Eutanasiaa on markkinoitu maassamme näyttävästi vaihtoehtona parantumattomille kärsimyksille. Nyt nimiä on kasassa riittävästi ja eutanasia aloittaa elämänsä eduskunnassa. Kansaedustajien enemmistö näyttänee, lobbauksen ansiosta, vihreää valoa ns. armonkuolemalle eli arvokkaalle kuolemalle vaihtoehtona kestämättömille kivuille. Ratkaisu tuntuu inhimilliseltä ja hyvältä. Muuta muistakaapa se, että Suomi on kivun hoidon kehitysmaa, jossa Suomen kipu ry:n mukaan miljoona ihmistä elää kroonisista kivuista kärsien.
Kun otamme huomioon nykyhallituksen lapsiin, köyhiin ja sairaisiin sekä vanhuksiin kohdistuvat epäinhimilliset säästöt, sopii epäillä josko eutanasia on vain yksi uusi säästömuoto, jolla turvataan tulonsiirrot rikkaille ja vähennetään yhteiskuntaa rasittavien ja veroja korottavien kansalaisten määrää. Jos maassamme on todellakin miljoona kroonisista kivuista kärsivää, saadaan valtion talous kevyesti kuntoon tarjoamalla tuntuvalle osalle heistä vaihtoehto nimeltä arvokas kuolema. Kyseisessä kuolemassahan ei ole yhteiskunnalle mitään rahallisesti arvokasta vaan pikemmin se on edullista: piuhat irti ja piipusta pihalle tai paffilaatikossa poteroon!
Ei voi sanoa etteikö lääkärikuntamme noteeraisi mitenkään miljoonaa kroonisesta kivusta kärsivää suomalaista, sillä he ovat oiva rahasampo tai ainakin rikkaimmat heistä. Kun julkinen puoli ei isommin satsaa kivunlievitykseen, tarjoaa yksityiset terveystahot kivunlievitystä korvausta vastaan. Näinköhän pian saamme tähän kipukuvioon kolmannen vaihtoehdon eli heille keiden varat eivät mahdollista kivutonta elämää, tarjotaan eutanasiaa. Ja perustuuko eutanasiakin tulevaisuudessa julkiseen hieman tylsempään veitseen ja terävään yksityiseen veitseen - se lienee selvää, että kivun osalta parantava veitsi on heitetty syrjään.
Lääkärit koulutetaan yhteiskunnan varoilla eli jokainen veroja maksava kustantaa lääkärien kouluttamista. Tätä taustaa vasten voidaan eräiden lääkärien käytöstä pitää äärettömän röyhkeänä, itsekkäänä ja epäinhimillisenä heikomman ihmisen hädällä hyötymisenä. Ehkäpä meidän täytyisi puhua nykyisellään eutanasian sijasta eutanaziasta. Keskustelua eutanasiasta täytyy syventää koskemaan myös siitä, kuka ja missä oloissa tekee päätöksen lähimmäisen päivien päättämisestä. Se lienee selvää ettei tehtävää voi antaa heille joiden kutsumus on raha ja henkilökohtainen hyöty - silloin elämästä ja kuolemasta tulee kallista kauppatavaraa!
Niin ikään poliittinen johtomme ei isommin kristillisellä lähimmäisen rakkaudella ja köyhempiä kansalaisia auttamalla pisteitä kerää. Hehän tekevät ja sanovat mitä vain päästäkseen ja pysyäkseen vallassa. Emme siis voi antaa eutanasiaa minkään poliittisenkonklaavin tehtäväksi. Tuolloin alkaa poliittinen kalmankauppa tyylillä: Viime viikolla tapettiin pari demaria, joten nyt on kokoomuslaisten vuoro. Entäpä kuinka käy, kun pikaista tehohoitoa tarvitsee vaikkapa, itsensä kännissä telonut, kansanedustaja juoppo poika? - Saattavat tuolloin tavallisen Puttosen piuhat olla herkässä ja tuonen lautturi hänen seuraava juttukaveri. Eli eiköhän ensin kivunhoito pitäisi saada kansainväliselle sivistysmaiden tasolle ja vasta sitten, pitkän suunnittelun ja perusteellisen harkinnan jälkeen, aloittaa eutanasiatoimenpiteet.
LINKIT:
Miljoona suomalaista kärsii kroonisesta kivusta!
Rahalla pääset eroon kivusta
Suomenkipu.fi kotisivut
lauantai 31. joulukuuta 2016
torstai 29. joulukuuta 2016
UUSIKAUPUNKI UUSI KOTIKAUPUNKISI
Viime aikoina etäämmällä pyörähtäneenä olen saanut kuulla useiden suomalaisten kommentteja Uudestakaupungista. Uudessakaupungissa käymättömät vieraspaikkakuntalaiset pitävät kaupunkiamme älyn, osaamisen ja työn kehtona sekä kaupunkina, jolla on maamme parhaat tulevaisuuden näkymät sekä kehitysmahdollisuudet. Mitä nämä kehitysmahdollisuudet käytännössä ovat tavalliselle suomalaiselle? -Työtä, turvallisuutta ja viihtyisää tulevaisuutta, näistä on kyse.
Paikkakunnanvaihtaja joutuu jättämään taakseen ystäväpiirinsä, tutun miljöön ja vapaa-ajantoiminnot, joten ihan hevillä uuteen paikkaan ei muuteta, vaan mielummin tehdään pitkiäkin työmatkoja tai majoitutaan työrupeaman ajaksi kimppakämppään. Jotta saisimme ihmiset muuttamaan Uuteenkaupunkiin, jossa työtä on jo tarjolla, lienee meidän syytä satsata turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Kun näiden taso nousee ratkaisevan paljon, alkaa muuttoliike kaupunkiimme.
Ihminen ei vaihda asuinpaikkaa yhden asian esim. työn tai asunnon vuoksi. Tarvitaan enemmän kuin yksi entistä asuinpaikkaa parempi asia, jotta muuttopäätös tehdään. Meillä täytyisi viimeinkin tähdätä monialaiseen kehittämiseen sen sijaan, että nostetaan keskiöön yksi asia kuten asunnot tai vieläpä pelkästään vuokra.asunnot. Kukaan ei muuta Uuteenkaupunkiin vain siksi, että me toitotamme omissa nurkissamme ja pienessä piirissä vuoroin mitäkin yhtä asiaa.
Lähihistoria osoittaa etteivät ihmiset muuta tänne työn perässä. Vaikka saimme paikkakunnallemme tuhat uutta työpaikkaa, väheni väki Uudessakaupungissa. Samoin on asia vuokra-asuntojen suhteen - pelkästään ne eivät saa ihmisiä muuttamaan Uuteenkaupunkiin pysyviksi veronmaksajiksi. Me tarvitsemme vuokra-asuntoja, myytäviä tontteja ja kaikenmoisia vaihtoehtoja asumiseen ja käsittääkseni niitä on oltava rutkasti tarjolla: Onhan kaupunkimme asukasluku pudonnut parhaiden vuosien reilusta 18 000 asukkaasta nykyiseen reiluun 15 000 asukkaaseen - jossain täällä on pakko olla satoja tyhjiä asuntoja!
Sen sijaan, että taas kerran samojen tyyppien innoittamana, muutama uusikaupunkilainen istuu Crusellissa kuuntelemassa itsestäänselvyyksiä vuokra-asumisesta, meidän täytyy markkinoida kaupunkiamme ulospäin niille ihmisille, jotka ovat mahdollisia potentiaalisia uusia uusikaupunkilaisia. Hankkeillamme täytyy olla selkeä päämäärä ja realistiset kaupunkia hyödyttävät tavoitteet - hankkeet hankkeiden vuoksi eivät hyödytä muita kuin hankkeiden vetäjiä - tavallinen veronmaksaja saa niistä, kuten historia osoittaa, korkeintaan kalliin hinkuyskän.
400-vuotisjuhlan ansiosta Uusikaupunki on julkisuuden keskiössä, joten eikö Cruselliin käpertymisen sijaan ole parempi käytettää juhlavuoden julkisuutta hyväksi ja markkinoidaan Uuttakaupunkia ulospäin. Miksemme järjestäisi otsikon teemalla tapahtumaa, jossa seurat ja järjestöt toisivat esille laajaa toimintaansa, puolueet kehityssuunnitelmia paremmasta Uudestakaupungista ja siinä sivussa kiinteistönvälittäjät ja kaupunki esittelisivät omat asuin- ja tonttikohteensa. Muutama hyvin markkinoitu tilaisuus otsikon teemalla ja kaupunkimme asukasluvun kasvu alkaisi välittömästi.
Vaikka tähtäimemme onkin uusissa veronmaksajissa, on meidän huomioitava kaikki kaupungissa työskentelevät eli työn vuoksi täällä viikot asuvat; hekin tarvitsevat palveluita, joista ovat valmiita maksamaan. Kaupungin palkkalistoilla työskentelee tuhatkunta erialojen osaajaa, joten varmaankin yhdeltä heistä löytynee kykyä po. teematapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos näin ei ole, voi katseet aina kääntää Novidan suuntaan. Viimeistään sieltä on pakko löytyä nuorta osaamista yksinkertaisen tapahtumasarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. On ainoastaan meistä itsestämme kiinni, annammeko Crusellissa toistuvasti kyyhöttävien nynnyjen tehdä tehdä juhlavuodestamme ison kansainvälisen vitsin vai teemmekö siitä itse menestystarinan - NYT PALLO ON MÖRNEN VINTILLÄ!
Paikkakunnanvaihtaja joutuu jättämään taakseen ystäväpiirinsä, tutun miljöön ja vapaa-ajantoiminnot, joten ihan hevillä uuteen paikkaan ei muuteta, vaan mielummin tehdään pitkiäkin työmatkoja tai majoitutaan työrupeaman ajaksi kimppakämppään. Jotta saisimme ihmiset muuttamaan Uuteenkaupunkiin, jossa työtä on jo tarjolla, lienee meidän syytä satsata turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Kun näiden taso nousee ratkaisevan paljon, alkaa muuttoliike kaupunkiimme.
Ihminen ei vaihda asuinpaikkaa yhden asian esim. työn tai asunnon vuoksi. Tarvitaan enemmän kuin yksi entistä asuinpaikkaa parempi asia, jotta muuttopäätös tehdään. Meillä täytyisi viimeinkin tähdätä monialaiseen kehittämiseen sen sijaan, että nostetaan keskiöön yksi asia kuten asunnot tai vieläpä pelkästään vuokra.asunnot. Kukaan ei muuta Uuteenkaupunkiin vain siksi, että me toitotamme omissa nurkissamme ja pienessä piirissä vuoroin mitäkin yhtä asiaa.
Lähihistoria osoittaa etteivät ihmiset muuta tänne työn perässä. Vaikka saimme paikkakunnallemme tuhat uutta työpaikkaa, väheni väki Uudessakaupungissa. Samoin on asia vuokra-asuntojen suhteen - pelkästään ne eivät saa ihmisiä muuttamaan Uuteenkaupunkiin pysyviksi veronmaksajiksi. Me tarvitsemme vuokra-asuntoja, myytäviä tontteja ja kaikenmoisia vaihtoehtoja asumiseen ja käsittääkseni niitä on oltava rutkasti tarjolla: Onhan kaupunkimme asukasluku pudonnut parhaiden vuosien reilusta 18 000 asukkaasta nykyiseen reiluun 15 000 asukkaaseen - jossain täällä on pakko olla satoja tyhjiä asuntoja!
Sen sijaan, että taas kerran samojen tyyppien innoittamana, muutama uusikaupunkilainen istuu Crusellissa kuuntelemassa itsestäänselvyyksiä vuokra-asumisesta, meidän täytyy markkinoida kaupunkiamme ulospäin niille ihmisille, jotka ovat mahdollisia potentiaalisia uusia uusikaupunkilaisia. Hankkeillamme täytyy olla selkeä päämäärä ja realistiset kaupunkia hyödyttävät tavoitteet - hankkeet hankkeiden vuoksi eivät hyödytä muita kuin hankkeiden vetäjiä - tavallinen veronmaksaja saa niistä, kuten historia osoittaa, korkeintaan kalliin hinkuyskän.
400-vuotisjuhlan ansiosta Uusikaupunki on julkisuuden keskiössä, joten eikö Cruselliin käpertymisen sijaan ole parempi käytettää juhlavuoden julkisuutta hyväksi ja markkinoidaan Uuttakaupunkia ulospäin. Miksemme järjestäisi otsikon teemalla tapahtumaa, jossa seurat ja järjestöt toisivat esille laajaa toimintaansa, puolueet kehityssuunnitelmia paremmasta Uudestakaupungista ja siinä sivussa kiinteistönvälittäjät ja kaupunki esittelisivät omat asuin- ja tonttikohteensa. Muutama hyvin markkinoitu tilaisuus otsikon teemalla ja kaupunkimme asukasluvun kasvu alkaisi välittömästi.
Vaikka tähtäimemme onkin uusissa veronmaksajissa, on meidän huomioitava kaikki kaupungissa työskentelevät eli työn vuoksi täällä viikot asuvat; hekin tarvitsevat palveluita, joista ovat valmiita maksamaan. Kaupungin palkkalistoilla työskentelee tuhatkunta erialojen osaajaa, joten varmaankin yhdeltä heistä löytynee kykyä po. teematapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos näin ei ole, voi katseet aina kääntää Novidan suuntaan. Viimeistään sieltä on pakko löytyä nuorta osaamista yksinkertaisen tapahtumasarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. On ainoastaan meistä itsestämme kiinni, annammeko Crusellissa toistuvasti kyyhöttävien nynnyjen tehdä tehdä juhlavuodestamme ison kansainvälisen vitsin vai teemmekö siitä itse menestystarinan - NYT PALLO ON MÖRNEN VINTILLÄ!
lauantai 17. joulukuuta 2016
OLE LAHJA 400-VUOTIAALLE UUDELLEKAUPUNGILLE!
Uudessakaupungissa uudistaminen jämähti jäihin jo vuosia sitten eikä markkinointikaan sujumisella suuremmin nykyäänkään häikäise. Menneellä valtuustokaudella markkinointirahaa kylvettiin hurjan hullun tavoin. Ralliauton kylkeen pistettiin kymmenillätuhansilla euroilla häkellyttävä teksti: MEIL ON MERI IHAN RANNASSA tms - toinen markkinointikukkanen löytyy kymppitonnien Kauppalehtiliitteestä, joka, ajankohta ja liitteen painopiste huomioiden, lienee tähdännyt oman johtavan virkamiehen uran edistämiseen eli isompiin työympyröihin pääsemiseen.
Myös nykyään vaietuksi julistettu Tontonmäki vuokraomakotitaloineen sai markkinointikuntoon saattamiseksi jämäkästi veronmaksajien varoja. Pihojen ja polkujen entraukseen sekä lehti/tv-mainoksiin räväytettiin toistasataatuhatta euroa. Saipa pellekin kymppitonnin pokkaamalla, hän kertoi olevansa Uudenkaupungin imagoa positiivisesti terästävä markkinahahmo. Eikä tässä ollut läheskään kaikki, mutta kivasti se antaa osviittaa kaupungin markkinointistrategian lähihistoriasta.
Tänään tyyli on toinen ja kaupunki lähtee 400-vuotisjuhlavuoteen lähes sammutetuin lyhdyin ja kokonaan sammutetuin taloin. Koomisin markkinaveto lienee Uusikaupunki 400-vuotta areena. Kymmeniä vuosia vanha ja ilmeisesti Suomen viimeinen pääsarjanäyttämönä toimiva koulunliikuntasali julistetaan, päättäjien päätöksellä, areenaksi ripustamalla vitosen pahvikylttejä pitkin lippoja ja seiniä. Reilu viikko sitten tämä veto herätti jonkin verran hilpeyttä po. areenalle, lapsiaan kannustamaan saapuneiden, raumalaisten, vanhempien keskuudessa.
Aikaisemmin markkinointimme oli silkkaa huuhaata, jolla markkinoitiin pitkälti puhdasta huuhaata. Jos katsomme palveluiden, yrittäjien tai asukkaiden määrän kasvua, voimme todeta markkinointimme menneen totaalisesti poskelleen ja olleen sijoituksen sijaan selkeääkin selkeämpi kulu. Ainoa markkinointionnistuminen lienee johtohenkilön eteneminen uralla ja siitä siinnyt kaupunkimme politiikan muuttuminen ja talouden entraantuminen.
Markkinointimme on tragikoomista. Esim. somen osalta markkinoidaan somemarkkinoimista, mutta itse kaupunkia hyödyttävä somemarkkinointi on lievästi sanottuna ahterillaan eli ihmeemmin merkittävää sen suuntaista markkinointia ei havaitse. Lieneekö pääasia po. kuviossa se, että somehössöttäjät saavat pätemällä itsensä tukevasti tyrkylle ja siinä sivussa sopivasti särvintä? - Jos näin on, niin toivottavasti tuo särvin tulee ulkoapäin, jottei se ohenna kenenkään paikallisen hemmon tai hemmottaren posaa.
Kaupunkimme 400-vuotisjuhlavuosi kolkuttelee reilun viikon päässä ja nousee väistämättä mittavaan julkisuuteen ja jää historian lehdille kuvaamaan aikaamme ja siinä eläjiä,; joten eiköhän ala olla jo kiireinen hetki laajentaa markkinointiosaajien rinkiä eli kääntyä kaikkien kaupunkilaisten puoleen, jottei Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuotta kirjata historiaan armottomien tunarien säälittävänä vitsinä. Jokainen uusikaupunkilainen voi kertoa somessa kavereilleen arkensa onnistumisista ja vapaa-ajan mukavista meiningeistä. Kun tätä tekee koko kaupunki, nousemme positiiviseen julkisuuteen kautta maailman.
Eikä kenenkään tarvitse tyytyä teennäiseen hymistelyyn. Kaikkialta putkahtaa esiin esiin epäkohtia ja kehittämisentarvetta - näin on asian laita myös Uudessakaupungissa. Puutteiden oikea esilletuominen, tarjoaa mahdollisuuden niiden korjaamiselle, Ongelman esiin nosto ja toteutunut lopputulos kääntyy positiiviseksi, kun saamme tapauksissa, joita emme ole pystyneet kymmeniin vuosiin uusikaupunkilaisvoimin korjaamaan, ongelman ratkaisijan muualta - uusilta uusikaupunkilaisilta. Positiivishenkinen ongelmien julkituominen on koko kaupungin etu ja niistä hyötyvät niin nykyiset kuin tulevat uusikaupunkilaiset
400-juhlavuosi mahdollistaa erinomaisesti ideoiden läpimenon, sillä kyseessä on vaalivuosi. Kaikki rohkeasti ideoimaan, keskustelemaan ja mahdollisuuksien mukaan ilmoittautumaan puolueiden listoille. Viime kädessä kaiken kehityksen takaavat, kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi, onnistuneesti toteutetut päätökset. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevan hyödyntämistä, visioiden luomista ja kaupunkimme saattamista siihen kuntoon, että se vielä 2020-luvullakin palvelee moderneilla fasiliteeteilla kaupunkimme asukkaita ja täällä vierailijoita.
Pistä itsesi peliin, ryhdy vastuunkantajaksi ja ryhdy päättäjäksi. Somekuviot osoittavat, että tarvitsemme lisää rohkeita, idearikkaita ja rehellisiä päättäjiä. Tänä päivänä kaupunkilaisten luovuus, ideat ja toiveet eivät toteudu päätännässä. Mitättömät, nynnyt ja tuppisuut päättäjät pitävät kaupunkimme syvässä taantumuksen alhossa. Meillä on maan positiivisimmat taloudelliset edellytykset kehittyä, mutta nykymenolla mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Anna 400-vuotislahja Uudellekaupungille ja itsellesi: Etsi ideasi sekä ajatuksesi vastaanottava puolue ja asetu ehdokkaaksi kevään vaaleissa!
Myös nykyään vaietuksi julistettu Tontonmäki vuokraomakotitaloineen sai markkinointikuntoon saattamiseksi jämäkästi veronmaksajien varoja. Pihojen ja polkujen entraukseen sekä lehti/tv-mainoksiin räväytettiin toistasataatuhatta euroa. Saipa pellekin kymppitonnin pokkaamalla, hän kertoi olevansa Uudenkaupungin imagoa positiivisesti terästävä markkinahahmo. Eikä tässä ollut läheskään kaikki, mutta kivasti se antaa osviittaa kaupungin markkinointistrategian lähihistoriasta.
Tänään tyyli on toinen ja kaupunki lähtee 400-vuotisjuhlavuoteen lähes sammutetuin lyhdyin ja kokonaan sammutetuin taloin. Koomisin markkinaveto lienee Uusikaupunki 400-vuotta areena. Kymmeniä vuosia vanha ja ilmeisesti Suomen viimeinen pääsarjanäyttämönä toimiva koulunliikuntasali julistetaan, päättäjien päätöksellä, areenaksi ripustamalla vitosen pahvikylttejä pitkin lippoja ja seiniä. Reilu viikko sitten tämä veto herätti jonkin verran hilpeyttä po. areenalle, lapsiaan kannustamaan saapuneiden, raumalaisten, vanhempien keskuudessa.
Aikaisemmin markkinointimme oli silkkaa huuhaata, jolla markkinoitiin pitkälti puhdasta huuhaata. Jos katsomme palveluiden, yrittäjien tai asukkaiden määrän kasvua, voimme todeta markkinointimme menneen totaalisesti poskelleen ja olleen sijoituksen sijaan selkeääkin selkeämpi kulu. Ainoa markkinointionnistuminen lienee johtohenkilön eteneminen uralla ja siitä siinnyt kaupunkimme politiikan muuttuminen ja talouden entraantuminen.
Markkinointimme on tragikoomista. Esim. somen osalta markkinoidaan somemarkkinoimista, mutta itse kaupunkia hyödyttävä somemarkkinointi on lievästi sanottuna ahterillaan eli ihmeemmin merkittävää sen suuntaista markkinointia ei havaitse. Lieneekö pääasia po. kuviossa se, että somehössöttäjät saavat pätemällä itsensä tukevasti tyrkylle ja siinä sivussa sopivasti särvintä? - Jos näin on, niin toivottavasti tuo särvin tulee ulkoapäin, jottei se ohenna kenenkään paikallisen hemmon tai hemmottaren posaa.
Kaupunkimme 400-vuotisjuhlavuosi kolkuttelee reilun viikon päässä ja nousee väistämättä mittavaan julkisuuteen ja jää historian lehdille kuvaamaan aikaamme ja siinä eläjiä,; joten eiköhän ala olla jo kiireinen hetki laajentaa markkinointiosaajien rinkiä eli kääntyä kaikkien kaupunkilaisten puoleen, jottei Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuotta kirjata historiaan armottomien tunarien säälittävänä vitsinä. Jokainen uusikaupunkilainen voi kertoa somessa kavereilleen arkensa onnistumisista ja vapaa-ajan mukavista meiningeistä. Kun tätä tekee koko kaupunki, nousemme positiiviseen julkisuuteen kautta maailman.
Eikä kenenkään tarvitse tyytyä teennäiseen hymistelyyn. Kaikkialta putkahtaa esiin esiin epäkohtia ja kehittämisentarvetta - näin on asian laita myös Uudessakaupungissa. Puutteiden oikea esilletuominen, tarjoaa mahdollisuuden niiden korjaamiselle, Ongelman esiin nosto ja toteutunut lopputulos kääntyy positiiviseksi, kun saamme tapauksissa, joita emme ole pystyneet kymmeniin vuosiin uusikaupunkilaisvoimin korjaamaan, ongelman ratkaisijan muualta - uusilta uusikaupunkilaisilta. Positiivishenkinen ongelmien julkituominen on koko kaupungin etu ja niistä hyötyvät niin nykyiset kuin tulevat uusikaupunkilaiset
400-juhlavuosi mahdollistaa erinomaisesti ideoiden läpimenon, sillä kyseessä on vaalivuosi. Kaikki rohkeasti ideoimaan, keskustelemaan ja mahdollisuuksien mukaan ilmoittautumaan puolueiden listoille. Viime kädessä kaiken kehityksen takaavat, kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi, onnistuneesti toteutetut päätökset. Käytännössä tämä tarkoittaa olemassa olevan hyödyntämistä, visioiden luomista ja kaupunkimme saattamista siihen kuntoon, että se vielä 2020-luvullakin palvelee moderneilla fasiliteeteilla kaupunkimme asukkaita ja täällä vierailijoita.
Pistä itsesi peliin, ryhdy vastuunkantajaksi ja ryhdy päättäjäksi. Somekuviot osoittavat, että tarvitsemme lisää rohkeita, idearikkaita ja rehellisiä päättäjiä. Tänä päivänä kaupunkilaisten luovuus, ideat ja toiveet eivät toteudu päätännässä. Mitättömät, nynnyt ja tuppisuut päättäjät pitävät kaupunkimme syvässä taantumuksen alhossa. Meillä on maan positiivisimmat taloudelliset edellytykset kehittyä, mutta nykymenolla mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Anna 400-vuotislahja Uudellekaupungille ja itsellesi: Etsi ideasi sekä ajatuksesi vastaanottava puolue ja asetu ehdokkaaksi kevään vaaleissa!
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
Putin-Niinistö sopimus tuo rauhan Itämerelle
Sotilaallisilla ja sopimuksettomilla tyhjiöillä on paha tapa täyttyä sotilailla. Pahimmillaan sotilaat saattavat tulla kaukaa ja kovalla uholla. Parhaimmillaan sotilaiden tulo estetään sopimuksella, jossa yhdessä sovitaan jokin alue demilitarisoiduksi. Ahvenanmaa osoittaa tämän sortin sopimuksen toimivuuden. Enää ei sen rannoilla ole engelsmanni saati muutkaan laivastot seilanneet sadoilla sota-aluksilla.
Ahvenanmaan kaltainen sotilaallinen tyhjiö sijaitsi aikoinaan Virossa. Nyt maassa heiluu erimaalaisia sotilaita aina EU:n ulkopuolelta saakka. Kun huomioimme Virossa olevan venäläisvähemmistön suuruuden ja sen saaman nuivan kohtelun sekä maan puolustustahdon flegmaattisuuden ja sen historiallisen hällä väliä -linjan, voitaneen po. valtiota, sen harjoittaman uhon keralla pitää melkoisen riskialttiina koko Itämeren alueelle.
Suomalaisten on tunnettava vastuunsa Viron suhteen, sillä suomalaisten vapaaehtoisten vaikutus Viron vapaussodan lopputulokseen oli ratkaiseva. Suomalaisten hyökkäys tammikuussa 1919 Narvassa on jäänyt historiaan po. sodan ratkaisevimpina taisteluina, Suomalaiset ajoivat rynnäköllään virolaisista ja suomalaisista punaisista sekä venäläisistä koostuneen, määrältään moninkertaisen, vihollisen rajan taakse Neuvostoliittoon. Toinen suomalaisten ottama merkittävä voitto Viron vapaussodassa tapahtui Pajussa, jossa suomalaiset Pohjan Pojat löivät verisessä pistinhyökkäyksessä latvialaiset puna-armeijan sotilaat.
Vaikka suomalaisten taistelema Viron itsenäisyys ei tuolloin kestänyt kuin parikymmentä vuotta, ovat itsenäisyyden vaikutukset merkittävät. Virolaiset välttyivät valtavalta 1930-luvulla rehottaneelta neuvostoterrorilta sekä mielivaltaisilta väestönsiirroilta. Todennäköisesti koko Viroa ei olisi ilman itsenäisyyttä enää olemassakaan, vaan virolaiset olisi siirretty ja ripoteltu pitkin laajaa laajaa Neuvostoliittoa ja korvattu muualta siirretyllä väestöllä. Suomalaisten osallistuminen Viron vapaussotaan ja sotaretket Karjalassa tekivät suomalaisesta sotilaasta uskottavan ja kunnioitusta herättävän pelotteen Neuvostoliitolle. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 1939 aluevaihdosneuvottelut, joissa Stalin tarjosi Suomelle vastineeksi muutamasta saaresta, Pietarin lähistön Karjalasta ja Hankoniemen vuokrasta moninkertaisia maa-alueita.
Virossa puolustustahdon varaan ei ole koskaan voinut laskea. Maa on vallattu aina mennen tullen ja uutta valtaajaa mielistellen virolaiset ovat aina haukkuneet sille entisen valloittajan. Maan ensimmäinen itsenäisyys kesti tasan yhden päivän loppuen saksalaisten nyrkillä pöytään lyöntiin. Ensimmäinen vapaaehtoinen liikekannallepano sai 800 miestä ilmoittautumaan asevoimiin, toinen pakollinen liikekannallepano nosti miesluvun 2 300, mutta sai myös liikkeelle karkurien armeijan. Eipä siis ihme, olipa tulijat saksalaisia tai venäläisiä, on virolaisten enemmistö toivottanut heidät aina iloisesti, lähes laukaustakaan ampumatta, tervetulleiksi.
Jopa merkittävä monet sodat käynyt ja taistelukentillä voittoja niittänyt virolainen eversti Hans Kalmkin lähti siitä ajatuksesta, että Viro ei itsenäisty vaan on osa Suomea, johon kuuluisi myös Karjala. Tämä Hans Kalm on sotasaavutuksiltaan voittaja, mutta harjoittamilla sotatoimillaan ristiriitaisia ajatuksia herättävä ja elämän muilta käänteiltään mystinen sekä tutustumisen arvoinen mies. Kalmilla on kytköksiä myös Vakka-Suomeen, sillä valmistuttuaan USA:ssa lääkäriksi, hän perusti Pyhärantaan terveyshoitolan. Loppuelämänsä Hans Kalm asui Raumalla ja Jyväskylässä, jossa hän kuoli ja jonne hänet haudattiin 1981.
Jos historiasta palataan tähän päivään, voidaan Viron itsenäisyyden kestäneen yllättävän kauan ja maan oman puolustuksen olevan yhä varsin rempallaan ja nojaavan ulkovaltojen asearsenaaliin ja puolustusaktiivisuuteen. Nyt tuulten kääntyessä USA:ssa, NATO:n suurimmassa rahoittajassa, Viroon syntyy väistämättä sotilaallinen tyhjiö. Tämän tyhjiön voi täyttää, joko sotilaallisesti tai sopimuksellisesti. Suomen kannalta paras ratkaisu olisi pikaisesti toteutettu sopimus. Tällainen sopimus voisi syntyä nopeasti akselin Putin-Niinistö neuvottelujen tuloksena.
Ehkäpä Putin-Niinistö sopimuksen hartioita kasvattaisi, jos mukaan neuvottelupöytään saataisiin Ruotsin valtion edustaja. Mikäli sopimuksia ei em. pohjalta saada synnytettyä, voi kulmakuntamme tulevaisuutta hallita Putin-Trump sopimus. Se taas saattaa tuoda mieliin tuulahduksen menneiden aikojen Molotov-Tribbentrop kontrahdin ja silloin koko casen suurin häviäjä on eittämättä oman puolustuksensa totaalisesti laiminlyönyt Viro.
LINKIT:
Panssarikilta lehden kertomus Pajun taistelusta
Narvan valtaus 1919
Hans Kalmin elämää
Hans Kalm maatalousteknikko, eversti, lääkäri
Ahvenanmaan kaltainen sotilaallinen tyhjiö sijaitsi aikoinaan Virossa. Nyt maassa heiluu erimaalaisia sotilaita aina EU:n ulkopuolelta saakka. Kun huomioimme Virossa olevan venäläisvähemmistön suuruuden ja sen saaman nuivan kohtelun sekä maan puolustustahdon flegmaattisuuden ja sen historiallisen hällä väliä -linjan, voitaneen po. valtiota, sen harjoittaman uhon keralla pitää melkoisen riskialttiina koko Itämeren alueelle.
Suomalaisten on tunnettava vastuunsa Viron suhteen, sillä suomalaisten vapaaehtoisten vaikutus Viron vapaussodan lopputulokseen oli ratkaiseva. Suomalaisten hyökkäys tammikuussa 1919 Narvassa on jäänyt historiaan po. sodan ratkaisevimpina taisteluina, Suomalaiset ajoivat rynnäköllään virolaisista ja suomalaisista punaisista sekä venäläisistä koostuneen, määrältään moninkertaisen, vihollisen rajan taakse Neuvostoliittoon. Toinen suomalaisten ottama merkittävä voitto Viron vapaussodassa tapahtui Pajussa, jossa suomalaiset Pohjan Pojat löivät verisessä pistinhyökkäyksessä latvialaiset puna-armeijan sotilaat.
Vaikka suomalaisten taistelema Viron itsenäisyys ei tuolloin kestänyt kuin parikymmentä vuotta, ovat itsenäisyyden vaikutukset merkittävät. Virolaiset välttyivät valtavalta 1930-luvulla rehottaneelta neuvostoterrorilta sekä mielivaltaisilta väestönsiirroilta. Todennäköisesti koko Viroa ei olisi ilman itsenäisyyttä enää olemassakaan, vaan virolaiset olisi siirretty ja ripoteltu pitkin laajaa laajaa Neuvostoliittoa ja korvattu muualta siirretyllä väestöllä. Suomalaisten osallistuminen Viron vapaussotaan ja sotaretket Karjalassa tekivät suomalaisesta sotilaasta uskottavan ja kunnioitusta herättävän pelotteen Neuvostoliitolle. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 1939 aluevaihdosneuvottelut, joissa Stalin tarjosi Suomelle vastineeksi muutamasta saaresta, Pietarin lähistön Karjalasta ja Hankoniemen vuokrasta moninkertaisia maa-alueita.
Virossa puolustustahdon varaan ei ole koskaan voinut laskea. Maa on vallattu aina mennen tullen ja uutta valtaajaa mielistellen virolaiset ovat aina haukkuneet sille entisen valloittajan. Maan ensimmäinen itsenäisyys kesti tasan yhden päivän loppuen saksalaisten nyrkillä pöytään lyöntiin. Ensimmäinen vapaaehtoinen liikekannallepano sai 800 miestä ilmoittautumaan asevoimiin, toinen pakollinen liikekannallepano nosti miesluvun 2 300, mutta sai myös liikkeelle karkurien armeijan. Eipä siis ihme, olipa tulijat saksalaisia tai venäläisiä, on virolaisten enemmistö toivottanut heidät aina iloisesti, lähes laukaustakaan ampumatta, tervetulleiksi.
Jopa merkittävä monet sodat käynyt ja taistelukentillä voittoja niittänyt virolainen eversti Hans Kalmkin lähti siitä ajatuksesta, että Viro ei itsenäisty vaan on osa Suomea, johon kuuluisi myös Karjala. Tämä Hans Kalm on sotasaavutuksiltaan voittaja, mutta harjoittamilla sotatoimillaan ristiriitaisia ajatuksia herättävä ja elämän muilta käänteiltään mystinen sekä tutustumisen arvoinen mies. Kalmilla on kytköksiä myös Vakka-Suomeen, sillä valmistuttuaan USA:ssa lääkäriksi, hän perusti Pyhärantaan terveyshoitolan. Loppuelämänsä Hans Kalm asui Raumalla ja Jyväskylässä, jossa hän kuoli ja jonne hänet haudattiin 1981.
Jos historiasta palataan tähän päivään, voidaan Viron itsenäisyyden kestäneen yllättävän kauan ja maan oman puolustuksen olevan yhä varsin rempallaan ja nojaavan ulkovaltojen asearsenaaliin ja puolustusaktiivisuuteen. Nyt tuulten kääntyessä USA:ssa, NATO:n suurimmassa rahoittajassa, Viroon syntyy väistämättä sotilaallinen tyhjiö. Tämän tyhjiön voi täyttää, joko sotilaallisesti tai sopimuksellisesti. Suomen kannalta paras ratkaisu olisi pikaisesti toteutettu sopimus. Tällainen sopimus voisi syntyä nopeasti akselin Putin-Niinistö neuvottelujen tuloksena.
Ehkäpä Putin-Niinistö sopimuksen hartioita kasvattaisi, jos mukaan neuvottelupöytään saataisiin Ruotsin valtion edustaja. Mikäli sopimuksia ei em. pohjalta saada synnytettyä, voi kulmakuntamme tulevaisuutta hallita Putin-Trump sopimus. Se taas saattaa tuoda mieliin tuulahduksen menneiden aikojen Molotov-Tribbentrop kontrahdin ja silloin koko casen suurin häviäjä on eittämättä oman puolustuksensa totaalisesti laiminlyönyt Viro.
LINKIT:
Panssarikilta lehden kertomus Pajun taistelusta
Narvan valtaus 1919
Hans Kalmin elämää
Hans Kalm maatalousteknikko, eversti, lääkäri
torstai 8. joulukuuta 2016
ALUESAIRAALAMME ALASAJOYRITYKSET ALKOIVAT JO 2010
Uudessakaupungissa sairaalamme palveluja ajettiin alas jo vuonna 2010. Tässä blogikirjoitus reilun kuuden vuoden takaa. Kirjoitus ja sen reilut kaksisataa kommenttia avaavat asian tilan jokseenkin hyvin. Uudessakaupungissa päättäjät ja etenkin tuolloinen puheenjohtajisto junttasi eteenpäin katastrofaalista elinkeinopolitiikkaa salaillen todelliset ongelmat. On vähintäänkin kyseenalaista, että tänään samat tyypit unohtavat oman roolinsa ja keräävät nyt poliittisia irtopisteitä sairaalajeesusteluilla sekä adresseilla!
Kuinka olisi käynyt, jos Uusikaupunki olisi turvannut huuhaaelinkeinopolitiikkaan käytetyillä miljoonilla euroilla kaupungin pysymisen puitteiltaan kilpailukykyisenä ja tehnyt sen muuttotappiollisesta muuttovoittoiseksi asukasmagneetiksi - OLISIVATKO SAIRAALAMME PALVELUT NYT LIIPASIMELLA?
Kuinka olisi käynyt, jos Uusikaupunki olisi turvannut huuhaaelinkeinopolitiikkaan käytetyillä miljoonilla euroilla kaupungin pysymisen puitteiltaan kilpailukykyisenä ja tehnyt sen muuttotappiollisesta muuttovoittoiseksi asukasmagneetiksi - OLISIVATKO SAIRAALAMME PALVELUT NYT LIIPASIMELLA?
"sunnuntai, 12. syyskuu 2010
TERVEYS$$$$KE$$$KU$$$$E$$$
Olen keskustellut useiden henkilöiden kanssa terveydenhoitoomme
liittyvästä talousongelmasta. Ei asian hahmottaminen ole vaikeaa,
ainoastaan aikaa vievää, koska tiedon joutuu lypsämään osan sieltä osan
täältä. Hallinollemme tyypillinen salailumentaliteetti ja löpsöt
luottamusmiesjohtajat nöyristelyllään ja arkuudellaan ovat saaneet
aikaan tämän vetkutuksen, josta on vuosi vuodelta aiheutunut suuria,
turhia kuluja Uudellekaupungille!
Ongelman syiden on täytynyt olla tiedossa niin koohoolle, ko. alan lautakunnalle kuin johtavalle virkamiehelle. Kaikki em. tahot ovat ainoastaan pyörittäneet peukaloitaan ja salailleet tai eivät ole viitsineet/osanneet/halunneet etsiä terveyspuolen talousongelman syitä. Koska tästä on aiheutunut suunnaton lasku kaupunkilaisille, eivät em. tahot ole toimineet, vähäisessäkään määrin, kaupunkilaisten etujen mukaisesti. Voivatko he toimia jatkossakaan kaupungin etujen puolesta? Tätä täytyisi voimakkaasti pohtia niin lautakunnassa, koohoossa kuin koojiikin saisi tuumia tekemisiään.
Aluesairaalan ja terveyskeskuksen johdon keskinäisten välien sanotaan olevan niin huonot, ettei saada aikaan edes puheyhteyttä. Puheyhteys löytyy, kun heitä korkeammat auktoriteetit käskevät keskusteluihin. Mikäli näiltä auktoriteeteilta puuttuu auktoriteetti eli he ovat vain nöyriä ja ujoja löpsöjä, mitään ei synny; kuten ei syntynytkään. Aluesairaalamme johtaja toimi merkittävässä tehtävässä Salon, Turunmaan ja Loimaan aluesairaaloissa. Näillä paikkakunnilla ei ko. henkilöllä ole mitään vaikeuksia tehdä yhteistyötä terveyskeskusten kanssa. Tästä voi jokainen vetää omat johtopäätökset huonojen välien aiheuttajasta.
Aluesairaalan kulut ovat nousseet menneinä vuosina joitakin prosentteja, kun terveyskeskuksen kulujen kasvu on kymmeniä prosentteja. Kun muualla lääkäri tienaa noin 5 000€/kk, meillä siihen on lyöty rutka lisä eli puhutaan 8 000€/kk, jotkut puhuvat jopa kymppitonnista kuukaudessa. Kun tähän otetaan lääkäreiden tehokkaiden työtuntien vertailu meidän ja muiden paikkakuntien terveyskeskusten välillä, jää tehokkuutemme varsin alhaiseksi. Maksammeko turhan paljon turhasta?
Terveyskeskuksemme hallinto on oma lukunsa. Joskus elettiin sellaisen illuusion varassa, että Laitila liittyy toimintaan mukaan. Noina illuusioiden ja kaavailujen aikoina kasvatettiin terveyskeskuksen hallintoa todella mittavasti. Kuten kaikki tietävät Laitila ei lähtenyt, kenties korkeiden hallintokulujen vuoksi, mukaan terveyskeskukseemme. Silti raskas, ylimitoitettu organisaatio jätettiin terveyskeskukseemme.
Kun terveyskeskus hoitaa tehtävänsä hyvin sen kulut kasvavat, mutta aluesairaalan kulut taasen putoavat, koska potilaita ei tarvitse sitä. Jos taas terveyskeskus lähettää, matalla kynnyksellä, potilaita aluesairaalaan, pitäisi tuolloin aluesairaalan kulujen nousta ja terveyskeskuksen kulujen laskea. Aluesairaalan ja terveyskeskuksen toiminnat täydentävät ja liittyvät siinä määrin toisiinsa, että niiden tehokkuutta tai kalleutta täytyy aina verrata yhdessä. Mikään simppeli lukujen vertaaminen meidän ja verrokkikuntien kesken ei kerro koko kaikkea toimintatodellisuudesta.
Voiko ratkaisu ongelmaamme olla hallinnon kohtuullistaminen tarpeiden mukaan? Voisiko meillä maksaa lääkäreille saman palkan kuin muualla vai lakoisivatko he silloin maailman tuuliin? Forssassa on aluesairaalalla ja terveyskeskuksella yhteinen hallinto, toimisiko sama meillä?
Ensinnäkin haluaisin keskustelijoiden suhtautuvan esittämiin näkemyksiin väittäminä. Toivon, keskustelun edetessä, niiden kumoamista tai täydentämistä. Muutama kysymys vielä loppuun: Miksi ensimmäistä konsulttityötä ei kelpuutettu tai julkaistu? Miksi joku kuntaliitos-sepityksen väsännyt "tuttu ja turvallinen" konsultti otettiin tilalle? Miksi asia on päästetty tähän malliin? Ovatko tehottomien lääkäreiden kohtuuttomat palkat ja kallis hallinto aiheuttaneet kaupunkimme taloudelliset ongelmat? Miksi tämäkin ongelma on jäänyt maton alle ja se täytyy tiikereiden ja susien kanssa kaivaa esille? Miksei meillä toimita kuin muualla eli olla avoimia ja puututa heti ongelmiin?
Linkki alkuperäiseen blogijuttuun ja kommentteihin
Ongelman syiden on täytynyt olla tiedossa niin koohoolle, ko. alan lautakunnalle kuin johtavalle virkamiehelle. Kaikki em. tahot ovat ainoastaan pyörittäneet peukaloitaan ja salailleet tai eivät ole viitsineet/osanneet/halunneet etsiä terveyspuolen talousongelman syitä. Koska tästä on aiheutunut suunnaton lasku kaupunkilaisille, eivät em. tahot ole toimineet, vähäisessäkään määrin, kaupunkilaisten etujen mukaisesti. Voivatko he toimia jatkossakaan kaupungin etujen puolesta? Tätä täytyisi voimakkaasti pohtia niin lautakunnassa, koohoossa kuin koojiikin saisi tuumia tekemisiään.
Aluesairaalan ja terveyskeskuksen johdon keskinäisten välien sanotaan olevan niin huonot, ettei saada aikaan edes puheyhteyttä. Puheyhteys löytyy, kun heitä korkeammat auktoriteetit käskevät keskusteluihin. Mikäli näiltä auktoriteeteilta puuttuu auktoriteetti eli he ovat vain nöyriä ja ujoja löpsöjä, mitään ei synny; kuten ei syntynytkään. Aluesairaalamme johtaja toimi merkittävässä tehtävässä Salon, Turunmaan ja Loimaan aluesairaaloissa. Näillä paikkakunnilla ei ko. henkilöllä ole mitään vaikeuksia tehdä yhteistyötä terveyskeskusten kanssa. Tästä voi jokainen vetää omat johtopäätökset huonojen välien aiheuttajasta.
Aluesairaalan kulut ovat nousseet menneinä vuosina joitakin prosentteja, kun terveyskeskuksen kulujen kasvu on kymmeniä prosentteja. Kun muualla lääkäri tienaa noin 5 000€/kk, meillä siihen on lyöty rutka lisä eli puhutaan 8 000€/kk, jotkut puhuvat jopa kymppitonnista kuukaudessa. Kun tähän otetaan lääkäreiden tehokkaiden työtuntien vertailu meidän ja muiden paikkakuntien terveyskeskusten välillä, jää tehokkuutemme varsin alhaiseksi. Maksammeko turhan paljon turhasta?
Terveyskeskuksemme hallinto on oma lukunsa. Joskus elettiin sellaisen illuusion varassa, että Laitila liittyy toimintaan mukaan. Noina illuusioiden ja kaavailujen aikoina kasvatettiin terveyskeskuksen hallintoa todella mittavasti. Kuten kaikki tietävät Laitila ei lähtenyt, kenties korkeiden hallintokulujen vuoksi, mukaan terveyskeskukseemme. Silti raskas, ylimitoitettu organisaatio jätettiin terveyskeskukseemme.
Kun terveyskeskus hoitaa tehtävänsä hyvin sen kulut kasvavat, mutta aluesairaalan kulut taasen putoavat, koska potilaita ei tarvitse sitä. Jos taas terveyskeskus lähettää, matalla kynnyksellä, potilaita aluesairaalaan, pitäisi tuolloin aluesairaalan kulujen nousta ja terveyskeskuksen kulujen laskea. Aluesairaalan ja terveyskeskuksen toiminnat täydentävät ja liittyvät siinä määrin toisiinsa, että niiden tehokkuutta tai kalleutta täytyy aina verrata yhdessä. Mikään simppeli lukujen vertaaminen meidän ja verrokkikuntien kesken ei kerro koko kaikkea toimintatodellisuudesta.
Voiko ratkaisu ongelmaamme olla hallinnon kohtuullistaminen tarpeiden mukaan? Voisiko meillä maksaa lääkäreille saman palkan kuin muualla vai lakoisivatko he silloin maailman tuuliin? Forssassa on aluesairaalalla ja terveyskeskuksella yhteinen hallinto, toimisiko sama meillä?
Ensinnäkin haluaisin keskustelijoiden suhtautuvan esittämiin näkemyksiin väittäminä. Toivon, keskustelun edetessä, niiden kumoamista tai täydentämistä. Muutama kysymys vielä loppuun: Miksi ensimmäistä konsulttityötä ei kelpuutettu tai julkaistu? Miksi joku kuntaliitos-sepityksen väsännyt "tuttu ja turvallinen" konsultti otettiin tilalle? Miksi asia on päästetty tähän malliin? Ovatko tehottomien lääkäreiden kohtuuttomat palkat ja kallis hallinto aiheuttaneet kaupunkimme taloudelliset ongelmat? Miksi tämäkin ongelma on jäänyt maton alle ja se täytyy tiikereiden ja susien kanssa kaivaa esille? Miksei meillä toimita kuin muualla eli olla avoimia ja puututa heti ongelmiin?
Linkki alkuperäiseen blogijuttuun ja kommentteihin
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Tip und tap: Hiljaa valtaan hiipii zombijoukko
Joillakin nimettömillä repeää hillitön riemu huippuunsa jonkun ilmoittaessa jäävänsä pois valtuustosta. Sitä suuremmaksi nimettömien riemu kasvaa, mitä näkyvämmin toimiva luottamushenkilö ilmoittaa poisjäännistä. Sen sijaan kukaan ei välitä vähääkään maan hiljaisten, vuosikymmeniä luottamustoimissa nynnyillen, luottamushenkilöiden yrityksistä jatkaa vallankahvan kääntelyä. Mielestäni vaalit sujuisivat rutkasti selkeämmin, jos kaikki valtuutetut ottaisivat reippaasti kantaa asioihin ja kävisivät aktiivista keskustelua kaupunkilaisten kanssa.
Avoimet kannanotot ja keskustelu eivät jätä ehdokkaan taustoja ja päämääriä epäselviksi. Suoraan sanoen, kaikki tietäisivät, mitä saavat antaessaan äänensä valitsemalleen ehdokkaalle. Paikallislehdessä tapahtunut dramaattinen toimituslinjamuutos korostaa avoimuutta. Enää ehdokkaiden julkisuuskuvaa ei määrittele tolkuttomaksi tolkuton päätoimittaja, vaan kaikki saanevat sanomansa avoimesti julkisuuteen. Toistaiseksi ainoastaan Hege Wee käyttää näyttävästi lehden avointa linjaa hyväkseen. Tästä ja muutenkin aktiivisesta vaalityöstä hatun nosto Hege Weelle. Hän valmistelee itselleen omalta kannalta positiivista vaaliyllätystä - ehkäpä odotettavissa on HEGE-JYTKY?
Vaalipuheiden ohella sopi äänestäjien perehtyä tehtyihin päätöksiin ja niihin liittyvään äänestyskäyttäytymiseen. Tässä median toimituksellinen rooli kasvaa erittäin merkittäväksi ja jopa massiivisen isoksi. Onhan noloa, jos vapaassa mediassa jyllätään valtaan waaliwalheilla eli härskeimmillään sairaalan lopettamisen vastustamisella vaalimenestystä saa juuri hän, joka aloitti sairaalan alasajon menneellä valtuustokaudella. Terästäkää poliittista muistianne!
Ehdokkaan esitellessä tärkeänä puoluetoimiston mediatoimijalta tilaamia korulauseita, kannattaa kääntää katse tekoihin. Pahimmillaan kauniit ja kansaa vetoavat korulauseet ovat vain keppihevosia, joilla yritetään ratsastaa vallan nyppylälle. Historian tutkiminen paljastaa ehdokkaat todelliset kasvot - onhan noloa, jos tietämättään äänestää suuren kansainvälisen yrityksen johtohenkilöä, joka ajaa politiikassa työnantajansa etua, vaikka tarkoitus oli antaa ääni oman kaupungin yrityksiä sekä kaupungin itse tuottamia palveluja kannattavalle ehdokaalle.
Oma lukunsa piilee ehdokkaan esiintymisrohkeudessa. Joku saattaa pienessä piirissä, tuttujen joukossa, suoltaa ideoita ja ajatuksia, mutta valtuustossa sekä lautakunnassa tämä sama tupailtojen kuningas rojahtaa vaisuakin vaisumman väen alimpaan kastiin. Yksin ei olla mitään ja unohdetaan vaalilupaukset kun marssitaan johtajan pillin mukaan: Tip tap tipe und tape tap, zombijoukko hiipi valtaan varpahillaan, valtaan varbaahillaan tip und tap und toiibe tiibe tab!.
Avoimet kannanotot ja keskustelu eivät jätä ehdokkaan taustoja ja päämääriä epäselviksi. Suoraan sanoen, kaikki tietäisivät, mitä saavat antaessaan äänensä valitsemalleen ehdokkaalle. Paikallislehdessä tapahtunut dramaattinen toimituslinjamuutos korostaa avoimuutta. Enää ehdokkaiden julkisuuskuvaa ei määrittele tolkuttomaksi tolkuton päätoimittaja, vaan kaikki saanevat sanomansa avoimesti julkisuuteen. Toistaiseksi ainoastaan Hege Wee käyttää näyttävästi lehden avointa linjaa hyväkseen. Tästä ja muutenkin aktiivisesta vaalityöstä hatun nosto Hege Weelle. Hän valmistelee itselleen omalta kannalta positiivista vaaliyllätystä - ehkäpä odotettavissa on HEGE-JYTKY?
Vaalipuheiden ohella sopi äänestäjien perehtyä tehtyihin päätöksiin ja niihin liittyvään äänestyskäyttäytymiseen. Tässä median toimituksellinen rooli kasvaa erittäin merkittäväksi ja jopa massiivisen isoksi. Onhan noloa, jos vapaassa mediassa jyllätään valtaan waaliwalheilla eli härskeimmillään sairaalan lopettamisen vastustamisella vaalimenestystä saa juuri hän, joka aloitti sairaalan alasajon menneellä valtuustokaudella. Terästäkää poliittista muistianne!
Ehdokkaan esitellessä tärkeänä puoluetoimiston mediatoimijalta tilaamia korulauseita, kannattaa kääntää katse tekoihin. Pahimmillaan kauniit ja kansaa vetoavat korulauseet ovat vain keppihevosia, joilla yritetään ratsastaa vallan nyppylälle. Historian tutkiminen paljastaa ehdokkaat todelliset kasvot - onhan noloa, jos tietämättään äänestää suuren kansainvälisen yrityksen johtohenkilöä, joka ajaa politiikassa työnantajansa etua, vaikka tarkoitus oli antaa ääni oman kaupungin yrityksiä sekä kaupungin itse tuottamia palveluja kannattavalle ehdokaalle.
Oma lukunsa piilee ehdokkaan esiintymisrohkeudessa. Joku saattaa pienessä piirissä, tuttujen joukossa, suoltaa ideoita ja ajatuksia, mutta valtuustossa sekä lautakunnassa tämä sama tupailtojen kuningas rojahtaa vaisuakin vaisumman väen alimpaan kastiin. Yksin ei olla mitään ja unohdetaan vaalilupaukset kun marssitaan johtajan pillin mukaan: Tip tap tipe und tape tap, zombijoukko hiipi valtaan varpahillaan, valtaan varbaahillaan tip und tap und toiibe tiibe tab!.
lauantai 3. joulukuuta 2016
JÄÄSKELÄINEN TOIMII KUIN GOEBBELS?
Olen muutaman kerran katsonut Susanna Päivärinnan tekemän Atte Jääskeläisen jututuksen. Niin Jääskeläisen kehonkieli, puheen takertelu kuin hapuilevat vastaukset kertovat päätoimittaja Jääskeläisen joutuneen yllättävään tilanteeseen. Ehkäpä jotkut pohtivat keskustelun olleen alusta loppuun asti ennalta sovitun ja käsikirjoitetun. Näin ei voi olla, jos hiukankin enemmän ajatuksella analysoi haastattelua ja vertaa Atte Jääskeläisen käytöstä Ruben Stillerin ohjelmassa, jossa ei ei takeltelua puheessa vain pientä silmienräpsyttelyä.
Päivärinnan jututus alkaa rennolla nimpparitoivotuksella ja Jääskeläinen vastaa tähän leikkisän rennosti. Tämän jälkeen Päivärintaa antaa Jääskeläisen puhua itsestäänselviä journalismin pääperiaatteita ja kasvattaa itseluottamustaan. Kotvan kuluttua alkaa tykitys, joka saa Jääskeläisen eleiden ja puheen takertelun kertomaan, että nyt mentiin ikäville vesille. Aluksi YLE:n yleviä periaatteita mainostanut Atte Jääskeläinen joutuu myöntämään harjoittamansa salailun ja jopa ennakkosensuurin sekä maksaneensa erotetulle toimittajalle vaikenemisesta.
Susanne Päivärinta nosti viimeinkin kissan pöydälle, ottaessaan esiin ihmeellisyyksiä historian varrelta, aina vanhoja lautakasavaikenemisia myöden. On kerrassaan käsittämätöntä, jos Ruben Stiller saa työnantajaltaan varoituksen siitä, että hän on ajatellut tai suunnitellut jotain. Moinen ajatustuotosten varoittelu tuo väkisinkin mieleen nazi-saksan tai Pohjois-Korean manipulointimedian. Ohjelman loppupuolella ohjelmaa Jääskeläinen myöntää Pekka Ervastin saaneen kipurahat lähtemisestään ja vaikenemisestaan. Muistanette Ervastin viimeisen kirjoituksen: Yhdysvallat, rakkaani - "Ameriikan raittia mennään nyt niin että nuppi tutisee" - Ervasti sai kenkää ja kipurahat näkemyksensä vuoksi!
YLE:n ylimielistä väitettä, sen olevan vapaa länsimainen media, voidaan pitää täysin naurettavana. Susanne Päivärinta osoitti vartissa olevansa kansainvälisen journalismin sisäistänyt, herroja pelkäämätön ja lahjomaton ammattitoimittaja. Lisäksi Jääskeläisen jututus todisti Päivärinnalta löytyvän psykoloogista silmää haastattelutilanteessa . Suoraan sanoen, nyt tuli mieleen Ranskan tai Italian tv-toimittajat tiukimmillaan. Päivärinnan haastattelu oli käytännön esimerkki länsimaisen vapaan median toimittajan toiminasta, joka paljasti päätoimittajan edustavan aivan jotain muuta kuin vapaata mediaa.
YLE:n tyyli manipuloida kansaa yhden miehen mielen mukaan, on ollut äärettömän tuhoisaa. Suomessa on levitetty Venäjä vastaista propagandaa, pakolaistilanteeseen suhtautuminen on ollut äärimmäisen pinnallista ja tuomitsevaa ellei peräti häpäisevää heitä kohtaan, jotka ovat esittäneet vaihtoehtoja tai tuominneet nykymenon. YLE ja muu valtamedia olisi voinut nostaa esiin käytännön inhimillisyyden ja realiteetit, joita kymmenien tuhansien pakolaisten vastaanotto edellyttää, mutta kaikki jäi arkkipiispan tyylisten hyvyyden uhoajien utopististen jeesustelujen alle. Tästä johtuen maassamme ei ole varauduttu minkäänlaisin käytännön toimin tai rajoituksin pakolaistulvaan, joka taas on johtanut jopa kuolemantapauksiin, raiskauksiin, pahoinpitelyihin ja muihin rikoksiin. Jos tuomitsemisen sijaan YLE olisi avannut ja ruokkinut luovaa keskustelua ongelmista, olisi useiden ongelmien nykytilanne paljon parempi.
Koomisimpia ovat YLE:n käyttämät asiantuntijat Aaltolat, Salonius-Pasternakit, Teivaiset, Luukkalat jne. jne.. He esittävät tieteen nimissä omia ennakkoluuloisia mielipiteitään ja veikkaavat vaalien lopputuloksia poskelleen esim. Britannian ero EU:sta ja USA:n presidentin vaalit. Näistä jälkimmäisen lopputulos oli helposti pääteltävissä, jos hiukankin syvällisemmin perehtyi muuhun kuin sikäläiseen avoimesti puolueelliseen valtamediaan. YLE:ssä tarvitaan tuuletusta asiantuntijoiden suhteen. Viimeistään siinä vaiheessa on vaihdettava asiantuntijoita, kun he eivät todistetusti tunne asioita.
Eikä kenenkään tarvitse mennä Sorbonnen yliopistoon saakka, kun YLE:n, muka tasapuoliselle toimituslinjalle, nauretaan, sillä lähimmät naureskelijat löytyvät YLE:n sisältä. Naurun sijaan meidän suomalaisten tulisi itkeä, sillä ei edes Joseph Goebbelsilla ollut täyttä yksinvaltiutta kansan manipulointiin ja 500 milj. euroa, millä muokata kansan mieltä mieleisekseen. YLE:n harjoittaman toimituslinjan mahdollistaa sen valvonta, jota suorittavat poliitikot. Jostain syystä, tehtävään valitut kansanedustajat eivät valvontatoimillaan häikäise. Se ei ole millään tavoin noussut esiin YLE:n jatkaessa ihmeellisen yksipuolista toimintaansa.
Ruben Stillerin perjantainen ohjelma, jossa Atte Jääskeläinen oli mukana, ei tuonut mihinkään mitään uutta. Mutta Päivärinnan ohjelmassa kävi selville ohjelmien hyllytykset, ajattelusta annetut varoitukset ja Ervastille annettu maksu, jotta hän vaikenee hyllytetyistä jutuista ja potkuistaan. Tämä ei todellakaan ole demokraattisen valtion omistavan tasapuolisen,julkisen palvelun median tapa toimia. Kaikesta tästä huolimatta YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä(ps) toteaa Jääskeläisen nauttivan hänen ja koko hallintoneuvoston luottamusta.
Kun edellisiin ihmeellisyyksiin lisätään olemattomat mm. olemattomat Venäjä-trollit ja jopa YLE:n sisältä kumpuava kritiikki ja epäluottamus vastaavaa päätoimittajaa kohtaan, on hallintoneuvoston puheenjohtajan julkilausuma perusteluineen käsittämätön tai vähintäänkin outo. Jääskeläisen tulisi ryhtyä uudistamaan YLE:ä ja lopettaa kansan opettaminen ja valistaminen. Kansalla on kykyä arvioida tasapuolisen tarjonnan pohjalta eri ajatussuuntien ja ihmisryhmien uskottavuus. Nykyinen manipulointilinja, salaili, hyllytys ja lopputilien jako aiheuttaa ainoastaan epäluuloa.
Jos kaikenmaaliman pölöpäät äärilaidoilta olisi päästetty ääneen, kansa olisi voinut itse todeta heidät ennakkoluuloisiksi pölöpäiksi ja myös löytää järkityypit itse. Nyt tapahtunut salailu ja puolueellisuus, on saanut monet pohtimaan hämärimmistäkin ääriaineksista: Jospa sittenkin siellä on järkeä, kun ........ Jääskeläinen on myöntänyt virheensä, joten nyt hänen täytyy muuttaa tyyliään ja ottaa käyttöön se laaja toimitusosaaminen ja aivokapasiteetti, mikä YLE:stä löytyy. Toinen vaihtoehto lienee se, että mies nostaa kytkintä tai hallintoneuvosto näyttää hänelle ovea.
LINKIT:
Pekka Ervasti: Yhdysvallat rakkaani
YLE:n hallintoneuvosto
Kimmo Kivelän kommentti
YLE nazitiedotuksen jäljillä
Päivärinnan jututus alkaa rennolla nimpparitoivotuksella ja Jääskeläinen vastaa tähän leikkisän rennosti. Tämän jälkeen Päivärintaa antaa Jääskeläisen puhua itsestäänselviä journalismin pääperiaatteita ja kasvattaa itseluottamustaan. Kotvan kuluttua alkaa tykitys, joka saa Jääskeläisen eleiden ja puheen takertelun kertomaan, että nyt mentiin ikäville vesille. Aluksi YLE:n yleviä periaatteita mainostanut Atte Jääskeläinen joutuu myöntämään harjoittamansa salailun ja jopa ennakkosensuurin sekä maksaneensa erotetulle toimittajalle vaikenemisesta.
Susanne Päivärinta nosti viimeinkin kissan pöydälle, ottaessaan esiin ihmeellisyyksiä historian varrelta, aina vanhoja lautakasavaikenemisia myöden. On kerrassaan käsittämätöntä, jos Ruben Stiller saa työnantajaltaan varoituksen siitä, että hän on ajatellut tai suunnitellut jotain. Moinen ajatustuotosten varoittelu tuo väkisinkin mieleen nazi-saksan tai Pohjois-Korean manipulointimedian. Ohjelman loppupuolella ohjelmaa Jääskeläinen myöntää Pekka Ervastin saaneen kipurahat lähtemisestään ja vaikenemisestaan. Muistanette Ervastin viimeisen kirjoituksen: Yhdysvallat, rakkaani - "Ameriikan raittia mennään nyt niin että nuppi tutisee" - Ervasti sai kenkää ja kipurahat näkemyksensä vuoksi!
YLE:n ylimielistä väitettä, sen olevan vapaa länsimainen media, voidaan pitää täysin naurettavana. Susanne Päivärinta osoitti vartissa olevansa kansainvälisen journalismin sisäistänyt, herroja pelkäämätön ja lahjomaton ammattitoimittaja. Lisäksi Jääskeläisen jututus todisti Päivärinnalta löytyvän psykoloogista silmää haastattelutilanteessa . Suoraan sanoen, nyt tuli mieleen Ranskan tai Italian tv-toimittajat tiukimmillaan. Päivärinnan haastattelu oli käytännön esimerkki länsimaisen vapaan median toimittajan toiminasta, joka paljasti päätoimittajan edustavan aivan jotain muuta kuin vapaata mediaa.
YLE:n tyyli manipuloida kansaa yhden miehen mielen mukaan, on ollut äärettömän tuhoisaa. Suomessa on levitetty Venäjä vastaista propagandaa, pakolaistilanteeseen suhtautuminen on ollut äärimmäisen pinnallista ja tuomitsevaa ellei peräti häpäisevää heitä kohtaan, jotka ovat esittäneet vaihtoehtoja tai tuominneet nykymenon. YLE ja muu valtamedia olisi voinut nostaa esiin käytännön inhimillisyyden ja realiteetit, joita kymmenien tuhansien pakolaisten vastaanotto edellyttää, mutta kaikki jäi arkkipiispan tyylisten hyvyyden uhoajien utopististen jeesustelujen alle. Tästä johtuen maassamme ei ole varauduttu minkäänlaisin käytännön toimin tai rajoituksin pakolaistulvaan, joka taas on johtanut jopa kuolemantapauksiin, raiskauksiin, pahoinpitelyihin ja muihin rikoksiin. Jos tuomitsemisen sijaan YLE olisi avannut ja ruokkinut luovaa keskustelua ongelmista, olisi useiden ongelmien nykytilanne paljon parempi.
Koomisimpia ovat YLE:n käyttämät asiantuntijat Aaltolat, Salonius-Pasternakit, Teivaiset, Luukkalat jne. jne.. He esittävät tieteen nimissä omia ennakkoluuloisia mielipiteitään ja veikkaavat vaalien lopputuloksia poskelleen esim. Britannian ero EU:sta ja USA:n presidentin vaalit. Näistä jälkimmäisen lopputulos oli helposti pääteltävissä, jos hiukankin syvällisemmin perehtyi muuhun kuin sikäläiseen avoimesti puolueelliseen valtamediaan. YLE:ssä tarvitaan tuuletusta asiantuntijoiden suhteen. Viimeistään siinä vaiheessa on vaihdettava asiantuntijoita, kun he eivät todistetusti tunne asioita.
Eikä kenenkään tarvitse mennä Sorbonnen yliopistoon saakka, kun YLE:n, muka tasapuoliselle toimituslinjalle, nauretaan, sillä lähimmät naureskelijat löytyvät YLE:n sisältä. Naurun sijaan meidän suomalaisten tulisi itkeä, sillä ei edes Joseph Goebbelsilla ollut täyttä yksinvaltiutta kansan manipulointiin ja 500 milj. euroa, millä muokata kansan mieltä mieleisekseen. YLE:n harjoittaman toimituslinjan mahdollistaa sen valvonta, jota suorittavat poliitikot. Jostain syystä, tehtävään valitut kansanedustajat eivät valvontatoimillaan häikäise. Se ei ole millään tavoin noussut esiin YLE:n jatkaessa ihmeellisen yksipuolista toimintaansa.
Ruben Stillerin perjantainen ohjelma, jossa Atte Jääskeläinen oli mukana, ei tuonut mihinkään mitään uutta. Mutta Päivärinnan ohjelmassa kävi selville ohjelmien hyllytykset, ajattelusta annetut varoitukset ja Ervastille annettu maksu, jotta hän vaikenee hyllytetyistä jutuista ja potkuistaan. Tämä ei todellakaan ole demokraattisen valtion omistavan tasapuolisen,julkisen palvelun median tapa toimia. Kaikesta tästä huolimatta YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä(ps) toteaa Jääskeläisen nauttivan hänen ja koko hallintoneuvoston luottamusta.
Kun edellisiin ihmeellisyyksiin lisätään olemattomat mm. olemattomat Venäjä-trollit ja jopa YLE:n sisältä kumpuava kritiikki ja epäluottamus vastaavaa päätoimittajaa kohtaan, on hallintoneuvoston puheenjohtajan julkilausuma perusteluineen käsittämätön tai vähintäänkin outo. Jääskeläisen tulisi ryhtyä uudistamaan YLE:ä ja lopettaa kansan opettaminen ja valistaminen. Kansalla on kykyä arvioida tasapuolisen tarjonnan pohjalta eri ajatussuuntien ja ihmisryhmien uskottavuus. Nykyinen manipulointilinja, salaili, hyllytys ja lopputilien jako aiheuttaa ainoastaan epäluuloa.
Jos kaikenmaaliman pölöpäät äärilaidoilta olisi päästetty ääneen, kansa olisi voinut itse todeta heidät ennakkoluuloisiksi pölöpäiksi ja myös löytää järkityypit itse. Nyt tapahtunut salailu ja puolueellisuus, on saanut monet pohtimaan hämärimmistäkin ääriaineksista: Jospa sittenkin siellä on järkeä, kun ........ Jääskeläinen on myöntänyt virheensä, joten nyt hänen täytyy muuttaa tyyliään ja ottaa käyttöön se laaja toimitusosaaminen ja aivokapasiteetti, mikä YLE:stä löytyy. Toinen vaihtoehto lienee se, että mies nostaa kytkintä tai hallintoneuvosto näyttää hänelle ovea.
LINKIT:
Pekka Ervasti: Yhdysvallat rakkaani
YLE:n hallintoneuvosto
Kimmo Kivelän kommentti
YLE nazitiedotuksen jäljillä
maanantai 21. marraskuuta 2016
SOINI EI TUONUT MUUTOSTA TRUM TUO
Vaalien alla Trump haukuttiin Suomessa alimpaan hornaan. Hänen jutuissaan ei
kuulemma ollut totuutta eikä konkretiaa. Trumpin valinta olisi tuhonnut maailman
järjestyksen. Trumpin valintaa pidettiin täysin mahdottomana. Trumpia
kannattavat vain valkoihoiset kaivosmiehet : Näin ennen vaaleja Trumpia
haukkuneet hokevat nyt äänekkäästi: TRUMPIN MYÖTÄ MIKÄÄN EI MUUTU! Taas
he ovat auttamatta väärässä, sillä USA:ssa presidentinvaalit
mahdollistavat muutokset!
VAALILUPAUKSET
Clinton lupaili itseriittoisesti yleisen tason universaaleja Urpilainen-Junger tyylisiä juttuja ja pääsääntöisesti haukkui Trumpia rasistiksi, valehtelijaksi ja kenties miksi. Trump Clintonin haukkumisen ohella lupasi tavalliselle amerikkalaiselle, kannattavuutta amerikkalaisille yrityksille, rähjääntyneen amerikkalaisen infran(koulut, tiet jne.) uudistamista, lupauksiin kuuluivat myös mittavat veroalet , rikollisuuden poisti laittomien maahanmuuttajien poisheittäminen ja uusien maahantulon estäminen.
Jos olet työtön tai pienellä palkalla kitkutteleva amerikkalainen, kumpaa haluat presidentiltä: Ympäripyöreitä lupauksia ja epämääräistä maalailua ihanista periaatteista vai työtä ja tulevaisuudenturvaa? Kun edellisen lupaa ökyrikas, politiikassa kansasta vieraantunut, liike-elämän juoksutyttö ja jälkimmäisen lupaa molempien valtapuolueiden johtajien tuomitsema ökyrikas, kansan puolesta ja kansan kieltä puhuva suorasanainen sekä politiikan ulkopuolelta tuleva mies, lienee selvä, että jälkimmäinen vetoaa enemmän äänestäjiin.
Ennakolta selvä vaalitulos ei ennakolta auennut ns. "asiantuntijoille" Aaltolalle, Saarikoskelle, Teivaiselle jne.. Syy on se, että he elävät omaa epärealistista mutu-maailmaansa. Näillä valtamedian valitsemilla sopivilla "asiantuntijoilla" ei ole pienintäkään kykyä tai halua tai perehtyä arkielämän realiteetteihin plus ongelmiin. Tämä koskee "asiantuntijoiden" suhteen niin suomalaisten kuin amerikkalaisten ongelmia. "Asiantuntija" kellokkaille riittää julkisuus, jossa he valtamedian tilaamaa "asiantuntijatietoa" levittäen turvaavat oman leveän leipänsä jatkumisen ja levenemisen. USA:n presidentinvaalit oli jo toinen kerta, kun lyhyen ajan sisään valtamedia "asiantuntijoineen" löi kirveensä kiveen. Ja tulevina kuukausina takominen jatkuu?
Ns. asiantuntijoiden ennakkoarviot vaaleista olivat niin puolueelliset kuin vain voivat olla, Trumpista ei kukaan havainnut mitään hyvää - Objektiivinen ja tasapuolinen tiedotus vaihtui nazityyliseen härskiin manipulointiin, joka perustuu joko tietämättömyyteen tai tietoiseen valehteluun."Asiantuntijoiden" väittämien perusteella muuttui USA presidentinvaalien seurauksena täysin kelvottomaksi maaksi. Nyt toivotaan ettei valtamedian "asiantuntijoiden" kirjoitukset kantaudu USA:n uusille johtajille. Toivotaan myös, että viimeinkin valtamedia vaihtaa "asiantuntijansa", sillä USA:n presidentinvaalien jälkeen po. porukka on menettänyt kaiken uskottavuutensa ja on muodostunut selkeäksi riskisi Suomen ja USA:n välisille suhteille. Nämä samat "asiantuntijat" ovat jo loanneet Suomen ja Venäjän välejä, joten voidaan puhua tasapuolisesta asiantuntemattomuudesta.
TRUMPIN SELKEÄ VAALIOHJELMA
Clintonin puheet muistuttivat lähinnä Junger-Urpilainen mielikuvahöttöä, josta puuttui kaikki konkretia. Trump sen sijaan lupasi töitä, turvallisuutta ja tehdä Amerikasta yhdessä amerikkalaisten kanssa suuren. Nämä toimet Trump rahoittaisi ottamalla käyttöön USA:n luonnonvaroja, karkottamalla miljoonia paperittomia maassa oleskelevia sekä rakentamalla muurin ja siten estämällä laittoman maahantulon.
Merkittävin Trumpin säästöistä kohdistuu USA:n sotilasmenoihin ja siellä onkin mistä säästää, sillä Yhdysvalloilla on yli 700 sotilastukikohtaa yli 130 valtiossa. Yhdysvallat käyttää eniten maailmassa rahaa sotilasmenoihin eli vuosittain noin 620 miljardia dollaria ja mainittakoon kuriositeettina maalla olevan 13 000 sotilaslentokonetta. Jokaisen sopii pohtia, mitä tavallinen amerikkalainen hyötyy em. sotilasarsenaalista. Jos Trump lupasi 10 miljardin dollarin verohelpotukset, ei niiden hakeminen pelkästään sotilasmenoista ole vaikeaa.
Valtamedian "asiantuntijat" eivät ymmärrä NATO:n menettäneen merkitystä USA:lle. NATO perustettiin turvaamaan länsimaista yhteiskuntamallia. Kun Neuvostoliitto hajosi, NATO:n rooli muuttui, se turvasi ja takasi yhdysvaltaisten yritysten aseman sekä kasvun. Nykyään NATO on tässä mielessä tarpeeton. NATO on Yhdysvalloille nykyisellään julmettu kulu, josta ei ole juurikaan hyötyä päärahoittajalle USA:lle. Siksi NATO:a sen luomaa turvallisuutta on naurettava perustella vanhanaikaisella, siirtomaapolitiikan tai kylmänsodan aikaisella geopoliittisella ajattelulla.
Viime vuosien tapahtumat osoittavat karulla tavalla ne seuraukset, mitkä saavutetaan sotilaallisella sekaantumisella ja valtatyhjiön luomisella johonkin maahan. Kuten Krim osoittaa, sotilaallinen toimenpide ei onnistu ilman paikallisen väestön tukea. Tämän vuoksi on outoa kuvitella Venäjän sotilaallista puuttumista muualle kuin Itä-Ukrainaan. Tämän ymmärtää myös Trumpin esikunta todetessaan virolaisille: Tallinna on Pietarin esikaupunki. USA:lla on parempaakin käyttöä dollareilleen kuin edistää/turvata CocaColan myyntiä NATO:n avulla eli kustantamalla Virossa olevia aseita ja sotilaita.
Parasta koko maailmalle lienee se, että Trump ja Putin sopivat asioista kahden kesken ja sen seurauksena amerikkalaiset ja venäläiset aseet sekä sotilaat vähenevät näiltä nurkilta. Todennäköisesti kahden mainitun herran yhteistoimilla myös Lähi-idän ongelmat saadaan hoidettua ja pakolaisten vyöry tyynnytettyä. Kyseessä on koko maailman etu, johon EUeikä Obaman hallinnon kanssa pystynyt vaan päin vastoin sodat venyivät lavisivät.
PALUU MONROEN OPPIIN?
Monroe loi nimensä mukaisen opin Amerikka amerikkalaisille. Tähän Trump tähdännee talouden, teollisuuden ja työn suhteen. Trumpin hallinto pyrkii eroon sopimuksista, jotka ovat palvelleet amerikkalaisia yrityksiä, sijoittajia, mutta jättäneet ulkomaille siirtyneiden yhtiöiden työntekijät työttömiksi.Trumpin toiminta lähtee amerikkalaisten ja USA:n parhaasta, hän ei puheidensa mukaan ole mikään pienen eliittipiirin edunajaja tai puolueen eteen taistelija.
Maamme "asiantuntija" eivät nähneet Trumpin puheissa tolkkua, vaan luottivat Clintonin pilvilinnoihin. "Asiantuntijat" unohtivat, että nyt arjen ongelmien keskellä elävät amerikkalaiset valitsivat itselleen presidenttiä, jolta löytyy ratkaisuja elämän epävarmuuteen. He eivät äänestäneet maailmalla mukavasti liikkuvaa mukavaa naista, joka vähät välittää oman puolueensa entisistä peruskannattajista eli duunareista ja työttömistä.
SOINI EI TUONUT MUUTOSTA
TRUM TUO MUUTOKSEN
Soini antoi uljaita lupauksia ennen vaaleja ja sai paljon ääniä työttömiltä ja perusduunareilta. Perussuomalaisten tekemä hallitussopimus osoitti sanojen ja vaalilupausten syönnin. Soini osoitti puolueensa kanssa, ettei Suomessa rajutkaan kannatusheilahtelut muuta valtakunnallisen politiikan linjoja. Syy löytyy ministeriöiden pääkaupunkilaisista virkahenkilöistä. He pitävät huolen siitä, että mikään ei muutu. Rahaa survotaan surutta pääkaupunkiseutuihin eikä virkakunnan toimia voida tehostaa. Sen sijaan kansan kukkarosta kouraistaan yhä enemmän rahaa tappiolliseen valtionhoitoon.
USA:ssa tilanne on kokolailla toinen. Kun Obama lähtee ja Trum tulee tilalle, tapahtuu melkoinen muutos liittovaltion virkakunnan huipulla. Noin 4 000 virkahenkilöä ja valmistelijaa vaihtuu. Kun meillä puhutaan vaalien yhteydessä virkakunnan kokemuksesta, puhutaan USA:ssa uusista tuulista ja muutoksesta. Ei liene epäilystä kumman maan tapa tuo muutoksen, jos maa on esim. kyntänyt lamassa miltei kymmen vuotta.
Meillä valtamedia antaa ymmärtää, että Trumpin on vaikea rekrytoida väkeä virkakunnan huipulle. Tämä on väitteenä täysin posketon, sillä tuskinpa monikaan virkauran valinnut kieltäytyy maailman mahtavimman valtion hyväpalkkaisista huippuviroista. Jokaisen sopii pohtia tykönään meidän tiedotuksen puolueellisuutta ja etenkin sitä, miksi valtamediamme antaa kovin monista tapahtumista kovin yksipuolisen kuvan!
VAALILUPAUKSET
Clinton lupaili itseriittoisesti yleisen tason universaaleja Urpilainen-Junger tyylisiä juttuja ja pääsääntöisesti haukkui Trumpia rasistiksi, valehtelijaksi ja kenties miksi. Trump Clintonin haukkumisen ohella lupasi tavalliselle amerikkalaiselle, kannattavuutta amerikkalaisille yrityksille, rähjääntyneen amerikkalaisen infran(koulut, tiet jne.) uudistamista, lupauksiin kuuluivat myös mittavat veroalet , rikollisuuden poisti laittomien maahanmuuttajien poisheittäminen ja uusien maahantulon estäminen.
Jos olet työtön tai pienellä palkalla kitkutteleva amerikkalainen, kumpaa haluat presidentiltä: Ympäripyöreitä lupauksia ja epämääräistä maalailua ihanista periaatteista vai työtä ja tulevaisuudenturvaa? Kun edellisen lupaa ökyrikas, politiikassa kansasta vieraantunut, liike-elämän juoksutyttö ja jälkimmäisen lupaa molempien valtapuolueiden johtajien tuomitsema ökyrikas, kansan puolesta ja kansan kieltä puhuva suorasanainen sekä politiikan ulkopuolelta tuleva mies, lienee selvä, että jälkimmäinen vetoaa enemmän äänestäjiin.
Ennakolta selvä vaalitulos ei ennakolta auennut ns. "asiantuntijoille" Aaltolalle, Saarikoskelle, Teivaiselle jne.. Syy on se, että he elävät omaa epärealistista mutu-maailmaansa. Näillä valtamedian valitsemilla sopivilla "asiantuntijoilla" ei ole pienintäkään kykyä tai halua tai perehtyä arkielämän realiteetteihin plus ongelmiin. Tämä koskee "asiantuntijoiden" suhteen niin suomalaisten kuin amerikkalaisten ongelmia. "Asiantuntija" kellokkaille riittää julkisuus, jossa he valtamedian tilaamaa "asiantuntijatietoa" levittäen turvaavat oman leveän leipänsä jatkumisen ja levenemisen. USA:n presidentinvaalit oli jo toinen kerta, kun lyhyen ajan sisään valtamedia "asiantuntijoineen" löi kirveensä kiveen. Ja tulevina kuukausina takominen jatkuu?
Ns. asiantuntijoiden ennakkoarviot vaaleista olivat niin puolueelliset kuin vain voivat olla, Trumpista ei kukaan havainnut mitään hyvää - Objektiivinen ja tasapuolinen tiedotus vaihtui nazityyliseen härskiin manipulointiin, joka perustuu joko tietämättömyyteen tai tietoiseen valehteluun."Asiantuntijoiden" väittämien perusteella muuttui USA presidentinvaalien seurauksena täysin kelvottomaksi maaksi. Nyt toivotaan ettei valtamedian "asiantuntijoiden" kirjoitukset kantaudu USA:n uusille johtajille. Toivotaan myös, että viimeinkin valtamedia vaihtaa "asiantuntijansa", sillä USA:n presidentinvaalien jälkeen po. porukka on menettänyt kaiken uskottavuutensa ja on muodostunut selkeäksi riskisi Suomen ja USA:n välisille suhteille. Nämä samat "asiantuntijat" ovat jo loanneet Suomen ja Venäjän välejä, joten voidaan puhua tasapuolisesta asiantuntemattomuudesta.
TRUMPIN SELKEÄ VAALIOHJELMA
Clintonin puheet muistuttivat lähinnä Junger-Urpilainen mielikuvahöttöä, josta puuttui kaikki konkretia. Trump sen sijaan lupasi töitä, turvallisuutta ja tehdä Amerikasta yhdessä amerikkalaisten kanssa suuren. Nämä toimet Trump rahoittaisi ottamalla käyttöön USA:n luonnonvaroja, karkottamalla miljoonia paperittomia maassa oleskelevia sekä rakentamalla muurin ja siten estämällä laittoman maahantulon.
Merkittävin Trumpin säästöistä kohdistuu USA:n sotilasmenoihin ja siellä onkin mistä säästää, sillä Yhdysvalloilla on yli 700 sotilastukikohtaa yli 130 valtiossa. Yhdysvallat käyttää eniten maailmassa rahaa sotilasmenoihin eli vuosittain noin 620 miljardia dollaria ja mainittakoon kuriositeettina maalla olevan 13 000 sotilaslentokonetta. Jokaisen sopii pohtia, mitä tavallinen amerikkalainen hyötyy em. sotilasarsenaalista. Jos Trump lupasi 10 miljardin dollarin verohelpotukset, ei niiden hakeminen pelkästään sotilasmenoista ole vaikeaa.
Valtamedian "asiantuntijat" eivät ymmärrä NATO:n menettäneen merkitystä USA:lle. NATO perustettiin turvaamaan länsimaista yhteiskuntamallia. Kun Neuvostoliitto hajosi, NATO:n rooli muuttui, se turvasi ja takasi yhdysvaltaisten yritysten aseman sekä kasvun. Nykyään NATO on tässä mielessä tarpeeton. NATO on Yhdysvalloille nykyisellään julmettu kulu, josta ei ole juurikaan hyötyä päärahoittajalle USA:lle. Siksi NATO:a sen luomaa turvallisuutta on naurettava perustella vanhanaikaisella, siirtomaapolitiikan tai kylmänsodan aikaisella geopoliittisella ajattelulla.
Viime vuosien tapahtumat osoittavat karulla tavalla ne seuraukset, mitkä saavutetaan sotilaallisella sekaantumisella ja valtatyhjiön luomisella johonkin maahan. Kuten Krim osoittaa, sotilaallinen toimenpide ei onnistu ilman paikallisen väestön tukea. Tämän vuoksi on outoa kuvitella Venäjän sotilaallista puuttumista muualle kuin Itä-Ukrainaan. Tämän ymmärtää myös Trumpin esikunta todetessaan virolaisille: Tallinna on Pietarin esikaupunki. USA:lla on parempaakin käyttöä dollareilleen kuin edistää/turvata CocaColan myyntiä NATO:n avulla eli kustantamalla Virossa olevia aseita ja sotilaita.
Parasta koko maailmalle lienee se, että Trump ja Putin sopivat asioista kahden kesken ja sen seurauksena amerikkalaiset ja venäläiset aseet sekä sotilaat vähenevät näiltä nurkilta. Todennäköisesti kahden mainitun herran yhteistoimilla myös Lähi-idän ongelmat saadaan hoidettua ja pakolaisten vyöry tyynnytettyä. Kyseessä on koko maailman etu, johon EUeikä Obaman hallinnon kanssa pystynyt vaan päin vastoin sodat venyivät lavisivät.
PALUU MONROEN OPPIIN?
Monroe loi nimensä mukaisen opin Amerikka amerikkalaisille. Tähän Trump tähdännee talouden, teollisuuden ja työn suhteen. Trumpin hallinto pyrkii eroon sopimuksista, jotka ovat palvelleet amerikkalaisia yrityksiä, sijoittajia, mutta jättäneet ulkomaille siirtyneiden yhtiöiden työntekijät työttömiksi.Trumpin toiminta lähtee amerikkalaisten ja USA:n parhaasta, hän ei puheidensa mukaan ole mikään pienen eliittipiirin edunajaja tai puolueen eteen taistelija.
Maamme "asiantuntija" eivät nähneet Trumpin puheissa tolkkua, vaan luottivat Clintonin pilvilinnoihin. "Asiantuntijat" unohtivat, että nyt arjen ongelmien keskellä elävät amerikkalaiset valitsivat itselleen presidenttiä, jolta löytyy ratkaisuja elämän epävarmuuteen. He eivät äänestäneet maailmalla mukavasti liikkuvaa mukavaa naista, joka vähät välittää oman puolueensa entisistä peruskannattajista eli duunareista ja työttömistä.
SOINI EI TUONUT MUUTOSTA
TRUM TUO MUUTOKSEN
Soini antoi uljaita lupauksia ennen vaaleja ja sai paljon ääniä työttömiltä ja perusduunareilta. Perussuomalaisten tekemä hallitussopimus osoitti sanojen ja vaalilupausten syönnin. Soini osoitti puolueensa kanssa, ettei Suomessa rajutkaan kannatusheilahtelut muuta valtakunnallisen politiikan linjoja. Syy löytyy ministeriöiden pääkaupunkilaisista virkahenkilöistä. He pitävät huolen siitä, että mikään ei muutu. Rahaa survotaan surutta pääkaupunkiseutuihin eikä virkakunnan toimia voida tehostaa. Sen sijaan kansan kukkarosta kouraistaan yhä enemmän rahaa tappiolliseen valtionhoitoon.
USA:ssa tilanne on kokolailla toinen. Kun Obama lähtee ja Trum tulee tilalle, tapahtuu melkoinen muutos liittovaltion virkakunnan huipulla. Noin 4 000 virkahenkilöä ja valmistelijaa vaihtuu. Kun meillä puhutaan vaalien yhteydessä virkakunnan kokemuksesta, puhutaan USA:ssa uusista tuulista ja muutoksesta. Ei liene epäilystä kumman maan tapa tuo muutoksen, jos maa on esim. kyntänyt lamassa miltei kymmen vuotta.
Meillä valtamedia antaa ymmärtää, että Trumpin on vaikea rekrytoida väkeä virkakunnan huipulle. Tämä on väitteenä täysin posketon, sillä tuskinpa monikaan virkauran valinnut kieltäytyy maailman mahtavimman valtion hyväpalkkaisista huippuviroista. Jokaisen sopii pohtia tykönään meidän tiedotuksen puolueellisuutta ja etenkin sitä, miksi valtamediamme antaa kovin monista tapahtumista kovin yksipuolisen kuvan!
perjantai 18. marraskuuta 2016
AUTOTEHDAS PELASTAA SAIRAALAN!
Yhtä teollista työpaikkaa kohden syntyy kolme muuta työpaikkaa, näin jotkut ynnäävät. Siispä autotehtaan synnyttämän tuhannen työpaikan lisäksi seudullemme tulee kolmetuhatta muuta työpaikkaa. Osa näistä työpaikoista on jo Vakka-Suomessa, joskin niitä ollaan ajamassa alas. Näillä tarkoitan sairaalamme uhanalaisia työpaikkoja. Uudenkaupungin muuttui kertarysäyksellä ja tämä tulisi huomioida myös sairaala hallinnon huipulla.
Tuntuu kovin nurinkuriselta, jos nyt Uudenkaupungin sairaala ajetaan alas väestöpakoon perustuvilla laskelmilla, vaikka kaupungissamme on näkösällä selvää väestönkasvua. Noloimmillaan sairaala ajetaan nyt alas ja otetaan, väestökasvun vuoksi, muutaman vuoden kuluttua uudelleen käyttöön. Jottei näin kävisi, on tilanteemme positiivisesta muutoksesta seurauksineen ilmineerattava sairaalan korkeimmalle johdolle. Luulisi tämän asian uppoavan sinne yhtä hyvin kuin saappaan ikipehmeään sementtiin.
Luonnollisen kaupungin tulee investoinneilla nuoriin, lapsiin ja vapahtajan aikaan jne. pitää huoli siitä, että mahdollisimman useat autotehtaalle muilta paikkakunnilta saapuvat työntekijä kokevat Uudenkaupungin sikses paljon entistä kotikuntaa paremmaksi, että he muuttavat tänne asumaan. Vaikka näin ei kävisi ja Uusikaupunki mokaisi tämänkin mahdollisuuden, se poista sairaalan toiminnan jatkumisen tarvetta. Jos todennäköisyydestä huolimatta asukasmäärämme ei kasvaisi, joka tapauksessa kasvaa täällä olevien ihmisten määrä rajusti, samalla liikenne vilkastuu melkoisesti. Sairaalan jatkumisen välttämättömyys Uudessakaupungissa on äärimmäisen helposti perusteltavissa. Jos sairaalamme lopetetaan nykyiset tulevaisuuden realiteetit tietäen, on se ihmisten terveydellä leikkimistä.
Tuntuu kovin nurinkuriselta, jos nyt Uudenkaupungin sairaala ajetaan alas väestöpakoon perustuvilla laskelmilla, vaikka kaupungissamme on näkösällä selvää väestönkasvua. Noloimmillaan sairaala ajetaan nyt alas ja otetaan, väestökasvun vuoksi, muutaman vuoden kuluttua uudelleen käyttöön. Jottei näin kävisi, on tilanteemme positiivisesta muutoksesta seurauksineen ilmineerattava sairaalan korkeimmalle johdolle. Luulisi tämän asian uppoavan sinne yhtä hyvin kuin saappaan ikipehmeään sementtiin.
Luonnollisen kaupungin tulee investoinneilla nuoriin, lapsiin ja vapahtajan aikaan jne. pitää huoli siitä, että mahdollisimman useat autotehtaalle muilta paikkakunnilta saapuvat työntekijä kokevat Uudenkaupungin sikses paljon entistä kotikuntaa paremmaksi, että he muuttavat tänne asumaan. Vaikka näin ei kävisi ja Uusikaupunki mokaisi tämänkin mahdollisuuden, se poista sairaalan toiminnan jatkumisen tarvetta. Jos todennäköisyydestä huolimatta asukasmäärämme ei kasvaisi, joka tapauksessa kasvaa täällä olevien ihmisten määrä rajusti, samalla liikenne vilkastuu melkoisesti. Sairaalan jatkumisen välttämättömyys Uudessakaupungissa on äärimmäisen helposti perusteltavissa. Jos sairaalamme lopetetaan nykyiset tulevaisuuden realiteetit tietäen, on se ihmisten terveydellä leikkimistä.
torstai 17. marraskuuta 2016
TÄMÄ MOMENTUM EI SAA KARATA
Uudenkaupungin asuntotilanne putkahti tänään jopa YLE:n aamu-tv:ssä julkisuuteen. Tämän jos minkä uskoisi herättävän markkinavoimien kiinnostuksen kaupunkiamme kohtaan. Kyse on ainoastaan siitä osataanko asuntotilanne kääntää kaupungissamme positiiviseksi ongelmaksi, joka saa rakentajat plus sijoittajat kilpailemaan tonteista ja rakentamisesta. Suurin virhe mitä nyt voidaan tehdä, on se, että kaupunki, jälleen kerran, itse aloittaa epätoivoisen rakennusräpeltämisen, josta ei taaskaan synny mitään valmista.
Lakea oli jo aiemmin valmistautunut rakentamaan kaupunkiimme vuokrakerrostalon, mutta kaavoituksen kangertelun vuoksi hanke raukesi ja silloinen momentum lurahti siltäkin osin läpi käsien. Tuolloin Uusikaupunki teki ihmeellistä ja varsin noloa historiaa: Keskellä lamaa Suomen voimakkaimmin työpaikkoja kasvattava paikkakunta menetti asukkaitaan. Tämän lisäksi jo se on melkoisen koominen paradoksi, että kaupungin satsatessa miljoonia euroja kaiken muun kustannuksella elinkeinopolitiikkaan, kaupunki menetti työpaikkoja: mutta kaupungin lopettaessa aktiivisen elinkeinopolitiikkansa, alkoi työpaikkojen määrä kasvaa sadoilla. Mutta nolointa ja anteeksiantamattominta amatöörimäisyyttä on se, jos tuhansista työpaikoista huolimatta väki jättää kaupungin, josta löytyy mm. miltei tyhjä uusi kerrostalo.
Olemme maksaneet armottoman suuret oppirahat. Joten viimeinkin meidän pitäisi hoksata, etteivät kunnat luo yrityksiä tai työpaikkoja. Samoin hoksattavien asioiden sankoon tulee lisätä se, että väärillä päätöksillä kunta estää kehittymisen ja pahimmillaan tämä saa aikaan väkipaon, joka poikii uusia ongelmia. Vaikka väärien päätösten takana ovat aina luottamushenkilöt, sikiävät nämä päätökset epäonnistuneesta valmistelusta. Päättäjien tulee vaatia laatua valmistelijoita, eihän kunta saa muodostua miksikään mukavien tanttojen ja taunojen suojatyöpaikaksi, jossa he saavat temmeltää vapaasti ja räpeltää laadutonta työtä hamaan eläkkeeseen asti.
Jos kaupunki organisaation huipulta löytyy tyyppi, joka pitää kaupunkiimme muuttamista mahdottomana, sopii luottamushenkilöiden pohtia kunnan ja sen asukkaiden etu huomioiden: ONKO TÄLLÄ TYYPILLÄ REALISTISIA EVÄITÄ TEHTÄVÄNSÄ HOITAMISEEN? Samassa yhteydessä on paikallaan pohtia syitä vinoutuneeseen huoltosuhteeseemme. Olemmeko ammattitaidottoman valmistelun seurauksena tehneet päätöksiä, jotka ovat hätistäneet lapsiperheet kaupungistamme?
Jos jatkamme vanhalla linjalla, mokaamme tämänkin momenttumin. Mikä nolointa, se tapahtuu kaupunkimme juhlavuotena, jolloin olemme päätöstemme kanssa valtakunnan estradilla. Siispä tarvitsemme ripeydellä maustettua luovuutta ja kykyä erilaisten ajatusten yhteen saattamista, jotta kaupunkimme asukkaat saavat osansa autotehtaan tuomasta onnistumisesta. Tästä onnistumisesta päättäjiä odottaa palkinto kevään vaaleissa.
Lakea oli jo aiemmin valmistautunut rakentamaan kaupunkiimme vuokrakerrostalon, mutta kaavoituksen kangertelun vuoksi hanke raukesi ja silloinen momentum lurahti siltäkin osin läpi käsien. Tuolloin Uusikaupunki teki ihmeellistä ja varsin noloa historiaa: Keskellä lamaa Suomen voimakkaimmin työpaikkoja kasvattava paikkakunta menetti asukkaitaan. Tämän lisäksi jo se on melkoisen koominen paradoksi, että kaupungin satsatessa miljoonia euroja kaiken muun kustannuksella elinkeinopolitiikkaan, kaupunki menetti työpaikkoja: mutta kaupungin lopettaessa aktiivisen elinkeinopolitiikkansa, alkoi työpaikkojen määrä kasvaa sadoilla. Mutta nolointa ja anteeksiantamattominta amatöörimäisyyttä on se, jos tuhansista työpaikoista huolimatta väki jättää kaupungin, josta löytyy mm. miltei tyhjä uusi kerrostalo.
Olemme maksaneet armottoman suuret oppirahat. Joten viimeinkin meidän pitäisi hoksata, etteivät kunnat luo yrityksiä tai työpaikkoja. Samoin hoksattavien asioiden sankoon tulee lisätä se, että väärillä päätöksillä kunta estää kehittymisen ja pahimmillaan tämä saa aikaan väkipaon, joka poikii uusia ongelmia. Vaikka väärien päätösten takana ovat aina luottamushenkilöt, sikiävät nämä päätökset epäonnistuneesta valmistelusta. Päättäjien tulee vaatia laatua valmistelijoita, eihän kunta saa muodostua miksikään mukavien tanttojen ja taunojen suojatyöpaikaksi, jossa he saavat temmeltää vapaasti ja räpeltää laadutonta työtä hamaan eläkkeeseen asti.
Jos kaupunki organisaation huipulta löytyy tyyppi, joka pitää kaupunkiimme muuttamista mahdottomana, sopii luottamushenkilöiden pohtia kunnan ja sen asukkaiden etu huomioiden: ONKO TÄLLÄ TYYPILLÄ REALISTISIA EVÄITÄ TEHTÄVÄNSÄ HOITAMISEEN? Samassa yhteydessä on paikallaan pohtia syitä vinoutuneeseen huoltosuhteeseemme. Olemmeko ammattitaidottoman valmistelun seurauksena tehneet päätöksiä, jotka ovat hätistäneet lapsiperheet kaupungistamme?
Jos jatkamme vanhalla linjalla, mokaamme tämänkin momenttumin. Mikä nolointa, se tapahtuu kaupunkimme juhlavuotena, jolloin olemme päätöstemme kanssa valtakunnan estradilla. Siispä tarvitsemme ripeydellä maustettua luovuutta ja kykyä erilaisten ajatusten yhteen saattamista, jotta kaupunkimme asukkaat saavat osansa autotehtaan tuomasta onnistumisesta. Tästä onnistumisesta päättäjiä odottaa palkinto kevään vaaleissa.
keskiviikko 16. marraskuuta 2016
UUDENKAUPUNGIN JUHLAVUOSI ON NYT!
Tänään kuultu ilouutinen - AUTOTEHTAALLE 1 000 UUTTA TYÖPAIKKAA - poiki myhäilevän hymyn jokaisen uusikaupunkilaisen kasvoille. Arttu Lehtonen pisti ilouutisen Facebookin valtuutettujen palstalle ja positiivinen innovointi alkoi välittömästi. Luottamustoimien ulkopuolisten kaupunkilaisten lisäksi kortensa keskustelukekoon pistivät valtuutetut Veera Kaitainen, Timo A. Järvinen ja Harto Forss. Ikävää oli se, etteivät luottamushenkilöt osallistuneet mainittuja lukuisammin luovaan keskusteluun, joka muutamasta lipsahduksesta huolimatta pysyi äärimmäisen laadukkaana.
Mielestäni viikon positiivisuudet alkoivat jo tiistaina. Tuolloin paikallislehti uutisoi kaupunkimme keskustan harkitusta ja suunnitelmallisesta kehittämisestä. Tilanne on nyt aivan toinen kuin muutama vuosi sitten, jolloin esim. upotettiin ensin siirtokeittiöön reilu miljoona euroa ja seuraavana vuona rojautettiin päätös, joka siunasi varsinaiseen keittiön remonttiin reilut miljoona euroa. Näiden keittiöiden etäisyys on noin sata metriä ja siirtokeittiö valmistui puolityhjään, (muualla)purkukuntoiseen kouluun. Tämä on historiaa, joka ei toistu!
Nyt voi positiivisena todeta, että meillä on teknisellä puolella kyky kokonaisvaltaiseen näkemykseen, pitkäjänteiseen suunniteluun ja luovuuteen. Kunpa näin olisi myös opetuspuolella, jossa usko, jämähtäminen menneeseen sekä pököpäisyys voittavat tiedon ja luovuuden. Kaupunkia on kyettävä viimeinkin kehittämään positiivisessa hengessä realismia unohtamatta. Ensimmäinen momenttum lurahti tylysti ohi: vuokra-asunnot jaettiin hutiloiden ilman harkintaa. Eikä kaupunginjohtajan järjestämä bussikyyti, aamulla Raumalta tehtaan portille ja työpäivän jälkeen portilta Raumalle, ollut aivan nerokkain tapa saada väkeä muuttamaan Uuteenkaupunkiin.
Autotehtaan järjestäessä rekrytointitilaisuuksia, on kaupungin tuotava samalla näyttävästi esiin asunto- ja tonttitarjontansa. Ehkä osa kauan tyhjillään olleista uusiokohteista olisi muutettavissa niin, että ne viimeinkin saisivat asukkaita. Samalla meidän on lähestyttävä valtakunnallisia ja kansainvälisiä palveluyritysketjuja. Vaikka kaavoittajan velttoilun vuoksi yksityinen vuokrakerrostalo jäi toteutumatta, löytyy kaupungistamme rutkasti niin tyhjiä asuntoja kuin liiketiloja. Varmaankin juuri nyt, kun olemme positiivisuuden korkeimmalla huipulla, kannattaisi kokeilla toteutumatta jääneen yksityisen vuokrakerrostalohankeen lämmittämistä uudelleen käyntiin.
Koulun, uimahallin ja monitoimihallin suhteen voisimme hyödyntää kaupunkimme juhlavuotta ja järjestää UUSIKAUPUNKI 400-VUOTTA SUUNNITTELUKILPAILUN! Jos vanhan ryjän koulun remontoimisen suunnitteluun on varattu 300 000€, voisi tästä puolet antaa suunnittelukilpailun voittajalle. Saisimme melkoisesti positiivista julkisuutta, joka laskisi, kaupunkimme nykyisen ankean yleisnäkymän kohottamaa, muuttokynnystä. Itse asiassa säästäisimme 150 000€ ja saisimme kolme kärpäistä yhdellä iskulla!
Mielestäni viikon positiivisuudet alkoivat jo tiistaina. Tuolloin paikallislehti uutisoi kaupunkimme keskustan harkitusta ja suunnitelmallisesta kehittämisestä. Tilanne on nyt aivan toinen kuin muutama vuosi sitten, jolloin esim. upotettiin ensin siirtokeittiöön reilu miljoona euroa ja seuraavana vuona rojautettiin päätös, joka siunasi varsinaiseen keittiön remonttiin reilut miljoona euroa. Näiden keittiöiden etäisyys on noin sata metriä ja siirtokeittiö valmistui puolityhjään, (muualla)purkukuntoiseen kouluun. Tämä on historiaa, joka ei toistu!
Nyt voi positiivisena todeta, että meillä on teknisellä puolella kyky kokonaisvaltaiseen näkemykseen, pitkäjänteiseen suunniteluun ja luovuuteen. Kunpa näin olisi myös opetuspuolella, jossa usko, jämähtäminen menneeseen sekä pököpäisyys voittavat tiedon ja luovuuden. Kaupunkia on kyettävä viimeinkin kehittämään positiivisessa hengessä realismia unohtamatta. Ensimmäinen momenttum lurahti tylysti ohi: vuokra-asunnot jaettiin hutiloiden ilman harkintaa. Eikä kaupunginjohtajan järjestämä bussikyyti, aamulla Raumalta tehtaan portille ja työpäivän jälkeen portilta Raumalle, ollut aivan nerokkain tapa saada väkeä muuttamaan Uuteenkaupunkiin.
Autotehtaan järjestäessä rekrytointitilaisuuksia, on kaupungin tuotava samalla näyttävästi esiin asunto- ja tonttitarjontansa. Ehkä osa kauan tyhjillään olleista uusiokohteista olisi muutettavissa niin, että ne viimeinkin saisivat asukkaita. Samalla meidän on lähestyttävä valtakunnallisia ja kansainvälisiä palveluyritysketjuja. Vaikka kaavoittajan velttoilun vuoksi yksityinen vuokrakerrostalo jäi toteutumatta, löytyy kaupungistamme rutkasti niin tyhjiä asuntoja kuin liiketiloja. Varmaankin juuri nyt, kun olemme positiivisuuden korkeimmalla huipulla, kannattaisi kokeilla toteutumatta jääneen yksityisen vuokrakerrostalohankeen lämmittämistä uudelleen käyntiin.
Koulun, uimahallin ja monitoimihallin suhteen voisimme hyödyntää kaupunkimme juhlavuotta ja järjestää UUSIKAUPUNKI 400-VUOTTA SUUNNITTELUKILPAILUN! Jos vanhan ryjän koulun remontoimisen suunnitteluun on varattu 300 000€, voisi tästä puolet antaa suunnittelukilpailun voittajalle. Saisimme melkoisesti positiivista julkisuutta, joka laskisi, kaupunkimme nykyisen ankean yleisnäkymän kohottamaa, muuttokynnystä. Itse asiassa säästäisimme 150 000€ ja saisimme kolme kärpäistä yhdellä iskulla!
lauantai 12. marraskuuta 2016
AVOIMUUDEN HENKI JOHDA SINÄ MEITÄ...!
Laskeuduttuasi nettilennolta Uudenkaupungin kaupungin kotisivuille, sinut vastaanotetaan tekstillä, jossa korostetaan avoimuutta ja henkeä. Tuo avoimuus on ohi, mikäli sillä käsitetään legendaarista termiä PA - kiitos hallituksen. Hengettömyyskin on jäänyt taakse, jos sillä käsitetään esim. kaupunginjohtajan tokaisurepertuaaria: Ei inahdusta eikä hönkäystäkään kaupungin taloudesta päätettäessä.
Tätä voi pitää edistyksenä, jos sitä vertaa menneeseen valtuustokauteen, jolloin Hege Wee levitti suoranaisia walheita maakuntalehtiakselilla Hanko-Rovaniemi. Valtuustossa eräässä budjettitarinointikotvasessa samainen heppu käytti yhden puheenvuoron: On se ihmeellistä, että valtuustossa on kaksi perussuomalaisten valtuustoryhmää? Noista ajoista asiat ovat muuttuneet melkoisesti ja parempaan suuntaan: Puheet ovat ennalta punnittuja ja taloutta on oikaistu tuntuvasti eikä ole kuin puolivuotta niistä hetkistä, kun kaupungissamme julistettiin yksimielisyyttä ja omaa hyvyyttä.
Mainittuja aikoja ja taustoja pohtimisen ponnahduspintana käyttävä ihmettelee kaupunginjohtajan esitystä. Mikä voi olla moisen esityksen motiivit, syyt ja seuraukset:
"Kaupunginjohtajan ehdotus:
Kaupunginhallitus päättää kiinnittää erityistä huomiota kuntalain
mukaisen luottamushenkilön velvollisuuteen käyttäytyä arvokkaasti,
ottaa huomioon moraaliset ja eettiset arvot julkisessa esiintymisessä
sekä mm. sosiaalisessa mediassa ja noudattaa hyvää
hallintokäytäntöä. Luottamushenkilöllä ei ole oikeutta paljastaa
kokouksessa käytyjä keskusteluja eikä salaisia asioita."
Tommottii, Hyundailla jäävuoria väistelevä, kaupunginjohtaja ehdottelee. Ilmeisesti toteutunut arvokas käyttäytyminen ei toteudu kaupunginjohtajan toiveiden mukaisesti ja kun katsomme tämän Hyundain kuljettajan eräitä avauksia, näin asia myös todistetusti on. Hänen miljoonien aiesopimus jäi toteutumatta eikä kaupunkiin saatu muutakaan esitettyä kallista eli luottamushenkilöiden päätökset eivät ole koituneet kaupunkilaisille riittävän arvokkaiksi.
Samainen Hyundai-mies toteaa, ettei kaupunginhallituksessa käytyjä keskusteluita ja salaisia asioita saa paljastaa. Ymmärrän joiden hyvin harvojen asioiden salaamiseen, mutta keskustelujen salaamista en ymmärrä. On kerrassaan mainiota, jos päätöksiin liittyvät käänteet keskusteluineen avataan. Ketä rehellistä päättäjää avoimuus voi vahingoittaa? -Ei ketään!
Sen sijaan, että rajoitetaan, hölmöin sanankääntein tai oudoin ehdotuksin, päättäjien kokouksissa käymiä keskusteluja, pitäisi keskustelijoita vaatia harkintaa ennen suunsa avaamista. Tämä nopeuttaisi kokousten kulkua ja sillä taas saavutettaisiin uusia säästöjä. Jos joku puhuu aivan puuta heinää, hölmöilee rajusti tai vaatii ääliömäisten munauksiensa salaamista, on vähintäänkin loistavaa, että kansa tietää näistä. Avoimuuden tärkeys korostuu eteenkin vaalien lähestyessä - Silloin saamme tolkun päättäjiä.
Itse joskus kauan sitten esitin lautakunnan kokouksia julkisiksi ja olen yhä vakaasti samaa mieltä: Demokratia perustuu tietoon eikä salailuun. Jos joku haluaa pyöriä mystisessä salaseurassa, jättäköön kaupungin päätöksenteon ja liittyköön halujensa mukaan vaikkapa Vapaamuurareihin tai Muumi Klubiin ja pitäköön jännää! Mitä esittäjään itseensä tulee, niin voi äiti, eikö siitä viimeinkin pitäisi päästä .....?!
torstai 10. marraskuuta 2016
TRUMP YLLÄTTI YLE:n - MIKSI?
Brexitin lopputulos yllätti YLE:n. Tämän jälkeen britit haukuttiin YLE:n lähetyksissä pystyyn ja heidän sanottiin jopa äänestäneen väärin. Kun tulos nyt tiedetään sopii kysyä, kuinka monta miljoonaan YLE käytti osaamattomiin Brexit-asiantuntijoihin, väärän informaation levittämiseen ja onnettomaan selittelyyn ja jälkilässytykseen. Samoin kävi USA:n presidentinvaaleissa, joskin niissä kaikki meni vielä roisimmin pieleen ja paljon isommalla rahalla. Kyse on YLE:n osaamattomuudesta, luomiskyvyttömyydestä ja mikä masentavinta TULOSHAKUISUUDESTA. YLE:ä ei voi pitää enää millään mittapuulla ammattitaitoisen tiedotusvälineenä, vaan isolla rahalla pyöritettynä pienen eliitin manipulointimediana.
YLE:n toiminnan onneton taso hätkähdyttää. Kun YLE uutisoi esim. mitä mieltä kiinalaiset ovat jostain asiasta, se jututtaa ja näyttää ruudussa peräkkäin kolmea, mielummin englantia, puhuvaa eri kiinalaista - näin YLE todistaa sen, mitä mieltä kiinalaiset ovat. Kyseessä on varsin pieni otos, kun kiinalaisia on 1,4 miljardia. Samalla tyylillä tuotiin asioita esiin niin brexitin kuin USA:n presidentinvaalien yhteydessä. Esitetty esimerkki kuvaa YLE:n tyyliä ja tällaista tyyliä ei voi mitenkään pitää ammattimaisena tiedonvälityksenä. Kyseessä on tarkoitushakuinen mielipiteeseen vaikuttaminen, joten YLE;n toimintaa voidaan pitää kalliisti toteutettuna, mutta halpamaisena valheellisten mielikuvien luontina ja manipulointina tyyliin nazi-saksa tai Neuvostoliitto.
YLE TOIMII AMATÖÖRIMÄISESTI
USA:n 60 suurimmasta mediatoimijasta 59 oli enemmän tai vähemmän avoimesti Clintonin takana. Nämä mediatalot teettivät myös näkyvimmät mielipidemittaukset. Mainittuja tahoja YLE ja Suomen muu valtamedia seurasivat sokeasti. Eivätkä edes YLE:n tai muun valtamedian käyttämät reilut kymmen ikiasiantuntijaa oivaltaneet USA:n presidentinvaalien toimintatapaa ja osavaltioiden merkitystä lopputuloksessa.
Itse seurasin ns. vaa´ankieliosavaltioiden pienempiä julkaisuja. Niistä pystyi aistimaan tulevan, varsin selkeän, vaalituloksen. YLE käytti naurettavaan "vaaliuutisointiinsa" ja ennakkolähetyksiin miljoonia ellei peräti kymmeniä miljoonia euroja, kun luotettavampaan tulokseen olisi päästy, nettiä luovemmin käyttämällä, muutamalla hassulla tonnilla. Kaiken koomisuuden huippuna voidaan pitää naurettavaa suurlähettilästä, joka kannattamansa Clintonin kehumisen sijaan haukkui Trumpin kaikin puolin kelvottomaksi. Jos po. tyyppi olisi ollut Trumpin takana ja haukkunut samoin sanakääntein Clinttonin, olisi valtamediamme varmaankin nostanut hänet junttiesimerkiksi
leimatessaan Trumpin kannattajia valkoiseksi roskasakiksi.
Trump esitettiin YLE:n uutisoinnissa naisia väheksyväksi vanhaksi kopeloksi. Todellisuudessa TRUMP sai naisilta merkittävästi ääniä. Sopiikin kysyä: Miksi naiset äänestivät, heitä, YLE:n mukaan, aliarvostavaa, vanhaa härskiä kopeloa? -Syy on yksinkertainen. Luodessaan valtavaa kiinteistöimperiumiaan Trump luotti naisjohtajiin, joiden asema oli korostetun näkyvä. Miksi ihmeessä YLE ja muu valtamediamme ei tuonut tätä olennaista tosiseikkaa esille? -Se ei olisi yksinkertaisesti sopinut tiedotuspirtaan.
YLEN ASIANTUNEMATTOMAT ASIANTUNTIJAT
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja kokoomuksen Harry Harkimo, kertoivat perustellen jo hyvissä ajoin Trumpin voittavan presidentinvaalit. Miksei heitä tai ketään muutakaan samoin ajattelevaa tai samaa vaalitulosta odottavaa "asiantuntijaa" käytetty yhdessäkään YLE:n kymmenissä aiheeseen liittyvässä ohjelmassa? Jostain ihmeen syystä kansainvälisessä- tai geopolitiikassa YLE ja sitä seuraava muu valtamedia jututtaa pääsääntöisesti reilua kymmentä kestoasiantuntijaa.
Muutamalla dosentilla ja muilla "tieteenharjoittajilla" on miltei monopoliasema esiintyä asiantuntijana YLE:n ja valtamedian estradeilla. Näiltä tyypeiltä löytyy uskottava titteli ja sopiva mielipide - se riittää: todellisella asiantuntemuksella ei ole niin väliä. He kiertävät lähetyksestä lähetykseen ja jututuksesta jutukseen antaen sopivia kommentteja palatakseen yliopistoihinsa täysipäiväisiksi blokinpitäjiksi. Tämä muutamien valtamedian toimitusvastaavien ja ns. asiantuntijoiden liittouma synnyttää suomalaisten aivoihin toivomiaan mielikuvia, kuten brexit ja käydyt presidentinvaalit käytännön esimerkeillä selventävät.
Asiantuntijoiden avaukset eivät aina kestä kovin syvää analyysia. Esim. presidentinvaaleja edeltävänä päivänä eräs "asiantuntija" totesi Trumpin mahdollisen valinnan seurauksena Suomen jäävän Venäjän armoille. Ilmeisesti "asiantuntija" yritti em. väittämällä osoittaa kuinka paljon parempi olisi Suomelle, jos Clinton valittaisiin USA:n presidentiksi. Joku toinen puolestaan tulkitsisi väittämän niin, että NATO:n antamat turvatakuut ovat katkolla USA:n valitessa presidenttiä ja kolmas puolestaan ihmettelisi mainittua letkauksen osaa Venäjä armoille - miten Suomi on jäämässä Venäjän armoille, onko Venäjä jotenkin uhannut Suomea?
MUUTOSTA MEDIAAN TAI SE MENEE MANALLE
Suomalainen valtamedia alkaa muistuttamaan säälittävää vitsiä. Muutamat tyypit ja heidän valitsemansa, mieleisiä mielikuvia herättävät, "asiantuntijat" hallitsevat tiedotusta. Mediakentän mielikuvituksettomimpana kukkona heiluu YLE. Ja mikä on heiluessa, kun saa joka vuosi kansalta 500 milj. euroa eli lähes saman verran, mitä tässä maassa pistetään maanteiden kunnostamiseen. Suomessa vain muutama mielikuvitukseton ja ammattitaidoton ihminen päättää siitä, mitä vapaan median nimissä tarjotaan reilulle viidellemiljoonalle kansalaiselle.
Itse lähtisin ensimmäiseksi tutkimaan YLE:n tehokkuutta ja toimittajien tehokkaiden työtuntien määrää. Niin ikään tutkisin tunnetusti tehottomien yliopistojen tieteenteon tehokkuutta ja tieteentekijöiden määrän tarpeellisuutta; Tarvitaanko Suomessa nykyisen tieteenteon tason ylläpitämiseksi kaksi prikaatia professoreita? Entä tarvitaanko Suomessa komppaniatolkulla historian asiantuntijoita, jotka antavat menneisyyden sijaan perehtyvät tulevaisuuteen ja antavat siitä median toivomia visioita?
Netin myötä tietoa ei voi enää monopolisoida isollakaan rahalla, sillä jokainen voi täyttää tietovajeensa haluamiaan maksuttomia kanavia myöden. Toinen median käyttöä laajentava mullistus etenee kovaa vauhtia kehittyvien käännösohjelmien ansiosta. Tulevaisuudessa edes vieraat kirjoitusmerkit eivät estä mielenkiintoisten sivujen lukemista eikä kaukaisenkaan tiedon välittämiseen tarvita valtamediaa. Valtamedia menettää väistämättä asemansa, jos se jää toistuvasti kiinni valheista tai manipuloinnista. Lukija vaatii luotettavuutta median välittämältä tiedolta ja jos media ei sitä tarjoa, on se medialle menoa - media tekee itsensä tarpeettomaksi!
YLE:n toiminnan onneton taso hätkähdyttää. Kun YLE uutisoi esim. mitä mieltä kiinalaiset ovat jostain asiasta, se jututtaa ja näyttää ruudussa peräkkäin kolmea, mielummin englantia, puhuvaa eri kiinalaista - näin YLE todistaa sen, mitä mieltä kiinalaiset ovat. Kyseessä on varsin pieni otos, kun kiinalaisia on 1,4 miljardia. Samalla tyylillä tuotiin asioita esiin niin brexitin kuin USA:n presidentinvaalien yhteydessä. Esitetty esimerkki kuvaa YLE:n tyyliä ja tällaista tyyliä ei voi mitenkään pitää ammattimaisena tiedonvälityksenä. Kyseessä on tarkoitushakuinen mielipiteeseen vaikuttaminen, joten YLE;n toimintaa voidaan pitää kalliisti toteutettuna, mutta halpamaisena valheellisten mielikuvien luontina ja manipulointina tyyliin nazi-saksa tai Neuvostoliitto.
YLE TOIMII AMATÖÖRIMÄISESTI
USA:n 60 suurimmasta mediatoimijasta 59 oli enemmän tai vähemmän avoimesti Clintonin takana. Nämä mediatalot teettivät myös näkyvimmät mielipidemittaukset. Mainittuja tahoja YLE ja Suomen muu valtamedia seurasivat sokeasti. Eivätkä edes YLE:n tai muun valtamedian käyttämät reilut kymmen ikiasiantuntijaa oivaltaneet USA:n presidentinvaalien toimintatapaa ja osavaltioiden merkitystä lopputuloksessa.
Itse seurasin ns. vaa´ankieliosavaltioiden pienempiä julkaisuja. Niistä pystyi aistimaan tulevan, varsin selkeän, vaalituloksen. YLE käytti naurettavaan "vaaliuutisointiinsa" ja ennakkolähetyksiin miljoonia ellei peräti kymmeniä miljoonia euroja, kun luotettavampaan tulokseen olisi päästy, nettiä luovemmin käyttämällä, muutamalla hassulla tonnilla. Kaiken koomisuuden huippuna voidaan pitää naurettavaa suurlähettilästä, joka kannattamansa Clintonin kehumisen sijaan haukkui Trumpin kaikin puolin kelvottomaksi. Jos po. tyyppi olisi ollut Trumpin takana ja haukkunut samoin sanakääntein Clinttonin, olisi valtamediamme varmaankin nostanut hänet junttiesimerkiksi
leimatessaan Trumpin kannattajia valkoiseksi roskasakiksi.
Trump esitettiin YLE:n uutisoinnissa naisia väheksyväksi vanhaksi kopeloksi. Todellisuudessa TRUMP sai naisilta merkittävästi ääniä. Sopiikin kysyä: Miksi naiset äänestivät, heitä, YLE:n mukaan, aliarvostavaa, vanhaa härskiä kopeloa? -Syy on yksinkertainen. Luodessaan valtavaa kiinteistöimperiumiaan Trump luotti naisjohtajiin, joiden asema oli korostetun näkyvä. Miksi ihmeessä YLE ja muu valtamediamme ei tuonut tätä olennaista tosiseikkaa esille? -Se ei olisi yksinkertaisesti sopinut tiedotuspirtaan.
YLEN ASIANTUNEMATTOMAT ASIANTUNTIJAT
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja kokoomuksen Harry Harkimo, kertoivat perustellen jo hyvissä ajoin Trumpin voittavan presidentinvaalit. Miksei heitä tai ketään muutakaan samoin ajattelevaa tai samaa vaalitulosta odottavaa "asiantuntijaa" käytetty yhdessäkään YLE:n kymmenissä aiheeseen liittyvässä ohjelmassa? Jostain ihmeen syystä kansainvälisessä- tai geopolitiikassa YLE ja sitä seuraava muu valtamedia jututtaa pääsääntöisesti reilua kymmentä kestoasiantuntijaa.
Muutamalla dosentilla ja muilla "tieteenharjoittajilla" on miltei monopoliasema esiintyä asiantuntijana YLE:n ja valtamedian estradeilla. Näiltä tyypeiltä löytyy uskottava titteli ja sopiva mielipide - se riittää: todellisella asiantuntemuksella ei ole niin väliä. He kiertävät lähetyksestä lähetykseen ja jututuksesta jutukseen antaen sopivia kommentteja palatakseen yliopistoihinsa täysipäiväisiksi blokinpitäjiksi. Tämä muutamien valtamedian toimitusvastaavien ja ns. asiantuntijoiden liittouma synnyttää suomalaisten aivoihin toivomiaan mielikuvia, kuten brexit ja käydyt presidentinvaalit käytännön esimerkeillä selventävät.
Asiantuntijoiden avaukset eivät aina kestä kovin syvää analyysia. Esim. presidentinvaaleja edeltävänä päivänä eräs "asiantuntija" totesi Trumpin mahdollisen valinnan seurauksena Suomen jäävän Venäjän armoille. Ilmeisesti "asiantuntija" yritti em. väittämällä osoittaa kuinka paljon parempi olisi Suomelle, jos Clinton valittaisiin USA:n presidentiksi. Joku toinen puolestaan tulkitsisi väittämän niin, että NATO:n antamat turvatakuut ovat katkolla USA:n valitessa presidenttiä ja kolmas puolestaan ihmettelisi mainittua letkauksen osaa Venäjä armoille - miten Suomi on jäämässä Venäjän armoille, onko Venäjä jotenkin uhannut Suomea?
MUUTOSTA MEDIAAN TAI SE MENEE MANALLE
Suomalainen valtamedia alkaa muistuttamaan säälittävää vitsiä. Muutamat tyypit ja heidän valitsemansa, mieleisiä mielikuvia herättävät, "asiantuntijat" hallitsevat tiedotusta. Mediakentän mielikuvituksettomimpana kukkona heiluu YLE. Ja mikä on heiluessa, kun saa joka vuosi kansalta 500 milj. euroa eli lähes saman verran, mitä tässä maassa pistetään maanteiden kunnostamiseen. Suomessa vain muutama mielikuvitukseton ja ammattitaidoton ihminen päättää siitä, mitä vapaan median nimissä tarjotaan reilulle viidellemiljoonalle kansalaiselle.
Itse lähtisin ensimmäiseksi tutkimaan YLE:n tehokkuutta ja toimittajien tehokkaiden työtuntien määrää. Niin ikään tutkisin tunnetusti tehottomien yliopistojen tieteenteon tehokkuutta ja tieteentekijöiden määrän tarpeellisuutta; Tarvitaanko Suomessa nykyisen tieteenteon tason ylläpitämiseksi kaksi prikaatia professoreita? Entä tarvitaanko Suomessa komppaniatolkulla historian asiantuntijoita, jotka antavat menneisyyden sijaan perehtyvät tulevaisuuteen ja antavat siitä median toivomia visioita?
Netin myötä tietoa ei voi enää monopolisoida isollakaan rahalla, sillä jokainen voi täyttää tietovajeensa haluamiaan maksuttomia kanavia myöden. Toinen median käyttöä laajentava mullistus etenee kovaa vauhtia kehittyvien käännösohjelmien ansiosta. Tulevaisuudessa edes vieraat kirjoitusmerkit eivät estä mielenkiintoisten sivujen lukemista eikä kaukaisenkaan tiedon välittämiseen tarvita valtamediaa. Valtamedia menettää väistämättä asemansa, jos se jää toistuvasti kiinni valheista tai manipuloinnista. Lukija vaatii luotettavuutta median välittämältä tiedolta ja jos media ei sitä tarjoa, on se medialle menoa - media tekee itsensä tarpeettomaksi!
tiistai 8. marraskuuta 2016
Home salattiin oppilailta ja opettajilta?
Muualla hometutkimusten tavoitteena on ongelmien ´paikantaminen ja korjaaminen. Uudessakaupungissa tutkimuksissa pyritään välttämään homeen löytymistä ja jos sitä löytyy, mitään korjauksia ongelman poistamiseksi ei tehdä, vaan löydökset salataan oppilailta, heidän vanhemmilta kuin koulussa työskenteleviltä opettajilta: Tähän tulkintaan päätyy , kun kuuntelee vanhempien ja kaupungin henkilöstön puheita sisäilmaongelman käsittelystä ja tiedottamisesta.
Pöyristyttävää lasten ja opettajien terveydestä piittaamattomuutta on etenkin se, ettei edes sisäilmaongelmien tiedotustilaisuudessa kerrota vanhemmille homepisteiden löytymisestä. Po. ongelmasta ovat oppilaiden vanhemmat valittaneet jo useita vuosia, joten pahimmillaan sisätilaongelmat ovat saattaneet aiheuttaa lapsille altistumista, jonka terveydellisistä seurauksista he saavat kärsiä lopun ikänsä.
Vielä menneen viikon maanantaina järjestetyssä infossa ei oppilaiden vanhemmille osattu kertoa varmuudella edes sitä onko koulussa hometta, näin paikalla olleet valistivat minua, Mutta tänään kaupungin palveluksessa oleva henkilö osasi kertoa Kalannin koulussa löytyvän hometta ruokasalissa, opettajainhuoneessa ja ainakin yhdestä luokkahuoneesta. Lisäksi eräs lasten vanhemmista informoi minua, että yläpohjasta löytyy, jotain tummaa pölyävää mössöä. Kumoaako tämä tieto menneen viikon maanantaina oppilaiden vanhemmille kerrotun väittämän vuotaneen katon ja vuodon seurausten asianmukaisesta korjauksesta?
Tapasin päivällä kyseisen hallintokunnan varsin korkean virkahenkilön, joka vastasi myöntäen päiväkodeistammekin löytyvän sisäilmaongelmia, joita ei kuulemma ole kyetty paikallistamaan. Samainen virkahenkilö kertoi ettei opetus- ja kasvatuslautakunnassakaan ole kerrottu homelöydöksistä. Jos todellakin näin on, niin salaamisen motiivit ihmetyttävät melkoisesti, koska kyseessä on karmeimmillaan satojen aikuisten ja lapsien terveyden riskeeraaminen. Nythän on vain vähätellen ilmoitettu, että koulun 195 oppilaasta ainoastaan kymmenen kärsii sisäilmaongelmasta.
Koko touhun tekee tragikoomiseksi se, että joku vuosi sitten kaupungistamme hävitettiin viisi toimintakunnossa ollutta pientä koulua, joista osa on myyty pois. Jos nyt edessä on iso kouluremontti ja murheellisimmillaan koko koulun purkaminen, lisää pienten koulujen puute mahdollisten remontti- tai rakennuskulujen oheiskustannuksia rajusti. Koska koulutoimen ja kiinteistöjemme ympärille mahtuu runsaasti hämäryyksiä, lienee nyt parempi satsata ulkopuoliseen osaamiseen ja tietotaitoon po. ongelmien parhaan ratkaisun löytämiseksi ja lasten sekä opettajien terveyden turvaamiseksi. Toivottavasti olen nähnyt pahaa unta, kuullut tai tulkinnut väärin, sillä kuten kaikki muistavat menneestä: MEILLÄ PIENI EI OLE KAUNISTA, VAAN KALLISTA - AINA PIENESTÄ PINTAREMONTISTA ALKAEN!
Pöyristyttävää lasten ja opettajien terveydestä piittaamattomuutta on etenkin se, ettei edes sisäilmaongelmien tiedotustilaisuudessa kerrota vanhemmille homepisteiden löytymisestä. Po. ongelmasta ovat oppilaiden vanhemmat valittaneet jo useita vuosia, joten pahimmillaan sisätilaongelmat ovat saattaneet aiheuttaa lapsille altistumista, jonka terveydellisistä seurauksista he saavat kärsiä lopun ikänsä.
Vielä menneen viikon maanantaina järjestetyssä infossa ei oppilaiden vanhemmille osattu kertoa varmuudella edes sitä onko koulussa hometta, näin paikalla olleet valistivat minua, Mutta tänään kaupungin palveluksessa oleva henkilö osasi kertoa Kalannin koulussa löytyvän hometta ruokasalissa, opettajainhuoneessa ja ainakin yhdestä luokkahuoneesta. Lisäksi eräs lasten vanhemmista informoi minua, että yläpohjasta löytyy, jotain tummaa pölyävää mössöä. Kumoaako tämä tieto menneen viikon maanantaina oppilaiden vanhemmille kerrotun väittämän vuotaneen katon ja vuodon seurausten asianmukaisesta korjauksesta?
Tapasin päivällä kyseisen hallintokunnan varsin korkean virkahenkilön, joka vastasi myöntäen päiväkodeistammekin löytyvän sisäilmaongelmia, joita ei kuulemma ole kyetty paikallistamaan. Samainen virkahenkilö kertoi ettei opetus- ja kasvatuslautakunnassakaan ole kerrottu homelöydöksistä. Jos todellakin näin on, niin salaamisen motiivit ihmetyttävät melkoisesti, koska kyseessä on karmeimmillaan satojen aikuisten ja lapsien terveyden riskeeraaminen. Nythän on vain vähätellen ilmoitettu, että koulun 195 oppilaasta ainoastaan kymmenen kärsii sisäilmaongelmasta.
Koko touhun tekee tragikoomiseksi se, että joku vuosi sitten kaupungistamme hävitettiin viisi toimintakunnossa ollutta pientä koulua, joista osa on myyty pois. Jos nyt edessä on iso kouluremontti ja murheellisimmillaan koko koulun purkaminen, lisää pienten koulujen puute mahdollisten remontti- tai rakennuskulujen oheiskustannuksia rajusti. Koska koulutoimen ja kiinteistöjemme ympärille mahtuu runsaasti hämäryyksiä, lienee nyt parempi satsata ulkopuoliseen osaamiseen ja tietotaitoon po. ongelmien parhaan ratkaisun löytämiseksi ja lasten sekä opettajien terveyden turvaamiseksi. Toivottavasti olen nähnyt pahaa unta, kuullut tai tulkinnut väärin, sillä kuten kaikki muistavat menneestä: MEILLÄ PIENI EI OLE KAUNISTA, VAAN KALLISTA - AINA PIENESTÄ PINTAREMONTISTA ALKAEN!
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Nazien tiedotusopeilla:YLE vai MV-lehti?
Mielipiteen muokkauksessa median hallinta takaa menestyksekkään
valta-asemaan pääsyn ja siellä pysymisen. Niin natsit kuin kommunistit
keikkuivat vallassa hallitsemansa median avulla. Diktatuurit pääsevät
valtaan ja pysyvät vallassa väkivallan ja mediamonopolin avulla. Näin
oli aikaisemmin, mutta entäpä tämän päivän median merkitys ja sen
nivoutuminen eurooppalaiseen politiikkaan. Vieläkin voimissaan toimiva
Axel Springer konserni kasvoi ja vaikutti politiikan suuntaan. Springer
loi dynastiansa itse, julkaisi päämäärätietoisesti puolueellisia lehtiä
ottaakseen otteen poliittisista päättäjistä. Hänen toimensa noteerattiin
kansainvälisesti ja mies sai kunniatohtorin arvon niin USA:ssa kuin
Israelissa.
Eikä Springerin Saksan esimerkki jää ainoaksi, sillä vieläkin räikeämpi esimerkki median vaikuttamisesta politiikkaan löytyy Italiasta. Silvio Perlusconi rohmusi kiinteistöillä tienaamillaan rahoillaan lähes monopoliaseman Italian mediakentässä. Hän perusti oman puolueen ja nousi maansa pääministeriksi. Tätä voi pitää huippusuorituksena maassa, jossa esim. valtakunnallista mediamonopolia hallitsi lainturvin valtiollinen tv-yhtiö RAI. Tämän päivän Euroopassa median avulla ei ainoastaan saada valtaa, vaan myös käytetään sitä, sen nämä molemmat esimerkit osoittavat.
SUOMEN VALTAMEDIA VAPISEE
Entäpä Suomessa, entisten maakuntalehtien, tuettujen työväenlehtien ja Ylen eli vapaan ja monipuolisten tiedotusvälineiden maassa. Työväenlehdet nyykähtivät aatteellisuuden markkinoinnissa osaamattomuuteen ja maakuntalehdet fuusioituivat. Erkkolainen pääoma sen sijaan rönsysi maamme ulkopuolella, mutta sai kaikkialla tylysti takkiinsa, lopulta turpiin tuli Suomessakin. Mediakenttää monipuolistumaan luodut paikallisradiot ajautuivat osittain ulkomaalaiseen omistukseen ja muuttuivat soittokoneiksi, jotka tyrkyttävät toinen toistaan parempaa, joskin samaa musiikkia. Suomalainen mediapääoma sotki itsensä taloudelliseen suohon. Muun valtamedian säästäessä toimituksissa, meillä ainoaksi vahvaksi toimijaksi jäi YLE.
YLE:n alkuperäisenä tehtävän oli toimia julkisen palvelun mediana. Se uutisoi puolueettomasti ja hoiti leiviskää niillä sektoreilla, jotka eivät motivoineet kaupallista mediaa. YLE oli toimittajiensa näköinen, mutta moniarvoinen. Jopa puna-YLE:ssä vastapuoli pääsi estradille, joskin altavastaajana haukuttavaksi. Puna-YLE:lle oli olemassa vastamedia oikealle ja sille taas vastamedia äärivasemmalla. Jokainen sai niellä uutiset juuri sillä tavoin purtuna, kun ne hänelle maittoivat. Kaiken kukkuraksi, jokainen tiedonjanoinen suomalainen pystyi tilaamaan vapaasti vierasmaalaisia julkaisuja.
Netti tuli ja suomalainen media putosi kyydistä. Suurimmat putoajat olivat Hesari ja STT. Molemmat säästivät, säästivät ja säästivät sen sijaan, että olisivat ottaneet netin mahdollisuutena, johon olisi kannattanut satsata toimituksellista tasoa kohottamalla. Saman virheen teki pitkälti muukin suomalainen media. Lopulta meille jäi YLE, joka 500 milj. euron takuubudjetilla pystyi kehittämään toimintaansa ja niin se kehittyikin. Puna maine jäi YLE:stä, kun toimintapolitiikka antoi vapauksia luoville ja työteliäille toimittajille. Ari Korvolan ja Katri Makkosen journalismi nosti YLE:n toimituksellisesti maailmanluokan mediaksi.
Ylivoimaisella budjetilla häärineestä YLE:stä tuli toimituksellinen keulakuva, säästölinjalla edenneelle muulle valtamedialle. Muu media toimi kuin pienen budjetin YLE: Samat asiat, mutta paljon halvemmalla ja paljon huonommin toteutettuna. Samalla yksityiset tiedonvälitysyritykset itkivät YLE:n ylivoimaista taloudellista asemaa ja säästivät entisestään. Surullisin esimerkki tästä löytyy Nelosen uutisista, joiden toteutuksessa ei ole vähäisintäkään journalistista kunnianhimoa. Nelonen yrittää ainoastaan täyttää mahdollisimman halvalla lupaehdoissa määrätyn uutisajan. Mikä murheellisinta MTV3 valui vauhdilla samaan kastiin, mutta nostaa nyt profiiliaan uutisvälineenä.
Rahoituspohjansa vuoksi YLE hallitsee mediatarjontaa selkeästi verrattaessa sitä perinteiseen tulosvastuulliseen mediaan. Ylivoimaisuuden sokaisema YLE muuttui ylimieliseksi ja yksipuoliseksi. Yle väheksyi yksityistä, ontuvan mainosmyynnin, laskevien levikkien, paino-ongelmien kanssa painivaa printtimediaa ja itseään kuoliaaksi säästävää mahdollisimman halvalla toimitettua sähköistä mediaa. Ylimielisyydessään YLE yksipuolistui, se ei ollut enää tasapuolinen koko kansan julkisen palvelun media. Kammottavimman virheen YLE:ä johtaneet poliitikot tekivät vuonna 2007, silloin YLE:n johtoon valittiin ensimmäinen vastaava päätoimittaja.
YLE:n TOIMITUS YHDEN MIEHEN KÄSIIN
YLE:n punamaineen itsestään karistanut toimittajakunta nousi muuhun perinteisen median verrattuna niin ylivoimaiseksi, että kilpailijoiden kateellinen narina kasvoi valtaviin mittoihin ja levisi aina eduskuntaan saakka. Tästä huolimatta YLE:n toimitus koki mullistuksen, se annettiin yhden henkilön vastuulle. Eikä tehtävään nimitetty journalistia vaan juristi. Tämän valinnan tekee entistä ihmeelliseksi se, että YLE:n uuden ja historian ensimmäisen vastaavan päätoimittajan mediameriitit eivät isommin onnistumisilla häikäise, sillä hänen aikanaan edelliset työnantajat Helsingin Sanomat ja Suomen Tietotoimisto olivat taloudellisessa syöksykierteessä.
Haettiinko YLE:n osaamista yksityisen median huipulta? -Jos näin oli, tuskin tavoite osaamisesta toteutui, sen sijaan YLE sai tietoa Helsingin Sanomien ja etenkin STT:n talousongelmien taustoista, sillä YLE:n uusi ja ensimmäinen vastaava päätoimittaja siirtyi tehtäväänsä, talousongelmiin ajautuneen, STT:n päätoimittajan ja toimitusjohtajan toimista. YLE:ssä tulijaa odotti lähes 200 000€ vuosipalkka ja tulosvastuuvapaa tehtävä 500 milj. euron vuosibudjetin yhtiössä. Kun vielä huomioidaan uuden vastaavan päätoimittajan osallistuneen Bilderberg-ryhmän kokoukseen, hänen valintansa demokraattisen valtion omistaman tiedotusvälineen toimituksellisen linjan päättäjäksi ihmetyttää suunnattomasti.
YLE:n toimituslinjan muutos tapahtui aluksi lähes huomaamatta. Kun Puna-YLE:n aikaan idästä ei uutisoitu mitään pahaa, nyt sitä alkoi tapahtua. Ensin korostettiin lento-onnettomuuksien uutisoinnissa yksipuolisesti onnettomuuskoneen valmistusmaata, jos sattui olemaan Venäjä. Läntisissä lento-onnettomuuksissa koneen valmistusmaasta ryhdyttiin vaikenemaan. Toinen merkittävä uutisointilinjan muutos tapahtui NATO:n ja EU:n suhteen, niihin kohdistuva kritiikki loppui kokonaan.
VENÄJÄSTÄ PAHAN VALTAKUNTA
YLE vaikeni esim. lähes tyystin EU:n siunauksella tapahtuvasta ryöstökalastuksesta, joka aiheutti ensin laajamittaista merirosvousta ja sittemmin valtavan pakolaisaallon. Uutisointi IRAK:n, Libyan ja Syyrian selkkauksissa oli yksipuolisuudessaan vähintäänkin hämärää. Sekasortoon ja miljoonien ihmisten kuolemaan sekä miljoonien pakolaisten lähtöä pohjustaneet tapahtumat uutisoitiin YLE:ssä demokratian palauttamisena, iloisena arabikeväänä jne..
Viime aikoina Venäjästä on tehty syyllinen kaikkiin kansainvälisiin selkkauksiin. Ihmeellisintä on uutisoinnin yksipuolisuus Aleppon tapahtumien osalta. USA:n ja EU:n tukemat sissit saavat kylvää kuolemaa ja moukaroida paikkoja remonttiin vuositolkulla, ilman isompaa mainintaa, mutta venäläisten, jotka on kutsunut paikalle maan hallitus, tuhot uutisoidaan jatkuvilla toistoilla. Samaan aikaan YLE vaikenee toisen puolen tekemistä hirmutöistä.
Jos vertaamme YLE:n kansainvälisen uutisoinnin tasapuolisuutta esim. NATO-maa Tanskan valtiollisen yleisradion DR:n toimintaan, on ero huikea. DR tekee isolla rahalla dokumentin USA:n ja EU:n varoin tapahtuneesta lapsisotilaiden värväyksestä Lähi-itään ja Afganistaniin, mutta YLE vaikenee moisten tapahtumien uutisoinnista tai korkeintaan kuiskaa ne piilotellen yömyöhään kansalle. Lähi-idän uutisoinnissa YLE on niin ikään murheellisen puolueellinen. Venäläisten toimet kyllä tuomitaan jyrkästi ja oikein Aleppossa, mutta siitä ei hiiskuta kenen rahoilla, koulutuksella kaupungin asukkaita tapettiin ja kaupunkia hävitettiin vuositolkulla.
YLE sortui nolosti omaan puolueellisuuteen Venäjä-trolli hysterian markkinoinnissa. Trolleja heilui ja nähtiin kaikkialla. Itse asiassa kaikki, jotka hiukankin kertoivat jotain positiivista tai neutraalia Venäjästä leimattiin trolleiksi. Trollijahdin aloittanut ja jopa trollitehtaan osoittanut toimittaja sai valtamedialta merkittävää tunnustusta ja palkittiin merkittävällä kunnianosoituksella. Enää YLE tai kukaan muukaan ei edes hiiskahda po. trolleista. Trollailulta leikkasi nolosti siivet YLE:n venäläinen ilta, johon oli haalittu Venäjän oppositiota haukkumaan Putinia. Ohjelman sivutuotteena ohjelman venäläiset vierailijat kumosivat, lähes hymyssä suin, YLE:n luoman trollitehtaan ja torollailun olemassaolon.
OUTOA PUOLUELLISUUTTA
Muistanette myös Brexit- äänestyksen. Yle maalasi koko ajan julkisuuteen kuvaa, jonka mukaan Iso-Britannia lopulta pysyy osana EU:a. Kun kävi toisin, alkoi YLE markkinoimaan mielikuvaa siitä, että britit äänestivät väärin ja äänestäisivät vaalien jälkeen toisin. Sopiikin ihmetellä, mihin perustuu yksipuolinen tiedottaminen ja mielipiteenmuokkaus asioissa, joihin suomalaiset eivät voi vaikuttaa vähimmässäkään määrin. Miksi YLE valitsee aina objektiivisuuden sijaan puolen ja miksi tuo aina tuo puoli mikä, mitä ilmeisimmin, hyväksyttäisin hurraa-huudoin Bilderberg-ryhmän istunnoissa.
Nyt YLE on ottanut puolueellisen kannan USA:n presidentin vaaleissa. Herää kysymys: Miksi suomalainen media muokkaa kansan mielipidettä toisella puolella maailmaa tapahtuvassa asiassa, joka ei suomalaisille kuulu, johon suomalaiset eivät voi vaikuttaa? Onko Trump uhka nykymenolle ja NATO-myönteisyydelle? -Tasapuolisuuden sijaan YLE manipuloi yhden miehen mielipidettä koko kansan mielipiteeksi mm. NATO-sopivaksi. Huvittavinta lienee se, että manipulointi tapahtuu manipuloitavan kansan rahoilla ja kansan valitsemien, YLE:ä valvovien, edustajien katsellessa tapahtuvaa vierestä tumput suorina.
MIELIKUVA PAKOLAISTIEDOTUSTA
YLE:n pakolaislinja oli kaikki Suomeen, paitsi Venäjän rajan yli tulleet. Jos joku erehtyi epäilemään maamme kykyä vastaanottaa pakolaisten vyöry, hänet leimattiin itsekkääksi rasistiksi. Jopa he ketkä vaativat suunnitelmallista kotoutusta ja valmistautumista pakolaisten vastaanottoon saivat rasistin leiman otsaansa. Sen sijaan sankareiksi YLE nosti arkkipiispan ja muut ökypalkkaiset eliitin tyypit, jotka, vähääkään suunnittelematta olivat valmiita toisten rahoilla vastaanottamaan pakolaisia.
Koska pakolaisten vastaanottoon ei varauduttu mitenkään, heille ja myös kantaväestölle aiheutui ongelmia. Sen sijaan, että näihin ongelmiin olisi puututtu, niiden syihin syvennytty ja asiat pistetty kuntoon, ongelmista vaiettiin tietoisesti. Jos niitä putkahti esiin, ne yritettiin vähätellä unholaan tyylillä: Yksittäistapaus! Koko pakolaispolitiikkamme perustuu harhaiseen mielikuvaan, jossa ikävät faktat lakaistaan tunteettomasti maton alle.
Valheisiin perustuvan mielikuvapakolaispolitiikan voittajia ovat muutamat kellokkaat, SPR ja etenkin kirkon ylin jehu. Mielikuvapakolaispolitiikan häviäjät löytyvät tavallisen kansan keskuudesta ja pakolaisista. Ilman riittävää varautumista ja harkintaa pakolaisten vastaanottokyvystämme, olemme aiheuttaneet runsaasti inhimillisiä kärsimyksiä. Ihmisiä on tapettu, raiskattu, hakattu, osa pistetty vankiloihin ja mikä hirveintä: Pelko ja ennakkoluulot pilaavat niin kansan kuin maahan muuttaneiden
arjen. Sopii kysyä: Eikö tämä ollut inhimillisen auttamisen sijaan tuskan, kurjuuden, kuolema ja etenkin rasismin kasvattamista?
PÄÄKAUPUNKISEUTU YLI KAIKEN
Suomessa yksityinen pääoma investoi satojamiljoonia euroja Kemin biopolttoainetehtaaseen, Turun telakkaan, Uudenkaupungin autotehtaaseen ja Äänekosken ja Kuopion sellutehtaat saavat yksityiseltä taholta miljardin euron rahoituksen. Nuo paikkakunnat tuovat maahamme rahaa ja niiden investoinnit turvaavat Suomen tulevaisuuden. Nämä faktat YLE sivuttaa kokonaan ja tietoisesti, sillä se ei halua yhteiskunnan kustantamaa infraa rakennettavan merkittävästi muualle kuin pääkaupunkiseudulle.
YLE toitottaa ettei tuleville polville saa jättää velkaa. Mutta eikö tuottamattomaan pääkaupunkiseutuun sijoittaminen ole juuri velan ottoa lastemme piikkiin? Velalla elävä Suomi sijoittaa velkarahalla metroihin, ratahankkeisiin, moottoriteihin ja lentokenttään siellä, missä ei ole merkittävää teollistaloudellista potentiaalia. Kun em. hankkeiden velanmaksun aika tulee, se maksetaan tulevien uusikaupunkilaisten, äänekoskelaisten, kemiläisten, turkulaisten jne. työläisten ja yrittäjien eli tämän päivän lasten työllä.
Todellisuudessa asia on niin, että pääkaupunkiseutu on sijoitusmielessä varmasti puhkeava kupla, jonne sijoittaneet tulevat menettämään rahansa. Tätä yhden miehen YLE ei näe tai ei halua nähdä, sillä romahdus tulee vastaa yhden miehen eläkkeelle lähdön jälkeen. Mielikuvien sijaan meidän tulisi satsata Suomeen faktojen pohjalta. Kun vielä muistetaan se, että juuri julkaistu tutkimus kertoo suomalaisten haluavan asua maaseudulla, pienissä kaupungeissa ja omakotitaloissa, on rahan kylväminen pääkaupunkiseudulle lopetettava välittömästi ja sijoitettava sinne, mistä löytyy tervettä taloudellista kasvua.
YHDEN MIEHEN MEDIA YLE
Katri Makkoset ja Ari Korvolat ovat aikaa sitten jättäneet YLE:n, Jyrki Saarikoski on hiljennyt. Sen sijaan Uutisvuoto ja Arto Nyberg jatkavat mukavalla höttöhupilinjalla. Mukavien miesten mukavat ohjelmat jatkavat, siinä sivussa Venäjä saa siipeensä ja NATO:a ylistetään. Jos joku toimii toisin, hänelle aukeaa ovi, kuten Pekka Ervastille. Muistakaa kirjoitus: "Ameriikan raittia mennään nyt niin että nuppi tutisee". Samanlaisia puhdistuksia tehtiin joskus nazi-Saksassa ja Neuvostoliitossa.
Yle tanssii yhden miehen pillin mukaan. Kivat kaverit saavat touhuta ja hoitaa kevyttä tehtäväänsä varmana tulevaisuudesta, mutta omilla aivoillaan ajattelevat saavat lähteä. Yhden miehen media ei kaipaa toisia aivoja. Tämä on murheellista, mutta totta.
Ylen vastaavaan toimittajaa ei voi mitenkään verrata Axel Springeriin tai Silvio Perlusconiin, sillä nämä miehet tienasivat omaisuuden, jolla rakensivat itselleen merkittävän mediamonopolin. Vastaava päätoimittajamme nostettiin tehtäväänsä vailla perusteita, niinpä häntä voi paremminkin verrata Josep Goebbelsiin, joka kansan rahoilla manipuloi kansaa mielensä mukaan. Tätä meidän eduskuntamme katsoo evää räväyttämättä sivusta - pelkäävätkö poliitikot joutuvansa YLE:n mustille listoille?
AIKAMME KRISTALLIYÖ
YLE:n ylimielinen puolueellisuus ja kansaa väheksyvä sekä eliittiä liehakoiva tyyli, herättävät tyytymättömyyttä, joka kasvattaa kiukkua ja epäluuloja. Kun tähän lisätään netin avaama uutismaailma, jonka merkitystä YLE ei noteerannut, syntyy väkisinkin tilaa uusille tiedotuskanaville. Sen sijaan, että YLE olisi muuttanut tiedotuslinjaansa tasapuolisemmaksi, se ryhtyi avoimeen hyökkäykseen uusia tiedotuskanavia ja etenkin MV-lehteä kohtaan.
Jos YLE olisi edes vaiennut MV-lehdestä, olisi se jäänyt vähemmälle huomiolle. Mutta YLE:n hyökkäys herätti mielenkiinnon MV-lehteä kohtaan ja tämä sai sadattuhannet suomalaiset tutustumaan parjattuun julkaisuun. Kun vielä huomioidaan se psykolooginen seuraus siitä, kun iso moukaroi pientä, oli MV-lehti satojentuhansien suosikki YLE:n aloittamassa mediasodassa. Mitä enemmän YLE löi, sitä enemmän MV-lehti sai sympatiaa.
Kun valtiollinen poliisi alkaa jahdata MV-lehden perustajaa ulkomailta, alkaa vaino saada nazimaisia piirteitä. Toiminnasta tulee väistämättä mieleen kristalliyö, jolloin nazit pistivät juutalaiset ahtaalle, särkemällä heidän omaisuuttaan, polttamalla juutalaista kirjallisuutta ja vangitsemalla sekä pahoinpitelemällä juutalaisia. Toimimalla ammattimaisesti, olisi YLE:n vastaava päätoimittaja välttänyt nykyisen tilanteen eikä hän hölmöyttään olisi nostanut MV-lehteä julkisuuteen ja sen päätoimittajaa satojentuhansien suomalaisten mediasankariksi.
En antaisi MV-lehden luojalle Ilja Janitskille Pulizer-palkintoa, mutta sitä kukaan ei voi kiistää etteikö mies ole ainakin tämän vuosikymmenen kohauttavin mediavaikuttaja. Hän nousi tyhjästä ja nosti tyhjästä MV-leheden koko Suomen tietoisuuteen ja se on eittämättä melkoinen temppu, jota sopii muiden mediatoimijoiden koittaa. Tietenkin MV-lehti sai merkittävää tukea yhden miehen YLE:ltä, joka jätti tiedotustilaa ja jopa nosti MV-lehden julkisuuteen. Luonnollisesti YLE:n vastaavalla toimittajalla on melkoinen rooli MV-lehden esiin nostamisessa, mutta ilman Janitskia ei olisi ollut mitä nostaa julkisuuteen - KUNNIA HÄNELLE KENELLE SE KUULUU. YLE:ä voimme kiittää siitäkin, että he motivoivat Janitskin ja tekivät hänestä esimerkin, josta monet ottavat mallia - SIISPÄ VAIHTOEHTOINEN MEDIA VOI HUOMENNAKIN HYVIN!
Linkkejä:
Pekka Ervasti: Yhdysvallat, rakkaani!
Kristalliyö
Axel Springer
Silvio Berlusconi
Yksi mies YLE:n takana
STT:n talous onnettomassa tilassa
YLE pelastaa STT:n
Eikä Springerin Saksan esimerkki jää ainoaksi, sillä vieläkin räikeämpi esimerkki median vaikuttamisesta politiikkaan löytyy Italiasta. Silvio Perlusconi rohmusi kiinteistöillä tienaamillaan rahoillaan lähes monopoliaseman Italian mediakentässä. Hän perusti oman puolueen ja nousi maansa pääministeriksi. Tätä voi pitää huippusuorituksena maassa, jossa esim. valtakunnallista mediamonopolia hallitsi lainturvin valtiollinen tv-yhtiö RAI. Tämän päivän Euroopassa median avulla ei ainoastaan saada valtaa, vaan myös käytetään sitä, sen nämä molemmat esimerkit osoittavat.
SUOMEN VALTAMEDIA VAPISEE
Entäpä Suomessa, entisten maakuntalehtien, tuettujen työväenlehtien ja Ylen eli vapaan ja monipuolisten tiedotusvälineiden maassa. Työväenlehdet nyykähtivät aatteellisuuden markkinoinnissa osaamattomuuteen ja maakuntalehdet fuusioituivat. Erkkolainen pääoma sen sijaan rönsysi maamme ulkopuolella, mutta sai kaikkialla tylysti takkiinsa, lopulta turpiin tuli Suomessakin. Mediakenttää monipuolistumaan luodut paikallisradiot ajautuivat osittain ulkomaalaiseen omistukseen ja muuttuivat soittokoneiksi, jotka tyrkyttävät toinen toistaan parempaa, joskin samaa musiikkia. Suomalainen mediapääoma sotki itsensä taloudelliseen suohon. Muun valtamedian säästäessä toimituksissa, meillä ainoaksi vahvaksi toimijaksi jäi YLE.
YLE:n alkuperäisenä tehtävän oli toimia julkisen palvelun mediana. Se uutisoi puolueettomasti ja hoiti leiviskää niillä sektoreilla, jotka eivät motivoineet kaupallista mediaa. YLE oli toimittajiensa näköinen, mutta moniarvoinen. Jopa puna-YLE:ssä vastapuoli pääsi estradille, joskin altavastaajana haukuttavaksi. Puna-YLE:lle oli olemassa vastamedia oikealle ja sille taas vastamedia äärivasemmalla. Jokainen sai niellä uutiset juuri sillä tavoin purtuna, kun ne hänelle maittoivat. Kaiken kukkuraksi, jokainen tiedonjanoinen suomalainen pystyi tilaamaan vapaasti vierasmaalaisia julkaisuja.
Netti tuli ja suomalainen media putosi kyydistä. Suurimmat putoajat olivat Hesari ja STT. Molemmat säästivät, säästivät ja säästivät sen sijaan, että olisivat ottaneet netin mahdollisuutena, johon olisi kannattanut satsata toimituksellista tasoa kohottamalla. Saman virheen teki pitkälti muukin suomalainen media. Lopulta meille jäi YLE, joka 500 milj. euron takuubudjetilla pystyi kehittämään toimintaansa ja niin se kehittyikin. Puna maine jäi YLE:stä, kun toimintapolitiikka antoi vapauksia luoville ja työteliäille toimittajille. Ari Korvolan ja Katri Makkosen journalismi nosti YLE:n toimituksellisesti maailmanluokan mediaksi.
Ylivoimaisella budjetilla häärineestä YLE:stä tuli toimituksellinen keulakuva, säästölinjalla edenneelle muulle valtamedialle. Muu media toimi kuin pienen budjetin YLE: Samat asiat, mutta paljon halvemmalla ja paljon huonommin toteutettuna. Samalla yksityiset tiedonvälitysyritykset itkivät YLE:n ylivoimaista taloudellista asemaa ja säästivät entisestään. Surullisin esimerkki tästä löytyy Nelosen uutisista, joiden toteutuksessa ei ole vähäisintäkään journalistista kunnianhimoa. Nelonen yrittää ainoastaan täyttää mahdollisimman halvalla lupaehdoissa määrätyn uutisajan. Mikä murheellisinta MTV3 valui vauhdilla samaan kastiin, mutta nostaa nyt profiiliaan uutisvälineenä.
Rahoituspohjansa vuoksi YLE hallitsee mediatarjontaa selkeästi verrattaessa sitä perinteiseen tulosvastuulliseen mediaan. Ylivoimaisuuden sokaisema YLE muuttui ylimieliseksi ja yksipuoliseksi. Yle väheksyi yksityistä, ontuvan mainosmyynnin, laskevien levikkien, paino-ongelmien kanssa painivaa printtimediaa ja itseään kuoliaaksi säästävää mahdollisimman halvalla toimitettua sähköistä mediaa. Ylimielisyydessään YLE yksipuolistui, se ei ollut enää tasapuolinen koko kansan julkisen palvelun media. Kammottavimman virheen YLE:ä johtaneet poliitikot tekivät vuonna 2007, silloin YLE:n johtoon valittiin ensimmäinen vastaava päätoimittaja.
YLE:n TOIMITUS YHDEN MIEHEN KÄSIIN
YLE:n punamaineen itsestään karistanut toimittajakunta nousi muuhun perinteisen median verrattuna niin ylivoimaiseksi, että kilpailijoiden kateellinen narina kasvoi valtaviin mittoihin ja levisi aina eduskuntaan saakka. Tästä huolimatta YLE:n toimitus koki mullistuksen, se annettiin yhden henkilön vastuulle. Eikä tehtävään nimitetty journalistia vaan juristi. Tämän valinnan tekee entistä ihmeelliseksi se, että YLE:n uuden ja historian ensimmäisen vastaavan päätoimittajan mediameriitit eivät isommin onnistumisilla häikäise, sillä hänen aikanaan edelliset työnantajat Helsingin Sanomat ja Suomen Tietotoimisto olivat taloudellisessa syöksykierteessä.
Haettiinko YLE:n osaamista yksityisen median huipulta? -Jos näin oli, tuskin tavoite osaamisesta toteutui, sen sijaan YLE sai tietoa Helsingin Sanomien ja etenkin STT:n talousongelmien taustoista, sillä YLE:n uusi ja ensimmäinen vastaava päätoimittaja siirtyi tehtäväänsä, talousongelmiin ajautuneen, STT:n päätoimittajan ja toimitusjohtajan toimista. YLE:ssä tulijaa odotti lähes 200 000€ vuosipalkka ja tulosvastuuvapaa tehtävä 500 milj. euron vuosibudjetin yhtiössä. Kun vielä huomioidaan uuden vastaavan päätoimittajan osallistuneen Bilderberg-ryhmän kokoukseen, hänen valintansa demokraattisen valtion omistaman tiedotusvälineen toimituksellisen linjan päättäjäksi ihmetyttää suunnattomasti.
YLE:n toimituslinjan muutos tapahtui aluksi lähes huomaamatta. Kun Puna-YLE:n aikaan idästä ei uutisoitu mitään pahaa, nyt sitä alkoi tapahtua. Ensin korostettiin lento-onnettomuuksien uutisoinnissa yksipuolisesti onnettomuuskoneen valmistusmaata, jos sattui olemaan Venäjä. Läntisissä lento-onnettomuuksissa koneen valmistusmaasta ryhdyttiin vaikenemaan. Toinen merkittävä uutisointilinjan muutos tapahtui NATO:n ja EU:n suhteen, niihin kohdistuva kritiikki loppui kokonaan.
VENÄJÄSTÄ PAHAN VALTAKUNTA
YLE vaikeni esim. lähes tyystin EU:n siunauksella tapahtuvasta ryöstökalastuksesta, joka aiheutti ensin laajamittaista merirosvousta ja sittemmin valtavan pakolaisaallon. Uutisointi IRAK:n, Libyan ja Syyrian selkkauksissa oli yksipuolisuudessaan vähintäänkin hämärää. Sekasortoon ja miljoonien ihmisten kuolemaan sekä miljoonien pakolaisten lähtöä pohjustaneet tapahtumat uutisoitiin YLE:ssä demokratian palauttamisena, iloisena arabikeväänä jne..
Viime aikoina Venäjästä on tehty syyllinen kaikkiin kansainvälisiin selkkauksiin. Ihmeellisintä on uutisoinnin yksipuolisuus Aleppon tapahtumien osalta. USA:n ja EU:n tukemat sissit saavat kylvää kuolemaa ja moukaroida paikkoja remonttiin vuositolkulla, ilman isompaa mainintaa, mutta venäläisten, jotka on kutsunut paikalle maan hallitus, tuhot uutisoidaan jatkuvilla toistoilla. Samaan aikaan YLE vaikenee toisen puolen tekemistä hirmutöistä.
Jos vertaamme YLE:n kansainvälisen uutisoinnin tasapuolisuutta esim. NATO-maa Tanskan valtiollisen yleisradion DR:n toimintaan, on ero huikea. DR tekee isolla rahalla dokumentin USA:n ja EU:n varoin tapahtuneesta lapsisotilaiden värväyksestä Lähi-itään ja Afganistaniin, mutta YLE vaikenee moisten tapahtumien uutisoinnista tai korkeintaan kuiskaa ne piilotellen yömyöhään kansalle. Lähi-idän uutisoinnissa YLE on niin ikään murheellisen puolueellinen. Venäläisten toimet kyllä tuomitaan jyrkästi ja oikein Aleppossa, mutta siitä ei hiiskuta kenen rahoilla, koulutuksella kaupungin asukkaita tapettiin ja kaupunkia hävitettiin vuositolkulla.
YLE sortui nolosti omaan puolueellisuuteen Venäjä-trolli hysterian markkinoinnissa. Trolleja heilui ja nähtiin kaikkialla. Itse asiassa kaikki, jotka hiukankin kertoivat jotain positiivista tai neutraalia Venäjästä leimattiin trolleiksi. Trollijahdin aloittanut ja jopa trollitehtaan osoittanut toimittaja sai valtamedialta merkittävää tunnustusta ja palkittiin merkittävällä kunnianosoituksella. Enää YLE tai kukaan muukaan ei edes hiiskahda po. trolleista. Trollailulta leikkasi nolosti siivet YLE:n venäläinen ilta, johon oli haalittu Venäjän oppositiota haukkumaan Putinia. Ohjelman sivutuotteena ohjelman venäläiset vierailijat kumosivat, lähes hymyssä suin, YLE:n luoman trollitehtaan ja torollailun olemassaolon.
OUTOA PUOLUELLISUUTTA
Muistanette myös Brexit- äänestyksen. Yle maalasi koko ajan julkisuuteen kuvaa, jonka mukaan Iso-Britannia lopulta pysyy osana EU:a. Kun kävi toisin, alkoi YLE markkinoimaan mielikuvaa siitä, että britit äänestivät väärin ja äänestäisivät vaalien jälkeen toisin. Sopiikin ihmetellä, mihin perustuu yksipuolinen tiedottaminen ja mielipiteenmuokkaus asioissa, joihin suomalaiset eivät voi vaikuttaa vähimmässäkään määrin. Miksi YLE valitsee aina objektiivisuuden sijaan puolen ja miksi tuo aina tuo puoli mikä, mitä ilmeisimmin, hyväksyttäisin hurraa-huudoin Bilderberg-ryhmän istunnoissa.
Nyt YLE on ottanut puolueellisen kannan USA:n presidentin vaaleissa. Herää kysymys: Miksi suomalainen media muokkaa kansan mielipidettä toisella puolella maailmaa tapahtuvassa asiassa, joka ei suomalaisille kuulu, johon suomalaiset eivät voi vaikuttaa? Onko Trump uhka nykymenolle ja NATO-myönteisyydelle? -Tasapuolisuuden sijaan YLE manipuloi yhden miehen mielipidettä koko kansan mielipiteeksi mm. NATO-sopivaksi. Huvittavinta lienee se, että manipulointi tapahtuu manipuloitavan kansan rahoilla ja kansan valitsemien, YLE:ä valvovien, edustajien katsellessa tapahtuvaa vierestä tumput suorina.
MIELIKUVA PAKOLAISTIEDOTUSTA
YLE:n pakolaislinja oli kaikki Suomeen, paitsi Venäjän rajan yli tulleet. Jos joku erehtyi epäilemään maamme kykyä vastaanottaa pakolaisten vyöry, hänet leimattiin itsekkääksi rasistiksi. Jopa he ketkä vaativat suunnitelmallista kotoutusta ja valmistautumista pakolaisten vastaanottoon saivat rasistin leiman otsaansa. Sen sijaan sankareiksi YLE nosti arkkipiispan ja muut ökypalkkaiset eliitin tyypit, jotka, vähääkään suunnittelematta olivat valmiita toisten rahoilla vastaanottamaan pakolaisia.
Koska pakolaisten vastaanottoon ei varauduttu mitenkään, heille ja myös kantaväestölle aiheutui ongelmia. Sen sijaan, että näihin ongelmiin olisi puututtu, niiden syihin syvennytty ja asiat pistetty kuntoon, ongelmista vaiettiin tietoisesti. Jos niitä putkahti esiin, ne yritettiin vähätellä unholaan tyylillä: Yksittäistapaus! Koko pakolaispolitiikkamme perustuu harhaiseen mielikuvaan, jossa ikävät faktat lakaistaan tunteettomasti maton alle.
Valheisiin perustuvan mielikuvapakolaispolitiikan voittajia ovat muutamat kellokkaat, SPR ja etenkin kirkon ylin jehu. Mielikuvapakolaispolitiikan häviäjät löytyvät tavallisen kansan keskuudesta ja pakolaisista. Ilman riittävää varautumista ja harkintaa pakolaisten vastaanottokyvystämme, olemme aiheuttaneet runsaasti inhimillisiä kärsimyksiä. Ihmisiä on tapettu, raiskattu, hakattu, osa pistetty vankiloihin ja mikä hirveintä: Pelko ja ennakkoluulot pilaavat niin kansan kuin maahan muuttaneiden
arjen. Sopii kysyä: Eikö tämä ollut inhimillisen auttamisen sijaan tuskan, kurjuuden, kuolema ja etenkin rasismin kasvattamista?
PÄÄKAUPUNKISEUTU YLI KAIKEN
Suomessa yksityinen pääoma investoi satojamiljoonia euroja Kemin biopolttoainetehtaaseen, Turun telakkaan, Uudenkaupungin autotehtaaseen ja Äänekosken ja Kuopion sellutehtaat saavat yksityiseltä taholta miljardin euron rahoituksen. Nuo paikkakunnat tuovat maahamme rahaa ja niiden investoinnit turvaavat Suomen tulevaisuuden. Nämä faktat YLE sivuttaa kokonaan ja tietoisesti, sillä se ei halua yhteiskunnan kustantamaa infraa rakennettavan merkittävästi muualle kuin pääkaupunkiseudulle.
YLE toitottaa ettei tuleville polville saa jättää velkaa. Mutta eikö tuottamattomaan pääkaupunkiseutuun sijoittaminen ole juuri velan ottoa lastemme piikkiin? Velalla elävä Suomi sijoittaa velkarahalla metroihin, ratahankkeisiin, moottoriteihin ja lentokenttään siellä, missä ei ole merkittävää teollistaloudellista potentiaalia. Kun em. hankkeiden velanmaksun aika tulee, se maksetaan tulevien uusikaupunkilaisten, äänekoskelaisten, kemiläisten, turkulaisten jne. työläisten ja yrittäjien eli tämän päivän lasten työllä.
Todellisuudessa asia on niin, että pääkaupunkiseutu on sijoitusmielessä varmasti puhkeava kupla, jonne sijoittaneet tulevat menettämään rahansa. Tätä yhden miehen YLE ei näe tai ei halua nähdä, sillä romahdus tulee vastaa yhden miehen eläkkeelle lähdön jälkeen. Mielikuvien sijaan meidän tulisi satsata Suomeen faktojen pohjalta. Kun vielä muistetaan se, että juuri julkaistu tutkimus kertoo suomalaisten haluavan asua maaseudulla, pienissä kaupungeissa ja omakotitaloissa, on rahan kylväminen pääkaupunkiseudulle lopetettava välittömästi ja sijoitettava sinne, mistä löytyy tervettä taloudellista kasvua.
YHDEN MIEHEN MEDIA YLE
Katri Makkoset ja Ari Korvolat ovat aikaa sitten jättäneet YLE:n, Jyrki Saarikoski on hiljennyt. Sen sijaan Uutisvuoto ja Arto Nyberg jatkavat mukavalla höttöhupilinjalla. Mukavien miesten mukavat ohjelmat jatkavat, siinä sivussa Venäjä saa siipeensä ja NATO:a ylistetään. Jos joku toimii toisin, hänelle aukeaa ovi, kuten Pekka Ervastille. Muistakaa kirjoitus: "Ameriikan raittia mennään nyt niin että nuppi tutisee". Samanlaisia puhdistuksia tehtiin joskus nazi-Saksassa ja Neuvostoliitossa.
Yle tanssii yhden miehen pillin mukaan. Kivat kaverit saavat touhuta ja hoitaa kevyttä tehtäväänsä varmana tulevaisuudesta, mutta omilla aivoillaan ajattelevat saavat lähteä. Yhden miehen media ei kaipaa toisia aivoja. Tämä on murheellista, mutta totta.
Ylen vastaavaan toimittajaa ei voi mitenkään verrata Axel Springeriin tai Silvio Perlusconiin, sillä nämä miehet tienasivat omaisuuden, jolla rakensivat itselleen merkittävän mediamonopolin. Vastaava päätoimittajamme nostettiin tehtäväänsä vailla perusteita, niinpä häntä voi paremminkin verrata Josep Goebbelsiin, joka kansan rahoilla manipuloi kansaa mielensä mukaan. Tätä meidän eduskuntamme katsoo evää räväyttämättä sivusta - pelkäävätkö poliitikot joutuvansa YLE:n mustille listoille?
AIKAMME KRISTALLIYÖ
YLE:n ylimielinen puolueellisuus ja kansaa väheksyvä sekä eliittiä liehakoiva tyyli, herättävät tyytymättömyyttä, joka kasvattaa kiukkua ja epäluuloja. Kun tähän lisätään netin avaama uutismaailma, jonka merkitystä YLE ei noteerannut, syntyy väkisinkin tilaa uusille tiedotuskanaville. Sen sijaan, että YLE olisi muuttanut tiedotuslinjaansa tasapuolisemmaksi, se ryhtyi avoimeen hyökkäykseen uusia tiedotuskanavia ja etenkin MV-lehteä kohtaan.
Jos YLE olisi edes vaiennut MV-lehdestä, olisi se jäänyt vähemmälle huomiolle. Mutta YLE:n hyökkäys herätti mielenkiinnon MV-lehteä kohtaan ja tämä sai sadattuhannet suomalaiset tutustumaan parjattuun julkaisuun. Kun vielä huomioidaan se psykolooginen seuraus siitä, kun iso moukaroi pientä, oli MV-lehti satojentuhansien suosikki YLE:n aloittamassa mediasodassa. Mitä enemmän YLE löi, sitä enemmän MV-lehti sai sympatiaa.
Kun valtiollinen poliisi alkaa jahdata MV-lehden perustajaa ulkomailta, alkaa vaino saada nazimaisia piirteitä. Toiminnasta tulee väistämättä mieleen kristalliyö, jolloin nazit pistivät juutalaiset ahtaalle, särkemällä heidän omaisuuttaan, polttamalla juutalaista kirjallisuutta ja vangitsemalla sekä pahoinpitelemällä juutalaisia. Toimimalla ammattimaisesti, olisi YLE:n vastaava päätoimittaja välttänyt nykyisen tilanteen eikä hän hölmöyttään olisi nostanut MV-lehteä julkisuuteen ja sen päätoimittajaa satojentuhansien suomalaisten mediasankariksi.
En antaisi MV-lehden luojalle Ilja Janitskille Pulizer-palkintoa, mutta sitä kukaan ei voi kiistää etteikö mies ole ainakin tämän vuosikymmenen kohauttavin mediavaikuttaja. Hän nousi tyhjästä ja nosti tyhjästä MV-leheden koko Suomen tietoisuuteen ja se on eittämättä melkoinen temppu, jota sopii muiden mediatoimijoiden koittaa. Tietenkin MV-lehti sai merkittävää tukea yhden miehen YLE:ltä, joka jätti tiedotustilaa ja jopa nosti MV-lehden julkisuuteen. Luonnollisesti YLE:n vastaavalla toimittajalla on melkoinen rooli MV-lehden esiin nostamisessa, mutta ilman Janitskia ei olisi ollut mitä nostaa julkisuuteen - KUNNIA HÄNELLE KENELLE SE KUULUU. YLE:ä voimme kiittää siitäkin, että he motivoivat Janitskin ja tekivät hänestä esimerkin, josta monet ottavat mallia - SIISPÄ VAIHTOEHTOINEN MEDIA VOI HUOMENNAKIN HYVIN!
Linkkejä:
Pekka Ervasti: Yhdysvallat, rakkaani!
Kristalliyö
Axel Springer
Silvio Berlusconi
Yksi mies YLE:n takana
STT:n talous onnettomassa tilassa
YLE pelastaa STT:n
lauantai 5. marraskuuta 2016
Eläinlääkäri hoitaa lapsia - ambulanssikuski harmaahapsia
Niin vaan asiat oli, että sairaala meni. Vuosien virheratkaisuista maksetaan nyt kovaa hintaa: Väestöpohjamme romahduksen vuoksi meillä ei ole poliittista voimaa eikä muualla asioista päätöksiä tekeville politiikoille palvelumme ole ykkös- tai edes viitosasia. Politiikka on raadollista peliä, jos jostain ei tule riittävästi ääniä eduskuntavaaleissa, ei sinne vaalien jälkeen hakata rahaa. Meitä on yksinkertaisesti liian vähän ja siksi sairaalamme lähtee ja päivystyksen sijaan meitä odottaa sairas- ja onnettomuustapauksissa ambulanssikuski.
Sairaalan poistuminen pitäisi tunnustaa ikävänä realiteettina, jolle emme voi juuri nyt yhtään mitään. Kaikkein suurin virhe ja silkkaa ajanhukkaa on jeesustelu sekä siltojen polttaminen maakunnan muihin päättäjiin. Viimeinkin meidän tulisi koota poliittiset voimat yhteen ja aloittaa tuloshakuinen kehityskeskustelu, jonka tavoitteena on nopea väestöpohjan kasvu ja sairaalan saaminen pikaisesti takaisin Vakka-Suomeen. Jos joku päättäjistä ei vieläkään luota kasvumahdollisuuksiimme, on hänen syytä antaa tilaa tolkun tyypeille, jotka nostavat kaupunkimme uudelleen jaloilleen.
Hivenenkin syvällisemmin asioita pohtiva ja hoksaavaa ymmärtää ettei kaupunkimme väestökehitystä ja vinoutunutta huoltosuhdetta oikaista kymmenelläkään vuokrakerrostalolla. Meidän on viimeinkin päästävä vääriin päätöksiin johtavasta huuhaavalmistelun siunauksesta. Karmea esimerkki virkakuntamme toimista löytyy menneeltä maanantailta. Samaan aikaan, kun valtuusto kokoontuu ja unelmoi kymmenenmiljoonan euron kouluremontista, istuvat toisaalla kymmenet vanhemmat tilaisuudessa, joka käsittelee heidän lastensa surkeita kouluoloja.
Miksi lastensa kouluoloista huolissaan oleville vanhemmille järjestettiin po. tilaisuus samaan aikaan kuin valtuustonkokous? Näinkö varmistetaan muutama asia: Ensinnäkään lehdistöä tai ikäviä päättäjiä ei tule paikalle, joten tilaisuus jää vähälle huomiolle; toiseksi valmistelijoiden ei tarvitse kohdata ikävästi, lastensa terveydestä huolestuneita, vanhempia, vaan he saavat esitellä seuraavaa kansan maksettavaksi laukeavaa miljoonien eurojen kulupommia:
10milj. € KOULUREMONTTIA!
Mutta mitäpä tapahtui tuossa salamyhkäisessä kokouksessa, jonka virkakunta halusi piilottaa jo sessiota suunnitellessaan? -Ensinnäkin saadun oppilaspalautteen mukaan koulun 195 oppilaasta 10 kärsii sisäilmaongelmista. Joskin tilaisuudessa kävi ilmi, että sisäilmasta kärsivien määrä on suurempi ja saattaa olla jopa huomattavasti suurempi kuin mainittu kymmenen oppilasta, sillä oppilaiden palautelappusia on kadonnut. Ongelma on jatkunut jo kolme vuotta. Kun probleemasta on valitettu opetuspuolen huipulle, on sieltä pompotettu vanhemmat eteenpäin teknisen puolen suuntaan, josta vanhemmille on todettu lakonisesti: LISÄTÄÄN TUULETUSTA!
Samassa tilaisuudessa oppilaiden terveydestä vastamaan tullut eläinlääkäri suhtautui vanhempien kertoman mukaan, ongelmista kysyjiin epäystävällisesti ja ylimielisesti. Lisäksi tilaisuudessa kävi ilmi, erään vanhemmista tivatessa vastauksia tutkimustuloksista, ettei eläinlääkäri ollut edes riittävästä perehtynyt tutkimuksiin saati ongelmiin. On varsin hämmentävää, että samaan aikaan, kun yhdessä koulussa puhutaan ilmaongelmista, jotka haittaavat oppilaita ja opettajia, ongelmista vastaava virkahenkilöstön huippu väsää uutta kymmenenmiljoonan euron remonttia puolityhjään kouluun, jossa on kuulemma myös ilmasto ongelmia.
Jos haluamme tänne uusia asukkaita, on meidän ensin saatava ongelmat sille tolalle, ettei esim. lasten täydy hengitysvaikeuksien vuoksi opiskella käytävillä tai paeta ruokalasta muualle aterioimaan. Jos haluamme kaupunkimme kasvuun meidän tulee saattaa vaikenemisen ja piilottamisen sijaan ensin kuntoon todelliset ongelmat. Uusikaupunki nousee vain ja ainoastaan satsaamalla lapsiin ja vapaa-aikaan. Tästä löydätte hyvät perustelut Timo A. järvisen kirjoituksesta, johon pääsee tuosta oikealta - olkaa hyvä!.
p.s
Olen informoinut, vanhemmiltani kuulemasta, ongelmasta niin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Seppo Nikulalle kuin kaupunginhallituksen jäsen Harto Forssille, joten varmaankin nyt alkaa tapahtumaan!
Sairaalan poistuminen pitäisi tunnustaa ikävänä realiteettina, jolle emme voi juuri nyt yhtään mitään. Kaikkein suurin virhe ja silkkaa ajanhukkaa on jeesustelu sekä siltojen polttaminen maakunnan muihin päättäjiin. Viimeinkin meidän tulisi koota poliittiset voimat yhteen ja aloittaa tuloshakuinen kehityskeskustelu, jonka tavoitteena on nopea väestöpohjan kasvu ja sairaalan saaminen pikaisesti takaisin Vakka-Suomeen. Jos joku päättäjistä ei vieläkään luota kasvumahdollisuuksiimme, on hänen syytä antaa tilaa tolkun tyypeille, jotka nostavat kaupunkimme uudelleen jaloilleen.
Hivenenkin syvällisemmin asioita pohtiva ja hoksaavaa ymmärtää ettei kaupunkimme väestökehitystä ja vinoutunutta huoltosuhdetta oikaista kymmenelläkään vuokrakerrostalolla. Meidän on viimeinkin päästävä vääriin päätöksiin johtavasta huuhaavalmistelun siunauksesta. Karmea esimerkki virkakuntamme toimista löytyy menneeltä maanantailta. Samaan aikaan, kun valtuusto kokoontuu ja unelmoi kymmenenmiljoonan euron kouluremontista, istuvat toisaalla kymmenet vanhemmat tilaisuudessa, joka käsittelee heidän lastensa surkeita kouluoloja.
Miksi lastensa kouluoloista huolissaan oleville vanhemmille järjestettiin po. tilaisuus samaan aikaan kuin valtuustonkokous? Näinkö varmistetaan muutama asia: Ensinnäkään lehdistöä tai ikäviä päättäjiä ei tule paikalle, joten tilaisuus jää vähälle huomiolle; toiseksi valmistelijoiden ei tarvitse kohdata ikävästi, lastensa terveydestä huolestuneita, vanhempia, vaan he saavat esitellä seuraavaa kansan maksettavaksi laukeavaa miljoonien eurojen kulupommia:
10milj. € KOULUREMONTTIA!
Mutta mitäpä tapahtui tuossa salamyhkäisessä kokouksessa, jonka virkakunta halusi piilottaa jo sessiota suunnitellessaan? -Ensinnäkin saadun oppilaspalautteen mukaan koulun 195 oppilaasta 10 kärsii sisäilmaongelmista. Joskin tilaisuudessa kävi ilmi, että sisäilmasta kärsivien määrä on suurempi ja saattaa olla jopa huomattavasti suurempi kuin mainittu kymmenen oppilasta, sillä oppilaiden palautelappusia on kadonnut. Ongelma on jatkunut jo kolme vuotta. Kun probleemasta on valitettu opetuspuolen huipulle, on sieltä pompotettu vanhemmat eteenpäin teknisen puolen suuntaan, josta vanhemmille on todettu lakonisesti: LISÄTÄÄN TUULETUSTA!
Samassa tilaisuudessa oppilaiden terveydestä vastamaan tullut eläinlääkäri suhtautui vanhempien kertoman mukaan, ongelmista kysyjiin epäystävällisesti ja ylimielisesti. Lisäksi tilaisuudessa kävi ilmi, erään vanhemmista tivatessa vastauksia tutkimustuloksista, ettei eläinlääkäri ollut edes riittävästä perehtynyt tutkimuksiin saati ongelmiin. On varsin hämmentävää, että samaan aikaan, kun yhdessä koulussa puhutaan ilmaongelmista, jotka haittaavat oppilaita ja opettajia, ongelmista vastaava virkahenkilöstön huippu väsää uutta kymmenenmiljoonan euron remonttia puolityhjään kouluun, jossa on kuulemma myös ilmasto ongelmia.
Jos haluamme tänne uusia asukkaita, on meidän ensin saatava ongelmat sille tolalle, ettei esim. lasten täydy hengitysvaikeuksien vuoksi opiskella käytävillä tai paeta ruokalasta muualle aterioimaan. Jos haluamme kaupunkimme kasvuun meidän tulee saattaa vaikenemisen ja piilottamisen sijaan ensin kuntoon todelliset ongelmat. Uusikaupunki nousee vain ja ainoastaan satsaamalla lapsiin ja vapaa-aikaan. Tästä löydätte hyvät perustelut Timo A. järvisen kirjoituksesta, johon pääsee tuosta oikealta - olkaa hyvä!.
p.s
Olen informoinut, vanhemmiltani kuulemasta, ongelmasta niin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Seppo Nikulalle kuin kaupunginhallituksen jäsen Harto Forssille, joten varmaankin nyt alkaa tapahtumaan!
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
Tutkintapyyntö Kalannin kouluoloista?
Kalannin koulun ongelmia yritetään puhaltaa taivaan tuuliin eli tuuletusta lisätään. Tämän vastauksen saivat, lapsiensa terveydestä huolestuneet, oppilaiden vanhemmat. Virkahenkilöstö vakuuttaa ettei koulussa ole hometta, kaikki on jopa tutkittu. Selittelystä huolimatta jostain kumman syystä po. koulun oppilailla on terveysongelmia. Näitä ikävyyksiä puitiin alkuviikosta Kalannissa, jossa vanhemmat pääsivät esittämään kysymyksiä koulun henkilöstölle.
Paikalta puuttui niin opetustoimen ylin virkahilkka ja teknisen toimen ylin virkaurpo. Niinpä koko keskustelu muodostui varsin yksipuoliseksi: Vanhemmat esittivät kysymyksiä. joihin he eivät saaneet tyydyttäviä vastauksia. Paikalla vastailleet kaupungin edustajat lupasivat lisätä ongelma koulun tuuletusta, mutta vakuuttivat samalla ettei koulussa piile hometta. Vanhempia ärsyttää jo jonkin aikaa jatkunut ikävä tilanne, sillä heidän mielestään kaupungin taholta puututaan seurauksiin eikä perimmäisiin syihin.
Kalannin koulussa jatkunut ongelma ei putkahtanut esiin eilen tai viime viikolla, vaan murhe on muhinut niin kauan, että vanhempien mitta alkaa täyttyä. Lienee selvää, että normaalit aikuiset kantavat huolta lastensa terveydestä. Pikku hiljaa vanhemmat kypsyvät virkakoneiston ongelman pallotteluun, epämääräisiin vastauksiin ja ongelman korjaamisen sijaan oireiden hoitoon. Siksipä oppilaiden vanhemmat pohtivat tutkintapyynnön tekemistä kouluolojen ongelmien vuoksi!
Paikalta puuttui niin opetustoimen ylin virkahilkka ja teknisen toimen ylin virkaurpo. Niinpä koko keskustelu muodostui varsin yksipuoliseksi: Vanhemmat esittivät kysymyksiä. joihin he eivät saaneet tyydyttäviä vastauksia. Paikalla vastailleet kaupungin edustajat lupasivat lisätä ongelma koulun tuuletusta, mutta vakuuttivat samalla ettei koulussa piile hometta. Vanhempia ärsyttää jo jonkin aikaa jatkunut ikävä tilanne, sillä heidän mielestään kaupungin taholta puututaan seurauksiin eikä perimmäisiin syihin.
Kalannin koulussa jatkunut ongelma ei putkahtanut esiin eilen tai viime viikolla, vaan murhe on muhinut niin kauan, että vanhempien mitta alkaa täyttyä. Lienee selvää, että normaalit aikuiset kantavat huolta lastensa terveydestä. Pikku hiljaa vanhemmat kypsyvät virkakoneiston ongelman pallotteluun, epämääräisiin vastauksiin ja ongelman korjaamisen sijaan oireiden hoitoon. Siksipä oppilaiden vanhemmat pohtivat tutkintapyynnön tekemistä kouluolojen ongelmien vuoksi!
maanantai 31. lokakuuta 2016
VEROOT ENNALLAAN!
Sitkeästä kokoomuksen ja kepun yrityksestä huolimatta Uusikaupunki ei laske veroprosenttia. Enemmistö jyräsi populistien vaalijippoyrityksen. Kuulemma ne vasta ovat populisteja, jotka toisia populisteiksi sanovat. Mutta he lienevät populistien populisteja, ketkä huomauttavat toisten sanoneen ensimmäisiä populisteiksi - ote valtuuston huippuälyllisestä keskusteluun piilotetusta logiikasta.
Lautakunta paikat menevät hallituksen kaavailun mukaan ilman maagisempia muutoksi:
Kaupunginvaltuusto päättää, että
Haverisen kanssa yritimme saada järkeä lautakuntien sisältöön ja sitä kautta niiden toimintaan. Esim. mielestäni kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan voisi jakaa kahdeksi eri lautakunnaksi, jotta urheilu- ja liikuntaihmiset päättäisivät omasta sektoristaan ja kulttuuri-ihmiset omastaan. Ei onnistunut palautusesityksemme ja hävisimme ölinän saattelemina 41-2. Niinpä jatkossakin teatteri jyrää ja liikunta vikisee! Urheiluihmisistä on huutava pula valtuustossa ja siksi ulvova pula liikuntaihmisistä jatkuu myös lautakunnassa!
Harto varmaankin kirjoittaa pian ja kattavammin kokouksesta ellei ole jo kirjoittanut - käykääpä vilkaisemassa. Linkki tuossa oikealla Harton ja muidenkin blogeihin - Olkaa hyvä!
Lautakunta paikat menevät hallituksen kaavailun mukaan ilman maagisempia muutoksi:
Kaupunginvaltuusto päättää, että
- Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 1.6.2017 alkaen on edelleen perusmallin mukainen kunnanjohtajamalli ja kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä
- tarkastuslautakunnassa on edelleen 7 jäsentä
- keskusvaalilautakunnassa on edelleen 5 jäsentä
- teknisessä lautakunnassa on edelleen 11 jäsentä
- ympäristö- ja lupalautakunnassa on edelleen 9 (+3) jäsentä
- sosiaalilautakunnassa on 9 jäsentä
- terveyslautakunnassa on edelleen 5 (+8) jäsentä
- ympäristöterveydenhuollon lautakunnassa on edelleen 3 (+9)jäsentä
- opetus- ja kasvatuslautakunnassa on edelleen 11 jäsentä
- kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnassa on 9 jäsentä
- Uudenkaupungin Veden johtokunnassa on edelleen 5 jäsentä
- Vakka-Suomen Veden johtokunnassa on edelleen 3 (+3) jäsentä
- päätoimisia tai osa-aikaisia luottamushenkilöitä ei nimitetä.
Haverisen kanssa yritimme saada järkeä lautakuntien sisältöön ja sitä kautta niiden toimintaan. Esim. mielestäni kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan voisi jakaa kahdeksi eri lautakunnaksi, jotta urheilu- ja liikuntaihmiset päättäisivät omasta sektoristaan ja kulttuuri-ihmiset omastaan. Ei onnistunut palautusesityksemme ja hävisimme ölinän saattelemina 41-2. Niinpä jatkossakin teatteri jyrää ja liikunta vikisee! Urheiluihmisistä on huutava pula valtuustossa ja siksi ulvova pula liikuntaihmisistä jatkuu myös lautakunnassa!
Harto varmaankin kirjoittaa pian ja kattavammin kokouksesta ellei ole jo kirjoittanut - käykääpä vilkaisemassa. Linkki tuossa oikealla Harton ja muidenkin blogeihin - Olkaa hyvä!
perjantai 28. lokakuuta 2016
LASKETAAN KUNNOLLA VEROJA!
Pienet veronkorotukset laskevat imagoa samoin kuin pienet veronlaskut nostavat imagoa. Veroprosentin muutoksilla kunta pääsee hetkeksi tilastoihin, jotka kertovat joko kivaa tai epäkivaa kunnan taloudesta. Suurimmalle osalle ihmisistä ei mitättömällä veroprosentin entrauksella ole juurikaan merkitystä. Vähemmän tienaavat saavat/maksavat kolikoita ja keille tonni ei tunnu missään saavat/maksavat tonneja. Sen sijaan kunnan talouteen po. toimilla saattaa ilmaantua lähes miljoonan miinus/plus -vaikutus.
Jos veroprosenttia muutetaan, täytyy sen olla perusteltua joko varallisuusongelmien tai ruhtinaallisen rikkauden vuoksi. Yleensä Suomessa korotetaan veroja liian vähän ja lasketaan vielä vähemmän. Toiminta on kaavamaista ja mielikuvituksetonta harmaiden valmistelijoiden ja harmaatakin harmaampien päättäjien onnetonta nypläämistä. Näin, lähes poikkeuksetta, toimivat kunnat eli laskevat veroja ennen vaaleja ja nostavat niitä vaalien jälkeen. Kukaan ei pohdi vähääkään syvemmin sitä, miten veroprosentin muutoksella voisi suuresti ja kertaheitolla parantaa kunnan taloutta.
Sen sijaan, että katsotaan veroprosentin vaikutusta vain kunnan tilanteeseen, pitäisi tutkia, miten veroprosentti voi vaikuttaa kuntalaisen verotukseen. Jos joku maksaa täällä kympin, satasen tai kaksi enemmän/vähemmän kuin naapurissa, se tuskin saa ketään muuttamaan suuntaan tai toiseen. Mutta entäpä jos kunnan vaihdos tuottaakin 57 000 € säästön vuotuisessa veronmaksussa? -Uskoisin tämän vaikuttavan melkoisesti asuinpaikan valintaan. Jos joku pääsee vielä suurempiin tuloverosäästöihin kuin 100 000 €, se pistänee entistä enemmän miettimään muuttoa esim. alhaisen veron Uuteenkaupunkiin.
Jospa Uusikaupunki pudottaisi veroprosenttinsa kymmeneen, miten tämä vaikuttaisi verotuloihimme? Tuolloin pienituloistenkin saama veroetu tuntuisi heidän kukkarossaan. Luonnollisesti näin syntyisi melkoinen vaje nykyiseen veropohjaan, mutta saisimmeko siinä sivussa kaupunkiimme uusia veronmaksajia, ketkä muuttaisivat alhaisen verotuksen Uuteenkaupunkiin tuoden mukanaan satojatuhansia euroja, koska samalla nämä muuttajat säästäisivät itselleen satojatuhansia euroja, jotka taas pyörittäisivät elinkeinoelämäämme ja poikisivat uusia verotuloja.
Voimmeko ruhtinaallisella verojen alentamisella pistää kaupunkimme talouden kuntoon? Löytyykö valmistelijoilta ja päättäjiltä kykyä, luovuutta ja rohkeutta veroalen vaikutusten selvittämiseen, valmistamiseen ja toteuttamiseen? Voimmeko entrata kaupunkiamme niin, että se kelpaa myös uusille ökyukilaisille. Heitä tuskin kiinnostavat Alicenkadun ankea avaruus, pelkät kirpputorit, onnettomat vapaa-ajan puitteet ja kohti keskitysleiriä jalostuvat kouluolot. Vai onko tämäkin kehityssuunta auttamatta tukittu valmistelijoiden aikaisemmilla toimilla?
Jos veroprosenttia muutetaan, täytyy sen olla perusteltua joko varallisuusongelmien tai ruhtinaallisen rikkauden vuoksi. Yleensä Suomessa korotetaan veroja liian vähän ja lasketaan vielä vähemmän. Toiminta on kaavamaista ja mielikuvituksetonta harmaiden valmistelijoiden ja harmaatakin harmaampien päättäjien onnetonta nypläämistä. Näin, lähes poikkeuksetta, toimivat kunnat eli laskevat veroja ennen vaaleja ja nostavat niitä vaalien jälkeen. Kukaan ei pohdi vähääkään syvemmin sitä, miten veroprosentin muutoksella voisi suuresti ja kertaheitolla parantaa kunnan taloutta.
Sen sijaan, että katsotaan veroprosentin vaikutusta vain kunnan tilanteeseen, pitäisi tutkia, miten veroprosentti voi vaikuttaa kuntalaisen verotukseen. Jos joku maksaa täällä kympin, satasen tai kaksi enemmän/vähemmän kuin naapurissa, se tuskin saa ketään muuttamaan suuntaan tai toiseen. Mutta entäpä jos kunnan vaihdos tuottaakin 57 000 € säästön vuotuisessa veronmaksussa? -Uskoisin tämän vaikuttavan melkoisesti asuinpaikan valintaan. Jos joku pääsee vielä suurempiin tuloverosäästöihin kuin 100 000 €, se pistänee entistä enemmän miettimään muuttoa esim. alhaisen veron Uuteenkaupunkiin.
Jospa Uusikaupunki pudottaisi veroprosenttinsa kymmeneen, miten tämä vaikuttaisi verotuloihimme? Tuolloin pienituloistenkin saama veroetu tuntuisi heidän kukkarossaan. Luonnollisesti näin syntyisi melkoinen vaje nykyiseen veropohjaan, mutta saisimmeko siinä sivussa kaupunkiimme uusia veronmaksajia, ketkä muuttaisivat alhaisen verotuksen Uuteenkaupunkiin tuoden mukanaan satojatuhansia euroja, koska samalla nämä muuttajat säästäisivät itselleen satojatuhansia euroja, jotka taas pyörittäisivät elinkeinoelämäämme ja poikisivat uusia verotuloja.
Voimmeko ruhtinaallisella verojen alentamisella pistää kaupunkimme talouden kuntoon? Löytyykö valmistelijoilta ja päättäjiltä kykyä, luovuutta ja rohkeutta veroalen vaikutusten selvittämiseen, valmistamiseen ja toteuttamiseen? Voimmeko entrata kaupunkiamme niin, että se kelpaa myös uusille ökyukilaisille. Heitä tuskin kiinnostavat Alicenkadun ankea avaruus, pelkät kirpputorit, onnettomat vapaa-ajan puitteet ja kohti keskitysleiriä jalostuvat kouluolot. Vai onko tämäkin kehityssuunta auttamatta tukittu valmistelijoiden aikaisemmilla toimilla?
torstai 27. lokakuuta 2016
UKI NOUSUUN PALVELUT YLÖS - VEROT ALAS!
YLE julkaisi kaksi merkittävää tutkimusta, jotka vahvistavat Uudessakaupungissa löytyvän selvää kasvupotentiaalia. Onnistuminen riippuu täydellisesti omista toimistamme. Uusikaupunkilaisten tulee viimeinkin päivittää tavoitteet ja puuttua, kilpailijoista jälkeen jääneen, valmistelun onnettomaan tasoon.
1970-luvulla kaupunkimme kehittyi ja kasvoi, kiitos teollisuuden. Ja vielä 1990-luvulla kaupungistamme suunniteltiin mukavaa 25 000 asukkaan kaupunkia. Jäähalli, uimahalli, liikunta- ja muutkin vapaa-ajanpuitteet kestivät vertailun isompien paikkakuntien kesken. 1990-luvulla kaupunkiimme kaavailtiin esim. korttelikouluverkkoa, Uusikaupunki kuului maamme ensimmäisiin ja menestyvimpiin nuorisopajapaikkakuntiin.
Kaupungissamme innovoitiin rohkeasti ammattitaidolla; omaan valmisteluun, päätöksentekoon plus tekemiseen luotettiin. Kun valmistelu, päätöksenteko plus sitä seurannut tekeminen tuottivat kasvua niin väkilukuna, palveluina, elämisen puitteiden kehittymisenä ja alhaisina veroina, nauttivat luottamushenkilöt kaupunkilaisten luottamusta. Kaikki meni hyvin, mutta mitä valmistelussa, päätöksenteossa sekä päätösten toteuttamisessa tapahtui sen jälkeen ?
- Uusikaupunki jämähti ja leipiintyi! Väki vaihtui valmistelussa, mutta vanhat koirat päättäjinä eivät oppineet uusia temppuja. Luovuuden ja rohkeuden kadotessa valmistelustamme alkoi kaupunkimme alamäki. Uusikaupunki menetti noin 15 prosenttia eli 3 000 asukasta. Laadukas valmistelu vaihtui typeriin elinkeinoilluusioihin, joiden mahdottomuuden olisi hoksannut jopa kolmevuotias lapsi. Kaupunki nosti veroja sekä taksoja ja ajoi alas puitteitaan. Tätä seurasi velkaantuminen, jota syvensivät huuhaaelinkeinopolitiikan lisäksi mm. tuulimylly- ja vuokrakerrostaloälyttömyydet. Viimeinkin tällä valtuustokaudella kaupunkimme pisti taloutensa kuntoon ja viimeinkin voimme tähdätä kasvuun.
Tänään julkaistussa kuntatutkassa Uusikaupunki saa hyvät arvosanat - tähtiä ropisee iloisesti. Puolueeton taho osoittaa maanlaajuisesti, että Uudenkaupungin tulevaisuus näyttää hyvältä. Toinen mielenkiintoinen tutkimus, niin ikään YLE:n julkaisema, osoittaa Uudenkaupungin kykenevän tarjoamaan unelmapuitteen noin puolelle suomalaisista. Tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista haluaa elää maaseudulla ja noin 28 prosenttia haluaa asua pikkukaupungissa. Mikä parasta: Uudestakaupungista löytyy maaseutua ja pikkukaupungin keskusta plus merellisyyttä!
Uudenkaupungin keskustan ja maaseudun näivettymisen sivustaseuraamisen sijaan täyttyy valmistelijoiden ja päättäjien viimeinkin ryhtyä elvyttämään maaseutuamme ja keskustaamme. Meille iskee tässä asiassa hoppu helttaan, sillä kaupunkimme juhlavuosi nostaa Uudenkaupungin maanlaajuiseen ja jopa kansainväliseen julkisuuteen. Tämä tietää ilmaista mainosta. Kokonaan toinen juttu piilee siinä, mainostammeko kaupunkiamme positiiviseste saattaen sen kasvuun vai nouseeko julkisuuteen valmistelumme poskettomat toilailut kuten kymmenenmiljoonan euron investointi puolityhjään ja onnettomassa kunnossa kituvaan kouluun.
Katseet täytyy kääntää neutraaleihin tutkimuksiin ja sitä kautta pohtia keinoja saamme ihmiset muuttamaan tänne. Jos kolmekymmentä prosenttia haluaa asua maaseudulla, täytyy meidän yhdessä pohtia käsitettä maaseutu ja toimia sen mukaan. Maaseutuun kuuluu luonto, turvallisuus ja terve kasvuympäristö lapselle. Mikäli nuo elementit kyetään toteuttamaan, maaseudustamme tulee vetovoimatekijä. Perinteisen maaseudun sijaan kykenemme tarjoamaan myös merellisiä maaseutupuitteita, joten luonto sekä turvallisuusvaihtoehtoja voimme nostaa esiin. Maaseutumme ainoa, puutteen muodossa kumpuava, ongelma piilee lasten huomioimisessa eli kouluttomuudessa.
Pitäisikö meidän tehostetusti kaavoittaa uusia sekä erilaisia asuinmahdollisuuksia Lokalahdelle ja Pyhämaahan, jotka puitteiltaan huomioivat lapset pienillä kouluilla? Pitäisikö meidän kokeeksi ottaa käyttöön Pohjoiskulman tai Hallun koulu ja ryhtyä markkinoimaan po. seutuja lapsiperheille? Se lienee selvää, ettei kaupunkimme vetovoimaa lisää puolityhjän koulun miljoonainvestointi ja jättikoulun luominen keskustaan. Muuttoliikettä kyseinen investointi lisää, mutta ainoastaan kaupunkimme sisällä eli käytännössä viemme elinvoiman maaseudulta. Jättikoulu ei vaikuta pikkukaupunkimme kaupungin ulkopuoliseen vetovoimaan positiivisesti, sillä useat pikku kaupunkiin halajavat lapsiperheet haluavat muuttaa juuri sen vuoksi, että saisivat lapsensa pois jättikoulukombinaatista ihmisenkokoiseen turvalliseen oppilaitokseen.
Luottamushenkilöiden täytyy lopettaa sokea uskominen valmistelijoihimme, ketkä miljoona munauksillaan näyttivät toistuvasti surkeutensa. Nyt meille heitettiin täkyinä kaksi tutkimusta ja niihin luottamushenkilöiden tulee tarttua kaikki luovuutensa peliin laittaen. Nyt meille annettiin mahdollisuus ja lopputulos riippuu ainoastaan laadukkaista ja yhteistyökykyisistä luottamushenkilöistä.
Jos luottamushenkilöltä ei löydy eväitä luovuuteen tai ymmärrykseen, vaan he kykenevät ainoastaan haukkumaan niitä keiltä em. avut löytyvät, on viimeinkin kaupungin jarruhenkilöiden syytä jättää luottamustehtävänsä. Tässä punnitaan myös puolueiden vastuullisuus, joilta pitää, kaupunkimme tulevaisuuden vuoksi, löytyä rohkeutta ja sisäistä voimaa heittää vuosikymmenet päättäjien raheilta heiluneet tomppelit pois.
Uudellakaupungilla ei enää piisaa papua surkeiden jarruhenkilöiden vallassa pitämiseen. Suoraan sanoen minua raivostuttavat nämä mitättömät paskahousut, jotka eivät koskaan itse esitä tai luo mitään konkreettista, mutta ovat ensimmäisenä ampumassa alas Sami Virtasen, Timo A. Järvisen tai Harto Forssin selkeät konkreettiset ehdotukset. Karmeinta mitä kaupungissamme voisi tapahtua lienee se, että em. henkilöt eivät lähtisi kevään vaaleihin ehdolle. Kuvitelkaa, miltä kyseiset puolueet ja mennyt valtuustokausi näyttäisi ilman mainittua kolmikkoa! Homma jäisi vanhojen huruhenkilöiden hallintaan. Siitähän ei koidu kaupunkilaiselle ongelmia, jos joku ei kuule tai näe, mutta jos vallan hupulla keikkuvalta hurulta tai huruttarelta puuttuu ymmärrys, ajautuu kaupunkimme takaisin ongelmiin!
Siispä suosittelen luottamushenkilöitä perehtymään tehtyihin tutkimuksiin ja unohtamaan onnettomimmat valmistelijamme. Mitä veroprosentin laskuun tulee, minä en alentaisi veroja, vaan käyttäisin kaavaillun verovähennyksen noin 500 000€ valmistelupöydän puhdistamiseen. Hege Wee teki yhden tyypin kanssa johtajasopimuksen, joka maksanee kaupungille irtisanomisvaiheessa noin 250 000€. Naislapatossulle, joka jää pian eläkkeelle, riittäisi varmaankin 50 000€ ja niin hän poistuisi täältä ikuisiksi ajoiksi. Ehkä joku ajattelee esitykseni merkitsevän rahojen heittämistä Kankkulan kaivoon, mutta todellisuudessa esitykseni pitää vastaanottaa merkittävänä ja äärimmäisen hyödyllisenä sijoituksena tai korjaussarjana, jolla saatetaan kaupunkimme valmistekoneisto kasvukuntoon. Jos joku pohtii jatkamista edelleen näin, kannattaa hänen kääntää katseensa lähihistorian pieneen muutaman tonnin pintaremonttiin, josta kumpusi sadantuhannen euron jättikulu. Minkälainen miljoonien yllättävä lisälasku odottaa, täysin ääliömäisen, kymmenenmiljoonan euron kouluremontin taustalla?
Linkit:
Uusikaupunki kuntatutkassa
Suomalainen haluaa asua maalla tai pikkukaupungissa
1970-luvulla kaupunkimme kehittyi ja kasvoi, kiitos teollisuuden. Ja vielä 1990-luvulla kaupungistamme suunniteltiin mukavaa 25 000 asukkaan kaupunkia. Jäähalli, uimahalli, liikunta- ja muutkin vapaa-ajanpuitteet kestivät vertailun isompien paikkakuntien kesken. 1990-luvulla kaupunkiimme kaavailtiin esim. korttelikouluverkkoa, Uusikaupunki kuului maamme ensimmäisiin ja menestyvimpiin nuorisopajapaikkakuntiin.
Kaupungissamme innovoitiin rohkeasti ammattitaidolla; omaan valmisteluun, päätöksentekoon plus tekemiseen luotettiin. Kun valmistelu, päätöksenteko plus sitä seurannut tekeminen tuottivat kasvua niin väkilukuna, palveluina, elämisen puitteiden kehittymisenä ja alhaisina veroina, nauttivat luottamushenkilöt kaupunkilaisten luottamusta. Kaikki meni hyvin, mutta mitä valmistelussa, päätöksenteossa sekä päätösten toteuttamisessa tapahtui sen jälkeen ?
- Uusikaupunki jämähti ja leipiintyi! Väki vaihtui valmistelussa, mutta vanhat koirat päättäjinä eivät oppineet uusia temppuja. Luovuuden ja rohkeuden kadotessa valmistelustamme alkoi kaupunkimme alamäki. Uusikaupunki menetti noin 15 prosenttia eli 3 000 asukasta. Laadukas valmistelu vaihtui typeriin elinkeinoilluusioihin, joiden mahdottomuuden olisi hoksannut jopa kolmevuotias lapsi. Kaupunki nosti veroja sekä taksoja ja ajoi alas puitteitaan. Tätä seurasi velkaantuminen, jota syvensivät huuhaaelinkeinopolitiikan lisäksi mm. tuulimylly- ja vuokrakerrostaloälyttömyydet. Viimeinkin tällä valtuustokaudella kaupunkimme pisti taloutensa kuntoon ja viimeinkin voimme tähdätä kasvuun.
Tänään julkaistussa kuntatutkassa Uusikaupunki saa hyvät arvosanat - tähtiä ropisee iloisesti. Puolueeton taho osoittaa maanlaajuisesti, että Uudenkaupungin tulevaisuus näyttää hyvältä. Toinen mielenkiintoinen tutkimus, niin ikään YLE:n julkaisema, osoittaa Uudenkaupungin kykenevän tarjoamaan unelmapuitteen noin puolelle suomalaisista. Tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista haluaa elää maaseudulla ja noin 28 prosenttia haluaa asua pikkukaupungissa. Mikä parasta: Uudestakaupungista löytyy maaseutua ja pikkukaupungin keskusta plus merellisyyttä!
Uudenkaupungin keskustan ja maaseudun näivettymisen sivustaseuraamisen sijaan täyttyy valmistelijoiden ja päättäjien viimeinkin ryhtyä elvyttämään maaseutuamme ja keskustaamme. Meille iskee tässä asiassa hoppu helttaan, sillä kaupunkimme juhlavuosi nostaa Uudenkaupungin maanlaajuiseen ja jopa kansainväliseen julkisuuteen. Tämä tietää ilmaista mainosta. Kokonaan toinen juttu piilee siinä, mainostammeko kaupunkiamme positiiviseste saattaen sen kasvuun vai nouseeko julkisuuteen valmistelumme poskettomat toilailut kuten kymmenenmiljoonan euron investointi puolityhjään ja onnettomassa kunnossa kituvaan kouluun.
Katseet täytyy kääntää neutraaleihin tutkimuksiin ja sitä kautta pohtia keinoja saamme ihmiset muuttamaan tänne. Jos kolmekymmentä prosenttia haluaa asua maaseudulla, täytyy meidän yhdessä pohtia käsitettä maaseutu ja toimia sen mukaan. Maaseutuun kuuluu luonto, turvallisuus ja terve kasvuympäristö lapselle. Mikäli nuo elementit kyetään toteuttamaan, maaseudustamme tulee vetovoimatekijä. Perinteisen maaseudun sijaan kykenemme tarjoamaan myös merellisiä maaseutupuitteita, joten luonto sekä turvallisuusvaihtoehtoja voimme nostaa esiin. Maaseutumme ainoa, puutteen muodossa kumpuava, ongelma piilee lasten huomioimisessa eli kouluttomuudessa.
Pitäisikö meidän tehostetusti kaavoittaa uusia sekä erilaisia asuinmahdollisuuksia Lokalahdelle ja Pyhämaahan, jotka puitteiltaan huomioivat lapset pienillä kouluilla? Pitäisikö meidän kokeeksi ottaa käyttöön Pohjoiskulman tai Hallun koulu ja ryhtyä markkinoimaan po. seutuja lapsiperheille? Se lienee selvää, ettei kaupunkimme vetovoimaa lisää puolityhjän koulun miljoonainvestointi ja jättikoulun luominen keskustaan. Muuttoliikettä kyseinen investointi lisää, mutta ainoastaan kaupunkimme sisällä eli käytännössä viemme elinvoiman maaseudulta. Jättikoulu ei vaikuta pikkukaupunkimme kaupungin ulkopuoliseen vetovoimaan positiivisesti, sillä useat pikku kaupunkiin halajavat lapsiperheet haluavat muuttaa juuri sen vuoksi, että saisivat lapsensa pois jättikoulukombinaatista ihmisenkokoiseen turvalliseen oppilaitokseen.
Luottamushenkilöiden täytyy lopettaa sokea uskominen valmistelijoihimme, ketkä miljoona munauksillaan näyttivät toistuvasti surkeutensa. Nyt meille heitettiin täkyinä kaksi tutkimusta ja niihin luottamushenkilöiden tulee tarttua kaikki luovuutensa peliin laittaen. Nyt meille annettiin mahdollisuus ja lopputulos riippuu ainoastaan laadukkaista ja yhteistyökykyisistä luottamushenkilöistä.
Jos luottamushenkilöltä ei löydy eväitä luovuuteen tai ymmärrykseen, vaan he kykenevät ainoastaan haukkumaan niitä keiltä em. avut löytyvät, on viimeinkin kaupungin jarruhenkilöiden syytä jättää luottamustehtävänsä. Tässä punnitaan myös puolueiden vastuullisuus, joilta pitää, kaupunkimme tulevaisuuden vuoksi, löytyä rohkeutta ja sisäistä voimaa heittää vuosikymmenet päättäjien raheilta heiluneet tomppelit pois.
Uudellakaupungilla ei enää piisaa papua surkeiden jarruhenkilöiden vallassa pitämiseen. Suoraan sanoen minua raivostuttavat nämä mitättömät paskahousut, jotka eivät koskaan itse esitä tai luo mitään konkreettista, mutta ovat ensimmäisenä ampumassa alas Sami Virtasen, Timo A. Järvisen tai Harto Forssin selkeät konkreettiset ehdotukset. Karmeinta mitä kaupungissamme voisi tapahtua lienee se, että em. henkilöt eivät lähtisi kevään vaaleihin ehdolle. Kuvitelkaa, miltä kyseiset puolueet ja mennyt valtuustokausi näyttäisi ilman mainittua kolmikkoa! Homma jäisi vanhojen huruhenkilöiden hallintaan. Siitähän ei koidu kaupunkilaiselle ongelmia, jos joku ei kuule tai näe, mutta jos vallan hupulla keikkuvalta hurulta tai huruttarelta puuttuu ymmärrys, ajautuu kaupunkimme takaisin ongelmiin!
Siispä suosittelen luottamushenkilöitä perehtymään tehtyihin tutkimuksiin ja unohtamaan onnettomimmat valmistelijamme. Mitä veroprosentin laskuun tulee, minä en alentaisi veroja, vaan käyttäisin kaavaillun verovähennyksen noin 500 000€ valmistelupöydän puhdistamiseen. Hege Wee teki yhden tyypin kanssa johtajasopimuksen, joka maksanee kaupungille irtisanomisvaiheessa noin 250 000€. Naislapatossulle, joka jää pian eläkkeelle, riittäisi varmaankin 50 000€ ja niin hän poistuisi täältä ikuisiksi ajoiksi. Ehkä joku ajattelee esitykseni merkitsevän rahojen heittämistä Kankkulan kaivoon, mutta todellisuudessa esitykseni pitää vastaanottaa merkittävänä ja äärimmäisen hyödyllisenä sijoituksena tai korjaussarjana, jolla saatetaan kaupunkimme valmistekoneisto kasvukuntoon. Jos joku pohtii jatkamista edelleen näin, kannattaa hänen kääntää katseensa lähihistorian pieneen muutaman tonnin pintaremonttiin, josta kumpusi sadantuhannen euron jättikulu. Minkälainen miljoonien yllättävä lisälasku odottaa, täysin ääliömäisen, kymmenenmiljoonan euron kouluremontin taustalla?
Linkit:
Uusikaupunki kuntatutkassa
Suomalainen haluaa asua maalla tai pikkukaupungissa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)