tiistai 29. maaliskuuta 2016

Stubbin ja Soinin lähtö = Suomen nousu

Jan Vapaavuoren kirja ja esiintulo antavat melkoisen mahdollisuuden suomalaisen politiikan uudistamiseen. Lopullisesti muutosmahdollisuuden nosti esiin Kokoomuksen paimenkirje, joka lähetettiin Stubbin tietäen ja työrauhaa ministeri Stubbille vaatien. Kirje on poikinut lisää kriittisiä esiintuloja Kokoomuksessa. Kovimmin muutosta on vaatinut kansanedustaja Lehti, joka luokitteli julkisissa kommenteissaan Stubbin kovaksi kuntoilijaksi ja varsin kelvottomaksi ministeriksi.

Vapaavuoren, Lehden, Haglundin ja muidenkin tokaisuista saa väkisin sen käsityksen, että meillä on toinenkin ministeri, jonka tyyli muistuttaa Puer aeternus oireyhtymästä (Peter Pan -syndroomasta) kärsivän miehen tai narsistin käytöstä. Niin merkittävä valtakunnallinen asema kuin koko Suomi on tällaiselle ihmiselle vain väline itsensä tehostetulle julkituomiselle. Tällaiset ihmiset ovat yleensä sosiaalisesti kyvyttömiä ja taas se ei oikein sovi ministerille. Esimerkkeinä valtaan päässeinä narsisteina voitaneen pitää Hitleriä ja Stalinia, joten jokainen voi mielessään kaavailla tällaisissa ihmisissä piileviä riskejä heidän päästessään määräilemään kansakunnan huipulle.

Linkki: ScienceDaily Peter Pan Syndrome

 Kokoomuksessa ollaan varsin tyytymättömiä hallituksen linjaan, samoin puolueessa kyetään avoimesti arvostelemaan edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen saamattomuutta. Voimakkaimmin Kokoomuksessa tyytymättömyys puolueenjohtajaan  muhii puolueen talousosaajien keskuudessa. Siellä kuten myös oppositiossa epäillään vahvasti ministerien kykyä saattaa Suomi nousuun. Tästä johtuen Kokoomuksen sisäinen kirje, jonka piti rauhoittaa ja mitä ilmeisimmin taata Stubbin uudelleenvalinta puheenjohtajaksi, toimii toisinpäin. Nyt Kokoomuksen sisällä alkaa melkoinen linjanveto ja puolueessa syrjään pistetyt talousmiehet, yrittäjät jne. haastavat vaihtoehdoillaan nykyjohdon.

Mitä ilmeisemmin Kokoomuksessa käy kuten SDP:ssä, jossa Urpilainen ja Jungner saivat lähteä ja ay-väki otti komennon eli Kokoomuksen johdossa teoreetikot ja ammattipoliitikot  vaihtuvat taloudesta ymmärtäviin ja yrittämisen arjesta tietäviin käytännön osaajiin. Tämän seurauksena Kokoomuksen kannatus lähtee nopeaan nousuun, mutta tietenkin sillä edellytyksellä, että puolue ryhtyy myös ajamaan uusien johtajien näköistä politiikkaa. Tämä tuskin onnistuu nykyhallituksessa, joten syksyllä Suomessa ovat edessä erittäin todennäköisesti vaalit.

Vaalien jälkeen työväestö ja yrittäjät ryhtyvät ajamaan omien etujensa kompromissia ja Suomen etua. Tältä pohjalta syntyy vasemmiston ja Kokoomuksen hallitus, joka nostaa Suomen talouden ja elämisentason nousuun. Suomen nousun takana ovat aina olleet yritysväen ja työntekijöiden yhteisten etujen löytyminen eikä ne sovi mitenkään nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Syksyllä Kokoomuksella on mahdollisuus nousta kuskin paikalle ja miksei se nousisi, kun puolueen ja maan etu ovat yhteneviä.

Samaa tyytymättömyyttä ja sen seurauksena vaihtoehtoa lähtöä hallituksesta esitettiin aikoinaan Perussuomalaisissa, mutta siellä Peter Pan- oireyhtymä ja narsistityylillä esiintynyt puheenjohtaja hiljensi nuolijoidensa avulla, vaalilupausten noudattamista vaatineet omilla aivoilla ajatelleet. puolueen jäsenet. Tuskin Kokoomuksessa ollaan yhtä tyhmiä plus itsekkäitä ja käännetään selkä vaalivoitolla kuten Perussuomalaiset.

Vaalien tuloksen vasemmiston sisällä ratkaisee pitkälti Vasemmistoliiton puheenjohtaja valinta. Jos puheenjohtajaksi nousee enemmän punainen suomalaisen arjen asiantuntija kuin vihreä maailmaa syleilevä haihattelija, puolue saattaa yllättää SDP:n. Se on selvää, että Perussuomalaisten uskottavuus on karissut vaalilupauksia ahmiessa. Soini on sama kuin Perussuomalaiset ja kun Soini ei ole enää mitään, ei Perussuomalaisetkaan ole sitä vähää.

Linkki: Eero Lehti lyttää Stubbin Iltasanomissa

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Ylen rasistinen valtamedia

Valtamedia levittää nyyhkytarinoita pakolaisista. Valtamediaa seuraamalla saat pakolaisista helposti käsityksen, että he ovat huippunsa koulutettuja yli-ihmisiä, jotka Suomelle antamalla panoksellaan pelastavat maamme tulevaisuuden. Kuva on niin valheellinen ja niin utopistisen ruusuinen, että tuskinpa norsunluutorneihinsa paennut eliitti tai valtamedian toimittajat edes itse uskovat siihen. Samalla valtamedia näennäishumaani totuutta vääristelevä tiedottamine ärsyttää tavallista kansaa julmetusti.

Valtamedia antaa pakolaisia ohjelmissa käsiteltäessä aina rutkasti tilaa käytännön elämästä vieraantuneille pintaliitäjille, kuten esim. ökyrikkaalle arkkipiispalle. Valtamediassa hänen näennäishumaanisuutensa ylittää esitettyjen ajatusten epäinhimillisen tai mahdottoman toteuttamisen. Voiko arkkipiispa käyttää kirkon varoja yhteiskunnan päätöksiä vastaan? Eikö valtio luovuta osan yhteisöverotuotosta, reilut satamamiljoonaan euroa vuodessa,  kirkolle, jotta kirkko tekee yhteiskunnan kannalta jotain hyödyllistä. Arkkipiispa lupasi kirkon majoittava pakolaisia kryptoihin eli kellareihin. Minkälaista kotoutumisen onnistumista voi odottaa, jos esim. sata raavasta miestä teljetään kellariin vuodeksi?

Jos joku hiukankin pohtii valtamediassa esitettyjä pakolaishaihatteluja ja esittää niille vaihtoehtoja, hänet leimataan rasistiksi. Jopa realistisista tapahtumista uutisoiminen on valtamedian mukaan rasistista keppihevosella ratsastelua. Aivan oma lukunsa valtamedialle on MV-lehti, jota lyödään ja häpäistään kuin samarialaista Juudeassa. Julistamalla MV-lehden saatanaksi, on valtamedia rajallisella medialahjakkuudellaan nostanut lehden todelliseksi tiedotusvaihtoehdoksi eli virtsannut omaan bootsiin. MV-lehdestä on kasvanut merkittävä mediavaikuttaja Suomessa ja siitä sopii kiittää vähintäänkin kyseenalaisilla taidoilla toimivaa valtamediaa.

Jopa vaatimus toimivan kotoutuksen järjestämisestä ennen pakolaisten vastaanottoa on valtamedian mielestä  rasismia. Sen sijaan ihmisten sullominen homeisiin kouluihin, tyhjiin kasarmeihin eli paikkoihin, joihin pääsyltä kantaväestöä suojellaan ei ole rasismia. Jos kantaväestö alkaa, valtamedian kritiikittä siunaaman, totaalisesti epäonnistuneen kotoutuksen seurauksena puolustautua, aloittaa valtamedia hyökkäyksen tuomiten katupartiot. Sadoillamiljoonilla operoiva valtamedia ei vähääkään välitä perehtyä tai uutisoimaan syitä, jotka ovat johtaneet katupartioihin ja mikä koomisinta: TAAS HAUKUTAAN MV-LEHTEÄ, jopa yhteydenpito lehteen tuomitaan.

Valtamedialle Suomi on sitä humaanimpi, mitä enemmän se ottaa pakolaisia vastaan. Kaikki pakolaiset ovat valtamedian mukaan tervetulleita, kunhan he eivät vaan tule Venäjän kautta, silloin he ovat huonoja ja ei-toivottuja pakolaisia. Valtamedia ei ajattele asioita tavallisen suomalaisen saati edes pakolaisen kannalta - eikö pakolaisen ole parempi mennä sinne, missä hänellä parempi olla? Jos ihminen kuljetaan huonoihin oloihin, eikö se ole silloin syrjimistä ja tässä tapauksessa rasismia? Eikö juuri ja juuri päivästä toiseen kitkuttavalle kantaväestön jäsenelle ole parempi, jos hänen vähillä rahoilla ei yritetä syöttää uusia nälkäisiä suita?

Valtamedian rasismi näkyy räikeimmin uutisissa, joissa todellisessa hädässä olevia syrjitään. Kun Belgiassa pamahtaa ja eurooppalaisia kuolee, valtamedia pistää ison vaihteen silmään ja miljonat eurot alkavat palaa. Televisio suoltaa ylimääräisiä uutislähetyksi ja esim. koko Yle on yhtä Belgian uhreilla mässäämistä. Tätä jatkuu muuta päivä ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen, alkaa loputon toitotus: EI OLE SYYTÄ PELKOON, TERRORI ON KAUKANA (MILTEI BALKKANILLA ASTI! - Se kun on kova kulkemaan, salama....: toteaisi yksi Lehto).

Valtamedian todellinen luonne paljastuu välittömästi, kun uhreina ovat muut kuin eurooppalaiset. Koska olette nähneet erikoislähetystä sen vuoksi, että Afganistanissa tai Pakistanissa kuolee kymmeniä ihmisiä pommiattentaatissa?  Kun NATO:n lennokit tappavat viattomia siviilejä, ei niistä kerrota Suomessa uutisia eikä käydä toistuvia tv-keskusteluja. Aivan omaa luokkaansa mitättömyydessä ovat valtamedialle afrikkalaiset. Vaikka mustia henkilöitä kuolisi kuin kärpäsiä, sellainen onnettomuus ylittää hädin tuskin teksti-tv:n uutiskynnyksen. Jos tämä ei ole syrjimistä ja rasismia, niin mikä sitten?

Juuri tällainen valtamedian harjoittama rasistinen toimitustyö tekee ihmiset eriarvoisiksi etenkin lasten silmissä. Huomaamatta toisia nostetaan toisia painetaan, toisista tehdään hyviä toiset vaietaan mitättömiksi. Kun tätä jatketaan vuosia, ihmisen arvomaailma muuttuu valtamedian tarjonnan mukaiseksi. Toisaalta oppiminen noudattaa samaa kaavaa kuin kirjoja lukemalla. Jos jotain ei kerrota tai sitä vähätellään, ei sitä ole lukijalle olemassa tai se on vähäistä.

Valtamedian tapauksessa kyseessä on ihmisten alitajuntaan vaikuttaminen, joka huomaamatta tehoaa erityisen hyvin etenkin kasvuikäisiin. Joko hölmöyttään tai tietoisesti valtamedia kasvattaa rasista sukupolvea. Kun se toimii aktiivisesti vierasperäisen väestön tänne saamiseksi, ei voida enää puhua tavallisesta rasismista vaan pitkäntähtäimen SUPRERRASISMISTA!

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Arkkipiispa kuuluu poseen!

Jos joku meikäläinen, tavallinen yhteiskunnan jäsen ja veronmaksaja, suojelee maamme pykälien ja lakien vastaisesti ketä tahansa, joutuu hän siitä edesvastuuseen ja aikansa rikkomuksia jatkettuaan  vankilaan. Jos joku järjestö ryhtyy samanlaiseen toimintaan, vähät välittäen yhteiskunnan päätöksistä ja lain pykälistä, puhutaan järjestäytyneestä rikollisuudesta. Samalla em. tyylillä toiminut tavallinen pulliainen saa valtamedian kimppuunsa ja hänen maineensa raiskataan julkisuudessa lopullisesti.

Entäpä, kun kirkko ja sen maallinen johtaja arkkipiispa ilmoittaa rikkovansa yhteiskunnan päätöksiä ja siten yllyttää muita rikkomaan järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjä ja päätöksiä? - Valtio takaa kirkolle verotusoikeuden ja hoitaa kirkon puolesta veronkannon. Suomi on ajautunut totaalisesti käsittämättömään tilaan. Hallitus ei välitä pätkääkään tavallisista ihmisistä, he ovat päättäjille vain säästö- ja verotuskohde.  Kirkko, joka saarnaa rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi, VIE LÄHIMMÄISELTÄ VEROTTAMALLA RAHAT, KÄÄNTÄÄ LÄHIMMÄISELLE SELKÄNSÄ JA ANTAA RAHAT KAUIMMAISELLE!

Kirkon rooli on hämärtynyt lopullisesti, se on vain valtamediaa hyväksikäyttävä ns. eliitin hyväksymän mielipiteen kuvottavan alhainen nuoleskelija. Kirkkomme, sanan mukaiset, pääpirut eivät ymmärrä, että he operoivat kansalta väkisin ulosmitatulla omaisuudella ja rahalla. Kirkko on sulkenut silmänsä tavallisen suomalaisen työttömyydeltä, taloudellisilta ongelmilta, syrjäytymisiltä, leipäjonoilta, itsemurhilta jne.. Evankelisluterilaisesta kirkosta on tullut ahne, ylimielin, omahyväinen ja sokea fariseus ellei peräti ILMESTYSKIRJAN PETO.

Muistakaamme arkkipiispan tienaavan yli 100 000€ vuodessa ja kuuluvan mm. vapaamuurareihin. Jokainen voi kuvitella, onko hän päässyt asemaansa rakkautta huokuvilla hyvillä teoilla, köyhien auttamisella, sairaiden lohduttamisella vai kieroilemalla ja itsekkäästi teroitetuilla kyynärpäillä hakaten kavereita valtapyrkimystensä edestä . Olisikohan ökyrikkaan, omaisuudestaan kiinnipitävän, luksustalossa asustavan arkkipiispan muisteltava kahta Raamatun letkautusta: Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen hänelle kenellä ei ole yhtään ihokasta ja Helpompi on kamelin kulkea neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.

Jos arkkipiispa uskoo, että hän todellakin kulkee Jeesuksen viitoittamalla tiellä ja saa Jumalalta täyden tuen sekä suojelun toimilleen, hän voisi pistää itsensä peliin. Arkkipiispamme voisi mennä kylvämään rauhaa sinne, mistä pakolaiset lähtevät. Hän voisi sesonkiaikaan matkusta Mekkaan, nousta mustankiven päälle, aloittaa rauhasta ja kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta  saarnaamisen - taitaisi käydä kuitenkin niin, että jo saarnan alkuvaiheessa arkkipiispamme putoisi mustankiven päältä kuin koppelo oksalta! Siihen voisimme varmaankin yli uskontokuntien todeta: PAHA SAI PALKKANSA?

Linkki: Arkkipiispa MTV Uutisextrassa: Kirkko lupaa suojella ilman turvapaikkaa jääviä

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Suomi tukee ihmiskauppaa ja terrorismia

Suomalaiset sotilaat heiluvat jenkkien tukena niin Irakissa kuin Afganistanissa. Oli sitten suomalaisten rooli sotiminen tai koulutus, suomalaiset tukevat toimillaan ja kasvattavat väkivaltaa. Afganistanissa Suomi on pienemmän pahan puolella tosi pahaa vastaan, mutta meikäläisen mittapuun mukaan melko pahan puolella kuitenkin. Onko edes näennäinen valtion sisäisten asioiden sorkkiminen järkevää, jos se vieläpä kiihdyttää pakolaisten lähtöä?

Irakissa hallitus hyväksyi lapsiavioliitot, joten Suomi, kouluttamalla sikäläisiä poliiseja hallituksen palveluun, tukee lapsiavioliittoja. Suomi on NATO:n ja EU.n kautta miltei liittolainen Saudi-Arabian ja muiden sen kulmakunnan kiihkouskovaisten diktaattorien kanssa. Samalla Suomi tukee ja hyväksyy kivitykset, lapsiavioliitot ja sosiaalisesti äärettömän epätasa-arvoiset yhteiskunnat. Kaikkeen tähän Suomi käyttää satojamiljoonia, mahdollisesti miljardeja euroja.

Kun Suomea on viety johonkin isoon kuppikuntaan, aina on perusteltu Suomen pääsevän päättäjien pöytiin ja näin maamme ei joudu elämään muiden  tekemien päätösten armoilla. Viimeinkin sopii kysyä: MITÄ SUOMI ON SANONUT PÄÄTTÄJIEN PÖYDÄSSÄ? Koska Suomi on Saksan tai USA:n nöyristelyn sijaan esittänyt jotain uutta tai aktiivista sen sijaan että sanoo kiltisti: JOO, TOTTAKAI SUOMI TOTTELEE JA MAKSAA!

Kaikkein murheellisemmaksi suomalaisten olemisen päättäjien pöydissä tekee pakolaisongelma. Suomi seuraa ajopuuna pakolaisongelman hoitoa, jolla ei edes yritetä puuttua itse ongelmiin eli siihen perussyyhyn, minkä takia ihmiset lähtevät pakolaisiksi. Sanoi Saksa ihan mitä tahansa, hyväksyy Suomi aina sen ja koura on ojossa työntämässä Saksan esittämiin hullutuksiin rahaa. Kun kansan rahat on tuhlattu, tungetaan näihin toilailuihin kansan piikkiin otettua velkarahaa.

Muistelkaapa kuinka nöyrästi Suomi oli, Saksaa myötäillen, tunkemassa satojenmiljardien apupaketteja Kreikkaan. Saksalaiset käyttivät Suomea kilpenään Välimeren maita nöyryyttäneessä talousmanööverissä. Valtamedia ei vieläkään kerro mihin nuo apupaketit esim. Kreikan tapauksessa menivät. Suuri osa avusta kiersi Kreikan kautta Saksan pankkeihin ja pelasti ne holtittoman luotonannon seurauksilta. Samalla pa. Kreikka pakotettiin ostamaan  sadoillamiljoonilla euroilla aseita USA:ta ja Saksasta. NATO-maiden ympäröimä Kreikka leikkaa asukkailtaan sosiaaliturvaa ja ostaa sadoilla miljoonilla aseita. Eikö NATO:n turvatakuut toimi vai onko asekaupat sidottu, Suomen siunaamiin, Maailmanpankin ja EU:n tukipaketteihin?

 Linkki: Suomen takausvastuuarviot 2012

Linkki: Miten Suomi sitoutui Kreikan tukemiseen

Linkki: Kreikka hassaa aseisiin, Saksa auttaa

Kreikan satojenmiljardien eurojen apupaketeilla pelastettiin todellisuudessa Saksan pankit ja aseteollisuus kreikkalaisten köyhien köyhtyessä edelleen ja jääden jopa ilman sairaanhoitoa ja lääkkeitä. Nyt, Kreikan avun itselleen rohmunnut, Saksa paukutta henkseleitä ja leikkii taloudenpidon mallimaata. Ja tietenkin Suomi myötäilee Saksaa.  Nyt Suomi on köyhä ja se yhä hakkaa rahaa Saksan pakolaiskotkotuksiin. Miksei Suomi vaadi Saksaa maksamaan itse pakolaisongelmaa, jonka se, muita maita käskyttämällä, on Eurooppaan luonut? Onko EU:n ainoa tarkoitus maksaa Saksan kaikki munaukset ja taata sen teollisuuden kilpailukyky ja niiden seurauksena Saksan huomaamaton kasvu suurvallaksi?

Aivan oma lukunsa on saksalaisvetoinen sopimus pakolaissopimus Turkin kanssa. EU maksaa miljardeja Turkille ja Turkki ottaa Euroopasta pakolaisia ja lähettää tilalle syyrialaisia pakolaisia. SIIS ME LÄHETÄMME RAHAA JA TURKKI OTTAA SIITÄ HYVÄSTÄ VASTAAN PAKOLAISIA?? :Eikö Turkin kanssa tehty sopimus täytä kaikki ihmiskaupan ja rasismin piirteet, vai siunaako isot summat ja isot ihmismäärät ihmiskaupan oikeutuksen vai onko Suomen hyväksyttävä kaikki, mitä Saksa ehdottaa ja EU toteuttaa?

Isojen poikien päättäessä asioista Suomi on maailmalla nöyrän nöösipojan roolissa. Pakolais- ja talouspolitiikalla emme mitenkään edes esitä puuttumista pakolaisongelman syihin, vaan hoidamme syiden sijasta oireita. Tämäkin tapahtuu äärettömän typerästi diktatuureja tukien, siviilien pommitukset hyväksyen eli käytännössä lisäämme pakolaisten määrää maanosamme ja Euroopan sekä Suomen terrorismiriskiä. Suomessa päättäjät ajavat alas omien kansalaisten palveluita ja elintasoa ja tuottavat maahan pakolaisia eli aktiivisesti ja käytännössä muokkaavat kantaväestön mielipidettä negatiiviseksi pakolaistenvastaanotolle.

Onhan kerrassaan vastuutonta ottaa näin velkaiseen ja tulevaisuutta alas ajavaan maahan pakolaisia. Kun kantaväestölläkään ei ole tässä maassa tulevaisuutta, niin eikö ole hölmöä ja rasistista ottaa tänne ulkomaalaisia kärsimään ja viemään viimeisetkin tulevaisuuden rippeet. Suomen nykytilanne on sama kuin perhe, jolla ei ole rahaa lastenruokaan, ottaa lemmikiksi valtavaksi kasvavan susikoiran pennun. Onneksi meillä edes eläinten olot on turvattu aikaisempien päättäjien toimin.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

MUISTELKAAMME PITKÄNPERJANTAIN AITOA SANOMAA!

         RAUHALLISTA PÄÄSIÄSTÄ KAIKILLE SÄÄDYILLE JA VÄLEIHIN JÄÄVILLE!

           Joku saattaa pitää tätä herjauksena, mutta ilman pyhää huumoria mikään ei ole pyhää.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hinnat romahtavat!

Suomen tuottavasta työstä ylivoimaisesti suurin osa tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Maamme luonnonvarat ja elintarviketuotanto ja jalostus on pitkälti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kehäkolmosen sisäpuolella oleva varallisuuden kertyminen perustuu lähes täydellisesti omistukseen ja hallintoon, jotka rahoitetaan muualla Suomessa tehdyllä työllä sekä sen verottamisella. Näiden faktojen unohtaminen on yksi Suomen talouden suurin kompastuskivi.

Kun puhutaan pääkaupunkiseudun  asuntotarpeesta, kannattaisi tälle vaihtoehdolle etsiä uusia ratkaisuja eikä jatkaa asuntojen rakentaminen sinne, missä maa, rakentamine ja asuminenkin on Suomen kalleinta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat asua kasvuseudullaan, joten pahimmillaan voidaan puhua väestönpakkosiirroista, jotka johtavat epäinhimillisiin sosiaalisiin ongelmiin ja kansantalouden tuhoon. Kansantaloudellisesti ja inhimillisesti olisi järkevää siirtää työpaikkoja, sinne missä ihmiset jo asuvat ja viihtyvät eikä tehdä heille uusia asuntoja toisaalle entisten jäädessä tyhjiksi.

Suomessa on viimeinkin otettava järki käteen ja lopetettava metropolimanian toitottaminen ja rahoittaminen. Maaseudusta on tehtävä vetovoimainen. Tämä ei tarkoita maaseudun tukemista vaan sitä, ettei maaseutua enää pakkorahasteta  lähettäen rahastetut varat pääkaupunkiseudun älyttömiin, mitään tuottamattomiin huuhaa-hankkeisiin. Maaseudun varojen on jatkossa jäätävä kasvattamaan maaseudun omia investointeja ja kasvua. Maaseutu on Suomen talouden todellinen veturi, mutta se ei enää jaksa vetää perässään passiiviväestön asuttamaa pääkaupunkiseutua.

Ruotsissa skoonelaiset ovat saaneet runsaasti asukkaita Hollannista. Nämä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen sikäläisistä, todellisista maailman metropoleista, niiden ruuhkista, turvattomuudesta, saasteista ja yhteisöllisyyden puutteesta. Myös Suomen maaseutua olisi kiristämisen sijaan syytä markkinoida ulkomaalaisille. Uskon ettei tällaisesta työperäisestä monikulttuurisesta maahanmuutosta syntyisi sellaisia ongelmia, jotta se nostaisi kantaväestössä minkäänlaista vastarintaa.

Suomen kärkihankkeeksi tulisi nostaa rautatien rakentaminen jäämerelle, tämä parantaisi Suomeen sijoittuvan teollisuuden vientimahdollisuuksia ja lisäisi valtakunnan vaurautta. Pohjoisesta vientiväylästä hyötyisi myös pääkaupunkiseutu  maamme teollisuuden tuoton ja verojen kasvaessa. Jos Suomi jatkaa nykyisellä velkalinjalla, tuottamattoman pääkaupunkiseudun asunto- ja infrabuumin rahoittamista, on edessä katastrofi. Kun velkahanat suljetaan ja Suomi alkaa maksaa velkojaan, alkaa samalla pako pääkaupunkiseudulta ja sinne kalliilla rahalla rakennettujen asuntojen ja vastaavien rakennelmien hinnat romahtavat vuoren varmasti.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Kaupunginhallitus ja Takala teki sen: + 3,5 milj €

Edellisellä valtuustokaudella laiminlyötiin kaupungin kehittäminen ja tarkka taloudenpito täydellisesti. Rahaa hakattiin älyttömyyksiin lupaillen satoja ja taas satoja työpaikkoja sekä talouden oikenemista. Nolosti kävi, sillä työpaikkoja ei tullut, elinkeinoelämä laski kuin lehmän häntä ja veroja sekä taksoja korotettiin. Kaikkein surkein väittämä tuli entiseltä hallituksenpuheenjohtajalta. Hän totesi kaupungin talouden kääntyvän nousuun, kun viisi pientä koulua lopetetaan. Toisin kävi, talous kurjistui entisestään ja väkeä alkoi muuttamaan muualle.

Takala budjetoi tulot alas ja hallitus etsi itse säästöt, joita korkeat viranhaltijat eivät kyenneet löytämään. Vielä vuosi sitten tämä tuntui täysin utopistiselta, mutta uskottava se on:UUSIKAUPUNKI PISTI TALOUTENSA KUNTOON! Kyseessä on merkkiteko ja kiitos siitä kuuluu muutamalle uudelle kasvolle, jotka saivat samat valtuutetut, jotka aikaisemmin veivät kaupunkia syvälle tuhoon, toimimaan nyt järkevästi kaupunkilaisten edun mukaisesti. Täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että saipa nämä uudet tyypit tukea ja johdatusta yhdeltä vasemmiston vanhalta parralta.

Vaikka kiitän hallitusta ja Takalaa onnistuneesta työstä, itse olisin ollut toisilla linjoilla. Kuten 2009 esitin, olisin satsannut kaupungin puitteisiin ja asukkaiden viihtyvyyteen sekä palvelujen kehittämiseen. Samalla, muiden kuntien ajaessa palvelujaan alas, Uusikaupunki olisi kuin magneetti vetänyt puoleensa uusia asukkaita ja veronmaksajia. Nyt meillä olisi enemmän asukkaita, paremmat palvelut, alhaisemmat verot, ostovoimaa ja Alicenkatu täynnä menestyviä yrittäjiä.

Parempi nykyinenkin tilanne kuin entisen valtuustokauden aikainen walheiden meressä ja tuhon koskessa ajelehtiminen. Hallitus on tehnyt hienon työn ja jyrännyt yli kovapäisten ja rajallisilla eväillä junttaavien valmistelijoiden. Mikä olisikaan kaupungin taloudellinen tila ja kuinka asukkaiden puitteet ja muu infra olisi kehittynyt, jos hallitus olisi saanut keskittyä olennaiseen eikä huuhaavalmistelun torpedointiin. Tämän vuoksi kaupunginhallituksen on ehdottomasti siirryttävä seuraavaan vaiheeseen eli on aika antaa viikatteen heilua valmistelijoiden vainiolla!

Valmistelun on tuotettava hyviä vaihtoehtoja, joista päättäjät valitsevat kaupunkilaisille parhaimmat. Uusikaupunki ei voi loputtomasti jatkaa tiellä, jossa vastoin kaupunkilaisten enemmistön tahtoa tänne yritetään väkisin juntata tuulimyllyjä, vastoin päättäjien valtuutusta hukata kaupunkilaisten miljoonia aiesopimuksiin tai älyttömiin kouluremontteihin. Jos valmistelijoista on kaupunkilaisille yhtä paljon hyötyä kuin mahosta lehmästä meijerille - Ei muuta kuin lihoiksi! Ajattelin tuoda seuraavaan valtuustoon aloitteen, jonka tarkoitus on helpottaa laadun saamista kaupunkimme virkajohtoon.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Ylen ylettömästi hallitsema Suomi

Vaaleissa käytetään miljoonia euroja mainoksiin, jotta paikka valtaan aukeaisi. Mainosten lisäksi päättäjäksi pääsemiseksi vaaditaan tunnettavuutta. Kun ehdokas on tunnettu tavoiltaan ja päämääriltään, hänen ei tarvitse mainostaa muuta kuin numeroa, johon hänet osataan liittää. Tältä pohjalta kansa äänestää ja siksi valtamedian toimittajilla on melkoinen vaikutus äänestyskäyttäytymiseen ja vaalien lopputulokseen.

Valtakunnantasolla politiikkaan liittyvä ajankohtainen keskustelu on jäänyt miltei kokonaan Ylen monopooliksi. Ylellä faktoihin nojaavaa laatua tarjoavat mm. Ervasti ja Korkki. He jututtavat ajanhermoilla olevista asioista politiikkoja tasapuolisesti ja pystyvät tarvittaessa räväkkään toimitustyöhön. Kokonaan toisenlaistakin toimittamista löytyy Yleltä, jonka yksi suurin haaste on turvata jatkossakin sille pakkoverolla osoitetut viisisataamiljoonaa euroa.

Olette varmasti havainneet, että varsin usein samat naamat saavat julkisuutta YLE:ltä. Salolainen, Zyskowicz, Jaakonsaari putkahtavat kuukausittain esiin Ylellä. Näin on tapahtunut jo vuosia ja puolueiden suuruudella sekä asemalla voidaan perustella po. tyyppien esiin päästämistä, joskin onhan puolueissa muitakin potentiaalisia jututettavia. Toimittajan valitessa aina tutut jututettavat, johtaa se saman toistoon. Jos jututettavien luovuus ei häikäise, voidaan toimittajan valinnan palvelevan pysähtyneisyyttä ja uudistusvastaisuutta.

On mielenkiintoista tarkastella myös heitä, ketkä eivät pääse tai putoavat Yle:n estradilta. Aikoinaan Arhinmäki sai melkoisesti julkisuutta, mutta puolueen jäätyä oppositioon ja etenkin vaalien jälkeen niin Arhinmäki kuin koko Vasemmistoliitto hävisivät lähes kokonaan tv-ruuduista. Vähäinen julkisuus näkyi niin vaalituloksissa kuin kannatusmittauksissa. Vähäisellä kannatuksella voidaan aina perustella vähäistä tv-aikaa, mutta viimeistään siinä vaiheessa voi ihmetellä, jos pienen puoleen henkilö saa runsaasti julkisuutta.

Kuukauden sisällä kahdesti RKP:n Haglund on päässyt esille parhaaseen katseluaikaan A-talkissa. On hämmästyttävää, että oppositiota edustaa todellinen mikki hiiri -puolueen mies. Kun tämä toistuu, on syytä kääntää katseet ohjelman tekijöihin. Ruotsinkielistä Haglundia jututti kahdesti ruotsinkielinen Andersson. Tasapuolisuuden vuoksi KD:n Essayahn pitäisi näkyä saman verran, mutta koska olette nähneet hänet viimeksi A-talk:ssa?

Väkisinkin mieleen nousee kysymys toimittajien vallasta valita suosikkejaan lähetyksiin saamaan erikoiskohtelua, jonka avulla poliitikko saa jatkossakin menestystä vaaleissa. Entäpä toisinpäin, kun toimittajat valitsevat keskusteluihin tyyppejä, jotka kommenteillaan ja käytöksellään laskevat oman puolueensa kannatusta? Esim. joidenkin pesujen valinnat samaisessa A-talkissa ihmetyttävät ja ovat vahingoksi puolueelle. Ovatko toimittajat velkaa poliitikoille,  jotka ovat Yle:n rekrytointien takana ja seuraako siitä suosikkien suosimista?

Yle tarjoaa työtä yli 3 000 vakituisessa työsuhteessa olevalle . Näistä 88% tuottaa sisältöä yhtiön ohjelmiin. Aikoinaan Jungnerin muhkea vuosipalkka 190 000€ ja muun johtoryhmän tienaama yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa herätti melkoista keskustelua. Mutta onko mikään muuttunut ja voiko mikään muuttua, sillä kritisoidessaan Yle:a tai puuttuessaan Yle:n toimintaan tai rahoitukseen kansanedustaja saa  Yle:n toimittajilta negatiivista kohtelua tai jää toimittajilta kokonaan unohduksiin. Onko Yle kuin pillastunut hullu hevonen, joka vie selässään poliitikko ratsastajaa, joka pelkää hypätä ratsun selästä kovassa vauhdissa?

Kun tutkaillaan eläkevirkoihin valittujen toimittajien lisäksi Yle:lle sisältöä valmistavia tuotantoyhtiöitä ja niiden ikuisilta tuntuvia sopimuksia, alkaa väkisinkin pohtimaan Yle:n ylevien päämäärien ja linjauksien katoamista vuosien saatossa. Onko Yle muuttunut vuosien saatossa mafiaksi, kansanvallan ohjaajaksi ja hyvä veli -systeemin huipuksi, joka lähipiiriään sekä poliitikkoja hyväksikäyttäen on pääasiassa yleläisten etua ajava ja vaaliva äänitorvi? Katso linkit ja pohdi....

Linkki Yle: Tällainen Yle on työnantajana

Linkki Iltalehti: Mihin valuvat Ylen rahat?

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Ministeri saa hakata - Odin ei saa puolustaa naista?

Valtamedia ja sen Yle niminen lonkero on vöyrähtänyt pahan yksipuoliseen Odin-miesten ja etenkin MV-lehden vainoon. Yksimielisyys menee aivan mahdottomuuksiin. Onko Suomessa  koskaan aikaisemmin pengottu yhtä ylen innokkaasti vartijoiden tai yrittäjien katupartioiden taustoja. Kukaan ei pohdi yhtään sitä, mitä nämä Ylen trolli yms. jahdit maksavat. Yle kerää kansalta pakkoverona viisisataa miljoonaa euroa ja  jahtaa sillä jotain yhteiskunnan toimintojen kannalta marginaalista porukkaa - onkohan tällä valtamedian lonkerolla liikaa rahaa ja liian vähän tulosvastuuta!

Ylen tai jonkun muun valtamedian lonkeron sopisi pohtia sitä, miksei Suomessa ollut vastaavanlaisia katupartioita viisi, kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten? -Edes näin alkeellinen pohdinta ts. tutkiva journalismi ei pälkähdä valtamedian tuloshakuisten ns. toimittajien kaaliin. Pitäisikö median selvittää mihin hävisivät poliisit ja mitä muuta yhteiskunnassamme on tapahtunut. Valtamedian pitäisi olla totuuden tiedottaja eikä sopivasti totuudesta vaikeneva ja valehteleva opettaja.

On itsestään selvää, että mikäli otetaan, lähes mistä tahansa vaikka entisistä ja nykyisistä ministereistä tai kansanedustajista, tuhannen miehen otos, on siinä joukossa väkisinkin joku väkivaltaan turvautunut, joka on myös kärsinyt tuomion rikoksestaan. Jos tällainen henkilö on kelvoton katupartioon ja heistä tehdään isolla rahalla valtakunnan uutisia, niin eikö silloin olisi syytä kahta kovemmalla äänellä toitottaa valtakunnan kerman tekemiä rikoksia ja vaatia heidän hyllyttämistä tehtävistään? Eikö ole juuri, kansan rahoilla toimivan, Ylen tehtävä varoittaa ja huolehtia siitä, etteivät rikolliset pääse yhteiskunnalliseen valtaan ja keiku siellä suurena riskinä kaikelle kansalle?

Jos katuvartijalta vaaditaan absoluuttista nuhteettomuutta, onko seuraavanlainen syyttäjän kertomuksen syytetyssä osapuolessa ministeriainesta, jos siihen voi vielä lisätä tuomiot varkaudesta ja rattijuopumuksesta:

17 vuotias NN ja hänen samanikäinen toverinsa kohtasivat alle 15-vuotiaan pojan kaupan kulmilla marraskuussa 1982. He pyysivät tulta. Kun poika oli antamassa sitä, NN:n kaveri löi poikaa yllättäen nyrkillä vatsaan ja potkaisi rintaan.

Poika yritti pakoon, mutta NN juoksi hänet kiinni ja löi voimakkaasti kasvoihin, jolloin uhri kaatui katuun ja löi päänsä tiehen. Pojan yrittäessä nousta ylös, kaksikko jatkoi pahoinpitelyä lyömällä ja potkimalla eri puolille kehoa.

  Rusikoinnin seurauksena 15-vuotiaan nenäluu murtui ja hän sai ruhjeita ympäri vartaloa. Hän tarvitsi kolme päivää sairaalahoitoa.

Syyttäjä korosti, että uhria lähestyttiin salakavalasti ja ajettiin takaa. Tekotapa osoitti syyttäjän mukaan erityistä raakuutta ja julmuutta.

Raastuvanoikeus tuomitsi NN:lle ja tämän kumppanille kummallekin kuukauden ja 15 päivää ehdollista vankeutta. NN:n tuomio tuli nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä.

Oikeuden mukaan pahoinpitely ei siis ollut törkeä, kuten syyttäjä esitti. Tuomion mukaan syytteestä jäi näyttämättä toteen, että pahoinpitelyä olisi jatkettu lyömällä tai potkimalla jo maassa makaavaa uhria.

Oikeus hylkäsi myös uhrin vaatimukset suurelta osin. Kivusta ja särystä hänelle tuomittiin maksettavaksi 1000 markkaa eli viidesosa vaaditusta.

Linkki IS:n juttuun ministerin väkivaltaisuudesta


 Valtamedia pyrkii antamaan rötöksistä haluamansa kuvan, jotta se pysyy valtamediana ja kykenee takaamaan itselleen suotuisat vallassa olijat. Nyt suomalainen valtamedia tarvitsee vallanpitäjiä enemmän kuin koskaan, sillä valtamedian varat on loppu ja mikä kauheinta: SITÄ EI ENÄÄ TARVITA! Eliitin rötöstellessä kuvio on aina sama: Ensin alkukauhistelu, asian lieventyvä jauhaminen aina kyllästymispisteeseen saakka, lopulta valtamedia markkinoi pienen tuomion ymmärrystä ja viimein asia unohdetaan.  Valtamedia toiminta yhteiskunnan kerman rötöksissä näyttää avoimelta ja tasapuoliselta, sillä  yleisöpalstoilla kansakin pääsee purkamaan tuntojaan. Usein kansasta kumpuavat kirjoitukset ovat monipuolisempia, luovempia, informatiivisempia sekä inhimillisempiä kuin ns. toimittajien tai tilattujen kolumnistien ulostulot.

Kannanotto Kalevan yleisönosastolta kertoo tunnoista, kun tuomioistuin näpäyttää eliittiä toistuvasta naisen pahoinpitelystä.


 Valtamedian ja valtaeliitin yhteistyön seurauksena elämme tiedotuksellista pysähtyneisyyden tai pikemminkin peruutuksen aikaa. Tämän seurauksena meillä keikkuu vallassa sellaista väkeä, joka ei missään muualla pääsisi saati pysyisi vastaavaan asemaan. Esim. yhtenä Suomen ulkopoliittisena lähettinä heiluu tyyppi, joka muistetaan ja on ollut naurun kohteena aina Uutta-Seelantia ja Japania myöden, naapurissa hänestä käytetään nimitystä törkyvaari.

Missä muualla voisi vallassa keikkua ihminen, jonka sisään on rakennettu seksuaalinen valuvika, joka hallitsee ja ohjaa voimakkaasti hänen arkeaan. Rikokset sovitetaan, mutta luonnostaan tullutta vinksahtaneisuutta ei soviteta sakoilla tai vankeudella vai voiko esim. tuomion kärsinyt pedofiili palata seurakunnan lapsityöhön, urheiluseuraan tai lastentarhanopettajaksi ja voiko kleptomaani ryhtyä myymäläetsiväksi? -Ei voi ja samat rajoitteet pätevät ihmisten muihinkin sisällä oleviin valuvikoihin.

Linkki kertoo kansanedustaja-aineksesta: Pedofiili, murhaaja jne.

Objektiivinen tarkastelu osoittaa Ylen suhtautumisen Odin-miehiin yksipuoliseksi ja tuloshakuiseksi mollaukseksi. Viidelläsadallamiljoonalla eurolla operoiva Yle tuomitsee myös Odin-miesten yhteydet MV-lehteen. Juuri tämä paljastaa valtamedian suurimman pelon kohteen: vaihtoehtoisen median. Odin on Ylelle vain pikkupiru, mutta MV-lehti edustaa Ylelle suurinta vihollista, tuhansien yleläisten mukavien työpaikkojen uhkaajaa, saatanallista vaihtoehtomediaa ja sen pääperkelettä. Yleläisille kyse on vain ja ainoastaan omista leppoisista työpaikoista eikä mistään lainvelvoittamasta ylevästä julkisesta palvelusta tai tiedonvälittämisestä.

Kuten juuri kirjan julkaisseen ent. ministerin käytös ja puheet osoittavat, ei nuoruuden hairahdukset tee eikä saa tehdä kenestäkään läpi elän -kelvotonta. Kun Suomessa rikos on kärsitty, pitäisi sen jälkeen pöydän olla puhdas niin ministereille kuin vartijoille. Median tehtävä on tiedottaa asioista tasapuolisesti asian kaikki kantit paljastaen, Jos media ei tähän kykene, se ei enää ansaitse eikä säilytä valta-asemaansa paitsi myötäilemällä ja tukemalla valtaeliittiä. Kun tähän on ajauduttu kaataa netti valtamedian.

Mitä näihin Odin-miehiin tulee, en henkilökohtaisesti  halua heitä kaduille, haluan kaduille poliisin. Kun poliiseja ei ole, toivotan Odin-miehet tervetulleeksi täyttämään poliisin jättämän tyhjiön. Uskon Odin miesten ajattelevan samoin ja Ylen ymmärtävän viimeinkin Odin-miesten olevan seuraus ongelmasta eikä itse ongelma.




perjantai 18. maaliskuuta 2016

Islamilaisnaiselle taattava klosettioikeudet burkaa käyttäeessä

Vihreiden maaginen luovuus ja tärkeisiin asioihin puuttuminen ovat Suomessa aivan omaa luokkaansa. Jälleen siltä suunnalta tulee merkittävä avaus ja yhteiskuntaa kalvava suuri ongelma, jonka vain Vihreät voivat oivaltaa sekä tuoda esiin. Tamperelainen Roosa Meriläinen esittää miehille ja naisille yhteisiä klosetteja!

Idea on hyvä tasa-arvon kannalta. Urinaalin osalta osalta tasa-arvo ei toteudu ilman virtsaamisen täsmäkoulutusta. Siksi tytöt on jo peruskoulussa opetettava täsmäkoulutuksella virtsaamaan seisaallaan. Jotteivät vanhemman ikäluokan naaraspersoonat jää tasa-arvossa paitsioon, on kansalaisopistoissa aloitettava, peruskoulun käyneille naisille, seisaalta virtsaamisen täsmäkurssit. Kun täsmävirtsaamiseen paneudutaan ministeriössä sekä alan opettajia ryhdytään kouluttamaan ja he ryhtyvät opastamaan naisia miehekkään virtsaamisen saloihin ja käytäntöihin, on samalla synnytetty tuhansia uusia työpaikkoja eli tehty merkittävä kilpailukykyloikka.

Jottei Vihreän vaikuttajan esille nostama äärimmäisen tärkeä virtsaesitys aiheuta uskonnollista diskriminointia, on välittömästi aloitettava neuvottelut imaamien kanssa. Neuvottelun päämääränä on varustaa burkat virtsausaukoilla. Mikäli asiaan ei puututa ajoissa, saattaa käydä kuten uimahalleissa eli läpimärät burkat lätisevät käytävillä. Tietenkin yleisiin klosetteihin järjestetään aikataulut, jolloin burkan käyttäjät ja burkavapaat virtsaajat eivät aiheuta toisilleen haittaa, mutta tämä estää monikulttuuriset virtsakotvaset urinaalin äärellä.

Tasa-arvoisessa klosettiuudistuksessa on myös huomioitava maksimaalisesti sukupuolivähemmistöt ja kohdeltava heitä mahdollisimman tasa-arvoisesti. Erään sortin sukupuolenvaihdosoperaatioiden seurauksen sairaalan roskiksiin sinkoilee krossitolkulla toimivia ja vähän käytettyjä vitsaputken pätkiä. Nämä täytyisi saada kierrätykseen. Oikein asennettuina mahdollistaisivat lukuisille naiselle unelman täyttymisen: Saisi seisoa miesrivistössä, pitää omaa virtsaputkea kädessä ja vahvalla paineella värisyttää urinaalin peltiseinää!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Arkkipiisa rakastaa kauimmaistaan ei lähimmäistään

Jeesus tokaisi kuulijoille: Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi! Tämä hyvin yksinkertainen ja selkeä Raamatun opetus lähimmäisen positiivisesta noteeraamisesta on unohtunut arkkipiispaltamme. Hän ja sen seurauksena kirkkomme on kääntänyt selkänsä tavalliselle suomalaiselle, joka kirkon hylkäämänä painaa arkihuolineen elämäänsä eteenpäin. Arkkipiispa on valmis jopa käyttämään läheisten maksamia veroja läheisten sijaan kauimmaisten työllistämiseen. Tätähän käytännössä tarkoitta seurakuntien kesätyöpaikkojen lupaamineen ensisijaisesti maahanmuuttajille.

Useat pöyristyneet maallikot aprikoivat arkkipiispamme käytöstä ja ajatusmaailmaa. Arkkipiispa haluaa näyttää julkisuudessa hyvältä, olla reteesti rohkea niissä asioissa, joissa saa taatusti kiillotettua omaa ulkokuortaan ja pääsee valtamedian suitsutuksen kohteeksi. Raamattua mukaillen, lukenut ja oppinut, arkkipiispamme vaikuttaa ns. ulkokullatulta fariseukselta. Tähän Matteus tarjoaa Pyhässä kirjassa oivan letkautuksen: Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!

Taannoin arkkipiispa tarjosi pakolaisille asunnoksi kirkkojen kryptoja. Jokainen voi kuvitella kahta asiaa: Ensinnäkin sitä, kuinka hyvin kotoutus onnistuu ikkunattomissa kellareissa; eihän sadan raavaan äijän ei tarvitse montaa viikkoa majailla kalseissa pimeissä tiloissa, kun naamat alkavat ärsyttämään, vitsit väljähtyvät sekä hormonit hyrräävät ja vaikeudet vieraassa kulttuurissa puhkeavat kukkimaan. Toiseksi jokainen voi pohtia kuinka syvällisen ajattelun ja pohdinnan tulos on näytellä hyvää eli ulkokullattua asuttamalla ihmisiä kellareihin - oloihin, joissa koiraakaan ei saa pitää. Tähänkin Matteus tarjoaa tanakan lausahduksen: Samoin tekin näytätte ulkoa ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.

Arkkipiispa on auliisti jakamassa toisten kustantamia tiloja ja toisten maksamia kirkollisveroja. Sen sijaan omastaan arkkipiispa ei ole valmis luopumaan. Hän punoo juoniaan isossa virka-asunnossa ja nauttii mellevää lähes 100 000€ vuosipalkkaa. Miten Raamatussa käsketään jeesaamaan vähempiosaisia? - Näinhän Iso kirja opastaa: Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen hänelle, kellä ei ole yhtään.

Arkkipiispan toimet  ja tokaisut herättävät mieleen Raamatun varallisuuteen liittyvän varoituksen: Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Otetaan vielä muutama lausahdus myös Raamatun ulkopuolelta. Puolalainen Stanislaw Jerzy Lec tokaisi sopivasti: Helvetin portaat on päällystetty pappienpääkalloilla. Mutta ei huolta tai mitään negatiivista helvettiin piruksi joutuville, sillä samainen puolalainen aforisti totesi: Piru on helvetissä positiivinen hahmo!

Helpompi kamelin on päästä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä taivaaseen. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf

Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille, jolla ei ole yhtään. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf
Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille, jolla ei ole yhtään. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf
Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille, jolla ei ole yhtään. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf
Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille, jolla ei ole yhtään. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf
Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille, jolla ei ole yhtään. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf
Jos sinulla on kaksi ihokasta, anna toinen sille, jolla ei ole yhtään. - See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/mita-vanhurskaus-on#sthash.pS3rQqkX.dpuf

tiistai 15. maaliskuuta 2016

PS:n ainoa tarkoitus: Turvata Soinin eläkepäivät?

Ensimmäisen jytkyn merkittävimpänä seurauksena voidaan pitää sitä, että Perussuomalaiset ovat saaneet siitä asti kuukausittain noin noin 500 000 euroa viestintä- ja puoluetukea. Jytkyn vaurastuttama puolue osti 2012 Helsingistä arvokiinteistön 1.7 miljoonalla eurolla. Tuolloin kiinteistöön tehtiin miljoonan euron remontti. Niin kiinteistökaupasta kuin remontista nousi 2012 melkoinen äläkkä, joka kuitenkin laantui varsin pian.

Timo Soini kritisoi aikoinaan rajusti vanhojen puolueiden lähellä olevia säätiötä ja niihin liittyvää kikkailua. 2012 Perussuomalaisten tukisäätiö sai puolueelta 1,7 miljoonan euron lainan. Tällä summalla säätiö osti puolueelle toimiston ja puolue maksaa siitä säätiölle vuokraa, jos näin on, niin eikö tämä ole juuri samankaltaista säätiökikkailua, mitä Soinin arvostelemat vanhat puolueet harrastavat?

Oikeastaan Persut menevät säätiönsä kanssa paljon pidemmälle kuin vanhat puolueet vai mitä mieltä olette tästä, ote Perussuomalaisten tukisäätiön hallituksen pöytäkirjasta 14.10.2011 12§: ”Keskusteltiin säätiön tulevaisuudesta ja talousarviosta. Todettiin, että puolueessa on tehty päätös nettojäsenmaksutulojen siirtämisestä säätiölle ... .”  Voi perustellusti kysyä: Onko puolue tukisäätiötä varten vai tukisäätiö puoluetta varten?

Kaikki tietänevät säätiöiden täydentävän itsenäisesti hallintohenkilöitään. Kun havaitsee Timo Soinin istuvan luottomiehineen Persussuomalaisten tukisäätiössä, ei sinne ulkopuolisia tai opposition jäseniä ujuteta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset henkilöt istuvat säätiössä ja hallitsevat sen vakaasti paisuvaa omaisuutta, vaikka heidät heitettäisiin puolueesta pihalle. Samoin samat tyypit hallitsevat säätiön suurta omaisuutta, jos/kun puolue kutistuu alta takiaiskaliberiseksi.

Itse ihmettelin Soinin vähät puolueohjelmasta tai äänestäjille annetuista lupauksista -asennetta jo 2011. Tuolloin tapahtui seuraavaa: Ilmoittamatta Persujen ryhmälle, yksi sen jäsen tyrkytti valtuustonkokouksessa omaa valtuustonpuheenjohtajapaikkaansa Kokoomukselle. Luonnollisesti kyseinen, historiallisen tempauksen tehnyt ja ryhmäkokouksia karttanut, tyyppi erotettiin ryhmästä. Vastaava temppu olisi aiheuttanut potkut mistä tahansa muusta puolueesta, mutta Soinin mahtikäskyllä po. puheenjohtajapaikan tarjoaja sai jatkaa paikallisosaston puheenjohtajana. Nyt Soini ja hänen lähipiirinsä jatkanee samaa touhua korkeammalla tasolla. Onko NATO myötäilyn vastikkeeksi saatu kenties huvila Havaijilta, jossa säätiön varoja on mukava huuhtoa pötsin täytteeksi?


sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Alik. Soini ampuu omia!

Soinin tähden laskun seuraaminen vetää murheelliseksi. Mies luulee vieläkin olevansa jytkyn arvoinen ja jytkyn äänestäneiden suosikki. Ylimieliseen tapaansa hän jakaa julkisuuteen letkautuksia, jotka eivät tunnu enää vitsiltä, vaan ärsyttävät ja herättävät vihaa useisiin Persujen vaalivalheita uskoneisiin ja sen vuoksi Persuja äänestäneisiin. Ainoa millä Soini ja hänen nöyrät nuoleskelijansa voisivat pelastaa jotain, olisi tyylin muutos ja hallituksesta lähtö, mutta nöyrät ensimmäisen sekä toisen kauden ja luojan kiitosviimeistä kauttaan istuvat kansanedustajat haluavat keikkua itsekkäästi eduskunnassa ja ministereinä.

Kun katsoo niitä sankkoja ihmismassoja, jotka vyöryvät viikoittain osoittamaan tyytymättömyyttään hallituksen politiikkaan, ihmetyttää miksei näitä noteerata mitenkään. Selkeästi yli puolet kansasta haluaa hallituksen eroavan; eroa haluaviin kuulunee mm. yli puolet Persuja äänestäneistä. Tätä taustaa vasten ihmetyttää Soinin itserakkaudesta kumpuava pohjaton öykkärimäisyys. Itserakkauden sijaan hänen luulisi nöyrtyvän ja noudattavan normaalin ihmisen itsesuojeluviettiä.

Puheessaan Soini sanoi olevansa alikersantti, joka odottaa joukoiltaan jotain muuta kuin rintamakarkuruutta. Kaikkien pitäisi seisoa soinilaisen politiikan takana, kun tätä politiikkaa vertaa perussuomalaisten antamiin vaalilupauksiin, voi todeta alikersantti Soinin kääntäneet aseet omia vastaan. Onko siis ihme, että Persujen rivit rakoilevat, jäljelle jäävät enää itsekkäät pyrkyrit tai sokeat Soinin nuoleskelijat, jotka hyväksyvät omalta puolueelta juuri sen, mistä Persut syyttivät muita puolueita eli valehtelun.

Perussuomalaisilla on hallussaan mm. ulkoministerin ja puolustusministerin salkut. Maamme rajojen läpi on vaeltanut kymmeniätuhansia vierasmaalaisia, joiden kaikkien taustoista emme tiedä mitään; maamme ilmatila, meret ja maa-ala on annettu vieraiden asevoimien käyttöön; ulko- ja puolustuspolitiikkamme on tuhonnut Venäjä suhteemme ja olemme menettäneet kymmeniätuhansia työpaikkoja; korotetuilla puolustusmäärärahoilla ja puolustuspolitiikalla olemme heikentäneet dramaattisesti Suomen turvallisuutta ja romuttaneet maamme aseman kansainvälisenä kriisiosapuolten sillanrakentajana; opetusta on ajettu alas; maan sisäinen turvallisuus on romuttumassa; rahaa on virrannut Kreikkaan ja virtaa veroparatiiseihin, kun tähän vielä lisätään työväestön uhkaaminen pakkolailla, voi perustellusti kysyä työväenpuolueeksi Persuja vaaleissa  tituleeranneelta Soinilta: NÄITÄKÖ LUPASITTE VAALIEN ALLA SUOMEN KANSALLE?

Soinin puhe osoittaa hänen vieraantuneen kansasta lopullisesti. Soini ei näe tai välitä puolueensa hyväksymillä,vaalilupausten vastaisilla päätöksillä, aiheuttavansa sitten 1918 historiamme suurinta epävarmuutta, hätää sekä niistä seuraavaa kansan kahtiajakoa. Soinin pitäisi ymmärtää, että työttömyys, ulko- ja puolustuspolitiikasta kasvava kansalaisten turvattomuus ja opetuksenleikkausten vaikutukset tulevaisuuteen vaikuttavat kaikkien normaalia elämää elävien suomalaisten arkeen. Alikersantti Soinin pitäisi kuunnella kansaa ja toimia sen toiveiden sekä antamiensa vaalilupausten mukaan - Persutkin ovat ensisijaisesti vastuussa äänestäjille eikä hallituskumppaneille. Alikersantti Soinin kannattaisi makaabereita  sotavertauksia suoltaessaan ja yhteisrintamaa vaatiessaan muistaa: JOS LUOTI EI TULE EDESTÄPÄIN, SE TULEE TAKAAPÄIN - TÄMÄ ON LUOPION PALKKA!

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Laman todellinen syy: PÄÄKAUPUNKISEUTU

Mistä Suomen ruoka tulee? Mistä Suomen vientitulot suurimmalta osin kertyvät? Näihin kysymyksiin voidaan antaa yksi negatiivinen vastaus: EI AINAKAAN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA! Tästä huolimatta muun Suomen ongelmana ovat terveydenhuollon järjestäminen, koulut, vanhusten asiallinen kohtelu jne. . Pääkaupungin ongelmat ovat: Täytyy saada Guggenheim, täytyy saada Tanssitalo, täytyy saada tunneli Tallinnaan jne..

Suomi on kuin ongelmiinsa hukkunut byrokraattinen Neuvostoliitto, jossa kaikki langat ja kaikki kansan tuottamat tulot menivät Moskovaan ja Kremliin. Siellä ökykommunistit kuorivat tuloista kerman ja lähettivät roposia sinne, missä tuottava työ tehtiin. Suomessa tilanne on aivan sama, mitään tekemätön eliitti kuorii kermat päältä ja kehäkolmosen ulkopuolinen kansa kiristää vyötä ja yrittää tehdä niskalimassa töitä, jotta pääkaupunkiseudun sisällä riittää luksusta.

Otetaan esiin esim.  Kehärata kustannusarvio oli 594 miljoonaa euroa ja toteutuma on 773,8 miljoonaa euroa. Kyseessä on Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n yhteishanke eli rahoitus tulee pääasiassa muualta Suomesta. Länsimetron piti alun alkaen maksaa reilut 700 miljonaan euroa ja hinta kipuaa yli miljardin euroon. Musiikkitalo kustannukset pompsahtivat 140 miljoonasta eurosta lähes 170 miljoonaan euroon. Tätä satojenmiljoonien eurojen listaa voidaan jatkaa Oopperatalolla, Kiasmalla ja tietenkin Guggenheimilla.

En missään tapauksessa vastusta kulttuuria, mutta asiat täytyy saattaa tärkeysjärjestykseen. Jos lapsiperheen isä jää työttömäksi ja ruoka uhkaa loppua, ei hän osta perheen vähillä rahoilla ja velalla itselleen selloa ja  ala soitella nälkäisille lapsilleen Johann Pachelbeliä ja sano: Unohtakaa nälkänne ja kuunnelkaa kuinka haikeaa ja kaunista tämä on. Kaikki selloon pistetyt rahat ja soittoon käytetty aika ovat todellisuudessa pois perustarpeista ja ajasta, jolla asiat saataisiin kuntoon.

Kun Suomessa neuvostotyyliin rahat virtaavat omaan Moskovaamme ja ovat pois niiden paikkakuntien kehittämisestä, missä tämän tuottava työ eli vientituloja sekä sitä tukeva työ tehdään.
Pääasiassa pääkaupungissa majaileva valtamedia markkinoi ongelman olevan pääkaupunkiseudun asuntopula, mutta todellinen ja korjattava ongelma on se, miksi ihmiset joutuvat lähtemään kotiseuduiltaan.

On ihan tutkittu juttu, että suurin osa suomalaisista haluaa asua kotiseudullaan eikä muuttaa pääkaupunkiseudun kalliisiin ja epäinhimillisiä sosiaalisia ongelmia täynnä oleviin slummeihin.  Sen sijaan, että satsaamme pääkaupunkiseudun tiestön ja viihdepuitteiden sekä asuntojen rakentamiseen, meidän olisi satsattava yhteiskunnan kehittymiseen siellä, missä ihmiset jo asuvat ja haluavat asua jatkossakin. Onhan halvempaa ja inhimillisempää siirtää ns. tuottamattomiakin työpaikkoja, opiskelupaikkoja jne. sinne missä ihmiset jo asuvat kuin rakentaa sinne, missä maa ja rakentaminen on kallista.

Suomessa tarvitaan ensinnäkin sellainen uudistus, ettei vientiyrityksiltä, niiden työntekijöiltä ja näille välttämättömien tukiammattikuntien ulosmitattuja verotuloja käytetä mitään konkreettista tuottamattoman pääkaupunkiseudun haihatteluihin. Itseasiassa Suomen suurimmat, yhteiskuntaa loisivat pummit, löytyvät pääkaupunkiseudun ökyvirkamiehistä ja ns. omistajista. Ensinnäkin he tienaavat palkkansa toisten tekemällä työllä ja toiseksi pääasiassa juuri heille rakennetaan kansalta kerätyillä verorahoilla satojenmiljoonien Oopperatalot, Musiikkitalot jne..

Kuvitelkaapa, mikä olisi Suomen taloudellinen tilanne, jos pääkaupunkiseudun puuteriahterien hyysäämiseen, haihatteluihin ja viihtymisen uponneet kymmenet miljardit eurot olisivat jäänet vientiyritysten investointeihin ja vientiyritysten työntekijöiden tuloihin lisäämään maan sisäitä ostovoimaa ja verotuloja? -Jos Suomeen halutaan jonkinmoinen tuottavuusloikka, niin pääkaupunkiseudun turhuuksiin uppoaviin miljardeihin meidän on kyettävä puuttumaan.

Onkin vähintään kummallista, miksei näin tehdä jo nyt, sillä kansaedustajista vain 57 tulee pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Luulisi 143 kansanedustajan pystyvän kääntämään Suomen kehityksen niin, että voisimme puhua ostovoiman alasajon sijaan todellisesta tuottavuusloikasta. Vai ovatko nämä 143 kansaedustajaa vain pääkaupunkilaisten kollegoidensa nöyriä myötäilijöitä ja kiltisti hyväpalkkaista eläkevirkaa odottavia äänestäjiensä tietoisia unohtajia?

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Miljoonien suomalaisten pienet palkat pienenevät - Ukissa johtajille palkankorotus?

Uudenkaupungin talous saatiin viimeinkin plussalle. Tästä kiitos kamreerittarelle, joka osasi ennakkoon budjetoida tulot reilusti alakanttiin. Kiitos kuuluu myös Harto Forssille, jonka esityksestä yksi neljänmiljoonan euron aiesopimus seurauksineen jäi vetämättä kaupungin tilinpäätöksen miinukselle. Porvareille kiitos siitä, että, kaupungin piikkiin suunnitellut, älyttömät vuokratalohankkeet torpedoitiin.

Kun kerrankin, ilman mitään kikkailua, kaupungin talous näyttää hyvältä, kuuluu kylillä kummia. Samalla kun miljoonien suomalaisten palkkoja ollaan alentamassa, on Uudenkaupungin johdossa suunta täysin päinvastainen. Kuulemma  maanantaina kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen viranhaltijapäätöksen, jolla on nostettu kaupungin johtohenkilön/johtohenkilöiden palkkoja. Kamreerittarelle voisi antaa hyvästä valmistelusta palkankorotuksen, mutta sosiaalijohtaja ja tekninen johtaja ovat työskennelleet sen verran vähän aikaa, että odottakoot vielä; muilta ei käsittääkseni löydy potentiaalia... .

Mielestäni ekstrapalkkaa ei pitäisi maksaa normaalista työstä eikä varsinkaan kehnosti suoritetusta puuhastelusta. Palkanlisien ja korotusten pitäisi kannustaa venymiseen ja normaalin työpanoksen ylittämiseen - se on rahoittajan eli kaupunkilaisen etu. Muistelkaapa myös entisen kaupunginjohtajan viimeisten työpäivien tekosia: Hän nosti tuolloin viranhaltijapäätöksellä johtohenkilöiden palkkoja. Tästä seurasi paljon murinaa ja murisijoina oli moni nykyisen kaupunginhallituksen jäsen.

Kun Suomessa hallitus puhuu palkkamaltista ja kilpailukykyloikasta, joka käytännössä kuristaa miljoonien pientuloisten elintasoa, on vähintäänkin arveluttavaa, jos samalla Uudenkaupungin hyvätuloisen johtajiston palkkoja korotetaan. Korotus on epälooginen myös siksi, että pääsääntöisesti kaupunkimme valmistelu on jo vuosikaudet aiheuttanut uusikaupunkilaisille surua ja murhetta eikä hämmästyttäviä infra- tai palveluelämyksiä tai verojen tai taksojen alennuksia koettu.

Toivottavasti Harto ja porvarit tunkevat tämän viranhaltijapäätöksen ja etenkin sen tekijän syvälle syrjään. Ihmetyttää mistä moinen johtajiston palkankorotus voisia johtua: Silkasta ahneudesta vai kenties sitkeästä tuulimyllyvalmistelusta, hitaasta kaavoittamisesta; koulujen viemisestä koululaisilta ja sen seurauksena kaupungin muuttotappion kiihdyttämisestä vai ainoastaan puskutraktoria kaipaavan kälyisen koulunrähjän miljoonaremontti suunnitelmista? Jos kaiken takana on taas hän, ketä epäilen, alan harkita uskottavan porukan etsimistä... - ON LOPULLISEN RATKAISUN AIKA!

Valtaeliitin ja valtamedian liitto: demokratian tuho!

On selvää, että Putin kavereineen hallitsee Venäjän tiedotusvälineitä. Suomessa on aivan sama tilanne - valtaeliitti hallitsee valtamediaa. Suomen valtamedian on pakko myötäillä valtaeliittiä. Ensinnäkin yksityinen, mediamurroksessa netin uusien tuulien jalkoihin jäänyt, perinteinen media ei tule enää toimeen omillaan. Sen sijaan, että se uudistuisi, satsaisi laatuun ja omin toimin tekisi itsestään kilpailukykyisen, yksityinen media on koura ojossa valtaeliitin suuntaan - yksityinen valtamedia haluaa poliittisen eliitin takaavan sille erityisaseman ja kansan rahaa, jotta se ei jäisi uuden nousevan median jalkoihin.

Tehostaakseen epätoivoista kerjuutaan, yksityinen valtamedia nuoleskelee valtaeliittiä. Nyt jopa aikoinaan tiedotuspannassa olleet Persut saavat mediatilaa. Samalla, kun Soinin on menettänyt äänestäjiensä luottamuksen, on hänestä tullut haluttu haastateltava ja hovikelpoinen perinteiselle medialle. Sama koskee kaikkia perussuomalaisia soinihenkisiä, he saavat palstatilaa ja pääsevät mediassa esiin.

Ylenkin käyttäytyminen on myötäilevää hallituksen suuntaan. Tämä on itsestään selvää, sillä kansan keskuudessa äänenpainot ja vaatimukset leikkauksista kohdistuvat päivä päivältä voimakkaammin Yle-veroon. Kun hallitus ja sen takana oleva eduskunnan enemmistö päättää Yle-verosta, on täysin loogista, että Yle tekee kaikkensa miellyttääkseen hallituspuolueita - Ylen herroilla ja toimittajilla on pelissä omat työpaikat, joilla rahoittaa syömiset, juomiset ja asunnot. Yle ja valtaeliitti käyvät kauppa ja viisimiljoonaa suomalaista saa sen seurauksena tietää, mitä eliitti haluaa heille kertoa.

Myös Ylen toiminnassa Persut ovat saavuttaneet hovikelpoisuuden. Ennen julkisuuspannassa olleen puolueen edustajat pääsevät jopa hallitsemaan parhaaseen katseluaikaan lähettäviä ns. asiaohjelmia. Kyseinen toiminta on  yleläisten selviytymistaistelua ja sen ohessa tulee uhratuksi Ylen vapaan tiedottamisen periteet. Muutaman tuhannen työpaikan vuoksi miljoonat ihmiset saavat pakkorahoittamastaan tiedotusvälineestä maailmankuvan, joka palvelee pientä valtaeliittiä.

Demokratian perustana on aina tieto, sillä ilman tietoa kansa ei tiedä miten äänestää. Väärää tietoa jakamalla ja eliitille ikävistä asioista vaikenemalla valtamedia saa vallassa olijat pysymään vallassa. Näin toimii valtamedian ja valtaeliitin välinen liitto. Edes Natsi-Saksassa tai Neuvostoliitossa median jeesustelu ja manipulointi ei ollut yhtä härskiä kuin Suomessa vuonna 2016. 

Parhaillaan Suomessa valmistellaan NATO-selvitystä, josta jonkin kummaan syyn takia vaietaan. Samalla  Suomea ujutetaan yhä voimakkaammin sotilasliiton vasallivaltion asemaan. Vuonna 2016 Suomessa ramppaa, ensimmäisen kerran sodan jälkeen, vierasmaalaisia sotilaita. Tästä valtamedian tulisi kirjoittaa ja jakaa tietoa eikä tyrmätä kysymyksiä ja keskustelua toteamalla lakonisesti: EI MITÄÄN UUTTA ITÄRINTAMALLA!

Kaikki tämä NATO:on hivuttautuminen tapahtuu kansan enemmistön vastaisesti. Jos tätä joku kehtaa väittää demokraattiseksi asioiden valmisteluksi tai demokratian toteutumiseksi, ei kyseinen väittäjä tiedä mitä sana demokratia tarkoittaa. Valtamedia on omalla yksipuolisella uutisoinnilla ja ns. vastamedian mollaamisella menettänyt monopoliasemansa.Nyt keväällä jos koska valtamedia petaa ns. vastamedialle mahdollisuutta valtamedian hallitsevan asian lopulliselle murtamiselle. Jos Suomi oli joskus rähmällään Neuvostoliiton suuntaan, ei se ollut kuitenkaan rähmällään niin paljon, että puna-armeija olisi täällä harjoitellut liittolaistensa kanssa omalla kalustollaan maalla, merellä tai ilmassa!

torstai 10. maaliskuuta 2016

USA jymäytti asekaupoissa Suomea

Suomen asehankintoja ei voi pitää universumin onnistuneimpina eikä liene pienintäkään epäilystä, että Suomen ostaessa aseita voittaja on poikkeuksetta ollut asekauppias. Muistanette Suomeen ostetun aikoinaan DDR:n armeijan entisiä T-72 panssarivaunuja. Kyseiset panssarit olivat ruostuneita romuja, joten kaupassa Suomea vietiin kuin metrin mittaa. Yhtenä suomalaisten vedätyksen helmenä voidaan pitää 100 000 kiinalaista rynnäkkökivääriä, jotka Suomi osti edullisesti. Aseet ovat yhä käyttämättöminä, koska niiden koulutuskestävyys on heikko ts. aseiden valmistusmateriaali on huonoa.

Helsingin ilmapuolustuksen venäläiset BUK ohjukset korvattiin 350 miljoonaan euroa maksaneilla norjalais-amerikkalaisilla Nato-yhteensopivalla Nasams 2:lla. BUK-ohjusten päivitys olisi eräiden tietojen mukaan maksanut 175 miljoonaa euroa, mutta sitä tai uudempaa BUK- ilmapuolustusvaihtoehtoa ei edes tiettävästi harkittu Suomessa. Karmealla ja karulla tavalla Ukrainassa BUK ohjus osoitti kykynsä pudottamalla malesialaiskoneen korkeudelta, jossa Nasam ohjukset eivät edes koeolosuhteissa ole toimineet.

Nato-yhteensopivalla Nasams perustuu amerikkalaiseen AIM-120 AMRAAM -ohjukseen. Sitä kehitettäessä suurena ongelmana oli tutkan laitteistojen tuottama hukkalämpö. Osittain ongelma ratkaistiin kehittämällä ohjuksen maatestausmenetelmät nopeiksi lämmönmuodostuksen eliminoimiseksi. Tutkan käyttöaika on edelleen rajattu noin 60 sekuntiin ennen lähetinosan palamista. USA:ssa SL-AMRAAM -ohjelma on peruttu eli julkinen ohjusprojektin julkinen rahoitus on päätetty lopettaa.
Linkkejä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000719693.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/NASAMS
https://fi.wikipedia.org/wiki/AIM-120_AMRAAM
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/657728/Tehokkain+ilmatorjuntaohjus++ei+kelvannut+Suomelle

Väkisinkin herää kysymys, myytiinkö Suomeen susi, jota ei voi päivittää ja tehtiinkö maastamme epäonnistuneen ohjusprojektin maksaja. Sopii myös pohtia oliko koko ilmapuolustusohjushankinta täysin turha, sillä esim. Pietarin alueelle sijoitetut venäläiset Iskander-ohjukset ovat niin nopeita, ettei Suomella ole kykyä tuhota niitä laukaisun jälkeen. Eräs ohjuskaupan peruste oli Norjan armeijan ajoneuvohankinnat, joista lupailtiin kauppoja Patrialle. Kaikkiaan Patria on toimittanut maailmalle 1 301 AMV-maastoajoneuvoa, mutta Norjaan niitä ei matkannut.
Linkki:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patria_AMV

Suomen historian suurimmat asekaupat tehtiin yhdysvaltojen kanssa Hornet hävittäjistä. 13 miljardin kaupat tehtiin juuri 90-luvun laman alla ja se valmisteltiin pienessä piirissä, tämän paljastaa kirjassaan (Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä) tuolloinen puolustusministerinä ollut Elisabeth Rehn. Täysimääräiseksi luvatut vastaostot eivät toteutuneet läheskään kokonaisuudessa. Lisäksi Hornettien asejärjestelmien hankinnassa oli mekoista takkuamista. Suomeen tilattu konetyyppi teki ensilentonsa jo 1978. Kun vielä huomioidaan koneiden ongelmat, voidaan niiden hankinnan onnistumista pitää varsin kyseenalaisena.
Linkit:
https://fi.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet
http://yle.fi/uutiset/hornet-onnettomuudet_suomessa_vuodesta_1996_lahtien/5495087
http://yle.fi/uutiset/lento-onnettomuudet_sotilasilmailussa_vuodesta_1970_alkaen/5508388

USA:n sotateknologian kehitys on taantunut Barack Obaman presidenttikaudella. Aseiden kehitysvarat ovat olleet Obaman säästölistalla. Säästöjen nimissä USA:ssa luovuttiin F-22 hävittäjän jatkokehittelystä ja tuotannosta. Saavutettu säästö oli 350 miljoonaa dollaria. Tätä ennen F-22 hävittäjiä oli valmistettu 145 kappaletta ja niihin oli uponnut suunnittelusta alkaen 79 miljardia dollaria.

Vastaavaan aikaan, Putinin valtaan nousun jälkeen, Venäjä on satsannut voimakkaasti oman aseteknologiansa kehittämiseen. Jos USA pisti F-22 hankeen jäihin, Venäjä jatkoi huippumodernin toisen polven panssarivaunun Armata T-14 kehitystä, vaikka duumassa urputettiin sen kalleudesta. Armata maksaa tuplaten verrattuna saksalaiseen Leopard tankkiin. Vaunuja on tarkoitus valmistaa Venäjän armeijalle yli 2 000 kappaletta. Määrän toteutumista epäillään Armatan kalleuden vuoksi. Ensi esiintymisensä Armata teki Punaisella torilla paraatiharjoituksissa 2015. Se päättyi nolosti, kesken harjoitusten levinnyt tankki hinattiin katselijoiden naurun saattelemana huoltoon.

Venäjän vuosien satsaus asekehittelyyn tulee näkymään tulevina vuosina. Niin maan lentokoneet kuin ohjukset uudistuvat ja ovat väkisinkin huippumoderneja. Tämä pitäisi meidän asehankinnoista vastaavien huomioida. Vai onko aseiden laatua ja toimivuutta tärkeämpää se mistä ne ostetaan?
Linkit:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2009-10-05/Yhdysvallat-ampui-F-22n-lopullisesti-alas-3279736.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_F-22_Raptor
https://fi.wikipedia.org/wiki/T-14

Suomen asekaupat tehdään tunteella ja mielikuvilla. Niistä päättävillä poliitikoilla ei ole pienintäkään kykyä arvioida oston mielekkyyttä, soveltuvuutta tai toimivuutta. Aseet ovat julmia ja asekauppa on vielä julmempaa. Jos suomalaiset jo tunnesyistä ja mieltymyksensä mukaan rajaavat aseiden hankintavaihtoehdot yhteen, ei sitä voi pitää kovinkaan älykkäänä kaupanteon valmisteluna. Kaupanteossa on voittajia ja häviäjiä - ei ystäviä eikä vihollisia. Raaka busines sisältää raa'at menetelmät ja hyväuskoista, periaatteellista hölmöä höynäytetään aivan varmasti.

USA:n yksi päätavoite on sitoa Suomi maailman suurimpaan aseiden myyntiklubiin NATO:on. Ja näinkö on päässyt tapahtumaan, kun Suomelle kelpaa vain NATO-sopiva kalusto? Maamme asevalintoja junailevat salassa Nato-vouhottajat yhdessä sanansa syömisellä kansan kannatuksen menettäneet ministereiksi nousseet toisen kauden kansaedustajat. Tuohon ei voi muuta kuin todeta, että Suomen asekauppa on kallista ja kansa maksaa.

Todellinen paradoksi, jolle tulevaisuuden historioitsijat vielä nauravat, syntyy siitä, että Suomen turvallisuutta ei uhkaa mikään muu kuin määrättyjen vouhottajien Suomen turvaksi hankkimat aseet ja niiden myötä Suomi-neidon liiveihin uineet ns. kumppanit. Tuskinpa Paasikivi tai Kekkonen olisivat koskaan toimineet näin hölmösti ja samalla uhranneet Suomen ja Suomalaisten turvallisuutta. Vai onko joku todella sitä mieltä, että SSS-miehet ja Niinistöt lakeijoineen ovat kovempia valtiomiehiä kuin Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto?

  


keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

SOINI KELLOT SOIVAT PERSUILLE!

Kannatuksen laskusta huolimatta perussuomalaiset jatkavat tuhonlinjalla. Kapteeni on Jumala laivassa, Jumala on Jumala taivaassa ja Soini on Jumala Persuissa kuten saatana on herra helvetissä. Käytännössä tämä tarkoittaa pohjoiskorealaistyyppistä meininkiä. Persuaktiivit uskovat Soinin epätoivoisimpiin selityksiin ja pelon vallassa taputtavat yhtenä laumana johtajalleen, vaikka sisällään tuntevat ja tietävät kaiken menevän päin helvettiä ja syvimpiä sopukoita.

Kuten Pohjois-Koreassa niin Persuissakin erilaiset ajatukset, keskustelu ja takaa nousemin on eliminoitu. Koko puolueorganisaatio on vain ja ainoastaan yhtä miestä varten. Persut on huippuosoitus siitä, että valtaan päässeen ei tarvitse vähääkään välittää niistä lupauksista, millä hän valtaan pääsi. Persujen piti olla nimeen omaan vaihtoehto menneen ajan mädällä meinigille, hyvä veli järjestelmille, väkisin vallassa roikkumisille ja poliittisille valheille - KUINKAS ON KÄYNYT?

Persut saivat toisen jytkyn antamillaan lupauksilla. Nyt kannatus on puolittunut ja laskee vauhdilla kohti puolueen peruskannatusta neljää prosenttia. Silti puolueen eliitti väittää, silmät kirkkaina, toimivansa demokraattisesti osana demokraattista päätöksentekoa. Näin ei todellakaan ole ja se oljenkorsi, minkä Persut antoivat suomalaiseen politiikkaan uskonsa menettäneille äänestäjille, on uponnut. Persut ei ollut eikä ole puolue vaan ilmiö tai mahdollisuus joka tuli, oli ja hävisi.

Huoltoasemien baarissa Soini ja Persut ovat yleinen vitsi ja he ketkä eivät vitsaile Persujen tempauksilla, puhisevat kiukusta tai kiehuvat raivosta. Totuuteen perustuvan naljailun vuoksi kaikkein noloimpaan ja ikävimpään asemaan ovat joutuneet perussuomalaiset kuntapolitiikan aktiivit, jotka kohtaavat äänestäjiään päivittäin. Heidän arkensa on pilalla, kun he baareissa ja huoltamoiden baareissa joutuvat Soinin antamien vaalilupausten ja sanansyönnin aiheuttamaan vihan, huutelun, pilkan ja kysymysten ristituleen.

Ikävintä asiassa on se, että Suomen kunnat vilisevät vilpittömiä, asioihin perehtyviä ja kuntalaisten asialla olevia, rehellisiä sekä luotettavia perussuomalaisia valtuutettuja.
Nyt valtakunnan ykkösvalehtelijaksi itsensä nostanut Soini, vippaskonstilla ja valheilla huipulle päässeiden nuoleskelijoiden avulla, tuhoaa sen työn jatkumisen, mitä Persut ovat kunnissa tehneet. Sitä on pidettävä hyvänä asiana, että nykyisistä Persujen kansanedustajista suurin osa jää yhden kauden murheellisiksi matalalentäjiksi ja heidät muistetaan Suomen poliittisen historian suurimpina valehtelijoina. Ikävää sen sijaan on monen perussuomalaisen kuntapoliitikon valitsematta jääminen tulevissa vaaleissa; se on suuri menetys heidän asuinseuduilleen.

Kun 2008 Uudessakaupungissa ja kuntavaaleissa Persut tekivät historiaa ja ensimmäisen jytkynsä eli nousivat suomalaisessa kaupungissa valtuutettujen määrässä ensimmäisen kerran Vasemmistoliittoa suuremmaksi puolueeksi, oli riemu huipussa. Oli ilo olla mukana tehdä historiamme ensimmäistä jytkyä, josta kylläkin suurin ansio kuuluu kirjailija Rake Tähtiselle. Tuolloin saimme kunnolla tuulettaa kaavoihin kangistunutta aiemmin sokeasti hyväksyttyä kaupungin suohon vienyttä virkahenkilövalmistelua.

Nyt kaikki on muuttunut noista päivistä, siksi Persujen pitäisi, muutta kurssia ja palauttaa kansan usko kuntapäättäjiin ja tehdä juopa heidän ja sanansa toistuvasti syöneen puoluekerman välillä. Persujen kuntavaikuttajien on viimeinkin noustava esiin ja otettava keskustelulla puolueessa suitset käsiin. Persut eivät voi jatkaa nykyisellä linjalla kohti takiaispuolueen tasoa ja lopullista tuhoa. Kuntavaalit tulevat äkkiä, joten nyt on kiire toimia. Nykyisille kansanedustajille ja muille nöyristelijöille totean, että turhaa nöyristelette jatkon toivossa: TE KYTTÄÄTTE PERSUJEN PAIKKOJA, JOTKA TULEVAISUUDESSA EIVÄT ENÄÄ OLE PERSUJEN PAIKKOJA!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Helsingin puolustus on turhaa rahan haaskausta!

Viime sodan alussa tai oikeastaan jo ennen sitä nähtiin mielenkiintoisia joskin raakoja innovaatioita Neuvostoliiton suunnalla. Sotaväen johdosta, marsalkoista alkaen, eliminoitiin merkittävä osa ns. turhia, taantumuksellisia sekä epäisänmaallisia upseereita. Tämä antoi tilaa uusille ja ennakkoluulottomille tuulille Puna-armeijan johdossa. Näitä tuulia, kuten historia sittemmin osoitti, voidaan kutsua, kokemattomuuden puhuriksi.

Toinen mielenkiintoinen joskin joskin raaka tapa oli Neuvostoliiton tyyli aloittaa sota. Sota alkoi, jos ei Mainilan laukauksilla, niin valtavalla passiiviväen hyökkäyksellä. Vankiloita ja mielisairaaloita tyhjennettiin, jotta ensirynnäkköjen massoista saatiin massiivisia. Neuvostoliiton hyökkäys yhdisti edellisten lisäksi talonpoikien, entisten pääomapiirien vesat yhdeksi joukoksi, joka sananmukaisesti lähti viimeiseen taistoon. Hyökkäyksessä harvenevia rivejä täydennettiin poliittisilla vastustajilla. Vaikka kaikille ei riittänyt edes torrakkaa, motivaatio taisteluun lähtemiselle oli kova. Jos luoti ei tule edestäpäin, se tulee takaapäin, oli motivoinnin takana piilevä tehokas ajatus.

Luomillaan sotaopeilla Neuvostoliiton, enemmän tai vähemmän demokraattisesti valittu, valtionpäämies Josif Stalin tähtäsi sodan jälkeisiin aikoihin, jälleenrakennuksen ja rauhanajan yhteiskunnan edulliseen liikkeellelähtöön. Kun sota hävitti määrätyt ihmisryhmät, ei yhteiskunnantarvinnut satsata mielisairaaloihin, vankiloihin jne. ja katosipa siinä sivussa ikävä oppositiokin sodan melskeisiin. Isä aurinkoinen ei ole kuitenkaan muuta kuin sotadogmin jalostaja, idean isät löytyvät lännempää.

Britit käyttivät sodissa mielellään siirtomaiden asukkaita. Ensimmäisessä maailmansodassa esim. Gallipolissa nolosti päättyneessä sotaoperaatiossa noin 300 000 menetti henkensä, kaatuneista merkittävä osa laivattiin paikalle Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Brittien ansiosta n. 60 000 kanadalaista, n. 60 000 australialaista, n. 50 000 intialaista jne. kaatui ensimmäisessä maailman sodassa.

Aivan oma murheellinen luku sotahistoriaan kirjattiin Sommessa, jossa britit kärsivät nykyaikaisen sotahistorian suurimmat tappiot: yhdessä päivässä 60 000 kaatunutta tai haavoittunutta. Eivätkä nämä uhrit olleet mitään lordien poikia, vaan tavallisia, sotaan huonosti pikakoulutettuja työläisiä ja siirtolaisia mm. 90 prosenttia rintamalle lähetetyistä newfounlandilaisosastosta menehtyi. Iso-Britannian asennetta rivisotilaisiin kuvaa hyvin se, että Sommessa ei edes haavoittuneiden hoitoon varauduttu kunnolla. Sotilaat nousivat juoksuhaudoista tikkaita pitkin hyökkäämään saksalaisia vastaan. Tikkaiden alapäässä seisoi upseeri ase kädessä varmistaen, että jokainen lähtee taisteluun - periaatteena oli, jos luoti ei tule edestäpäin se tulee takaapäin.

Brittikerma varjeli kaltaisiaan sekä sukulaisiaan sodan kauhuilta ja onhan Suomen puolustusvoimillakin ollut ylipäällikkö, jonka poika on vapautettu asepalveluksesta. Tällaista nepotismia Stalin ei sentään kopioinut lännestä. Hän ei suostunut Saksan esittämään vankien vaihtoon, vaan tokaisi saksalaisten ehdotukselle: En vaihda luutnanttia marsalkkaan - luutnantti oli Stalinin poika ja marsalkka oli Paulus. Niinpä Stalin jr. menehtyi Sachsenhausenin keskitysleirillä 14. huhtikuuta 1943.

Historian tutkiminen opettaa arvioimaan yhteistyökumppaneiden  toimintatyylit ja niiden soveltuvuuden omaan sotilaskulttuuriimme. Taitaa olla mahdotonta sovittaa Brittien, jenkkien tai venäläisten sotatyylejä suomalaiseen sotilaskulttuuriin. Sillä siitä ei yksinkertaisesti ole monikulttuuristamaan suomalaista sotilaskulttuuria. Syy on hyvin yksinkertainen: Meillä koko ikäluokka loppuu muutamassa päivässä, jos rynnitään kuten Normandiassa tai Gallipolissa eli luotetaan siihen, että viholliselta loppuu patruunat ennen kuin meiltä miehet.

Niinikään tuntuisi olevan vastoin suomalaisten moraalia lähettää esim. sairaita ihmisiä sotimaan vain siksi, että heistä päästäisiin lopullisesti eroon. Ja mikäli nykyinen hallitus vielä muutaman vuoden ehtii istuskella, on se hoitanut, hoidon ja lääkkeiden hinnoittelulla kaikkien vähänkin enemmän sairaiden menon tuonen tuville, joten tämän sortin pohdinnalle ei löydy tulostavoitteellisia perusteita, Entäpä muu passiiviväestön hyödyntäminen sotatantereella, enkä nyt tarkoita vammaisia tai vankeja vaan ylipaisuneen hallinnon ja pykäläviidakon avulla härskisti itselleen mammonaa haalivia ammattikuntia.

Lienee silkkaa utopiaa haikailla passiiviväestöstä koottujen juristi- tai dosentti- hallintovirkahenkilökomppanioiden perään, sillä eduskunta vilisee kyseisiä tyyppejä ja he varmistanevat omien tahojensa selviämisen sodasta ilman pienimmänkään paukauksen kuulemista. Toinen kyseisiin passiiviväestön osioihin liittyvä varjopuoli on se, että nehän vaihtaisivat välittömästi puolta ja sotisivat aina sen piikkiin, kuka maksaa eniten.

Unohtakaamme passiväestö ja valitkaamme sen sijaan sotastrategian pohjaksi alueellinen tuottavuus eli käyttäkäämme passiväestön sijaan termiä passiivialue. Ei tarvita suurta tietämystä tai päättelykykyä selvittämään Suomen passiivialueet. Riittää, kun katsomme,  missä Suomen tehdään perustyö  eli se työ, mikä tuottaa ruokaa, vientituloja ja pitää kaksi edellä mainittua sektoria käynnissä.

Suomen karttaa katsellessa havaitsee, että perustyö eli välttämätön työ tehdään siellä, missä metsät viheriöivät, ruoka kasvaa sekä jalostuu, kaivokset tuottavat malmia jne.. Tämän ulkopuolelle jää hallinto, omistaminen, yhteiskunnan pykälillä siivestäminen ja turhat muiden tuloilla viisastelevat ns. teorioihin nojaavat ammattitietäjät. Suomen passiiviväestö, joka ei tuota yhteiskunnalle mitään konkreettista lisäarvoa, on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Jo se saa ihmetyksen heräämään, kun maamme tuottamatonta pääkaupunkiseutua rakennetaan niillä varoilla, jotka vievät kehitysedellytykset hyödyllisten yritysten investoinneilta sekä niiden kotiseutujen kehittymiseltä. Tuottavaa ja välttämätöntä työtä tekeviltä sekä näiden kotiseuduilta kupataan miljardeja euroja  pääkaupunkiseudun tuottamattomiin kerskainvestointeihin: Musiikkitalot, Tanssitalot, Isot pajat, pisara- ja kehäradat, lentokentät jne. jne.. Kuten lähihistoria opettaa, on tämä yhden täysin tuottamattoman kulmakunnan tukeminen vienyt Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja ajanut maamme taloudelliseen rappioon.

Mikäli Suomea on koetellut sota, ei jälleenrakennusta paljoakaan helpota se, jos kaikki hyödyllinen tuotantokapasiteetti ja niitä pyörittävät ihmiset ovat poistuneet ja jäljelle on jäänyt vain valtava hallintokeskus, kaiken menettäneitä omistajia, käytännön asioissa yleishyödyttömiä tumpeloita sekä näiden ajankuluksi suunniteltuja viihderakennelmia.  Olisiko maamme puolustus suunniteltava niin, että passiiviväestön asuinseudun sijasta puolustus suojelisi niitä alueita, jotka mahdollistavat menestyksellisen sodanjälkeisen Suomen jälleenrakentamisen?

Suosittelen aprikointia pääkaupunkiseudun puolustuksen alasajosta jo siksi ettei sinne kukaan ohjuksilla tai lentokoneille hyökkää. Muistamme taannoisen tapauksen, kun yksi jurrinuori pisti kulmakunnan junaliikenteen sekaisin; joten miksi hyökätä kalliilla koneilla tai ohjuksilla, kun pääkaupungin toiminnot voi sekoitta muutamalla oikein suunnatulla metalliputkella ja parilla ämpärillisellä vettä. Jospa siis luovumme pääkaupunkiseudun puolustuksesta kokonaan ja keskitymme maan toimintojen kannalta välttämättömien alueiden: Kainuun, Karjalan, Lapin, Hämeen, Pohjanmaiden, Satakunnan, Kymeen sekä Varsinais-Suomen puolustukseen.







perjantai 4. maaliskuuta 2016

Paasikiven ja Kekkosen perintö on raiskattu

Suomen arvostus maailman silmissä oli korkeimmillaan 1975. Tuolloin pääkaupunkiimme kerääntyivät kymmenet valtakuntienpäämiehet. Kyseessä oli Etyj-kokous ja kokoukseen osallistuivat muun muassa legendaariset: Neuvostoliiton johtaja Leonid Breznev , Yhdysvaltain presidentti Geral Ford, Italian pääministeri Aldo Moro, Ranskan presidentti Valery Gisgard d'Estaing, Ruotsin pääministeri Olof Palme, Länsi Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, Itäsaksan puoluejohtaja Erich Honecker, Jugoslavian presidentti Fosip Broz Tito ja Romanian presidentti Nicolae Ceausescu. Etyj-kokouksen isäntänä toimi oma legendamme presidentti Urho Kekkonen.

Kymmenet valtionpäämiehet allekirjoittivat 1. elokuuta 1975 merkittävän liennytyssopimuksen Helsingin sopimuksen. Nyt väitetään Suomen olleen tuolloin rähmällään Neuvostoliiton suuntaan. Valtionjohtomme kylläkin huomioi tuolloin maamme geopoliittisen sijainnin, mutta Suomen ulkopolitiikka sai ymmärrystä ja tunnustusta maailmalla, muuten maailman merkittävimmät valtionjohtajat eivät olisi koskaan uhranneet aikaansa ja saapuneet Suomeen.

Suomi oli aikoinaan myös rauhanturvaamisen suurvalta. Puolueettoman Suomen lähettämät YK-sotilaat nauttivat kansainvälistä luottamusta ja olivat haluttuja rauhanturvaajia maailman kriisipesäkkeissä. Kun itä ja länsi boikotoivat toistensa järjestämiä olympialaisia, Suomi ei kumartunut eikä pyllistänyt kumpaankaan suuntaan, vaan osallistui idässä ja lännessä olympialaisiin. Samoihin aikoihin Suomi hyväksyttiin uskottavaksi ja luotettavaksi kansainväliseksi kauppakumppaniksi.

Hankalasta geopoliittisesta asemastaan huolimatta Suomi on pitkällä ja sitkeällä työllä kulkenut tien, jolla se saavutti varteenotettavan aseman maailman johtajien silmissä. Riippumatonta Suomea kuunneltiin ja maamme noteerattiin. Voimme puhua Paasikiven-Kekkosen-Koiviston ulkopoliittisesta linjasta, joka saavutti pienelle maalle huomattavan suuren kansainvälisen aseman. Tuo asema luotiin äärettömän vaikeissa olosuhteissa, sillä lähtökohdassa Suomi oli Natsi-Saksan rinnalla sotinut hylkiövaltio.  Valvontakomissio ja sotakorvaukset olivat kantoja kaskessa Suomen kulkiessa kohti arvostettua riippumattoman, liittoutumattoman ja sitoutumattoman valtion asemaa.

Suurvalloista riippumaton Suomi osti mm. aseita idästä ja lännestä, mutta kukaan ei edes kuvitellut että maamme kamaralle, sen enempää NATO:n kuin Neuvoliitokaan rajalle, olisi päästetty naapuriemme vihamieliseksi kokemia joukkoja. Tuolloin maamme johdossa istui ihmisiä, joiden rinnassa sykki sinivalkea sydän, päättäjillä oli suomalainen itsetunto ja usko suomalaisuuteen oli korkealla. Kaiken päätöksenteon tavoitteena oli Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointia.

Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti: Riippumattoman Suomen, rauhanturvaamisen suurvallan sekä idän ja lännen välisen sillanrakentajan asema on raiskattu. Paasikiven-Kekkosen-Koiviston ulkopoliittisesta linjasta ei ole enää mitään muuta jäljellä kuin haikea muisto ja sen myötä kansaa kalva epävarmuus ja pelko. Suomenjohto on tärvännyt asemamme riippumattomana valtiona. Johtajiltamme on puuttunut sinivalkea sydän ja kansallinen itsetunto. Ulkopoliittisen roolimme mitätöimisen lisäksi olemme menettäneet taloudellisen identiteettimme, kaivoksemme, teollisuuden tuotantolaitokset jne. on lyhytjänteisesti myyty ulkomaalaisille ja maamme talous on annettu armottomien kansainvälisten keinottelijoiden armoille.

Ulkopoliittinen perintömme on raiskattu, kansallinen asemamme nonsaleerattu, Kun vielä pohdimme missä ovat Sonerat, Kemirat, Ensot, Veitsiluomot, Nokiat jne. jne., voimme todeta Suomen kansallisomaisuuden ja Suomen kansalaisten omaisuuden kansainvälistetyn eli kaikki em. on myyty ulkomaille, voimme kysyä missä rahat ovat? Yhtiöiden ja yritysten myyntituloilla Suomen luulisi olevan velaton, hyvien palvelujen varakas maa, mutta päin vastoin olemme velkaantunut ja vyötä pitäisi kiristää lisää. Ei kaikkien, ainoastaan tavallisten ihmisten, herrat elostelkoot entistä prameammin ja nauttikoot aikaansaannoksistaan kuten metsäteollisuuden Amerikan seikkailujen miljarditappioista.

Sopii pohtia mikä on maassamme muuttunut Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston päivien. Aikoinaan Paasikivi pisti itsensä peliin Suomen puolesta, löi nyrkkiä pöytään Molotoville ja Stalinille. Kekkonen puolestaan hiihteli ja kalasteli Breznevin kanssa ja kauppa kävi. Päättäjistämme löytyi karsismaa ja uskottavuutta, siksi heidät otettiin maailmalla vakavasti. Vaikka kaikki ei mennyt aina putkeen, päättäjät yrittivät parhaansa. Parhaimmillaan kansakäyminen tuotti koko kansalle töitä ja elintasomme kasvoi kohisten.

Tapahtuiko muutos silloin vai aikaisemmin, kun ministeri ähisi Valkoisentalon vessassa ja lähetti satoja viestejä suomalaiselle stripparille. Kuinka suhtauduttaisiin, jos Obama tai Putin käyttäytyisi samoin tavoin? Mikä on tuollaisen, klosetissa ähisevän, undulaatin näköisen ministerin uskottavuus, onko hän ostettavissa antikvariaatista haetulla vanhalla Hustlerilla? Entäpä toisen ministerin uskottavuus, joka kieli isäntien ahterissa höpöttää hampaat loistaen: Olen etelän mies, olen etelän mies! Miltä tuntuisi, jos Kerry tai Lavrov alkaisivat kesken valtiovierailun hokemaan: Olen Kainuun karju, Olen Kainuun Karju? Eipä kukaan ottaisi enää noita tyyppejä vakavasti.

Aivan oma lukunsa ja nuoleskelijoiden huippu löytyy Venäjä, Venäjä, Venäjä -tyypistä. Yksikään toinen puolueettoman maan ministeri ei hoe missään moista vain isäntiään miellyttäen. Seuraavaksi tulee tämä rupujoukkueen kaulahuiviin päänsä piilottava tapaus. Mitenhän suhtauduttaisiin Ruotsin kuninkaaseen, jos hän pölähtäisi Suomeen ja lyllertäisi TuTon tai Hilparan pipo silmillä? Maamme puolustusministereinä häärii joskus asenteellisia Mikki ja Minni Hiiriä, joilla oli sivaritausta tai heidän joukkojenhallintakokemuksensa rajoittuu Tupperware kutsujen organisoimiseen.

Onko enää mikään ihme, jos valtionmiehet, Viroa lukuun ottamatta, eivät enää parveile Suomessa kuten aikoinaan. Syy tähän on Suomen päättäjien laadun totaalinen romahtaminen. Meillä vailla itsetuntoa elävät ja suomalaisuutta häpeilevät heput ovat päässeet valtaan. Näille tyypeille Suomessa saavutettu asema on ainoastaan tavoiteaskel päästä läntisten isojen poikien pöytään. Siellä he pöytien päässä ovat nauravat oikeiden valtionpäämiesten jutuille ja antava mitä tahansa suomalaisten omaa, jotta saisivat edes hetkesi isätiensä huomion!

Kansainvälisen ahterin nuolemisen ja kansallisen omaisuuden hävittämisen sijaan Suomen on nostettava profiiliaan, uskottavuuttaan sekä pyrittävä saamaan maamme talouselämä ja yritystoiminta maan omaan hallintaa. Tämä tavoite on täysi realistinen, kun muistetaan ne olot, mistä Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto nostivat Suomen valtion uskottavuuden ja elintason kukoistukseen. Ongelma on se, että vallassa olijat täytyy vaihtaa päättäjiin, joilla sykkii rinnassa sinivalkea sydän ja joilla on oma itsetunto kunnossa.

Vallassa olijat keikkuvat vallassa valheita syytävän ja sopivasti totuudesta vaikenevan valtamedian avulla. Onneksi valtamedia on viimeinkin tukehtumassa itse keittämäänsä valheiden soppaan. Se avaa rehellisille suomalaisille tien päättäjiksi. Vasta tämän tapahduttua Suomi nousee siihen kukoistukseen, minkä sen kansa on ansainnut!

torstai 3. maaliskuuta 2016

Ei tarvitse kumartaa itää eikä länttä!

Suomen ulkopolitiikkaan kuuluu aina rähmällään olo johonkin suuntaan. On nuoltu Ruotsia, Saksaa ja Neuvostoliittoa. Nyt suomi on kuin kyy, joka käärmeen kielellään nuolee yhtä aikaa niin Saksaa kuin kuin USA:ta. Oikeastaan Suomi on ollut itsenäinen suvereeni, omien kansalaistensa etua ajava, valtio vain Neuvostoliiton hajoamisen ja EU:n liittymisen välisen ajan, joskin tälläkin välillä loppua kohden haluttiin nuoleskella länttä vain siksi, että haluttiin näyttää ettei Suomi kuulu itään.

Aikoinaan Suomi oli rähmällään Neuvostoliiton suuntaan. Tuolloin takuumiehenä hääri Kekkonen. Vallassa pysyäkseen hän tilaili nootteja itänaapurilta, lähetteli myllykirjeistä soraääniä päästäneille sekä piti valtamedian vallassaan. Härskeimmillään Kekkonen valittiin presidentiksi poikkeuslailla niin, että kansa ei saanut äänestää. Kekkonen lopetti lakkoja eli toimi kuin diktaattori saaden samalla demokraattisesti valittujen kansanedustajien selkeän enemmistön tuen. Koko valtaeliittimme oli rähmällään Neuvostoliittoon.

Kun Neuvostoliitto hajosi, suomalaisten valitsemat kansanedustajat halusivat näyttää, että kuulumme länteen. Päättäjät tekivät täysin älyttömiä päätöksiä esim. ruotsalaisten hävittäjien sijasta Suomi tilasi, ongelmia täynnä olevat, Hornetit. Ruotsi lupasi tuplavastaostot lentokonekaupan yhteydessä. USA:n lupaamat vähäiset vastaostot eivät koskaan toteutuneet eikä lentokoneisiin meinattu saada millään asejärjestelmiä. Suomi oli tuolloin päättäjien mielestä länttä ja se sai maksaa ja se myös maksoi!

Suomi on edelleen siinä, missä se on aina ollut. Emme ole itää emmekä länttä, vaan olemme idän ja lännen välissä. Päättäjien tulisi nähdä sijaintimme mahdollisuutena sekä tehdä yhteistyötä ja kauppaa niin itään kuin länteen. Nyt osa päättäjistämme näkee idän uhkana ja toiset lännen. Hölmöyttämme menemme valitsemaan puolemme eli kun kumarramme toisaalle pyllistämme toisaalla. Kun vielä pyllistämme siihen suuntaan, mistä piiska ylettyy paremmin sivaltamaan kansallista ahteriamme, toimimme äärettömän typerästi.

Tarvitsemme valtion johtoon pellejen sijaan suurmiehiä ja naisia. Emme tarvitse valtakunnan huipulla täysiä pellejä, jotka kulkiessaan maailmalla munaavat koko Suomen. Yksikin kulkee mutasarjan jalkapallojoukkueen huivi kaulassaan ja kertoo olevansa joukkueen fani. Kuvitelkaa miltä näyttäisi ja tuntuisi, jos Cameron pölähtäisi suomeen Ihoden Kirin pipo päässä ja sanoisi olevansa Ihoden Kirin mies. Meistä mies tekisi itsestään pelle, aivan kuten suomalainen kaulahuivimies tekee ....... .

Aikoinaan Ruotsissa vaikutti sellainen tyyppi kuin Palme, hän sanoi suorat sanat jenkeille vietnaminsodasta ja haukkui Neuvostoliiton ihmisoikeusongelmat. Palme ei kumartanut itään eikä länteen, siksi hän ei pyllistänyt kumpaankaan suuntaan. Amerikkalaiset ostivat Volvoja perheautoiksi ja Neuvostoliiton rekkaliikenne länteen hoitui Volvoilla ja ammuskelivatpa intialaisetkin ruotsalaisilla tykeillä.

Palmen tiukka ja rehellinen ulkopolitiikka ei ollut kivaa suurvalloille, mutta se herätti kunnioitusta muuallakin kuin suurvalloissa. Palmen toiminnassa toteutui Ruotsin etu ja se näkyi työpaikkoina sekä rajuna elintason nousuna. Me tarvitsemme Palmen tasoisia poliitikkoja, jotka todellakin toimivat maansa edun mukaan. Nykyisiltä päättäjiltämme puuttuu suomalainen itsetunto, he aloittavat puheensakin aina EU vaatii, Nato sopimus sitoo tai pakolaisille sitä tai tuota. Jos päättäjämme puhuvat Suomen kansasta, silloin on aina kyse säätökohteesta ja maksajasta!




keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Valtamedia aliarvioi kansan medialukutaitoa!

Vallaspitäjät ja valtamedia vaikenevat taustoista ja verovaroilla kunnossa pidetään Suomen ykkösnatsin SVL:n puheenjohtajan nimikkopuistoa ja hänen perintörahoillaan toteutetaan miljoonilla hankkeita. Jos joku esittää selvitystä rahojen alkuperästä, aloittaa valtamedia ja sen vallassa pitämät poliitikot kysyjään kohdistuvan valheellisen häväistyskampanjan ja vainon.


Nykymaailmassa kuka tahansa voi uutisoida mitä tahansa ja kuka tahansa voi tarkistaa pitikö uutinen paikkansa. Tässä on suomalaisen valtamedian ongelma ja hätähuudon syvin syy. Valtamedia on huolissaan monopoliasemansa murenemisesta. Se ei enää hallitse suomalaista tiedotusilmapiiriä kuten Jumala taivasta. Jos valtamedia olisi jakanut tietoa tasapuolisesti, se olisi säilyttänyt asemansa, jonka se on nyt yksipuolisella uutisoinnillaan menettänyt.

Joku saattaa pohtia syitä, miksei valtamedia ole uutisoinut asioita tasapuolisesti ja objektiivisesti? Vastaus on hyvin yksinkertainen, valtamedia tarvitsee vallassa pitäjiä ja pitää vallassa pitäjät vallassa pysyäkseen valtamediana. Jos vallassa olijat vaihtuvat, murenee valtamedian saama miljardien eurojen tuki. Esim. Yle saa kansalta pakolla kerättyjä veroja yli 500 miljoonaa euroa vuodessa eli lähes saman verran kuin Suomessa käytetään vuodessa maanteiden kunnostamiseen.

Yle ja yleläiset pelkäävät eduskunnan puuttuvan Yle-veroon ja siksi Yleisradio nuolee eduskunnan enemmistönä olevia hallituspuolueita. Jopa aikoinaan pannassa olleet Persut pääsevät nyt esille Ylen kanavilla. Kaiken huvittavin tilanne oli muutaman viikon takaisessa A-talkissa, jossa viidestä, Suomen ja Venäjän tilanteesta, keskustellusta henkilöstä kaksi oli persuja ja kaksi rkp:ä. Tietenkin toimittaja edusti Ylen ruotsinkielistä ikimafiaa. Objektiivisuutta ja tasapuolisuutta muilta vaativa Yle sivutti itse kolmen suurinta puoluetta.

Yle mollaa MV-lehteä valeuutisista, mutta MV-lehden jutuissa näkee lähes järjestään sen, mistä uutinen on peräisin. Yle puolestaan jututtaa dosentteja ja tohtoreita, jotta saa valtaeliittiä tukevaa uutisointia aikaiseksi. Yliopistoissa luotettavuuden takeena ovat aina lähdetiedot, mutta Ylen dosentit ja tohtorit eivät juuri koskaan kerro väittämiensä perusteena olevia lähteitä. Tällä tyylillä Yle on ajanut itsensä epäuskottavuuden suohon, josta voi nousta hyvin yksinkertaisesti: UUTISOIMALLA TASAPUOLISESTI JA KERTOMALLA TOTUUDEN. Mutta tätä Yle ei voi tehdä, sillä silloin se menettää vallassaolijoiden tuen eikä ole enää merkittävä osa valtamediaa.

Valtamedian päätoimittajat ovat huolissaan toimittajien asemasta: Toimittajia ei saa kritisoida, se on ahdistelua ja sananvaltaan puuttumista. Näin vaativa valtamedia jyrää vuosittain tuhansia ihmisiä hylkiöiksi, yhteiskunnan poliittisiksi henkipatoiksi ja persona nong ratan asemaan. Tätä epäinhimillistä valtamedian tiedottamista tapahtuu vain siksi, että vallassa pysyisivät oikeat ihmiset, jotka pitävät valtamedian vallassa.

Kaikkein häikäilemättömin valtamedian kaksinaamaisuuden ja valheella sekä vaikenemisella tapahtunut yksittäisen ihmisen lyöminen ja maineen lokaaminen löytyy Uudestakaupungista. Valtamedia muka vastustaa natseja ja äärioikeistoa, mutta sen uusikaupunkilainen lonkero suivaantui natsin historian selvittämispyynnöstä. Uudessakaupungissa jätettiin valtuustoaloite, joka koske SVL:n entistä puheenjohtajaa Mauno Vannasta. Mies oli Hitlerin ajatussuunnan aikana Suomen ykkösnatsi ja kärkkyi, natsien ottaessa vallan maassamme, Suomen johtajan paikkaa. Julkisuudessa puhutaan tappolistoista, joita SVL:n johto laati. Näillä listoilla vilisi mm. ministereiden nimiä.

Onnistuneiden liiketoimien ansiosta rikastunut Vannas perusti säätiön, joka tekee nykyään mittavia lahjoituksia miehen syntymäkaupungin Uudenkaupungin kaunistamiseksi. Kun yksittäinen valtuutettu haluaa selvitettävän po.  säätiön omaisuuden alkuperän ja sen jälkeen valtuustolle mahdollisuutta päättää yhteistyöstä säätiön ja sen toimijoiden kanssa, joutuu vilpitön, kuntalaisen pyynnöstä toimiva, valtuustoaloitteen tekijä julkisen häväistyskierteeseen ja valheisiin nojaavan ajojahdin kohteeksi.

Uudenkaupungin tapaus ei ole valtamedian ei ole historian havinaa, vaan tätä päivää. Parhaillaan keskellä Uuttakaupunkia on Vannaksen puisto, sen keskellä puiston nimikko henkilön kukkien kauniisti kehystämä reliefi ja tätä komeutta ylläpidetään verovaroin. Niinikään Uudenkaupungin keskustassa on meneillään miljoonahanke, kaupunginlahden kunnostus ja kaunistus -  ja kuinkas muuten, hanketta rahoittaa Vannaksen säätiö.

Valtamedia tuomitsee vaihtoehtoisen eli uuden median natsien ja äärioikeiston kätyriksi, mutta itse hyväksyy Suomen natsin lahjoittamien varojen käytön. Säätiön kanssa yhteistyön hyväksyvät niin valtapuolueet kuin valtamedia: Kun vaietaan varojen ikävästä totuudesta, voidaan niitä surutta käyttää. Todellisuudessa kyse on sama, jos Oslossa olisi Quislingin puisto sekä patsas tai Rosenheimissa Göringin puisto ja patsas, näitä pidettäisiin yllä verovaroilla ja niissä lapset telmisivät keinuissa ja karuselleissa.

Valtamedian päätoimittajien vetoomus on osoitus syvälle levinneestä toimituksellisesta rappiosta, kansa aliarvioinnista. Valtamedialle ei ole sen nykytyylillä toimiessaan pienintäkään oikeutta tuomita uutta vaihtoehtoista mediaa. Valtamedian lopullinen romahdus on täysin varmaa, jos se ei muuta tyyliään tasapuoliseksi ja objektiiviksi - vai onko hiekka muutoksen suhteen valut loppuun hiekkalasissa.