Me emme saa suhtautua ennakkoluuloisesti ja torjuvasti esim. kaikkiin islamilaisiin tapoihin, vaan niistä sopii, tarpeen vaatiessa, ottaa oppia. Näin me parhaimmillaan lisäämme, kaikkien Suomessa asuvien turvallisuutta ja eliminoimme mm. kotoutuksen pahimpia ongelmia pysyvästi. Jos katsomme ikäviä rikostilastoja, joissa maahamme muualta muuttaneet miehet keikkuvat kärjessä ja omia ratkaisuyrityksiämme rikosten määrän taittamiseksi laskuun, voi vain lakonisesti ja todistetusti todeta: ei onnistu mitenkään meidän laeilla eikä eväillä. Nyt esim. Oulussa polkupyöräilevä vierasperäisen väestön pahoinpitelijä osoittaa maahan muuttaneiden kohteluun tyytymättömyyden aiheuttavan lynkkausmentaliteettia. Onko kyseessä jäävuoren huippu ja kasvava trendi, sitä ei tiedetä, mutta tilanteen eskaloitumisen sallimista voidaan pitää selkeänä vähemmistön syrjintänä. Yhteiskunnan saamaan toimintaan voidaan suhtautua monin tavoin: kun ökyrikas Nalle Wahlroos muuttaa ulkomaille Suomen valtion lakien, sääntöjen ja käytäntöjen vuoksi, joku toinen vastaavassa tilassa elävä on tyytyväinen Suomeen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja maksaa veronsa, kiitoksena Suomelle, kikkailematta ja tinkimättä. Joku kokee saman kohtelun rangaistuksena, kun toinen antaa sille kiitoksensa.
Asioihin suhtautumiseen vaikuttaa oma persoona ja tietenkin myös oma kokemuspohja ja kulttuuritausta. Se mitä joku pitää rangaistuksena saattaakin toisesta kulttuurista muuttaneelle ihmiselle olla elämän tavoite ja unelmien täyttymys. Kuvittele lapsuuttasi köyhässä klaaniyhteiskunnassa, jossa sukusi edustaa yhteisön alempia kasteja. Elät teltassa, et sisarussarjan nuorimpana saa huomioita vanhemmiltasi, saat nukkua teltan surkeimmassa kolkassa johon aurinko porottaa kuumasti aamulla, et saa kunnon ruokaa, katsot koko elämäsi sukupuolten välistä eriarvoisuutta, et voi realistisesti unelmoida sen enempää koulutuksesta kuin työstäkään. Olet köyhä yhteiskunnassa, jossa kaiken ratkaisee se, että putkahdat maailmaan oikean uroon siittämänä oikeasta kohdusta. Voit tietenkin vastustaa näkemääsi vääryyttä, mutta rangaistuksen saamisen riski ei ole pieni, vaikka se itsessään on suuri: varkaalta käsi poikki, valehtelijan laulu loppuu, kun kieli poistetaan ja kovemmista rikoksista pääset hengestäsi, vaikkapa kivitystatamilla. Eräänä kauniina päivänä sinut tempaistaan pakolaisena täysin toisen sorttiseen maailmaan, koet tasa-arvon, yhteiskunnan huolenpidon aina koulutusta ja sairaanhoitoa myöten koet melkoisen shokin.
Uudessa paikassa huomaat mahdollisuutesi ja uuden kulttuurin yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden. Omissa porukoissasi korotetaan sinun juuriasi ja sinun oikeutta omiin perinteisiin uskontoon ja kulttuuriin. Jopa jotkut uuden maasi kanta-asukkaat kehottavat sinua kunnioittamaan vain omaa taustaasi, pitämään kiinni tavoistasi ja aiemman elämäsi opeistasi. Vaikka haluaisit kotoutua, oppia kielen, käydä koulua, opiskella, tehdä töitä jne. oma lähipiirisi ja muutamat maan kanta-asukkaat vaativat sinua: älä opettele kieltä, vaadi tulkki - älä laula Suvi virttä, sille se on saatanasta - kunnioita omia perinteitäsi ja elä kuin kotimaassasi, kyllä sinusta silti pidetään täällä huolta. Näin sinut kotoutuksen sijaan manipuloidaan noudattamaan sitä kulttuuria ja niitä sääntöjä, joita lähdit joskus pakoon.
Jos käy niin ikävästi, että useiden lainrikkomusten jälkeen joudut vankilaan, muistat lapsuutesi teltassa, ainaisen nälän ja pelon siitä, että jouduit väkivallan ja syrjinnän kohteeksi. Vankilassa huomaat saaneesi katon pääsi päälle, vesi tulee ja menee, sähkön, väritelevision, ilmaisen ruuan, mahtavat harrastusmahdollisuudet, opiskelu puitteet ja sen, mistä tavallinen suomalainekin voi vain unelmoida vankilan muurien ulkopuolella: sait ilmaisen ja laadukkaan terveydenhuollon - lääkäri saapuu luoksesi ja sinut toimitetaan kiireellä sairaalaan, jos tarve on eikä kukaan kysy, terveyskeskusmaksuja tai perää kelakyytien hintaan. Mielessäsi pohdit: tämäkö on rangaistus, eihän minulla ole koskaan olleet asiat näin hyvin ja varmalla pohjalla. Ja mikä mehevintä, jos et kuulu heterojen harmaaseen massaan, osaat nauttia, jo etukäteen jäykkänä, kun kuulet ystäväsi sipsuttavan jakamaan vuodettasi - eihän tämä ole rangaistus vaan olen päässyt paradiisiin, jossa odottavat neitsyetkin ovat oikeaa sorttia!
Kuten Raamatussa todetaan, meitä kaikkia mitataan oman mittamme mukaan, niin meidän tulee myös mitata lähimmäisiämme heidän mittansa mukaan ja tuo mittahan määräytyy pitkälti lähimmäisen elämäkokemuksen ja kasvukulttuurin summasta. Siksi olisi varsin oikeudenmukaista rangaista lähimmäistä tavalla, jonka hän kokee rangaistukseksi. Nykytyylillä oikeuslaitoksemme tekee itsestään ja koko yhteiskunnasta arjesta vieraantuneen pelleorganisaation, joka jarruttaa kotoutumista ja herättää maahanmuuttajiin kohdistuvia negatiivisia tunteita, jotka ovat jo kasvaneet lynkkausmentaliteetiksi. Siispä yhteiskunnan toimivuuden kannalta olisi niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön etu, ottaa sopiviasharia lain pykäliä käyttöön, heidän osalta, ketkä ovat kasvaneet ko. ympäristössä. Jos päättäjistä tai tuomareista ehdotus tuntuu pahalta, niin voisimmehan lähettää määrätyt tuontirikollisemme vaikka Saudi-Arabiaan tuomittavaksi - sehän on oivallista monikulttuurista käytännön kulttuurivaihtoa! Vielä lopuksi siirryn asiata kolmanteen: Kun näin reiluna seitsemänkymppisenä, taloudellisten seurausten vuoksi, joutuu karttamaan kaihileikkauksia ja muita sote-palveluita sekä saa jakaa yöpostia, niin väkisinkin ajatustantereen valtaa ajatus: onkohan vankila ainoa paikka, jossa suomalainen hyvinvointivaltio vielä toimii? Loppuun pistän linkin Paul Vahteran blogiin ja tuosta sivusta pääsette professorin ja Nils-Aslakin blokeihin, kaikissa on hyvää luettavaa - Olkaa hyvät!
