Nykymaailman parhaimpiin puoliin voidaan liittää tiedonsaatavuus. Jokainen pääsee käsiksi luotettaviin perustietoihin ja siksi esim. päättäjien todellisuuden tajua ja tietoja voi epäillä voi arvioida kysymällä asioita, tilastoja tai väittämiä tekoälyltä tai muuten googlettamalla. Päättäjien jakamien väittämien ja tiedon varmistaminen on demokratiassa erittäin tärkeä, sillä jotkut ovat päässeet ja pyrkivät korkeantason päättäjiksi ensisijaisesti kertomalla vain sen, mitä äänestäjä haluaa kuulla, mistä hän pitää ja mitä äänestäjä vihaa eli ehdokas nuoleskelee ja pyrkii totuuden ja ratkaisujen kertomisen sijaan miellyttämään äänestäjää.
Sotateoreetikko Carl von Clausewitz korostaa ettei sota ole loogisesti etenevä tapahtuma ja kiinalainen sotafilosofi Sun Tzu puolestaan pitää varmimpana tienä tappioon vihollisen aliarviointia. Kun kuuntelette määrättyjen alan eksperttiemme ja päättäjiemme naama vakavana esittämiä väittämiä ja ennakointeja, voidaan todeta heidän jättäneen niin Clausewitzin kuin Tzun ohjeet huomiotta eli valtaan pyritään totuudesta vähät välittämättä hinnalla millä hyvänsä. Kuten Machiavelli joskus totesi demokratiassa rahvaan ja eliitin taistelevan vallasta, niin aikaisemmin rahvasta olivat talonpojat ja työläiset ja eliittiä kuninkaalliset, aateliset ja kirkonmiehet; tänään rahvaaseen kuulut sinä ja poliittiset päättäjät ovat osa eliittiä. Onko siis ihme, jos poliittiset päättäjät tähtäävät puheissaan vain ja ainoastaan vaalimenetykseen ja ikävät asiat ratkaisuineen jäävät sloganeissa taka-alalle.
Jos me pohdimme sotaa ja siihen äärimmäisen laadukkaasti valmistautuneita valtioita, kaksi näistä nousee selkeästi yli muiden eli USA ja Venäjä. Näillä kahdella maalla on ylivoimainen asearsenaali noin 90 prosenttia koko maailman ydinaseista. Kun huomioidaan taktiset ydinaseet ja esim. neutronipommi jää esim. Eurooppa armeijoineen varsin vaatimattomaksi keppihevososastoksi ja taatusti kyvyttömäksi puolustamaan yhtään mitään mainittuja kahta maata vastaan. Eikä USA:n ja Venäjän etumatkaa saavuteta kymmenessä ei kahdessakymmenessä vuodessa eli se Euroopan yhteisen puolustuksen uskottavuudesta. Kun katsomme eri valtioiden omavaraisuutta ruuan suhteen, huomaatte USA:n ja Venäjän olevan esim. maailman suurimpia vehnän viejämaita ja entäpä energia, siinäkin nuo kaksi maata ovat omavaraisia, kun taas Eurooppa, Kiina ja Intia voidaan pistää polvilleen vaikkapa pienellä Lähi-idän hässäkällä!
Suomelle luvattiin turvatakuut, jos lähdemme mukaan sotilasliittoon ja joku hölmö luuli, että USA on valmis aloittamaan kolmannen maailman sodan Suomen vuoksi. Ylivoimaisuutensa vuoksi USA ja Venäjä varovat toisiaan, mutta myös kunnioittavat toistensa sotavoimia ja omavaraisuutta. Ja entäpä miten on Euroopan yhteinen puolustus ja sen uskottavuus? Vaikka lähettäisimme kuinka paljon rahaa esim. Espanja asunnottomille, silloin kun he itse maksavat yhdestä jalkapalloilijasta satojamiljoonia euroja, niin luuletteko sieltä tulevan yhtään hombrea tai senttiä Suomen puolustukseen? Vaikka väittämä tuntuu kovin karulta, niin pienen valtion täytyy hyväksyä se murheellinen fakta, että tämän päivän maailmassa oikeudenmukaisuudella ja inhimillisyydellä ei ole mitään painoarvoa, kun toisessa vaakakupissa on suurvallan tai -valtojen etu! Avatkaa mielenne ja etsikää tietonne itse ja aloittakaa se vaikkapa tarkistamalla tässä esittämäni väittämät! Ja varokaa tekoälyäkin, ei se ole mikään Jumala eikä edes Esko Kivikoski!