannian keskimääräinen vaikutusosuus EU:n eri osa-alueilla on noin kymmenen prosenttia.

Nyt siis alkavat neuvottelut, joilla EU yrittää pitää Britannian mahdollisimman tiivisti yhteistyössä unionin kanssa. Käytännössä britit saavat miltei mitä haluavat, ainoat etujen saantia rajoittavat tekijät ovat brittien neuvottelutaito ja härskiys neuvotteluissa. Kaikki tämä tulee osoittamaan jälleen kerran, minkälaiset valehtelijat ja valheet ovat pitäneen ja pitävät EU:n kasassa.

Ensimmäinen merkittävä muutos on punnan epävakaus ja aluksi valuutan voimakas heilahtaminen alaspäin. Tätä EU:n kannattaja käyttävät katastrofin maalailussa. Todellisuudessa se parantaa maan kilpailukykyä ja lisää työllisyyttä. Toinen merkittävä tekijä Britannian talouden paranemiselle ovat ne miljardit unioniin matkanneet punnat, jotka jäävät elvyttämään maan taloutta. Siirtyminen EU-erossa kestää pari vuotta.

Äänestys EU-asiassa on osoitus todellisen demokratian merkityksestä Britannian päätöksenteossa. Kansa päästetään äänestämään ja mitä ilmeisemmin kansan tahtoa noudatetaan. Suomessa kansalta ei kysytä mitään. Esim. NATO:n suhteen Suomi on väkisin ujutettu osaksi puolustusliittoa ja jopa siinä, että vieraan vallan joukot tulevat Venäjän vastaiselle rajalle uhittelemaan. Tämä on tapahtunut vastoin kansan enemmistön tahtoa ja ujutuksen aikana suomalaisille on hoettu: MIKÄÄN EI MUUTU!

Suomen kannalta toteutuu mielenkiintoinen vaalilupaus: Timo Soinihan lupasi pitää huolta siitä, ettei Suomi enää jatkossa maksa Britannian jäsenmaksuosuutta. Näin käy väistämättä, mutta kokonaan toinen asia on se: tulevatko Suomen maksut nousemaan vai laskemaan? Tuohon ei liene vaikea vastata, että nousevathan ne. Viimeinkin Suomen olisi irtaannuttava konkurssi unionista. Se tietäisi välittömästi kymmeniätuhansia VIENTITYÖPAIKKOJA, kun Suomi pääsi hyötymään EU:n ja Venäjän välisestä boikottisodasta! EU on Suomelle jarru ja kivireki, mitä aikaisemmin Suomi lähtee unionista, sitä nopeammin pääsemme jälleen jaloilleen ja saamme tehdä ulkomaan kauppaa ja turvata työllisyytemme itse!

torstai 23. kesäkuuta 2016

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

TARKENNUSTA KAUPUNGIN METSÄTYÖMAAHAN



Metsäautotie on tehty maata kasaamalla tien molemmilta puolilta ja tasoittamalla se perustaksi. Näin tien molemmille puolille jää reilut pari metriä leveät ja metrin syvyiset ojat. Lopuksi perustan päälle on ajettu sepeliä. Ongelma on tien perusta, jossa on liikaa humusta sekä savea. Siksi sora uppoaa saviseen maahan.

Tästä tukkirekka on ajanut mennen tullen upoten noin desimetrin.

Tie on erittäin pehmeä. Rekan pyörät painuvat kääntöpaikalla sepelin läpi pohjana olevaan saveen.

Jos tietä olisi käytetty sen valmistuttua pakkasella, olisi tie kestänyt tukkirekan painon - kestihän tuolloin sorarekankin painon. Nyt auto uppoaa syvälle tiehen.
Alkujaan tukit olivat laadukasta sahatavaraa. Kuten kuvasta näkyy, moto on pätkinyt ne määrämittaan.

Tästä kuvasta selviä metsänomistaja ja puiden ostaja. Puut olivat puolivuotta sitten hyvää sahatavaraa. Näinkö ne enää kelpaavat kyseiseen tarkoitukseen?
Viimeistään siitä käynee selville myyjä ja ostaja.

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Metsäversio Tontonmäen älyttömyydestä!


Puoli vuotta sitten kaadetut kaupungin puut mätänevät metsään. Tuskin noista on enää sahatavaraksi. Tähän epäonnistumiseen tarvittiin kymmenientuhansien eurojen tie ja työ.
Metsätyö alkoi normaalisti, moto kaatoi puut, metsätraktori vei puut tien viereen ja lopuksi rekka kuljetti tukit jalostettavaksi. Kun vain muutamia kuormia oli ajamatta, häipyvät moto, metsätraktori ja tukkirekat. Tilalle saapui kaivinkone ja sorarekka, joka ajoi paikalle lukuisia kuormia sepeliä. Talvipakkasilla syntyi, reilun kilometrin mittainen, tie, jonka savipohjan päälle ajettiin 30cm-40cm vahvuudelta sepeliä.
Pakkasaikana tehtyä tietä olisi pitänyt käyttää, kun se jäisenä kantoi rekan. Sulamisen ja roudan vuoksi sepeli painui saven läpi eikä raskas tukkirekka voinut turvallisesti käyttää tietä.
Normaalisti puut kaadetaan tieuralta niin leveälti, että tienrakentajilla on riittävästi tilaa työskennellä. Nyt tilaa ei jätetty ja kymmenet puut, joiden juuret on katkottu tai joiden peitoksi ei ole jäänyt riittävästi maata, kaatuilevat tuulessa.

Puu ei pysy pystyssä ilman maata ja juuria.
Maailma on ihmeitä täynnä ja Uudestakaupungistakin niitä löytyy. Aina murheelliset ratkaisut eivät synny omin voimin. Yleensä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Uudessakaupungissa tyyli on toinen: Huonosti suunnitellen tehdään käyttökelvotonta.

Tätä metsäprojektia ei toteuttanut Kalannin-Uudenkaupungin Metsänhoitoyhdistys, vaan siihen etsittiin toteuttaja muualta. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten katsokaa ja ihmetelkää. Sitä kuitenkin sopii kysyä on kyseessä yksimielinen linjapäätös kaupunkien metsänhoidosta?

Juuri tänään(21.6.2016) tapahtui ihme ja rekka haki puolivuotta sitten kaadetut uusikaupunkilaisten puut.



maanantai 20. kesäkuuta 2016

Viro ja NATO uhkaavat Suomea

Viro keikkuu kiistattomana ykkösenä, kun vertaillaan maanosamme valtioiden rasistisuutta. Maa kohtelee äärettömän kaltoin omia vähemmistöjään eikä suostu ottamaan ulkomailta muutamien pakolaisten lisäksi kuin taloudellista apua ja turvatakuita. Viron irtaannuttua Neuvostoliitosta, se sai rajua apua niin Suomesta kuin Ruotsista. Samalla maa alkoi imeä yrityksiä sisäänsä ihmeellisillä tulli- verokäytännöillä. Siispä Suomen ja Ruotsin Viron apu hankaloitti auttajamaita.

Viron arkea ovat vihapuheet, joita levittää niin maan media kuin johtavat poliitikot. Näyttävimmin tässä kunnostautuu vallassa keikkuva Reformipuolue. Sen hampaissa ovat useimmiten venäläiset, joita solvataan ja joiden oikeuksia poljetaan täysin avoimesti. Vaikka maan väestöstä yli neljännes on venäjänkielisiä, oli maassa, vielä jokin aika sitten, lailla kielletty venäjänkieliset tekstit kaupoissa.
Amnesty Internationalin raportti vuodelta 2013 syyttää Viroa edelleen venäjänkielisen vähemmistön sortamisesta. Nyt Virossa käyttäydytään rasistisesti jopa NATO-sotilaitakin kohtaan.Linkki Keskisuomalaisen juttuun

Viron venäläisten surkea kohtelu on suurin turvallisuusuhka pohjoisella Suomenlahdella. Suomen olisi sapelinkalistelun sijaan pyrittävä motivoimaan Viroa kohtelemaan venäläisvähemmistöään inhimillisesti. Pahimmillaan turvallisuusriski konkretisoituu, jos Venäjä, kuten Ukrainassa, puuttuu venäläisvähemmistön huonoon kohteluun. Ukrainan 45. miljoonasta asukkaasta venäjänkielisten osuus väestöstä oli vajaa 30% . Heidän kaltoin kohtelunsa ja kielilain torpedointi johti venäjänkielisten kapinaan, jota yhä eletään Ukrainassa.

Suomen kannalta on tärkeintä säilyttää hyvät kauppasuhteen kaikkialle maailmassa, myös Venäjälle. EU:n kauppaboikotin seurauksena Venäjä vetää parhaillaan kaasuputkia Kiinaan ja Intiaan. Samoin se korvaa muutakin Euroopan kauppaa uusia yhteistyökumppaneita hakemalla. Em. toimenpiteet alkavat tuottaa tulosta ja Venäjän talous on kääntynyt nousuun Linkki Kauppalehden juttuun. Yksi näistä Venäjän talouden vauhdittajista on USA, jonka kauppa Venäjälle kasvaa kohisten Linkki Der Spiegelin juttuun.  Ja mikä mielenkiintoisinta, samalla Venäjä satsaa Yhdysvaltoihin Linkki Kauppalehden juttuun. Näinköhän veli venäläinen ja jenkki vedättävät vanhaa mannerta, ajavat sitä alas ja jakavat  vapaaksi jääneen markkinaosuuden ja elämisentason keskenään?

Palataan Suomenlahdelle ja jokainen sisimmissään pohtia, kuinka paljon turvallisuutta lisää se, jos NATO:n alukset parveilevat Venäläisten sotilastukikohtien lähistöllä. Tuskinpa venäläiset hävittäjät olisivat lennelleet sotalaivojen läheltä, mikäli alukset seilaisivat jossain muualla? Suomen olisi otettava se sillan rakentajan rooli, mikä sillä joskus oli. Tämän täytyisi tapahtua pikaisesti, etteivät venäläiset ehdi korvata kaikkea Suomen kanssa perinteisesti käytyä kauppaa uusilla kauppakumppaneilla, kuten UUSI-SEELANTI, AUSTRALIA, KANADAja tietenkin USA

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

YK$IMIELI$YY$ MAK$AA - VÄKI JÄTTÄÄ UUDENKAUPUNGIN

Mikäli hallituksen päätöksenteossa yksimielisyys ja sillä ylimielinen hymistely ajavat ohi päätösten sisällön järkevyyden, päätöksiin perehtymisen, ollaan ajauduttu kauas luottamushenkilöiden kuntalain vaatimasta toiminnasta: LUOTTAMUSHENKILÖN ON TOIMITTAVA KUNNAN JA SEN ASUKKAAN PARHAAKSI! Uudenkaupungin kaupunginhallitus ei pahemmin näe, kuule tai katso saati kuuntele, kun se säheltää nokka pystyssä ja itseriittoisesti.

Kaupunkimme säästäminen on ollut pelkkää numeroihin tuijottamista. Hallituksen jäsenet vähät välittävät, mitä säästölukujen takaa löytyy. Tästä, veronmaksajien arkeen perehtymättömyydestä on seurannut ikävä ihmeellisyys joka osoittaa toiminnan virheellisyyden: Kun Suomen parhaimpiin lukeutuva työpaikkakasvun kaupunki menettää asukkaitaan, silloin sen säästötoimet ovat olleet auttamatta vääriä ja voimme paremminkin puhua mielivaltaisesta kuoliaaksi säästämisestä. Kansanmukaisesti todettuna Uudenkaupungin säästäminen on ollut pakkasessa housuihin virtsaamista - se lämmittää vähän aikaa, mutta pian vilu vaivaa kahta kauheammin.

Niin kauan kun minä muistan Uudenkaupungin talouden kompastuskiviin ja kohtuuttomiin rahareikiin on kuulunut sote:

 "Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin käyttötalouden alijäämästä oli 66%. THL:n vuodelta 2014 tekemän selvityksen mukaan sosiaali - ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset olivat Uudessakaupungissa 11 % yli laskennallisen tarpeen (tarvevakioidut menot indeksi / Uusikaupunki = 111). 

Kokonaisuudessaan ylikäyttö on samalla tasolla kuin 2012, mutta terveyden- ja vanhushuollon suhteellinen osuus on laskenut ja sosiaalihuollon noussut. Uusikaupunki käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon edelleen 5 miljoonaa euroa”tarvetta” enemmän."

Sama meno  jatkuu saman lautakunnan puheenjohtajan vetämänä jo kahdeksatta vuotta. Kaupunginhallitukset eivätkä valtuustot ole puuttuneet em. ylityksiin. Niinpä rahaa on vuosien varrella palanut rutkat 40 milj. euroa. Tämä osoittaa ikävästi todeksi sen, että Uusikaupunki säästää sieltä, mistä se poliittisesti käy kivuttomimmin, mutta ei edes yritä pistää talouttaan pysyvästi kuntoon. Aikaisemmin näistä asioista sentään keskusteltiin, mutta nyt ollaan niin helvetin yksimielisiä.

Uudenkaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole sen kummoisempaa kuin muuallakaan, joten veronmaksajat maksavat vuosittain viisimiljoonaa euroa tyhjästä eli yksimielisyydellä siunatuista huonoista päätöksistä. Vuosien varrella lurahtaneella 40 milj. eurolla olisi pistetty kaupungin liikuntapuitteet kuntoon moneen kertaan monitoimihalleja, uimahalliremonttia, keinonurmea plus verojen ja taksojen laskua myöden. Mutta onneton päätäntäkoneistomme säästi juuri näissä väärissä kohteissa rahoittaen siten kaupunkimme vuodesta toiseen tehottomasti toimivaa sosiaali - ja terveydenhuoltoa.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että jo vuotena 209 tai 2010 asiaan puuttui entinen kaupunginjohtaja. Menneellä valtuustokaudella Lisa Pelttari kävi vääntämässä rautalangasta valtuustolle kuinka po. sektorin talous pistetään kuntoon. Valtuustokauden alussa osa valtuutetuista ehdotti Pelttarin palkkaamista ko. sektorin johtajaksi. Menneen maanantain valtuustonistunnossa vihjaisin Pelttarin palkkaamista vuodeksi Sari Rantasen tueksi, jotta taloutemme suurin, lintallaan könöttävä,  kulmakivi saataisiin viimeinkin oikaistua. Mutta enpä saanut vähäisintäkään myötäkaikua edes aikaisemmin Pelttarin osaamista ymmärtävältä taholta. 

Meillä ollaan ylimielisesti hymistellen yksimielisiä ja tämä yksimielisyys maksaa pelkästään soten valskaamisen seurauksena viisimiljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta yksi lain ohjeistus täyttyy näinkin: Luottamushenkilön on käyttäydyttävä arvokkaasti ja arvokastahan tällainen päättäjien yksimielisyys on veronmaksajalle, pelkästään sosiaali- ja terveystoimesta uusikaupunkilaiset joutuvat maksamaan viisimiljoonaa euroa liikaa.

T








tiistai 14. kesäkuuta 2016

IHMISKAUPPAA SUOMESSA - käytännön esimerkki

Puolisen vuotta sitten esitin valtuustossa aloitteessani kaupunkiimme vastaanotettaville pakolaisille/turvapaikansaaneille niin laadukasta kohtelua, että he kotoutuvat Uuteenkaupunkiin ilman paikallisille asukkaille maahanmuuttajista koituvia ongelmia. Mikäli laadukasta ja seurauksiltaan riskitöntä kotoutusohjelmaa ei kyetä toteuttamaan, esitin aloitteessa vaihtoehdoksi ettei Uusikaupunki vastaanota pakolaisia/maahanmuuttajia. Kun aloite ei aiheuttanut vähäisimpiäkään toimenpiteitä eikä mitään sen osalta mitään konkreettista tapahtunut, esitin eilen selkeästi valtuustolle ettei Uusikaupunki vastaanota pakolaisia/maahanmuuttajia, koska heille on tarjolla muualla paremmat olot.

Mielestäni on vähintäänkin epäeettistä, kaikkea epäinhimillistä ja ahnetta vastaanottaa pakolaisia/maahanmuuttajia vain rahan vuoksi ja sen vuoksi tarjota täällä heille huonompaa kotoutusta kuin he saisivat muualla. Toinen asia mihin vetosin, oli kaupunkimme niin rajuksi mainostettu vuokra-asuntopula, että sen purkamiseksi Uuteenkaupunkiin on veronmaksajien varoin rakennettava kymmenellämiljoonalla eurolla kaksi vuokrakerrostaloa - näinhän on lukuisat kerrat esitetty. Viimeinkin eilen valtuustossa kerrottiin Uudenkaupungin asuntopulan olevan vain kupla ja samalla valtuutetuille ilmoitettiin, että kaupungin 800 vuokra-asunnosta löytyy aina tilaa kymmenelle maahanmuuttajalle/pakolaiselle.

En tiedä miten kaupungin asuntojen jako järjestetään käytännössä maahanmuuttajille/pakolaisille, mutta mikäli se tapahtuu jonon ohi- tyylillä, herättää se närää, jonka seurauksena uusien tulokkaiden vastaanotto muuttuu vähintään viileäksi.  Vaikka asuntoja voitaisiin Uudessakaupungissa jakaa kaikille, jää meidän suurimmaksi ongelmaksemme kotouttaminen, jota ei ole suunniteltu eikä valmisteltu vähääkään, siksi esitin kielteistä vastausta Ely-keskuksen kyselyyn turvapaikansaaneiden/pakolaisten vastaanottamiseksi Uuteenkaupunkiin.

En missään tapauksessa pidä onnistunutta kotouttamista mahdottomana, siitä voi löytää selvää konkretiaa muualta, kuten esim. Närpiöstä. Otin eilisessä valtuustonkokouksessa Närpiön esimerkiksi loistavasta kotouttamisesta, siellä maahanmuuttajat ostavat ja rakentavat Suomessa ansaitsemillaan rahoilla itselleen omakotitaloja. En siis missään tapauksessa esittänyt, että Uudenkaupungin pitäisi kustantaa omakotitaloja kenellekään tai jos meillä ei tehdä niin, pakolaiset/turvapaikansaaneet saavat mennä muualle. Ilmeisesti en ole tuonut ajatuksiani riittävän selkeästi julki ja siksi minut on  ymmärretty väärin, joskin selitin asian kolmesti... Neljättä kertaa en ryhtynyt enää vääntämään, koska havaitsin sen tuloksettomaksi ajanhukaksi - mustat ja punaiset hattiwatit oli pistetty äänestyksen suhteen liekaan.

Kotoutuksen onnistumisen perusehdoiksi voi em. seikkojen lisäksi mainita mm. avoimen valmistelun ja etenkin kantaväestön asenteen muuttamisen  positiiviseksi. Tämä jälkimmäinen on kaikkein tärkeintä saattaa kuntoon. On täysin turhaa ja utopistista odottaa esim. nykyaikana ennen työssä olleiden nykyisten työttömien tai asunnottomien, sairaseläkeläisten jne. asennoituvan positiivisesti maahanmuuttajiin, jos lisäarvon tuomisen sijaan maahanmuuttajat tulevat jakamaan  niukkuutta. Meillä Uudessakaupungissa tuskin mikään onnistuneen ja laadukkaan kotoutuksen edellytys toteutuu.

Meillä ongelmana on asioihin perehtymättömyys, tämä paistoi esiin ja sille jopa hyväksyvästi naureskeltiin Keskustan ryhmäpuheenvuorossa - On kerrassaan käsittämätöntä kuinka huithapelisti ja välinpitämättömästi jotkut päättäjät asennoituvat luottamustehtäväänsä - se on pääasiassa ilkamointia ja reissaamista veronmaksajien rahalla eikä kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi toimimista. Alla muutama linkki, jotka opastavat kotoutuksen alkeisiin. Eilistä esitystäni po. asiassa kannattivat molemmat valtuustossa istuvat poliisit - he ainankin ovat käytännön kautta perehtyneet po. asian negatiivisiin seurauksiin. 

Esitystäni kannatti eilen kahden poliisin lisäksi kaksi Persua, joten hävisimme äänestyksen 38-5. Toivottavasti eilistä ei kirjata historiaan murheellisen päätöksen päivänä. Minua kannattaneiden lisäksi haluan kiittää SDP:n Jaana Vasamaa. Hän oli kanssani eri mieltä, mutta teki sen voimakkaasti, tyylikkäästi ja alentumatta henkilökohtaisuuksiin. Toivottavasti Vasaman käytös enteili johtajuutta, sillä muuten Uusikaupunki on yhden donin ja hänen consiglierensä armoilla.

Linkki_ Närpiössä maahanmuuttajat pelastivat kunnan talouden

Linkki Närpiön malli


Mitättömyydet uhkaavat demokratiaa?

Lähdetään liikkeelle ihan alusta eli vaaleista. Kahdesta ehdokkaasta  ensimmäinen saa henkilövaaleissa ääniharavan aseman ja toinen ehdokas menee nippanappa läpi. Jotta molemmat ehdokkaat palvelisivat äänestäjiään mahdollisimman hyvin, he pyrkivät saamaan itselleen hyvät asemat päätäntä elimissä eli molemmat haluavat mahdollisimman paljon henkilökohtaista valtaa. Tämän pitäisi olla itsestään selvää, sillä henkilövaaleissa annetaan suoraan äänet henkilölle.

Jos enemmän ääniä saanut ehdokas jää paikanjaossa vähemmälle, siitä ei voida syyttää paremmat asemat itselleen pedannut vähemmän ääniä saanutta ehdokasta. Ei ole vähemmän ääniä saaneen tehtävä pedata parempaa paikka enemmän ääniä saaneelle, silloinhan vähemmillä äänillä läpimennyt toimii vastoin häntä äänestäneiden valitsijoiden etua. Ja kuinka valtuutettu, joka ei osaa käyttää äänestäjiltään saamaa kannatusvoimaa merkittävän luottamustehtävän saamiseksi, voi tai kykenee toimimaan äänestäjiensä parhaaksi merkittävässä luottamustehtävässä?

Luottamushenkilöitä on eritasoisia ja valtaosa heistä on maan hiljaisia joojoo-tyyppejä, jotka asioihin perehtymättä noudattavat johtajiensa ohjeita. Nämä sukulaistensa, kavereidensa, työpaikkansa sekä kulmakuntansa äänillä, valtuustokaudesta toiseen, kolmanteen ja jopa yli seitsemänteen istuvat luottamushenkilöt ovat yleensä kaikkien kumileimasimien äitejä. Heidän yhteiskunnallinen statuksensa ei kestä pienintäkään säröä, siksi he ovat hiljaa ja puoluehierarkiassa noustakseen tottelevat puolueensa merkittävämpiä päättäjiä.

Joojoo-tyypeistä osa perehtyy asioihin ja ottaa valtuustoryhmässä kantaa asioihin, mutta valtuustossa he istuvat hiljaa kuin mykät räsynuket. Näiden hiljaisten tyyppien kautta ei myöskään vähimmässä määrin kanavoidu kansan tahto päätöksentekoon, olivatpa he sitten kuinka aktiivisia kansan seassa kulkijoita ja höpöttäjiä. Suoraan sanoen luottamushenkilön hyöty äänestäjille jää lähes olemattomaksi, mikäli hän ei saa suutaan auki.

Suurin osa luottamushenkilöistä ei puhu eikä pukahda. Johtajien mukaan heidän päät kääntyvät ja vaalilupaukset unohtuvat. Jopa koko ryhmän hiljaiset saattavat muuttaa kantaansa, kun vaalien jälkeen puolueen johto muuttuu. Paras tai pahin esimerkki tästä löytyy Uudenkaupungin Kokoomuksesta: Vaalien jälkeen läpimenneet valtuutetut olivat pistämässä poliisin sen esittelijän perään, kenen kaikki esitykset he edellisellä vaalikaudella yksimielisesti siunasivat. Suurin osa valtuutetuista voidaan luokitella säälittäviksi "Melker" sediksi, jotka, ilman opastusta, omin nokkineen putoavat jatkuvasti sekä nolosti veteen.

Pienessä kylässä pienet piirit miehittävät luottamustehtävät. Kun näihin piireihin pääsee, jää siellä roikkumiseen vallaton vallanhimo. Mukana pitää pysyä vaikka vain olemattoman yhteiskunnallisen statuksen vuoksi. Vallassa roikkumisen himo ja tarve ylittävät usein tavallisen kansan ymmärrystajun: Oman aseman säilyttämiseksi lähetetään nimettömiä kirjeitä, ollaan valmiita hajottamaan oman puoluetoverin perhe, allekirjoitetaan valheellisia häpäisykirjoituksia, mitätöidään oma allekirjoitus, kieroillaan, valehdellaan sekä hyväksytään muiden valheet ja syödään annetut vaalilupaukset. Luopumisen vaikeus häikäisee lukuisten luottamushenkilöiden silmät heidän omalta kyvyttömyydeltään toimia menestyksellä vastuullisessa tehtävässä.

Jos johtajia ei ole, em. tyyliset päättäjät marssivat kuin "sotilaat" hyväksyen kaiken valmistelun sokeasti jatkaen mitään oppimatta virheestä virheeseen. Samaan tilanteeseen ajaudutaan, jos luottamushenkilöjohtajien johtajuus on näennäistä ja todellinen johtajuuden sijaan he alistuvat toimimaan kritiikittöminä valmistelijoiden sätkynukkeina. Jotta tämä kuvio voi jatkua vaaleista vaaleihin tarvitaan siihen valehteleva, vaikeneva ja sumeilematta valtaa pönkittävä media. Todellisen johtajuuden puute ja median avulla vallassa roikkuvat onnettomat päättäjät ovat veronmaksajalle äärimmäisen kallis yhtälö.

Huonot päättäjät tarvitsevat mediaa eniten vaalien alla ja mitä huonommin asiat ovat sitä suurempi on median tarve. Härskeimmillään media leimaa onnettoman valtaeliitin haastajat huonoiksi päättäjiksi silkoilla valheilla; Vastoin totuutta median masinoimana järjestetään suuria, totuuden vastaisia, menestysjuhlia, joiden tähtinä häärivät valtaeliitin ehdokkaat. Jossain vaiheessa valheille tulee loppu ja onnettomien tunareiden syrjäyttäjät nousevat estradille. Median avulla valehtelijat roikkuvat vallassa viimeiseen asti, mutta valta vaihtuu väistämättä, sillä kukaan ei voi elää todellista elämää valheellista menestystä toitottavan lehden sivuilla.

Hyvät päättäjät ja etenkin hyvät johtajat nousevat lopulta esiin tiedolla ja totuudella - he käyttävät muiden rahoja yhtä vastuullisesti kuin omiaan. Huonot päättäjät ja johtajat toimivat päinvastoin ja ovat valmiita käyttämään miljoonia euroja itsekkäiden pyrkimysten toteuttamiseksi ja valmistelijoiden miellyttämiseksi. Huonoille johtajille ja päättäjille valta ja vallassa pysyminen ovat itsekkäitä motiiveja yhteisten asioiden hoitoon osallistumiselle. Hyvät päättäjät ja johtajat taasen toimivat lain mukaan kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi.

Jos hyvät päättäjät ovat uusia ja heitä on kovin vähän, heidän tehtävänsä kunnan talouden tasapainottamiseksi kasvaa kohtuuttoman suureksi. Heidän kolleegansa pikemminkin salaavat menneiden aikojen omat munauksensa kuin jakavat uusille hyville päättäjille tietoa virheistä, jotta ne voitaisiin korjata. Pitkälti tästä tietovajeesta  johtuen kuntien talouden tasapainottaminen tapahtuu lähes poikkeuksetta säästämällä eikä kehittämällä. Ja millä kehität kuntaa, jos siihen ei löydy eväitä luovista valmistelijoista tai kunnan kehittämiseen ei tule tietoa tai luovuutta päättäjiltä?(Aikaa sitten kirjoitettu täytejuttu, jota en jaksanut edes oikolukea)







tiistai 7. kesäkuuta 2016

Ihmiskauppa Suomessa: Ota 40 pakolaista saat 280 000€

Uusikaupunki on menettänyt parhaista päivistään noin 3 000 asukasta eli 15% väestöstään, silti kaupungissa vallitsee armoton asuntopula. Tämä mystinen asunto-ongelma poistui samalla, kun hallitus päätti ottaa kontolleen turvapaikansaaneiden sijoittamisen. Saas nähdä mistä asunto vieraille, kun niitä ei ole löytynyt omille asukkaille?

Uudessakaupungissa kyseessä on selkeä ihmiskauppa. Aikuisen hinnaksi on määritelty 6 845,00€ ja alle seitsemänvuotiaan lapsen hinnaksi 2 300€. Kyseessä ovat vuosihinnat. Tämän lisäksi kunnille maksetaan erilliskorvauksia esimerkiksi perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Nyt Suomessa väestöä siirretään hyötymielessä, kuten Uudenkaupungin hyväntekijän SVL:n napamiehen kulta-aikoina.

Vakka-Suomessa on tehty varmaankin universumin naurettavin ja ylimalkaisin kotoutusohjelma, jonka nojalla päättäjät pettävät tietoisesti itseään ja ottavat maanantain valtuuston kokouksessa turvapaikansaaneita ihmisiä kaupunkiimme. Kukaan ei tiedä minne pakolaiset asutetaan, miten heitä koulutetaan tai miten heidän kulttuuritaustansa huomioidaan. Täällä ei tiedetä tuon taivaallista etnisestä profiloinnista tms. , silti ovet avataan vailla huolen häivää. Kuten olen usein selittänyt, asia kyettäisiin hoitamaan kaikkien osapuolten kannalta tyylikkäästi ja tyydyttävästi.

Vaikka Uudenkaupungin työpaikkakehitys on menneinä vuosina ollut Suomen paras, niin kaupunki on muuttotappioinen. Herääkin kysymys: Kuinka voimme kotouttaa tänne vierasmaalaisia, jos omatkin haluavat täältä pois? Uusikaupunki teki taannoin Suomen ennätyksen lopettamalla kertarysäyksellä viisi koulua, joten kumpuaa toinenkin kysymys: Kuinka voimme pitää huolta muiden lapsista, kun viemme omiltamme koulut? 

Historia ja puitteet huomioiden Uudellakaupungilla ei ole vähäisempiäkään edellytyksiä kotouttaa vierasmaalaisia, vierasuskoisia jne.. Uudessakaupungissa vierasmaalaisten kohtalo tulee väistämättä olemaan  varsin karu. Kun tämä tämä tiedetään ennakolta, voidaan puhua tietoisesta rasismista, mutta sehän sopii kuin Adolfin aate SVL:n nokkamiehen kotikaupunkiin.

Tein muutama kuukausi sitten valtuustoaloitteen, jossa esitettiin po. tilanteen hoitamista niin, että se sujuisi maahanmuuttajien ja paikallisten kannalta ilman kitkaa. Äänin 42-1 aloite pistettiin roskiin. Nyt minulle kerrottiin, että valtuustossa minun on turha huutaa ja esittää yhtään mitään, isot puolueet ovat päättäneet turvapaikansaaneiden vastaanotosta Uuteenkaupunkiin. Siispä en mene tyhjänpantiksi istuskelemaan maanantain valtuustoon, vaan säästän kaupunkimme varjoa kokouspalkkioni ja kilometrikorvausten verran.

Syntymässä on päätös, jossa päätöksentekijät eivät joudu tekemisiin sen seurauksten kanssa. Ikävä kyllä aivan muut ihmiset saavat kannettavakseen tulevaisuudessa odottavat murheelliset seuraukset. Joskus kannattaisi ensin edes hiukan ajatella, ettei tarvitse katua tehtyä päätöstä jäljestäpäin. Harkinnan paikka on etenkin silloin, kun kyse on ihmisistä. Moista huomioimista kutsutan lähimmäisen rakkaudeksi, inhimillisyydeksi tai lähimmäisen kunnioittamiseksi. Avustaminen menee yleensä poskelleen silloin, kun auttaja ajattelee enemmän itseään kuin autettavaa ja autettava on vain väline hyvän olon ostoon. Nyt auttaminen menee varmasti poskelleen, joten mikseivät päättäjämme ole kuten muut eli osta hyvää oloa itselleen tipauttamalla kolikkoa keräyslippaaseen tai luovuttamalla omaa vertaan ja siten olisivat antamassa omat pisaransa SPR:n veripalvelun yli 60 milj. euron vuosisaldoon? -Eihän se käy, silloin menettäisi omaa rahaa tai verta!

Linkki esityslistaan 

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kunnat pistettiin vetovoimajärjestykseen: Kustavi Vakka-Suomen selkeä ykkönen!

Vakka-Suomen kuntien selkeä vetovoimaykkönen on Kustavi 23. sijalla. Toiseksi listalla pyyhältää Laitila sijoittuen 93.. Laitilan kintereillä 95. majailee Taivassalo. Mynämäen sijoitus on 123. Listalta 221. löytyy Pyhäranta. Naapureista Rauman sijoitus 138 ja oman Uudenkaupungin 173. Kaikille lienee selvää, mikä tekee kunnan vetovoimaiseksi, joten sitä on juurta jaksaen turha selittää.

Kustavin sijoitusta ei voi juuri muulla perustella kuin merellä ja siihen nähden hyvillä kulkuyhteyksillä sekä suht´alhaisella veroprosentilla 19,75. Päinvastoin kuin Kustavissa Laitilassa veroprosentti on korkea 20,75, mutta kaupungin monipuolinen satsaus lapsiin, nuoriin ja elämisen puitteisiin, uusi koulu, monipuoliset ja laadukkaat liikuntapaikat sekä parhaillaan nouseva uusi palloiluhalli, tekevät siitä vetovoimaisen.

Uudessakaupungissa veroprosentti on sama kuin Laitilassa ja vaikka kaupunkimme sijaitsee merenrannalla, jäämme kirkkaasti Laitilan taakse vetovoimalistalla. Kun vielä huomioidaan Uudenkaupungin korkea uusien työpaikkojen määrä, voi vain ihmetellä, miksemme sijoitu listalla Laitilaa paremmin ja miksei kaupunkimme muuta rutkasti lisää väkeä. Syyksi voi isommin empimättä nostaa kaksi vaikuttajaa: 1970-luvun tyylisen tuottamattoman elinkeinopolitiikan jatkaminen aina 2000-luvulle saakka ja kauan vallassa kökkineiden päättäjien hölmöydestä kummunneiden älyttömien päätösten seuraukset.

Uudessakaupungissa on aina ollut runsaasti hyödyntämätöntä merenrantaa. Yksityinen toimija osoitti merenrannan ja maisemien markkina-arvon ja suunnitteli sekä myi muutamassa päivässä kerrostalon - sen seurauksena po. yksityinen tekee kunnon tilin. Entäpä mitä tekevät kaupunkimme ja päättäjämme? -He toteuttavat Tontonmäen, kaavailevat vuokrakerrostaloja, tuulimyllyjä jne. ja mikä koomisinta, jotkut päättäjistä tekevät omilla rahoillaan taloja Kalantiin ja kaupungin keskustaan, mutta toteuttavat ne niin, että talot jäävät myymättä. Lohduton totuus on se, että silloin ei voi ampua haupitsilla, jos on vain märkiä haulikonpatruunoita.

Meidän päätöksentekomme on ollut totaalisen ääliömäistä. Jos edellisinä valtuustokausina olisimme toimineet juuri päinvastoin kuin enemmistöpäätösten seurauksena teimme, olisi kaupungissamme nyt enemmän asukkaita, paremmat palvelut, sairaala säilyisi, verot ja taksat olisivat alhaisemmat. Näin ei toimittu, joten munausten toteuttamisen ja maksamisen sivussa kaupunkimme menetti runsaasti asukkaita ja vetovoimamme putosi kuntavertailussa sijalle 173. Kolikkoa heittämällä tai antamalla päätösvallan kolmivuotiaille, olisimme, mitä todennäköisemmin, päässeet parempaan tulokseen.

Linkki Iltalehden uutiseen kuntien vetovoimasta


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Tarkastuslautakuntaa kuultiin: UKIN TALOUS KUNNOSSA!

Sitkeästi, läpi menneen valtuustokauden, tarkastuslautakunta yritti ohjeistuksella suitsia Uudenkaupungin rahankäyttöä. Tämän seurauksena etenkin lautakunnan puheenjohtaja Tarmo Kangas sai valtuustossa plus mediassa kuulla kunniansa. Kankaan johtaman lautakunnan yrityksistä huolimatta päättäjät hakkasivat veronmaksajien rahoja mitä mielettömimpiin kohteisiin: Hinkuun upposi rutkat summat, etanolitehdas, jota ei koskaan tullut, imaisi satojatuhansia euroja, älyttömät katuvalot sekä risteykset nielivät miljoonia euroja, jopa pelle kävi pokkaamassa kymppitonnin, jne. jne..

Median epäammattimainen, propagoiva, moraalissaan onneton ja valheisiin nojaava "uutisointi" tarkastuslautakunnan osalta valahti kuvottavasti aina henkilökohtaisuuksiin saakka. Suurimman osan valheellista saastaa sai päälleen Tarmo Kangas, jota ryöpytettiin tekstiviestipalstoja myöden. Tarkastuslautakunnan vaatiessa, kuten sen toimikuvaan kuuluu, kaupungin talouden kuntoon saattamista ns."toimittaja" kirjoitti vaatimuksen johtuvan henkilökohtaisista kaunoista.

Uutisoinnin linjaan ei vaikuttanut vähääkään tarkastuslautakunnan esittämät talousluvut. Em. talousluvut kansalta vaikenemalla saattoi media jatkaa häikäilemätöntä manipulointiaan, jonka huippuna voidaan pitää, vääriä mielikuvia kylvämällä ja ehdokkaita leimaamalla, vaikuttamista kuntavaaleihin. Median röyhkeä sekä puolueellinen käyttäytyminen ja pienen "oman" ryhmän tukeminen vajosi niin uskomattoman alas, ettei siihen millään uskota Uudenkaupungin ulkopuolella.

Nyt voidaan kuitenkin todeta kaupungin talouden olevan plussalla. Viimeinkin Tarmo Kankaan lautakuntaa kuultiin. Mutta mitä tämä vaati? - Vaalit, potkut ja rajun mediamuutoksen. Noihin kolmeen seikkaan perustuu Uudenkaupungin talouden entraaminen positiivisille urille. Median kammottavan härskistä vaalimanipuloinnista ja vaalien jälkeisistä Kokoomuksen sisäisiin asioihin puuttumisista huolimatta, puolueessa tapahtui vallan vaihdos. Esiin nousivat Nikula ja Järvinen. He käänsivät ensin Kokoomuksen, seuraavaksi Keskustan ja lopulta koko valtuuston enemmistön talouden suhteen tulosvastuullisen järjenkäytön tielle - nevahaapavuorelaisten viitoittama ja hyväksymä synkkä sekä kaupunkilaisille kallis taival on viimeinkin takana.

Tarmo Kankaan sinnikkäälle työlle, on nostettava hattua. Tarvittiin yhden henkilön muutos mediassa plus kahden henkilön läpi meno vaaleissa ja viimeinkin Kankaan visio paremmasta taloudenpidosta ja kaupunkilaisten edusta toteutui. Median tyylin muututtua plus talouden entraannuttua nykyinen tarkastuslautakunta vetäjineen jää väistämättä vähemmälle huomiolle. Se ei kuitenkaan makaa laakereillaan, vaan nosti esiin, tuoreessa arviointikertomuksessaan, kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin ja etenkin hallintomuntien väliset merkittävät eroavaisuudet työhyvinvoinnissa sekä Uudenkaupungin kehittämisen oikeilla investoinneilla.

Arviointikertomuksen kohdassa Muut havainnot 4. tarkastuslautakunta tuo selkeästi julki sen, ettei kaupunkimme väkiluvun kehitys ole ollut tavoitteiden mukaista. Lautakunta nostaa esiin koulutus- ja sivistyspalvelujen tason merkityksen kunnan kamppaillessa uusista asukkaista. Tämä tarkoittaa käytännössä viimeinkin sitä, että kaupungin asukkaiden ja etenkin lasten rooli ei ole tulevaisuudessa pelkästään säästökohteena oleminen.

Uudenkaupungin tulevaisuus ei ole enää pimeän putken päähän haaveiltu utopistinen valopilkku. Nyt talouden puolesta kaupunkiamme voi kehittää vastuullisesti - vuosia jatkunut nevahaapavuorelainen huuhaa-haihattelu on viimeinkin maksettu. Jospa siis otamme oppia istuvasta
tarkastuslautakunnasta ja ryhdymme tekemään Uudestakaupungista hallitusti kasvavaa, viihtyisää 2020-luvun kaikenikäisten kaupunkia!

Linkki: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus










torstai 2. kesäkuuta 2016

Persuille kaikkien jytkyjen äiti: ANTIJYTKY

Tuntuu todella pahalta, kun muistelee annettuja lupauksia ja katsoo Persujen toimintaa hallituksessa. Puolueen piti olla työväenpuolue, maahanmuuttokriittinen, EU-kriittinen, NATO-kriittinen ja sen heikomman puolella. Katsoipa puolueen lupauksia äärioikealta, äärivasemmalta tai muista poliittisista vinkkeleistä: Sanansyöjien puolue, se petti aivan kaiken. Enää sopii odottaa, koska puolueen lietsoma islaminpelko ja pakkoruotsikin kääntyvät päälaelleen ja hallitus muuttaa päiväkodit ruotsinkielisiksi ja Suomen kouluissa uskontotunneilla opetetaan ainoastaan islamin oppeja.

Puolueen eliitti, kansanedustajat ja heidän nuoleskelijansa sulkevat silmänsä totuudelta. Itsekkäästi jatketaan vaalilupauksiin nähden valheellisella linjalla. Heidän tarkoituksenaan on ainoastaan roikkua eduskunnassa ja nauttia kansanedustajan palkkaa sekä sen seurauksena tulevia sopeutumiskorvauksia. Tämä on Suomen poliittisen historian suurinta kusetusta, jota seuraa seuraavissa vaaleissa armoton ANTIJYTKY! Puolueen tilanne vaikuttaa lähinnä pohjoiskorealaiselta politikoinnilta, jossa kritiikki aiheuttaa tunnettuja seurauksia.

Kansaan ei enää uppoa persukellokkaiden jankuttava tyyli syytellä demareita ja pistää kaikkea menneiden hallitusten syyksi.  Persujen täytyy rehellisesti myöntää ettei puolueen kansanedustajien laatu häikäise eikä herätä kansassa luottamusta. Nämä töpöt pitäisi puolueen edun nimissä viimeinkin hiljentää. Samoin olisi syytä hiljentää puolueen avulla etua tavoittelevat pyrkyrit, kuten kaiken maailman historioitsijat, jotka auktoriteetillaan markkinoivat mieleistään Suomen tulevaisuutta, vaikka tuskin pystyisivät kirjoittamaan edes Korkeajännitystä niin uskottavasti, että se uppoisi seitsemänvuotiaaseen.

Perussuomalaisista on tullut onneton keppihevonen, jolla onnettomat kansanedustajat ratsastavat sopeutumisrahoille ja ponnahduslauta, jonka viime vaalien tuloksen tuomia mandaatteja kaiken maailman "tietäjät" pyrkivät itsekkäästi sekä härskisti hyödyntämään. Oma lukunsa on Soinin puolueen päälle heittämä synkkä valehtelijan varjo. Näillä tyypeillä ja tällä esiintulon tyylillä persuilla on edessä vuosisadan ANTIJYTKY! Vai eikö sillä ole väliä, kun säätiön varat riittävät kermalle?

Soini vaatii ehdokkaiksi asettuneita sitoutumaan ja pysymään koko valtuustokauden persuissa. Kuinka kukaan rehellinen voi suostua moiseen sitoumukseen, kun vaatijana on Soini, sanan syönnin mestari? Ostaisitko sinä Soinilta käytetyn auton ja maksaisit sen näkemättä ja koeajamatta? Me, joille Perussuomalaiset on rehellisten ihmisten vaikutuskanava tavallisten ihmisten ja etenkin yhteiskuntamme heikoimpien etujen turvaamiseksi, odotamme totaalista muutosta puoluejohtoon ja tunkkaiseen, valheelta käryävään julkisuuskuvaan.

On viimeinkin nostettava esiin uusia kasvoja, tehtävä uusia ulostuloja. Nykyinen meininki ja muiden ikuinen syyttely eivät johda mihinkään hyvään. Ehkä Jari Lindström tai Hanna Mäntylä sekä Riikka Sljunga-Poutsalo saisivat pistettyä alulle muutoksen, joka nostaa puolueen "takarivin Taavien" tuomitsemat ja varjoon jättämät ajattelijat esiin. Näitä ajattelijoita löytyy persuista pitkin Suomea tuhansia ja hiljentämisen sijaan heidät täytyy viimeinkin nostaa ajatuksineen esiin ja päästää ääneen. Vaaleihin on vain vajaa vuosi aikaa, joten nyt on kiire toimiin, jos aiotaan välttää kaikkien jytkyjen äiti: ANTIJYTKY