PAHA KOLMINAISUUS: VALMISTELIJAT-PÄÄTTÄJÄT-MEDIA

Politiikan kuiva uutisointi ja poliitikkojen tapa sanoa kertomatta mitään, aiheuttaa sen, että otsikkojen lukeminen riittää suurimmalle osalle kansaa. Jos joku menee vikaan, kansalle ei kerrota, miksi joku meni vikaan tai ketkä saivat mokan aikaiseksi. Paha kolminaisuus PÄÄTTÄJÄT - VALMISTELIJAT - MEDIA, päättävät mitä kansalle kerrotaan ja näin kolminaisuus säilyttää valtansa. Esim. sote-fiaskon seurauksena vammaisia, vanhuksia ja sairaita retuutetaan kodeista epäinhimillisiin hoitoihin ja laitoksiin vailla mitään inhimillisyyttä. Vanhuksia kuolee kuin kärpäsiä pörssiyhtiöiden takoessa heillä miljoonien eurojen voittoja. Mediaa ei kiinnosta nostaa esille ongelman syitä, koska se hyötyy ko. kuviosta yhdessä päättäjien ja valmistelijoiden/toteuttajien kanssa! 

Jos Suomessa ajat toisen päälle autolla, joudut vastuuseen siitä, jäi sitten autosi alle naapuri tai hänen koiransa, mutta jos lupaat vanhuksille hyvää arvokasta hoitoa ja hyvää elämää ja tarjoatkin tylyn, tuskaisen kidutuksen kera kammottavan lopun, et joudu minkäänlaiseen vastuuseen. Miljoonien voittoja takovien pörssiyhtiöiden hyvä palkkaiset johtajat saavat jatkaa kivulla ja kuolemalla rahastamista. Pohtikaapa muutosta: 1990-luvulla, köyhässä Suomessa, kaikki saivat julkisia terveyspalveluita siinä järjestyksessä, kun marssivat terveyskeskuksen/sairaalan jonotushuoneeseen - juuri kukaan ei haikaillut, ei herra eikä duunari, yksityisten palveluiden perään. Nyt rikkaassa Suomessa, tuskin kukaan tietää oman hoitonsa tasoa saati kohtaloaan ennakolta. Samalla yksityinen selktori takoo valtavat voitot ja kuten Terveystalo ostavat 570 miljoonalla eurolla lisää kanavia rahastaa kansaa!

Valmistelijoiden synnyttämä ja päättäjien siunaama sote lisäsi byrokratiaa, joka taas syö varoja itse terveys/sosiaalipalveluilta saa jatkaa eikä media halua puuttua ongelmiin, koska se hyötyy terveysjättien miljoonien mainoksista. Näin koko sektori saa kasvaa tavalla, jossa hallinto ja poliittiset hillotolpat maksavat ja syövät rahat käytännön työn tekevältä palvelusektorilta! Suomen yhteiskunnallinen, yksityisen- ja julkisen sektorin yhdistävä, tehokkuusvaje herättäisi melkoista hymyilyn aihetta Japanin ja Lappeenrannan välillä, jos siinä vielä sijaisisi tehottumeddaan maineikas Neuvostoliitto. Eiköhän tuon tehottomuuden spektaakkelin jälkiä kannattaisi välttää, jottei Suomi putoa samaan ajanhautaan kuin entisen itänaapurin hallintomalli.

Näin Suomen on syntynyt kuvio, jossa julkisen sektorin kulut ovat maailman kärkeä samalla, kun esim. sairaanhoitajien palkat ovat niin alhaiset, että he lähtevät legioonittain muille maille töihin. Kukaan ei yritä korjata ylikalliiksi byrokratian synnyttämää ongelmaa, vaan maahan rahdataan hoitajia muualta maailmasta. Tämä on pahimmilaan kaukana kristillisestä inhimillisyydestä ja myös ns. vihreistä käytännön arvoista ja muistuttaa lähinnä 1800-luvun kolonialismia, jossa halvemmat työläiset eli hoitajat haetaan vähemmän kehittyneistä yhteiskunnista vähääkään välittämättä hoitovajeesta, joka syntyy heidän lähtömaissaan. Eikä juuri kukaan välitä siitäkään, että meillä sairaat, vammaiset ja vanhukset joutuvat kielitaidottomien käsiin!

Suomi on takonut taloudellista tappiota eli elänyt velaksi 18 vuotta. Nyt laskun tästä, valtaan päässeeseen itsekkään x-sukupolven citylehtisukupolven toilailun, joutuvat maksamaan tuskalla ja kuolemalla sairaat, vammaiset ja vanhukset eli juuri se porukka, joka työllään ja veroillaan rakensi sekä maksoi nyt alas ajettavan hyvinvointi-Suomen. Totuus on se, että meillä on rahaa vaikka kuinka, jos käytämme varojamme ensin inhimillisesti lähimmäiset huomioiden, emmekä salli valmistelijoidemme kylvää yhteisiä varojamme pääkaupungin, siltoihin, museoihin, liikenneratkaisuihin ja paisuvaan hallintoon tai järjestökentän kansaa kuppaaviin ahneisiin pomoihin. Oikein leikkaukset kohdentaen Suomen talous saadaan oikaistua viidessä vuodessa, kun noudatamme Gösta Serlachiuksen ohjetta: Enemmän metsänhoitoa kuin torvisoittoa! Loppujen lopuksi kyse on siitä, jättääkö keskusta haihattelupolitiikan punavihreän huuhaaporukan kanssa ja lähtee mukaan nykyiseen hallitusrintamaan! Ehkäpä vasemmistoliiton ja demareiden duunarit seuraavat pian perässä?

LINKKI:

Terveystalo ostaa Silmäaseman

KÖYHYYSTUTKIJAN PERINTÖ - LISÄÄ KÖYHYYTTÄ!

Viimehallituksessa istui ihka oikea köyhyystutkija ministerinä -Tokko on köyhille kalliimpaa ministeriä tai hallitusta aiemmin nähty ja koettu. Ainoa asia, jonka eteen olemme voineet tuon hallituksen jäljiltä laittaa plus merkin on kurjuuden ja köyhyyden kasvu Suomessa. Ei riitä, että suomalaisten köyhyys on lisääntynyt, vaan tämän lisäksi maahan tuotettiin ulkomailta köyhiä. Näin koko paletin voittajat löytyvät köyhyystutkijoista, joilla piisaa uutta erialaista tutkimumateriaalia eli köyhiä. Siihen porukkaan sopii köyhiä kristittyjä, islamilaisia ja varmaan joukosta löytyy joku budhalaisen filosofian oppeja ammentava köyhä. Näin Suomi muuttui köyhyystutkijoiden paratiisiksi eli pohjattomaksi köyhyyden kaivoksi, josta tutkijoiden sopii ammentaa materiaalia!

Yliopistojen tulisi palvella sen omistajaa ja rahottajia eli kansaa, ratkomalla sen ongelmia ja parantamalla tavallisten tallaajien elämistä ja olemista. Köyhyystutkimus osoittaa jotain vallan muuta. Sille köyhät ovat tutkimuksiin alistetytuja numeroroita ja niiden ryhmiä vailla vähäistäkään inhimillisyyttä tai edes tavoitetta köyhyys ongelman ratkaisuun saati kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Vai uskokooko joku tai edes köyhyystutkija tosissaan siihen, että köyhyystutkijoita lisäämällä köyhyys poistuu Suomesta saati edes vähenee maassamme? Todellisuus kumpuaa siitä, että jokaisen köyhyystutkijan palkka ja tutkimuskulut ovat pois kansan yhteisestä potista ja kasvattavat miinusmerkkistä lukua viimeisen viivan alla. 

Yliopistoja tarvitaan, kuten korkeakulttuuria  ja hömppää. Turvaamalla esim. yliopistojen kautta Suomen osaaminen ja menestyminen kansainvälisillä markkinoilla, tuetaan jokaisen suomalaisen elämisentasoa. Sama pätee siihen, jos karsitaan ns. turhaa tutkimusta vai tarvitaanko köyhyystutkimusta, joka käytännössä todistaa itsestäänselvyyden: mitä vähemmän tienaat, sitä köyhempi olet. Kun lopulta köyhyystutkijat pääsevät porukassa ratkomaan mainittua ongelmaa, syntyy siitä sellain kallis solmu, joka maksaa, mutta jota ei avaa pirukaan, vaan syntyy keskenään väittelevien näkökantojen ja vaihtoehtojen massiivinen eripura, joka kasvavana kuluna ruokkii itseään. Köyhyystutkijankin tulisi muistaa, että tämä maa elää työstä ja tarkemmin sanottuna vientiteollisuuden yritysten ja duunarien työstä ja maa- ja metsätaloudesta. Kun niille annetaan toimintaedellytykset ja kasvun mahdolllisuudet, menee pian muillakin paremmin, lopulta myös köyhyystutkijoilla! 

MALLIA SVEITSISTÄ - LISÄÄ KUNTIA!

Kansliapäällikkömme esittävät kuntien vähentämistä eli vallan keskittämistä heille ja muille valmisteleville virkatahoille. Ennen kuin moiseen esitykseen alistutaan lienee kohtuullista esimerkein perehtyä kehitykseen, joka nojaa vahvasti virkahenkilö työhön. Joskus 1940-luvulla Suomessa oli yli 600 kuntaa, tuolloin patruunat pyörittivät yrityksiä ja niiden työntekijät, kotipaikkakunnat ja koko Suomi kehittyi ja voi varsin mukavasti. Esimerkiksi teollisuuslaitos nosti Mäntän tyhjästä menestyväksi kaupungiksi, jonka tuotosta rikastui koko maa. Kun vastaavanlaisia paikkakuntia oli kymmenittäin, hyötyi myös pääkaupunkiseudun keskushallinto teollisuuspaikkakuntien tuotosta.

Vielä 2005 kuntia oli 416 ja tänään Suomessa on 308 itsenäistä kuntaa. Historiaa tarkasteltaessa voidaan tehdä selkeä huomio: mitä vähemmän kuntia, sitä vähemmän taloudellista kasvua niin kunnissa kuin koko maassa. Sopiikin pohtia, mistä tämä kehitys johtuu. Voidaan väittää, että mitä lähempänä päätöksien seurauksista ovat päättäjät, sitä paremmin he tuntevat asiat, joista päätetään ja toisaalta jo Neuvostoliiton esimerkki todistaa, ettei byrokratia tuota kehitystä vaan syö sitä. Samoin on meillä, kun aikoinaan pikkukuntaan avattiin tehdas, saha tai kaivos, se sai siunauksen paikallisilta päättäjiltä. Tänään päätösvalta on etäällä mainituista mahdollisuuksista ja sitä käyttävät pääkaupunkiseudun byrokraatit, niinpä rahaa riittää pääkaupunkiseudun tuottamattomiin liikenne/viihde/huuhaarakennelmiin niiden käyttäjien tukemiseen verovaroin, mutta ei yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavien hankkeiden toteuttamiseen.

Sveitsissä koko maalla, kaikki sen kolkat huomioiden menee hyvin. Johtuuko tähän syy siitä, että maassa kuntia oli 2026 2 110. Tuo takaa, että päätöksenteko on lähellä jokaista sveitsiläistä ja paikallispäättäjää. Ajatellaanpa meidän kuviota esim. Varhan suhteen. Käytännössä 15 000 uusikaupunkilaisilla ei ole mitään sanomista omien palvelujen osalta, kaiken junttaa läpi 200 000 turkulaisen enemmistö eli he eivät vie rusinoita pullasta vaan koko pullan rusinoineen. Kyseessä on demokratian irvikuva, jossa enemmistödiktatuurilla on kaapattu pienemmän paikkakunnan palvelut ja rahat, joilla palveluita pyöritetään.

Toinen asia, joka tulee nostaa esiin, on byrokratian kyky luoda uutta ja hyvää kansalaisille. Katsoessasi taaksepäin, huomaat, että Suomen valmistelu on pyörittänyt maata sen viimeiset 18 vuotta miinusmerkkisesti eli yhteisiä varoja on käytetty tuottamattomasti. Ongelma täytyy nostaa julkiseen tarkastukseen ja virkavalmistelun tekemät virheet täytyy korjata ja pitää huolta siitäkin, että moinen tuskaa ja kuolemaa maakuntiin kylvävä valmistelu loppuu heti!

Ehkä emme tarvitse tuhansia kuntia, mutta sen historia osoittaa, että mitä enemmän vastuullisia päättäjiä, sitä enemmän aivokapasiteettia kehittämässä kuntia ja koko maata. Nyt kansliapäälliköiden, ketkä on poliittisen perustein tehtäviin valittu, esittävät aivan päinvastaista mallia eli suoran demokratian kaventamista heidän eduksi. Kun katsomme menneitä vuosia, voimme perustellusti väittää ko. päälliköiden pelaavan härskisti omaan pussiinsa ja vähät välittävän Suomesta, suomalaisista tai maamme tulevaisuudesta. Olisiko siis nostettava keskiöön esim. sote-uudistuksen tekijöiden teot ja nimet sekä pistettävä heidät vastuuseen aiheuttamistaan kuolemista? Paremmin tuo porukka vankilaan kuuluun kuin nauttimaan reilun 15 000/kk palkasta vailla kykyjä sen hoitoon!

VANHUS KARKASI HOITAJILTA ja KUOLI

Jos henkilö etenee minuutissa alle 20 metriä, ei kyse ole mistään kärppämäisestä nopeudesta ja jos sama 95-vuotias henkilö kuuluu muistisairaisiin, tuskin hän juoniikaan itseään vartioistaan vapaaksi. Näin kuitenkin kävi, itseltään suojaan, omaisten toimesta vaadittu, vanhus onnistui karkaamaan valvojiltaan ja koki julman kylmän kohtalon. Vanhus löyisi lattialta merkatut jalanjäljet, joita hän seurasi käytäviä pitkin ulko-ovelle. Ovi auki ja ulos, lopulta ikäihminen kuuli oven lukon naksahtavan selkänsä takana kiinni. Siinä hän seisoi -25 asteen pakkasessa eikä päässyt takaisin lämpimään, ikäihminen kulki jonkin matkaa suojaa etsien, lopulta pakkanen teki tehtävänsä: hän tuupertui hankeen, jäätyi, paleltui ja kuoli.

Niin tylysti ja tuskaisesti paleltumiskuolemaan päättyi yhden entisen evakon elämäntaival - hangen kautta taivaaseen. Tällaista ei soisi kenellekään ja kaikkein vähiten ihmiselle, kuka sai kokea sodat, maksaa osaltaan sotakorvaukset sekä huvinvoinvaltion rakentamisen sekä kiltin verojen ja taksojen maksun valtion sekä kuntien kassaan. Tuntuu äärettömän pahalta, kun sote-uudistusta valmisteleva poliitikko toteaa, että kyse on Suomen historian suurimmasta uudistuksesta, joten kaikki ei toimia heti täydellisesti. Sopii kysyä, kuka kantaa vastuun tapauksesta ja varmistaa ettei se toistu vai onko hyväksyttävä sellainen tosiasia, että terveyden sijaan sote-uudistus tuottaakin tuskaa ja kuolemaa?

LINKKI:

Yle Teksti-TV | Sivu 518.4

KANSLIAPÄÄLLIKÖIDEN PÄITÄ VADILLE!

Ministeriöiden vetämisestä vastaavat kansliapäälliköt, ketkä valitaan tehtäviinsä viideksi vuodeksi. Kyseisestä tehtävästä he kuittaavat kuukaudessa noin 15 000 euroa. Tehtäviin ei valita taidoiltaan ja tiedoiltaan pätevintä, vaan poliittisesti sopivin - kyseessä on ns. poliittinen virkanimitys. Luonnollisesti hallitusohjelma näkyy ministeriöiden valmistelussa, mutta esim. käytännön leikkauskohteet valitsevat korkeaan asemaan nousseet viranhaltijat. Tästä johtuen leikkaukset eivät koskaan kohdistu kansliapäälliköiden asuinseuduille, kuten historia selkeästi meitä valistaa. Toisaalta voidaan yleisesti kysyä: leikkaisitko sinä omien lapsien opetusta, isovanhempiesi sairaanhoitoa, veisit naapurisi työpaikan tms., jos voit tehdä samat tuntemattomille, sellaisilta ihmisille, keitä et näe etkä kohtaa, ihmisille, ketkä ovat vain numeroita ja tahroja paperilla? 

Kyseiset tyypit ovat johtaneet Suomea äärettömän itsekkäästi ja sitäkin vastuuttomammin menneet 18 vuotta. Noina vuosina Suomen talouden jokaisen vuoden eteen on rehellisyyden nimissä asetettava miinusmerkki. Eikö meidän tulisi ottaa esimerkkiä jääkiekosta, jossa lukujen niin osoittaessa vaihdetaan maalivahti? Miksi me emme edes nosta keskustelun kärkeen huppupalkkaisten ministeriöiden kansliapäälliköiden työntasoa ja onnistumista. Kun he samalla kylvävät rahaa täyteen turhuuteen, he toisaalla valinnoillaan levittävät kurjuutta ja kuolemaa. Eihän, vähemmän onnistuva, maalivahti tai valmentajakaan saa jököttää maalissa sopimusaikaa loppuun, vaan hänet vaihdetaan välittömästi, kun joukkueen etu vaatii. Miksi näin ei tapahdu, kun puhutaan jääkiekon sijaan tavallisen kansalaisen terveydestä, elämästä ja kuolemasta? Onko Suomessa ihmisen terveys ja henki vähempiarvoista kuin jääkiekko?

Sen sijaan, että kuuntelemme Suomen hyvinvointiyhteiskunnan valmistelullaan rapauttaneita ja varojen käytöllä talouden tuhonneiden kansliapäällikköjen tulevaisuuden visioita, meidän tulisi avata tehty valmistelu pitkältä ajalta ja oppia siitä. Linkin A-studio nostaa hyvin esiin sen, että poliittisesti tehtävään valittu demarikansliapäällikkö ei edusta keskustelun saati alan tietämyksen kärkeä. Merkittävimpiä käytännön ratkaisuja nostaa esiin professori Marja Jylhä. Kun kaikki kansa näkee tämän ja huomio keskustelun aiheen, eikö tuolloin olisi parasta korvata epämääräinen höpöttäjä henkilöllä, jolla on tietoa ja ratkaisumalleja? Jos tyydymme toteuttamaan Suomen talouden ja hyvinvoinnin tuhonneita kansliapäälliköitä, ei maamme huominen näytä hääviltä, siksi on aika vaatia: kansliapäälliköiden päitä vadille! 

LINKIT:

Tässä ovat valtion parhaiten palkatut virkamiehet – katso sadan nimen lista

Kansliapäälliköt julkaisevat tänään toimintaehdotuksensa tulevalle hallituskaudelle

A-studio: Miten vanhustenhoidon rahat saadaan riittämään?

VOI ANTTI, MIKSI SINÄ ET JUONUT?

Antti Lindtmanin aamuinen vierailu televisiossa osoitti, ettei hänen eväitään tulevaisuuden varalle ole syöty. Niistä muruakaan ei ole nakerrettu ja syy on harvinaisen yksinkertainen. Riitaisan demaripuolueen puheenjohtajan tulevaisuuden eväspussista voi vain todeta, että se on tyhjä. Antin pussista ei löydy kuin olematonta näkyleipää, jolla ei Suomen 18 vuotta kasvanutta velkanälkäistä mahaa täytetä, sillä sillä täytetty Suomen velkamaha tyhjenee kertapieraisulla!

Totuushan nykyhallituksen tarkan talouden politiikassa piilee säästökohteissa. Hallitus niisti rahaa suomalaisen perusturvasta, mutta ei huuhaasuunnitelmista, joiden suuruus, yksittäistapauksissakin huitelee miljardissa eurossa esim. tunnin juna. Kun tähän lisätään kymmeniä satojenmiljoonien eurojen vihervivahteisia tai kulttuurihankkeita, päästään lähemmäs ellei yli kymmenenmiljardin euron vuosisumman. Näihin tulisi puuttua, mutta niin Lindtman ei tehnyt edes sivulauseissa. Hän vain haukkui pilkallinen ilme kasvoillaan nykyistä hallitusta eikä tarttunut toimittajan viittaukseen menneistä. Suomihan on ajettu pitkälti taloudellisiin ongelmiin luottamalla julkista sektoria kasvattavaan tempputyöllistämiseen ja turhiin miljardi investointeihin, jotka ovat pois veroilla kustannettavista peruspalveluista, yritysten investoinneista ja yritysten työntekijöiden kulutuksesta.

Murheelliselta tuntuu se, että Joona Räsänen, kuka ymmärsi talouden kehityksen kokonaiskuvan ja hän, kovasanaisuudestaan huolimatta, kykeni näkemään nykyhallituksen tempauksissa jotain hyvääkin. Muutaman grogin vuoksi Joona jäi sivuun, sillä muuten hän olisi jo menneenä viikonloppuna haastanut Antti Lindtmanin riitaisan kanalauman. Tästä seuraa sellainen kammottava tilanne, että tulevaisuuden ministerilistalta saattavat löytyä nimet: Tuppurainen, Virta, Honkasalo, Afganistanin Moskovan suurlähettilään tytär ja muita vastaavaan kastiin kuuluvia eli esiin nousee arvomaailma: kaikki muut ensin, kyllä suomalaiset maksavat, joko huonontamalla palveluita, infraa, ottamalla velkaa eli jättämällä koko homman tulevien sukupolvien hoidettavaksi!

LINKKI:

Ykkösaamun vieraana on Antti Lindtman

HELSINKI BOIKOTOI SUOMALAISTA TYÖTÄ

 

Maakuntien vientielloisuuden työn tuloiksella rakennetaa Helsinkiin 800 miljoonan euron kävely/pyörä/raitiotiesilta. Tulee pieni hiilijalanjälki, kun sillalle ei päästetä henkilöautoja. Kuinka paljon pienempi tuo hiilijalanjälki olisikaan, jos sillalla joutoväkeä kuljettaisi suomalaisella työllä valmistettu joukkoliikennevaunusto. Mutta tämähän ei stadilaisille käy, vaan he haluavat sveitsiläisyrityksen Puolassa valmistamat vaunut kuljettamaan Suomen turhinta väkeä turhasta paikasta toiseen. Niinpä alan teollisuus irtisanoo Suomessa!

Se mikä ei kelvannut helsinkiläisille kelpasi mainiosti tukholmalaisille. Sinne ostettiin aSuomessa valmistetut raitiovaunut. Kyseinen rartkaisu tuntuu ensinnäkin kanansataloudellisesti typerältä ja itsekkäältä. Eikö se riitä, Stadionit ja kaikki mihin keksitään liittää eteen sana kansallisrahoitetaan mittavalta osin vasltion varoista. Kyseessä on selkeä Moskova-syndrooma, joka romahdutti raelismin vastaisella politiikalla Neeuvostoliiton. Samoin Suomi on elänyt pääkaupunkikeskeisen ja pääkaupunkilaisten talouisjohtajien oppien mukaan miinuksella viimeiset 18 vuotta. Nykyisillä päättäjillä ei ole eväitä eikä haluja oikaista Suomen taloudellista alamäkeä ja vielä ymmärtämättömämpiä ollaan oppsitiossa, jonka pintasliitoesitykset sopivat kuin lumiukko Saharan paahteeseen.

Jos vastakkainasettelemme asioita huomaamme, että, mikäli halua olisi ollut, Suomessa vanhukset saisivat hyvän kohtelun, sairaat hoitojonoissa kitumisen sijaan paranisivat ja vammaiset saisivat ihmisarvoista kohtelua. Se vaan on niin, että ministeriöiden nykyisten valmistelijoiden johdolla ja nykyisten päättäjien siunauksella, mikään ei muutu. Hyvinvointi yhteiskuntamme uhaksi nähdään joku Temu ja siihen puututaan nopeasti, mutta miljardien vikainvestoinnit saavat jatkua sairaiden, vammaisten ja vanhusten tuskan kasvaessa. Kaikki tämä perustuu syvään typeryyteen ja tietämättömyyteen, jonka YLE linjallaan siunaa. Tänäänkin aamu-uutisten kärkeen nousi epäonnistuneen grillaamisen seuraukset pääkaupunkiseudulle eikä raitiovaunuja valmistavan yrityksen muutosneuvottelut ja sen 200 työntekijää pahimmillaan odottavat potkut. Suurin osa uutisia seuranneista tuskin huomasi Skodan irtisanomisuhkaa Kainuussa saati ymmärsi sen kerrannaisvaikutuksia koko maan taloudelle!

LINKIT:

Helsinki hankkii sveitsiläisen Stadlerin raitiovaunuja 271 miljoonan euron arvosta

Škoda Transtech aloittaa muutos­neuvottelut – Kajaanista voi vähentyä 200 työpaikkaa

Olympiastadionin remonttibudjetti lähti täysin käsistä – Helsinki hyväksyi 40 miljoonan lisälaskun, mutta vaatii myös valtiota hätiin

SUOMEN ARVOT: VESIKKO 5 382€ - VANHUS 0€

Vesikolle on Suomessa määrätty hinta 5 382€, jonka sen tappamisesta joutuu maksamaan. Vanhuksen hitaasta tappamisesta maksetaan Suomessa noin 6 000 euroa kuukaudessa hoitolaitoksille. Tällaisen kuvan saa väkisinkinkin, kun lukee uutisia vanhusten surkeasta kohtelusta Suomen hoitolaitoksissa. Kovapalkkaiset viranhaltijat puhuvat valvonnasta ja siitä, että valvontaa tehostetaan, jos hoito ei toimi. Mikäli hommaa jatkuu samanlaisena valvojat voivat jopa ottaa hoitolaitoksesta vanhuksia pois ja näin painostaa sitä tarjoamaan vanhuksille parempaa palvelua. Kun odotellaan, toivotaan, valvotaan, valvotaan tehokkaammin, pidetään kokouksia ja odotellaan siinä vierähtää väkisinkin aikaa, varsinkin silloin, kun tekemisissä ovat Suomen byrokraatit lakeijoineen. 

Sote-uudistuksen luojilla, sen myötä hyvän viran saaneilla ja luottamustehtävistä korvauksia nostavilla päättäjillä on aikaa ja raha juoksee tilille, mutta paljonko on aikaa 90-vuotiaalla vanhuksella odottaa, että hän saa hyvää palvelua ja inhimillisen vanhuuden turvan Suomessa tekemänsä työn ja maksamiensa verojen ja sote-maksujen vastapainoksi? Kukaan ei pohdi vanhuksen, sairaan tai vammaisen asemaa hyvinvointialueella. Kenties tuhannet vanhukset ovat kuolleet tuskaisen elämän päätteeksi vain siksi, että päättäjien hyväksymin säännöin byrokraatit valvovat ja tutkivat, mutta mitään konkreettista ei tapahtunut riittävän aikaisin ja ajan hauta nielaisi vanhukset ja pelasti heidät elämän tuskista ja kenties, kauas lähimmäisistä siirtämisen seurauksena, yksinäisyydestä.

Käsittämättömintä mainitussa kalman- ja tuskankierteessä lienee se, että mainittuja tunnetusti kehnoja palveluja tarjoavat mammuttiyhtiöt saavat takoa voittojaan ja niiden kuolemalla ja tuskalla tiliä tekevät johtajat nauttia megapalkoistaan. Kukaan ei edes vaadi heitä vastuuseen ko. laitosten häikäilemättömästä toiminnasta. On aivan selvä asia, että niin kauan, kun mainittuun tilanteeseen ei puututa, Suomessa paras busines tehdään ihmisen hädällä ja terveydellä. On aika vaatia jotain muutakin kuin valvontaa ja tehokkaampaa valvontaa. Vanhukset, sairaat ja vammaiset eivät saa olla syntyneen epäinhimillisen sote-uudistuksen seurauksena pörssiyhtiöiden rahastusautomaatti. Nyt täytyy nostaa tuskantuottajien nimet julkisuuteen ja vaatia päitä vadille!

Aikoinaan maamme vanhuspalveluita tuottivat piennet yksityiset, paikalliset yritykset. Niiden oli pakko toimia laadukkaasti, koska kukaan ei olisi antanut lähimpiään huonosti toimivan yrityksen käsiin. Ja tuollaisen yrityksen paikallinen omistaja piti asiakkaistaan hyvää huolta, sillä muuten hän ei olisi voinut kulkea kotikaupunkinsa raittia yhteisön hyväksyttynä jäsenenä. Tänä päivänä vain piru tietää, kuka nykyiset palveluyksiköt omistaa ja minne niiden keräämät voitto miljardit rantautuvat. Se on selvää, että laitokset suurenevat ja muuttuvat tehokkaimmiksi eli huomenna voimme puhua, ovelalasti hoitajamitoitusta soveltavista, vanhusnavetoista tai uudesti synnytetyistä keskitysleireistä.

Tätä hommaa ei saada kuntoon ennen kuin synnytetään pelote eli pistetään ongelman luojat, siitä hyötyjät ja hyödyn hyväksyjät vastuuseen. On käsittämätöntä, että Suomessa sudelle on määrätty hinta, jonka sen tappaja joutuu korvaamaan valtiolle, mutta ihmisiä saa kohdella kuinka surkeasti tahansa, kunhan tuottaa voittoa kuten osakeyhtiölaki määrää. Miksei oppositio nosta asiaa esille ja kerro kuinka, sen luoma, ongelma pistetään kuntoon? Miten muuten luulet käyvän, jos oppositio pääsee valtaan ja miehittää ministeriöt: uskotko ihan oikeasti Sofia Virran tai Tytti Tuppuraisen saati jonkun afganistanilaisen kommunistin ja Neuvostoliitossa istuneen diplomaatin tyttären välittävän yhtään siitä, miten Suomessa vanhuksia, sairaita tai vammaisia kohdellaan.

LINKKI:

Tällaiset ovat suomalaisten eläinten hintalaput 

HERRA VARJELE MEITÄ VIHREÄLTÄ VIRRALTA

Tämä nainen: toteaa itseään korostaen, kertaamuotiin pukeutunut, permanentilla ja meikeillä ehotettuna nainen marssiessaan estradille. Kun vielä todetaan hänen itse ylistyksensä jälkeen näennäisesti vähättelevän itseään, voidaan puhua Suomen historian narsistisimmasta sissääntulosta ja kenties Suomen historian narsistisimmasta poliitikosta. Jos tarkastelemme tämän vihreän habitusta ja käytöstä verraten sitä Linkolan vastaavaan voi kysyä: Quo vadis vihreät?

Minä haastan Orpon jne. jatkuu itseään korostava muuten sisällötön paapatus. Tapa millä tuo esitetään on selkeää riidanhaastamista, ilman minkäänlaista rakentavuutta tai konkreettisisa esimerkkejä. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että mieluimmin 500 miljoonaa euroa Turun raitiotiehen tai 800 miljoonaa euroa Helsingin kävely/pyöräily siltaan kuin hoitojonoissa kärsivien vanhusten, sairaiden ja vammaisten tuskan ja kuoleman lievittämiseen. Omaa teollisuutta ja sen kasvua ollaan valmiita verottamaan vihreän siirtymän nimissä ja tietenkin auttamaan lähimmäistä, kunhan hän on kaukana tai kaukaisista maista tänne tullut. Näiltä osin voimme todeta vihreiden sanoman: Auta kauimmaista ja unohda lähimmäinen.

Kyseessä on täysin tyhjä puhe ja haihattelu, josta ei löydy vähäisintäkään vihjettä siitä, miten jo 18 vuotta mollivoittoisesti jatkunut Suomen talous käännetään edes teoreettiseen nousuun. Vihreän siirtymän lisäksi järjestöjen merkitys on noussut esille eli lisää järjestöjä ja Suomi pelastuu? Jokainen täysipäinen hoksaa, että ei se noin mene; mutta katsokaapa, kun funikulaari-turkulaisten kannattajat ja pääkaupunkiseudun pöljät pääsevät äänestämään, meitä saattaa viedä vihreä Virta. Kuvitelkaa, miltä tuolloin näyttäisi Suomen tulevaisuus, jos S. Virta istuisi valtionvarain- tai ulkoministerinä tai jos vahvistuksia haetaan naapureista Veronika Honkasalo ulkoministerinä tai Tytti Tuppurainen valtionvarainministerinä. Katsokaa alla olevasta linkistä henkilön käytöstä ja pohtikaa hänen sopivuuttaan vastaamaan tämän maan asioista, olkaa hyvä:

LINKIT:

Vieraannuttava kansanedustaja - epäilyksen varjo Sofia Virta part 2.

Ilkka Vakkuri S. Virran suhteesta

Sote-säästöjen seuraukset

Yrjöperkeles: LINDTMAN JA MAMURUIKUTUS

Nils-Aslak: Yle - somalien kokema rasismi Suomessa

YLEN KAUHEAT JUTKUT, JENKIT ja UNOHDETUT!

Jutkut ottavat kiinni, sitovat ja tuuppivat Gazaan, huonolla menestyksellä, apua tuoneita aseettomia ja puolustuskyvyttömiä salakuljettajia. Onhan se hirveää, että inhimillisyyttä huokuvia auttajia kohdellaan noin kaltoin, no ei heitä sentään kaltata eikä heille muutenkaan tuoteta kipua tai tuskaa, mutta pistetään kontalleen kädet nippusiteessä. Miksei YLE kerro sitä, minkälaisia avustustarpeita kyseiset Gazan pelastajat pyrkivät perille viemään. Korrektia uutisointia olisi tietää pelastustavaroiden määrä ja laatu, muuten katsojalle jää sellainen käsitys, jotta ko. pelastajien veneessä matkasi niin paljon pelastajia, että noihin ökyhintaisiin purjeveneisiin ei juuri merkittävästi jäänyt tilaa pelastusrahdille? Siis oliko kyseessä auttajien sijaan itsekkäät ja niljakkaat linssiluteet, ketkä jäivät tarkoituksella kiinni ja pyrkivät saamaan julkisuutta gazalaisten avulla? Viedäänkö YLE:ä kuin pässiä narusta ja yrittääkö YLE tietoisesti muokata mieltämme uutisoinnilla?

Yle tarjoa ite tehdyn dokumentin USA:n kurjuudesta, jossa mollataan maata isolla media moukarilla - vastenmielisyyden vuoksi dokumentin katsominen kesken. Vastenmielisyys ei johdu USA dokumentin sisällöstä vaan YLE:n varojen käytöstä. Euroviisuihin on varaa upottaa miljooniin, samoin kökkösarjoihin ja toisella puolella maailmaa tehtyihin hönödokumentteihin. Näitä, etenkin jälkimmäisiä, olisi saanut maailmalta edullisemmin ja mikä huomion arvoisinta, ne olisivat olleet omia YLE:n tuotoksia laadukkaampi. Ja ihan vinkkinä voin vihjata ranskalaiset tuottavat hyviä dokumentteja, joissa USA:ta arvostellaan ja mollataan. Miksi siis käyttää kymmeniämiljoonia euroja vajavaisiin, manipuloiviin, tuloshakuisiin ja tarkoitusperiltään läpinäkyviin hönödokumentteihin?

YLE törsii vuosittain yli puolimiljardia euroa ja silti se tarjoaa hämppää ja jättää melkoisen uutisaukon Helsingin sekä kaukomaiden väliin. Tuo ei palvele mitenkään tavallista suomalaista. Jos YLE tekisi uutisen uusikaupunkilaisesta ikäihmisestä, ikänsä työtä tehneestä ja veronsa Suomeen maksaneesta vanhuksesta, kuka makaa turvarannekkeen hälytyksestä huolimatta tuntitolkulla kivuissa ja hädässä kylmällä lattialla ja lähettäisi sen maailmalle, siitä saattaisi hyötyä suomalaisille. Entäpä jos YLE kertoisi, niin ikään työnsä ja veronsa Suomelle tehneestä 95-vuotiaasta uusikaupunkilaisvanhuksesta, joka tuodaan itseltään turvaan paikallisiin Varhan tiloihin, joista hän karkaa yöpuvussa ulos lukittujen ovien taakse ja löytyy aamulla, muutaman sadan metrin päässä ulko-ovesta paleltumiseen kuolleena. Jos YLE antaisi pakkovero-osuudestaan muutama satamiljoonaa euroa  tai tekisi dokumentin  Uudenkaupungin menneen talven tapauksista, saisimmeko terveydenhuollon parempaan kuntoon? Vai olisi ko. paikallaan pistää ko. tapauksista kertova dokumentti YouTubeen ja odottaa, jos Uusikaupunki herättäisi maailmalla samanlaista sääliä kuin Gaza ja saisi kansainväliset avustussaattueet suuntamaan tänne pelastamaan Uudenkaupungin sairaat, vanhukset, koululaiset ja vammaiset helsinkiläisten ja turkulaisten päättäjien epäinhimilliseltä itsekkyydeltä plus mielivallalta - uusikaupunkilaisille on käynyt selväksi, että meitä eivät pelasta tai meistä eivät edes välitä turkulaiset tunnin juna- ja funikulaarikansanedustajat saati pääkaupunkiseudun kaikki tänne -päättäjät/valmistelija!

NEUTRONIPOMMI HELSINGIN YLLÄ?

YLE:n eilisessä NATO-keskustelussa pääsivät vähemmistöt hyvin esiin. Niin aateliset, kuin ruotsinkieliset olivat keskustelijoina hyvin edustettuina ja kas kas toimittajakin edusti kielivähemmistöä. Itse keskustelusta ei paljoa jäänyt tuleville historian uutta pengottavaa. Pohjoismaiden puolustus nojaa usko, toivo, rakkaus sanaketjun usko-sanaan. Eilisessä keskustelussa realistisimmin esiintyi Norjan valtionvarainministeri ja NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg. Miehen tulkinnan mukaan NATO ei ole kovinkaan uskottava ilman USA:ta. Silti pohjoismaissa luotetaan melkoisesti USA:n ydinasearsenaalin tarjoaman pelotteen turvaan. Vaikka keskustelu lainehti pohjolan ydinaseesta Ukrainan auttamiseen jäi peruskysymys: voiko USA:n ydinaseturvaan luottaa, uskon varaan.

Tuntuu jotenkin koomiselta, kun ruotsinkielinen aatelisministerimme hurskastelee Ukrainan auttamisella. Onhan tosiasia, että Venäjän hyökkäys maahan väärin ja tuomittava teko, mutta ensin täytyisi olla resurssit auttamiseen - Norja on tallettanut 2 000 miljardia euroa pahan päivän varalle, meillä on eletty yli varojen viimeiset 18 vuotta. Meidän auttamisemme perustuu joko velanottoon tai hyvinvointipalvelujen alasajoon tai näihin molempiin. Aina kun RKP-ministeri puhuu auttamisesta, kannattaa vilkaista historiaan ja muistaa kuinka juuri tämä porukka olisi jättänyt ja jättikin Karjalan pakolaiset oman onnensa varaan, muun maan ojentaessa inhimillisesti auttavan kätensä kotinsa ja kontunsa menettäneille karjalaisille pakolaisille. 

Ohjelmassa puhuttiin ydinaseesta kuin standardikokoisesta jalkapallosta. Todellisuudessa ydinaseita on monen moisia ja niitä löytyy etenkin itänaapuristamme. Löytyy jopa ns. neutronipommi. Sellainen voidaan räjäyttää vaikkapa Helsingin yläpuolella; tuolloin elollinen kuolee, mutta infra jää jäljelle. Lisäksi olennainen osa ydinaseiden tehokkuudesta perustuu niitä kantavien ohjusten laatuun ja siinäkin itänaapurimme on edellä muita. USA:n ja Venäjän etumatka ydinaseissa Ranskaan ja Iso-Britanniaan on kymmeniä vuosia, joten on uskon varaista ja valheellista luottaa Euroopan omaan ydinaseeseen ja lähinnä hullun höpinää puhua pohjoismaiden omasta ydinaseesta. Tuollaista ei pystytä nopeasti täällä tekemään ja mistä sen voi ostaa Pohjois-Koreastako?

EU:n kärkihahmot ja omatkin kärkipoliitikkomme paukuttavat päitään tavalla, joka ei varmasti lisää USA:n intoa puolustaa Eurooppaa. Kun vielä katsotaan historiaa, jossa USA on hoitanut merkittävältä osin puolustusta Euroopan puolustusta ja antaen siten  maanosallemme tasoitusta maailman markkinoista taistellessa, kannattaisi jättää vinkuminen vähemmälle ja ainakin ottaa etäisyyttä johonkin pahimpaan maailman liittojen siivestäjään Espanjaan, joka on härskeistä härskein bruttosaaja niin NATO:ssa kuin EU:ssa. Maailman kalleimpiin jalkapalloilijoihin Espanjalla löytyy varoja, mutta muuhun rahaa ei löydykään. Eikö tuo ollut kaiken huippu, kun tarkoitus oli investoida EU:n itärajan turvallisuuteen, niin ensimmäisenä koura ojossa oli Espanja! Ja meidän hölmömme auttavat ja ylistävät moista maata sekä pitävät sitä esikuvanaan - onko siis ihme, että maamme on köyhä ja köyhäksi jää?

Oikeudenmukaisuuteen vetoaminen ja vääryyden tuomitseminen ovat kuin pakkasessa vastatuuleen virtsaamista, vähän aikaa lämmittää, mutta lopulta kuulat ja putki jäätyy. Jos USA haluaa Grönlannin ja Venäjä osan Ukrainaa, sen voi estää vain voimalla. Suuret sanat eivät tee muuta kuin ärsyttävät, kuten jo Trumpista havaitsette. Kun vielä molempien maiden päämiehet niputetaan meilläkin avoimesti hullujen kastiin, niin kannattaisiko meidän pahimman varalta ärsyttävän räksytyksen sijaan varautua hullujen johtajien hulluimpaan voimannäyttöön. Putin ja Trump ovat hyvissä puheväleissä, joten olisiko ihme, jos Euroopan vinkumiseen ja tuottamiin pettymyksiin kyllästynyt Trump soittaa Moskovaan: Kuules Vladimir, sinullahan on niitä neutroni pommeja naftaliinissa, niin otapa yksi ja jysäytä se Helsingin yllä! Putin vastaa ehdotukseen kysyen, entä se viides artikla, johon tokaisee Trump: pyyhin siihen ahterini!

LINKKI:

Pohjolan vastaus maailman murrokseen