MEDIAN JA YHTEISKUNTAMME TOTAALINEN RAPPIO

Suomessa lähes jokainen kynnelle kykenevä saa äänestää eli vaikuttaa yhteiskuntamme arvopohjaan ja sen käytännön toimintaan. Kun katsomme muutamaa mennyttä vuosikymmentä, pistää se isosti äimistelemään, sillä yhteiskuntamme on menettänyt suuren osan inhimillisyydestä ja kristillisestä kulttuurista periytyvä lähimmäisen rakkaus on lähes tyystin kadonnut Suomesta. Nyky-Suomessa ihmisen saa jättää kuolemaan vain siksi, että hän asuu väärässä paikassa, on päättäjille hyödytön vammainen tai sijoittajille nöyrä, kuiviin imetty, rahastuskohde. Vielä 1980- 1990-luvuilla kaikki suomalaiset saivat kelvollisia terveyspalveluita ilmaiseksi siinä järjestyksessä, kun ontuivat terveyskeskuksen ovesta sisään. Tuolloin kukaan tai erittäin harva edes unissaan kuvitteli tarvitsevansa yksityisiä terveyspalveluita.

Kyseinen kehitys ihmetyttää lähinnä siksi, että sairaan, köyhän, vammaisen, vanhuksen eli heikomman asema huonontui samalla, kun Suomi rikastui ja rahaa heikompien väestönryhmien inhimilliseen kohteluun olisi ollut monta kertaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin esim. 1980-luvulla. 1980-luvulla mediakenttämme kukoisti monipuolisuutta. Yhteiskuntamme piti huolen siitä, että lukuisat näkökannat saivat äänensä levitettyä kansan keskuuteen. Ja joskus jopa itänaapuri auttoi rahoittamalla erilaisten näkemysten levittämisessä. Itse muistan hyvin, kuinka Länsi Uusimaan kirjapainossa katseltiin ja ihmeteltiin, kun neuvostoliiton tuella kustannetun Tiedonantajan toimittajat saapuivat taittamaan julkaisuaan. Ihan mukavaa väkeä ko. tyypit olivat eivätkä tuominneet meitä kapitalistille sielunsa myyneitä toimittajia. 

Neuvostoliitto hajosi ja markkinataloudelta katosi vastavoima ja maailmaan jäi ainoastaan kolme sosialistista maata: Kuuba, Pohjois-Korea ja Ruotsi. Muutoksessa hävisi myös Tiedonantajan lehden väen uskottavuus. 1980-luvulla pitkin Suomea julkaistiin lukuisia ns. työväenlehtiä, joita ei juurikaan tilattu, Kotka ja Eteenpäin lehti oli poikkeus, mutta joiden vaihtoehtoista uutisointia ja maailmankatsomusta luettiin työpakkojen ruokaloissa. Pikku hiljaa nämä julkaisut kutistuivat yhdeksi demarien ja vasemmistoliiton emolehdeksi eli kirjoittavien toimittajien määrä ja toimitustyötä suunnittelevien päiden määrä väheni olennaisesti. Mainittakoon sekin, että Tiedonantajaakin julkaistaan vielä nettilehtenä.

Hiukan ennen Neuvostoliiton hyytymistä alkoi mediakentälläkin tapahtua, sillä vuonna 1986 ilmestyi ensimmäinen City lehti. Se oli kopio maailmalla leviävästä uudesta julkaisusta. Jutut olivat minälähtöisiä, kaikkea perisuomalaista pidettiin junttimaisena ja hävettävänä. Itsekeskeinen biletys, pikamuoti ja näennäisinhimillisyys rantautuivat Suomeen ja jyräsivät tutun  yhteisöllisyyden ja perinteisen suomalaisen kaveria ei jätetä -ajattelun. Aluksi perinteinen media tuomitsi itsekeskeisyyteen tähtäävän ja kansainvälisyyttä kritiikittä hehkuttavan julkaisutyylin tekijöineen. Kuitenkin hiljalleen, kiitos paikallisradioiden tulon, nämä uuden suunnan toimittajat saivat tekstinsä/äänensä julkisuuteen. Tuolloin ja tuosta alkoi ns. monikulttuurisuuuden esiinmarssi Suomessa.

Tänä päivänä olemme ajautuneet edustuksellisen demokratian alennustilaan vai luuleeko joku tosissaan, että enemmistö suomalaisista pistää yhteistä rahaa mieluimmin joutaviin siltoihin, hömppäviihteeseen, ökykulttuurin tukemiseen, prameisiin, mutta sitäkin turhempiin rakennuksiin ja joutoväen kalliiseen asumiseen sekä joukkoliikenteeseen kuin aidossa hädässä, tuskassa ja kuoleman kielissä kärsivien ihmisten auttamiseen. Meidän mediamme on ajautunut pitkälti vierasmaalaisten käsiin ja siksi monikulttuurisuus jyrää niissä kaiken suomalaisen. Tragikoomisinta on se, että kansan rahoittama YLE, jolla on suuremmat resurssit kuin koskaan 100-vuotisen toimintansa aikana, muuttui kansanradiosta ja suomalaisen kulttuurin tekijästä kansainvälisyyttä apinoivaksi totaaliseksi hömppävälineeksi. 

Parhaimmillaan maakunta radio teki ja ylläpiti suomalaista kulttuuria. Esim. Tapani Maskulan sarjat, Juha Ohtosen luomat koulujen väliset kuorokisat ja Kalle Talosen kantapöytä, ovat osa suomalaista mediakulttuuria ja historiaa, jotka korostivat varsinaissuomalaista osaamista ja kulttuurin tekemistä. Mainitut toteutukset elävät ihmisten mielissä ja historiassa, siksi kysynkin, mitä sinä luulet muistavasi tämän päivän Turun radion tarjonnasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? -Et muista yhtään mitään, vaikka olet jo ennen puoltapäivää kuullut saman porilaisen uutisen kolmasti ja kuulet sen vielä toistoina useasti. YLE:llä oli Turussa hulppeat tilat, joissa sopi vaikka orkesterin soittaa tai kuoron laulaa live-lähetyksessä. Mihin sekin on hävinnyt, entä rahat, jos tilat myytiin ulkopuolisille?

Totuus on se, että mitä enemmän väkeä suunnittelee median toimintaa, sitä enemmän sillä on kosketuspintaa tavalliseen kansaan. Tämän seurauksena media on osa sen käyttäjien arkea ja elävää  arjen kulttuuria. Meillä YLE on keskittänyt vallan pääkaupunkiseudulle ja yhtiötä pyörittää henkilö, kuka jo palkkansa vuoksi vieraantuu kansasta eikä tiedä sen tunnoista yhtään mitään. Suomessa muutamalla ihmiselle annettiin 600 miljoonaa euroa rahaa ja mediaväylät, joilla he voivat päättää, mitä kansa kuulee, näkee ja sen pohjalta ajattelee. Onko siis ihme, jos näiden kansasta vieraantuneiden tyyppien tiedotusvallan seurauksena meillä iloisena uutisoidaan Käärijän keikasta, kalliista pääkaupungin kävelysillasta ja vaietaan kansaa terveyspalveluissa odottavista kärsimyksistä ja tuskaisesta kuolemasta. Hitler ja Stalinkin olisivat kateellisia siitä mediavallasta, jota muutama YLE:n pamppu nauttii parhaillaan! Alla linkit Seppo Oikkosen ja Nils-Aslakin sekä professorin blogein, pohtikaapa niiden sisältöä, olkaa hyvä!

Linkki:

Rikokset viisautta vastaan

Yle lietsoo valheilla juutalaisvihaa

Arvoliberaali vasemmisto ja palestiinalaiset

100 VUOTTA SAMAT NAAMAT ja YLE:n MAHTAVA ONNISTUMINEN

Kasvojen kulumista ei hevillä tunnusteta Suomen valtamediassa. Kyllästymiseen asti kohtaat samat julkkikset ajankohtaisohjelmissa, uutisissa ja hömppälähetyksissä. Aiemmin sentään eri kanavilla ja radioilla oli omat julkkikset. Enää tuo ei toimi, voit tänään esiintyä YLE:llä ja huomenna katsojista/kuulijoista kilpailevalla estradilla. Onkohan ohjelmasuunnittelijoilla käynyt mielessä sellainen mahdollisuus, että ihmiset saattavat kyllästyä naamoihin, jotka pomppaavat ruutuun vuodesta toiseen ja viidenteen vaikkapa uutisten jälkeen. Toistuvasti tarjotaan samat ilmeet, virneet ja tyyli nuolla jututettavaa. Ja nyt jotkut heistä saavat lisää julkisuutta uusissa kuvioissa. Ketä tämä palvelee? -Ei ketään, ei edes julkkiksia, joiden naamat kuluvat ja kokevat inflaation.

Sopii YLE:n tarjontaan jotain aivan päinvastaistakin eli huippuluokan tekijä, joka tekee laatuohjelmia urheilusta, musiikista, politiikasta, rahasta jne.. Menkääpä YLE Areenan puolelle ja katsokaa joku Pekka Laineen toteuttamista dokumenttisarjoista. Niissä kaikki jututettavat pääsevät näkemyksineen ja kokemuksineen esille. Sen sijaan, että ohjelmissa tarjottaisiin yhtä maailmankuvaa, Laine on itse hiljaa ja antaa jututettavan perustella toimintaansa ja suhdettaan vaikkapa rahaan tms.. Suomalaiset vaikuttajat nostetaan Pekka Laineen toteutuksissa esiin persoonallisina yksilöinä. Ohjelman tekijä ei päätä kuka on hyvä tai paha - kuuntelija tai katselija voi tehdä päätöksen itse kuulemansa/näkemänsä perusteella.

Suurimman poikkeaman, verrattuna muihin ohjelmien tekijöihin, Pekka Laine tekee dokumenteissaan oman naamansa näyttämisessä, sillä hän ei sitä näytä. Tuollaisessa toteutuksessa naama ei kulu, vaan toimittajan ammattitaito ja osaaminen nousee esiin. Verratkaapa Laineen ohjelmia vaikkapa joihinkin YLE:n kustantamiin ja toteuttamiin USA-dokumentteihin, josta et löydä minkäänlaista motiivia sen suhteen, että ne toteutetaan suomalaisten pakkoverolla toteutetulla rahalla. Saman sortin älytöntä rahan kylvöä YLE tekee Afrikkaan ja Aasiaan vaikka maailmalta ostettua saa ko. alueista enemmän informaatiota tarjoavia ja laadukkaampia ohjelmia. 



Onko esim. USA:n transujen ongelma suomalaiselle niin merkittävä, että sinne pitää lähettää täältä toimittaja pureutumaan ongelmaan? Eiköhän tuonkin rahan voisi käyttää vaikkapa maakuntalähetysten henkiinherättämiseen. YLE väittää, että leikkaukset uhkaavat sen toimintaa, mutta kyllä YLE on itse uhka omalle toiminnalleen. Sopisi pohtia vaikkapa samaa, mitä Rydman esittää järjestöjohtajille eli leikata YLE:n herrojen, rouvien ja henkilöiden palkkoja!

Satuin juuri näkemään Pekka Laineen Raha -sarjan jakson televisiosta ja siksi nosta siitä esille huomion. Ohjemassa jututetaan ensin Björn Wahlroosia ja hän kertoo suhteestaan Suomeen ja negatiivisia ajatuksistaan suomalaisesta yhteiskunnasta sekä sen rahoittamisesta. Tämän jälkeen ääneen pääsee Ilkka Paananen, kenen näkemykset ja suhde suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sen rahoittamiseen ovat positiivisia - kerrassaan loistava toteutus Laineelta!

LINKKI:

Pekka Laine dokumentti: Jakso 1: Miten rikkaaksi tullaan

MT: ORPO TIPAHTI 4. PÄÄMINISTERIPÖRSSISSÄ

Tätäkin tutkimusta lukiessaan, siitä saa enemmän irti medialukutaidolla ja pohdinnalla eli aina ensiksi kannattaa tarkastaa, mikä taho tutkimuksen teetti ja julkaisi. Kun Maaseudun tulevaisuus - julkaisu teettää tutkimuksen, lienee selvää, jotta sen toteuttaja pyrkii kaikin tavoin lopputulokseen, joka tyydyttää tilaajaa. Jos näin ei käy, ehkäpä seuraavan kyselytutkimuksen saa suorittaa joku toinen alan toimija. Kyselyjen ja galluppien uskottavuutta parantaisi tarkat tiedot kyseisen kyselyn ja yleensäkin kyselyjen suorittamisesta: tehtiinkö tämä mielipidekartoitus mihin kellon aikaan ja miten se toteutettiin(juuri ennen aamulypsyä puhelimalla?), mikä oli kyselyyn osallistujien kotipaikka, ikä jne.. Ei riitä, että todetaan: Kantar-Agrin toteutti tutkimuksen toukokuun lopulla, kohteena olleen tuhat ihmistä ja virhemarginaaliksi ilmoitetaan miinus/plus kolme prosenttia.

Olisiko Maaseudun tulevaisuus -lehti julkaissut koko kyselyä, mikäli puheenjohtaja Antti Kaikkonen olisi jäänyt siinä istuvan pääministerin Petteri Orpon taakse? Vaikka tutkimus haiskahtaisi tulostevoiteelliselta, kuten Nuorisosäätiö Kaikkosen nouseminen Orpon ohi antaa olettaa, kertoo tutkimus muilta kuin oman pahimman kilpailijan osalta jotain. Maaseudun tulevaisuuden tutkimuksen mukaan myös Riikka Purra on suositumpi pääministeriksi kuin Petteri Orpo. Tämä tutkimuksen sivutuote lienee uskottavampi huomio kuten sekin, että SDP:n Antti LIndtmania eivät kannata edes kaikki sosialidemokraatit seuraavaksi pääministeriksi.

Tutkimuksen mukaan ykkösehdokkaan titteliä pitää Antti Lindtman 17%, toisella sijalla Riikka Purra ja Antti Kaikkonen 11% kannatuksella, neljänneksi jää Petteri Orpo 9%, viides Minja Koskela ja Sofia Virta 7% kannatuksella, seuraavasi sijoittuva Harry Harkimo 4, Sari Esaya ja Anders Adlercreutz. Oheisesta linkistä sopii katsoa, kuinka YLE uutisoi, puolueellisuutensa osoittaen, toisen viestimen tekemän kannatusmittauksen eikä huomio koko homman jymypointtia eli sitä, että Lindtmanin kannatus pääministeriksi on reilusti pienempi kuin SDP:n ilmoitettu kannatus aiemmissa mielipidekyselyissä - Nils-Aslakin blogissa hyvää pohdintaa tästä ja alla olevasta linkistä pääsette sinne, olkaa hyvä! KAIKILLE NAUTINNOLLISTA JUHANNUSTA!

LINKIT:

YLE: Maaseudun Tulevaisuus: Antti Lindtman suosituin pääministeriehdokas

Nils-Aslak: Kansa ei halua Pulla- Anttia pääministeriksi

DEMAREIDEN RUSKEAKIELINEN KENTTÄVÄKI

Voiko joku porukka olla selkeämmin muutaman harvan ökyporvarin takana kuin SDP:n kenttäväen kellokkaat, ketkä hyökkäävät Rydmanin ehdottamia järjestöjenavustusleikkauksia vastaan. Muuten demarit vaativat rikkaille kovia veroja, mutta järjestöjen keulilla päsmäröivien johtajien ökypalkkoihin ei saa koskea. Mikä on ullavalaisen, kuopiolaisen tai laitilalaisen rividemarin motiivi turvata ylipalkattujen järjestöjohtajien suuret tienestit, koska hehän ovat vain keulakuvia järjestöissä, joissa käytännön työn tekevät tavalliset duunarit ja vapaaehtoiset ja siksi johtajien palkat ovat pois järjestöjen tarjoamista palveluista? Tuskin joku pikkupaikkakunnan demari luulee pääsevänsä jonkun järjestön pomoksi, mutta ehkäpä hän persuministerin kaavailuja kritisoidessaan saa omilta toverijohtajiltaan punaisia sulkia hattuunsa ja pääsee toverihississä yhden kerroksen ylemmäs.

Järjestö-case osoittaa suoraan ja käytännössä sen, miten SDP:n toiminta on jalostunut ja kuinka siitä on käytännössä muodostunut valtaa hamuavien pyrkyreiden temmellyskenttä, jossa tavallisen kansan oloista ei välitä kukaan valtaa haluava. Auttamatta takana ovat ne ajat jolloin esim. Marjaana Koskiset, Helena Vartiaiset, Jukka Roosit, Risto Ahoset jne. taistelivat kotipaikkojensa ja tavallisen suomalaisen elinolojen ja tasa-arvoisuuden puolesta. Jos joku aikoo haastaa toverijohtajat, hän jää yksin kuin Joona Räsänen, joka joi juuri sen verran, että rattijuopumuksen rima ylittyi eli hän olisi voinut ajaa venettä, mutta ei autoa. Vastaavassa tilanteessa koko demarikenttä olisi rientänyt jonkun, vähemmän kyvykkään ja itselleen valtaa vaativan Tuppuraisen tai Lindtmanin taakse suuresti möykäten. Kun toimitaan niin, että kyvykkäät jäävät itsekkäiden ja lahjattomien varjoon vain ruskeakilisen kenttäväen mielistelyn vuoksi, eikö silloin ole kyse vastaavasta tilanteesta, jossa ravitalli pyrkii jalostamaan mahdollisimman paljon syövää, mutta edellisiä hitaampaa ravihevosta?

Kiitos vihreiden kärkinaisen Virran kansa on perehtynyt järjestökentän syömiin avustus miljooniin ja suuren osan niiden valumisesta muuhun kuin yleishyödyllisiin kansaa palveleviin kohteisiin. Kun samalla vasemmistoliitossa keskustellaan erilaisin näkemyksin samoista ja muista asioista eikä suoraan peesata johtajia oman aseman kohenemisen toivossa, ei ole ihme, jos vasemmistoliiton kannatus kasvaa demarien kustannuksella. Itse asiassa tilanne on aivan selvä, kuka tavallinen duunari äänestäisi puoluetta, joka ottaa pois äänestäjältä ja antaa sen etäälle, johonkin afgaaninaisen määrittelemiin epämääräisiin kohteisiin tai pääkaupunkiseudun miljardeja euroja syövään tukemiseen/rakentamiseen? Demareiden tähti alkoi laskea eikä sitä pelasta enää valtamediakaan, mutta nyt kaikille Teille: HYVÄÄ JUHANNUSTA JOKO JALKAPALLOLLA HÖYSTETTYNÄ tai ILMAN!

LINKIT:

Näin jo 2018: Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

SPR:n johdon palkat ja palkkiot saivat tunteet kuumenemaan – ”Ihmetteleekö joku...”

Wille Rydman esitti sote-alan järjestöille uudet kriteerit avustusten saamiseksi – hallituskumppani

 tyrmää ehdotuksen

YLE:n FUTISPELLET KAKOLAN KOPPIIN!

YLEensä "toimittaja" kertoo, mitä tapahtuu, meidän jalkapallo- tai fudisympyröissä, kuten he itse usein toteavat, "toimittaja" tokaisee jotain ja pyrkii sen jälkeen osoittamaan tokaisun osuneen kohdalleen. Nämä ns. "toimittajat" asiantuntijoineen eivät tartu lainkaan laajaan statistiikkaan, jota pelistä voisi tarjota katsojille. Katsojille voisi kertoa tarkat luvut jokaisesta pelaajasta: juoksumatkan, syötöt, onnistuneet ja epäonnistuneet syötöt, menetykset, riistot, paitsiot, rikkeet jne. Tuntuukin jotenkin kummalliselta, että pelin analysointi perustuu tilastojen sijaan muutaman tyypin havainnointiin, yleissivistykseen lajista ja omiin näkemyksiin sekä muisteloihin. Tämän vuoksi nämä taukojutustelut ovat jonninjoutavaa toisen luokan hekottelua ja lähinnä säälittävää sössimistä!

Kisoissa pelaa muutama ikoni, kuten Messi ja Ronaldo. Mutu pohjalta tapahtuvan jokeltelun sijaan "toimittajat" voisivat tilastoihin keskittymällä verrata mainittujen legendojen otteita: syötöt, harhasyötöt, juostut kilometrit jne., Harmittaa sekin, että väki lähetyksien toteutuksessa lisääntyy, mutta sisällön laadun kehittämisestä ei välitetä pienistä pätkistä, edes kaikkein pienimmän pätkän vertaa. Jos ei muuta, niin ainakin naamoja voisi vaihtaa. Enkä tarkoita pelkästään ruudussa näkyvää väkeä, vaan pomo/suunnittelupuolta, josta tuntuu puuttuvan kaikenlainen rohkeus ja luovuus. Sekin sopii huomioida, että nämä taukopaikat ovat katsojille sopivia hetkiä käydä jääkaapilla tms. joten miksi niihin pitää yleensäkään satsata bussilastillinen väkeä. Kun vielä huomioidaan asioiden taloudellisuus, toteutuksen oikeellisuus ja aiemmin lajiin liittyneet tapahtumat, niin eiköhän tässä sovi kysyä: Miksei käytetä tekoälyä?

AHDISTELIKO REHTORI KYMMENIÄ? -NO POTKUT TULI!

Suomessa oikeutta jakaa oikeuslaitos ja demokratia toimii edustuksellisesti. Kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että normaalisti merkittävissä ikävissä poikkeuksellisissa tilanteissa, jotka saattavat johtaa esim. irtisanomisiin, tehdään tutkintapyyntö, jotta oikeuden jakoon vihkiytyneet ammattilaiset jakavat oikeutta ja heille asian valmistelee tutkintaan koulutetut oman alansa ammattilaiset. Näin toimien saamme oikeusvaltiossa todennäköisemmin oikean päätöksen, jonka huomioiden voivat muut tahot, joille asia käytännössä myös kuuluu, toimia oikeudenmukaisesti ilman, että syntyy ylilyöntejä tai ikäviä jälkipuheita. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ainakin mediatietojen, mukaan ikävässä asiassa rehtorille antoi potkut yksi viranhaltija ilman lautakunnan, hallituksen saati valtuuston tietämättä.

Tuntuu vähintään ihmeelliseltä, kun työssään arvostettu ja positiivisesti merkittävän ja yleisesti kiitetyn uran tehnyt rehtori saa kyseenalaisen maineen ja joutuu jopa erotetuksi. Erottamisen perusteet aiheuttavat ko. rehtorin maineelle ikävän kolauksen - jopa niin ikävän, että joku saattaisi vaihtaa paikkakuntaa, moisten väitteiden synnyttämien huhujen seurauksena. Hiukan saman tyylinen tapahtuma sattui samassa ympäristössä muuta vuosi sitten. Onnettoman uutisoinnin vuoksi tämäkin tapaus, sekaisen käsittelyn jälkeen jotenkin hävisi keskustelukentältä. Kun vielä peruutetaan vuosia taaksepäin, samassa organisaatiossa korkea viranhaltija siirrettiin syrjään tyylillä, joka aiheutti jälkipuheita ja mitä ilmeisimmin merkittävien korvausten maksun tai työpaikkajärjestelyt kaupunkiorganisaatiossa.

Kaupunkilaisten rahoilla ja heidän antamansa mandaatin alaisen toiminnan tulee olla avointa eikä se saa herättää hurjia huhuja tai spekulointia mielivaltaisista päätöksistä. Pitää myös ajatella mahdollisten hämäryyksien vaikutusta tuleviin rekrytointeihin. Tuskin moni haluaa hakeutua töihin yhteisöön, jossa ensin saa palvella kymmeniä vuosia ja lopulta yhtä äkkiä palkinnoksi työurasta tuomitaan jonkin sortin inhokiksi, niljakkeeksi ja yhteisön hylkiöksi. Nyt jos koska, on tarkkojen selvitysten ja inhimillisten ratkaisujen aika. Nykyinen epämääräinen tilanne tuntuu jotenkin mystiseltä, koska kyse on organisaatiossa, jossa virnahaltijoiden suojelu on tunnetusti korostetun vahvaa. Kun katsomme yhteisön väkiluvun kehitystä, taloutta, kiinteistömassan tai korjausvelan valtavaa kasvua ja lukiomme rankingsijoitusta, voi todeta virkakunnan saaneen puuhastella kuin lehmä pellossa. Miksi siis yhtä äkkiä muutama pitkään kaupunkia kiitoksella palvelut virkahenkilö saa saman kohtelun kuin laiska kameli kiukkuiselta beduiinilta? 

LINKIT:

Yle: Wintterin rehtori sai potkut väitetyn häirinnän takia

YLE:n ja MTV:n ONNETON JALKAPALLOJOURNALISMI

Kiitos valtamedian, eletään penkkiurheilijan paratiisiaikaa. Lähes kaikki Suomessa voivat seurata jalkapallon MM-kilpailuja. Ikävästi lähetykset tarjoutuvat katseltaviksi myöhäisen illan ja aikaisen aamun välillä. Tämän taustalla ovat FIFA ja sen pomot, ketkä ajattelevat vain valtaa ja rahaa sekä lajin suosion lisäämistä, jolla pienen piirin käyttöön saama rahamäärä pyritään maksimoimaan. Nyt kun tilanne on akuutti, kehotankin kaikkia katsomaan Netflixin dokumentin: Totuus FIFA:sta!

Neliosainen ja lähes nelituntinen dokumentti kertoo hienoon lajiin pesineen mädännäisyyden ja häikäilemättömän vallankäytön, jonka keskiöstä löytyy muutama lajin johtoon päässyt vaikuttaja. FIFA pyörittää miljardien eurojen urheilubusinesta tyylillä, jossa kavereista ja hyvistä veljistä pidetään huolta vaikka niiden/heidän vuoksi jouduttaisiin kovinkin kyseenalaisiin toimiin. Tästä valtavasta kakusta miljoonia euroja sinkoili myös Suomeen ja minua kiinnostaisi tietää, kenen kautta ja ansiosta nuo rahat sahat saapuivat Suomeen, kuinka niitä täällä käytettiin plus pääsikö joku vetämään välistä. Monissa maissa jalkapallokuviot on tutkittu ja paljastettu, mutta jostain kumman syystä näin ei ole päässyt käymään Suomessa - johtuuko tämä korruptiosta vai kuuluvatko urheilutoimittajat lajiin liittyvään hyvä veli -kuvioon?

Sen sijaan, että jalkapallolähetyksiä höystävät jonninjoutavat entiset pelaajat, ketkä tarjolla olevien tilastojen sijaan analysoivat peliä itsekeskeisesti mutupohjalta, joku voisi avata Suomen Palloliiton kuviot ja joko paljastaa sen mädännäisyyden tai puhdistaa liiton ikävän ilkeistä epäilyistä. Jos esim. YLE:llä on varaa tehdä kökködokumentteja Alabaman homoista ja muista USA:n ongelmista paikanpäällä tai lähettää toimittaja vaikkapa Japaniin kertomaan, miltä minusta tuntuu, niin luulisi omassa maassa olevan asian selvittämisen kiinnostavan enemmän. Vai kertooko toimittajien suhde jalkapalloon suomalaisen urheilujournalismin tasosta vai ovatko valtamedian toimittajat osa lajiin liittyvää suhmurointia? Luulisi YLE:n reilusta 500 miljoonasta eurosta riittävän tällaisen asian selvittämiseen rahaa.

LINKIT:

TOTUUS FIFA:sta

Sepp Blatter

Fifa myrskynsilmässä - näin skandaali on edennyt

Kritisoitu Fifa-pomo vähätteli palkkaansa – Nyt paljastui härski summa

Hurjat luvut – Tämä mies pyörittää uskomatonta imperiumia

MEDIA PITÄÄ SÖSSIVÄT PÄÄTTÄJÄT VALLASSA

Mitä pienempi pää, sitä nopeammin se täytyy virtsalla, varsinkin, jos koko homman taustalta löytyy lauma itsekritiikittömiä häikäilemättömästi vain omaan edun maksimointiin tähtääviä narsisteja. Moinen poppoo elää leveästi ja nauttii vallasta kunhan se saa tuekseen median ja tietenkin myös valmistelukoneiston huippuheput. Jälkimmäinen onnistuu helposti, sillä muutaman viikon välein tapahtuvissa kokouksissa tutustuu äkkiä valmistelijoihin niin, että heistä tulee kavereita. Tästähän seuraa se, että kaveria ei jätettä eli narsistipäättäjästä tulee virkakoneiston kihojen luottamushenkilö eikä hän enää ajakaan äänestäjien tai kuntalaisten etua. Kun ketjun kolmanneksi takuulenkiksi saadaan tilausten/ilmoitusten kuihtuvuuden kanssa kamppaileva media, on narsistien valtakuvio valmis!

Muutama vuosi sitten tuo poppoo, osa oikealta ja osa vasemmalta, loi strategian, jossa vuonna 2030 heidän vetämässään reilun 15 000 asukkaan kunnassa tulisi elää iloista elämää 20 300 asukasta. No kuinka tuohon tulokseen päästiin? Ei mitenkään, sillä mitään ei tehty, kunhan tumput suorana keskityttiin torpedoimaan kaikki, ei sisäpiiriläisten kehitysesitykset. Jos tekemättömyyden linjasta varoitettiin, että nykytyylillä meillä on Suomen hienoimmassa koulussa Suomen huonoin opetus, haukuttiin varoittaja kaupungin maineen mollaamisesta ja kieltäydyttiin kaikista uuden noin sadanmiljoonan euron rakennusinvestoinnin hyödyntämisestä. Sen sijaan, kun valmistelussa mikään ei muuttunut ja parantanut kaupungin vetovoimaa, ryhdyttiin taloudellisen pakon vuoksi kasvattamaan opetusryhmiä ja vähentämään opetustunteja eli laskemaan opetuksen tasoa

Kun osaamattomuus, vastuuttomuus oman osaamisen arvioinnin puute keskittyy tarpeeksi vahvasti päätännän huipulle, se vaati vallassa pysyäkseen vielä yhden manööverin: soraäänet täytyy hiljentää päätännässä eli pienennetään lautakuntien määrää ja jäsenten määrää valtuustossa, hallituksessa ja lautakunnissa. Näin kukaan ei muistuta kiinteistömassan tai korjausvelan kasvusta ja surutta voidaan hakata rahaa kaikkeen kivaan: Suomen kalleimpaan, väärään paikkaan tehtyyn tekonurmeen ja sen turhan parkkipaikan asfaltointiin; miljoonien investointi lankkurantaan, joka joudutaan nyt alta kymmenen vuoden uusimaan; miljoonia sijoitetaan mammutti koulu/vapaa-ajankompleksin puitteesiin, mutta muuten se jätettiin hyödyntämättä luovuuden puutteen vuoksi; kaiken idiotismin kruununa voinemme pitää miljoonia niellyttä keskustankehittämisprojektia, joka toteutetaan samaan aikaan, kun kaupunkilaisille synnytetään sadallamiljoonalla eurolla toisaalle koko kaupungin olohuonetta eli kaupunkilaiset yritetään siirtää pois keskustasta.

Kaupungin väkiluku putosi reilusta 18 000 eurosta nykyiseen 15 000 ja mikä luku olisikaan, jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan - pitääkö antaa Putinille palkinto? Nyt soraäänet eli kaikki kehitysideat on hiljennetty ja luomiskyvyttömät narsistit pitävät kiinni vallasta, siksi kukaan ei valtuustossa juurikaan puhu ja munaukset vaietaan näennäisavoimuuden hengessä. Kun yleensä pikkupaikkakunnan ongelmissa YLE siteeraa ko. paikkakunnan mediaa meillä sekin menee toisinpäin. Täällä ollaan hiljaa ja odotetaan, että kukaan paikkakunnalla ei huomaa opetustoimen uusinta ihmeellistä käännettä. Aidosti, nämä omaan napaan tuijottajat eivät välitä vähääkään siitä mainehaitasta, joka syntyy opetustoimen uutiskynnykset ylittävien murheellisten tempausten seurauksena. Virkahenkilöstö saa aina ko. päättäjien hiljaisen siunauksen ja päättäjien toilailut siunaa puolestaan media vaikenemalla ja pitämällä mainitun poppoon kestomokat salassa ja niin päättäjät jatkavat vallassa. 

Kyseinen kuvio tuntuu täysin utopistiselta, mutta näin se valtakuvio toimii, kun siihen saa sopivasti uutisoivan/vaikenevan median takaajaksi. Härskit ja osaamattomat ja etenkin vastuuttomat päättäjät keskittävät valtaa itselleen tai lehmäkaupoilla petaavat kaupunkiorganisaatiosta härskisti, toveriensa siunauksella, työpaikan itselleen. Siinä sivussa väkiluku laskee kuin lehmän häntä ja talous sakkaa pahasti. Näin mennään kohti yli 400 vuotiaan kaupungin loppua vai pääsevätkö, kaupunkilaisten pelastukseksi, kaiken tämän aikaansaaneet valmistelijat sitä ennen eläkkeelle ja päättäjät haudan lepoon? Vaihtoehtoja aprikoidessa varmaa on vain se, että väki kaupungissa vähenee, kiinteistömassa kasvaa, kun kukaan ei myy/osta turhia kiinteistöjä ja korjausvelkakin kasvaa, kun kukaan ei korjaa vaan rahat pistetään uusiin hullutuksiin! 

LINKIT:

Uudenkaupungin yläkoulun rehtori sai potkut väitetyn häirinnän takia

”Kyllähän se ällöttää ja ahdistaa” – työntekijän halailu puhuttaa yläkoulussa Uudessa­kaupungissa

Uusi kysely antaa lisää tietoa Uudenkaupungin yläkoulun ongelmista – aikuisen kiusaamisesta kertoi

 aiempaa harvempi

PAHA KOLMINAISUUS: VALMISTELIJAT-PÄÄTTÄJÄT-MEDIA

Politiikan kuiva uutisointi ja poliitikkojen tapa sanoa kertomatta mitään, aiheuttaa sen, että otsikkojen lukeminen riittää suurimmalle osalle kansaa. Jos joku menee vikaan, kansalle ei kerrota, miksi joku meni vikaan tai ketkä saivat mokan aikaiseksi. Paha kolminaisuus PÄÄTTÄJÄT - VALMISTELIJAT - MEDIA, päättävät mitä kansalle kerrotaan ja näin kolminaisuus säilyttää valtansa. Esim. sote-fiaskon seurauksena vammaisia, vanhuksia ja sairaita retuutetaan kodeista epäinhimillisiin hoitoihin ja laitoksiin vailla mitään inhimillisyyttä. Vanhuksia kuolee kuin kärpäsiä pörssiyhtiöiden takoessa heillä miljoonien eurojen voittoja. Mediaa ei kiinnosta nostaa esille ongelman syitä, koska se hyötyy ko. kuviosta yhdessä päättäjien ja valmistelijoiden/toteuttajien kanssa! 

Jos Suomessa ajat toisen päälle autolla, joudut vastuuseen siitä, jäi sitten autosi alle naapuri tai hänen koiransa, mutta jos lupaat vanhuksille hyvää arvokasta hoitoa ja hyvää elämää ja tarjoatkin tylyn, tuskaisen kidutuksen kera kammottavan lopun, et joudu minkäänlaiseen vastuuseen. Miljoonien voittoja takovien pörssiyhtiöiden hyvä palkkaiset johtajat saavat jatkaa kivulla ja kuolemalla rahastamista. Pohtikaapa muutosta: 1990-luvulla, köyhässä Suomessa, kaikki saivat julkisia terveyspalveluita siinä järjestyksessä, kun marssivat terveyskeskuksen/sairaalan jonotushuoneeseen - juuri kukaan ei haikaillut, ei herra eikä duunari, yksityisten palveluiden perään. Nyt rikkaassa Suomessa, tuskin kukaan tietää oman hoitonsa tasoa saati kohtaloaan ennakolta. Samalla yksityinen selktori takoo valtavat voitot ja kuten Terveystalo ostavat 570 miljoonalla eurolla lisää kanavia rahastaa kansaa!

Valmistelijoiden synnyttämä ja päättäjien siunaama sote lisäsi byrokratiaa, joka taas syö varoja itse terveys/sosiaalipalveluilta saa jatkaa eikä media halua puuttua ongelmiin, koska se hyötyy terveysjättien miljoonien mainoksista. Näin koko sektori saa kasvaa tavalla, jossa hallinto ja poliittiset hillotolpat maksavat ja syövät rahat käytännön työn tekevältä palvelusektorilta! Suomen yhteiskunnallinen, yksityisen- ja julkisen sektorin yhdistävä, tehokkuusvaje herättäisi melkoista hymyilyn aihetta Japanin ja Lappeenrannan välillä, jos siinä vielä sijaisisi tehottumeddaan maineikas Neuvostoliitto. Eiköhän tuon tehottomuuden spektaakkelin jälkiä kannattaisi välttää, jottei Suomi putoa samaan ajanhautaan kuin entisen itänaapurin hallintomalli.

Näin Suomen on syntynyt kuvio, jossa julkisen sektorin kulut ovat maailman kärkeä samalla, kun esim. sairaanhoitajien palkat ovat niin alhaiset, että he lähtevät legioonittain muille maille töihin. Kukaan ei yritä korjata ylikalliiksi byrokratian synnyttämää ongelmaa, vaan maahan rahdataan hoitajia muualta maailmasta. Tämä on pahimmilaan kaukana kristillisestä inhimillisyydestä ja myös ns. vihreistä käytännön arvoista ja muistuttaa lähinnä 1800-luvun kolonialismia, jossa halvemmat työläiset eli hoitajat haetaan vähemmän kehittyneistä yhteiskunnista vähääkään välittämättä hoitovajeesta, joka syntyy heidän lähtömaissaan. Eikä juuri kukaan välitä siitäkään, että meillä sairaat, vammaiset ja vanhukset joutuvat kielitaidottomien käsiin!

Suomi on takonut taloudellista tappiota eli elänyt velaksi 18 vuotta. Nyt laskun tästä, valtaan päässeeseen itsekkään x-sukupolven citylehtisukupolven toilailun, joutuvat maksamaan tuskalla ja kuolemalla sairaat, vammaiset ja vanhukset eli juuri se porukka, joka työllään ja veroillaan rakensi sekä maksoi nyt alas ajettavan hyvinvointi-Suomen. Totuus on se, että meillä on rahaa vaikka kuinka, jos käytämme varojamme ensin inhimillisesti lähimmäiset huomioiden, emmekä salli valmistelijoidemme kylvää yhteisiä varojamme pääkaupungin, siltoihin, museoihin, liikenneratkaisuihin ja paisuvaan hallintoon tai järjestökentän kansaa kuppaaviin ahneisiin pomoihin. Oikein leikkaukset kohdentaen Suomen talous saadaan oikaistua viidessä vuodessa, kun noudatamme Gösta Serlachiuksen ohjetta: Enemmän metsänhoitoa kuin torvisoittoa! Loppujen lopuksi kyse on siitä, jättääkö keskusta haihattelupolitiikan punavihreän huuhaaporukan kanssa ja lähtee mukaan nykyiseen hallitusrintamaan! Ehkäpä vasemmistoliiton ja demareiden duunarit seuraavat pian perässä?

LINKKI:

Terveystalo ostaa Silmäaseman

KÖYHYYSTUTKIJAN PERINTÖ - LISÄÄ KÖYHYYTTÄ!

Viimehallituksessa istui ihka oikea köyhyystutkija ministerinä -Tokko on köyhille kalliimpaa ministeriä tai hallitusta aiemmin nähty ja koettu. Ainoa asia, jonka eteen olemme voineet tuon hallituksen jäljiltä laittaa plus merkin on kurjuuden ja köyhyyden kasvu Suomessa. Ei riitä, että suomalaisten köyhyys on lisääntynyt, vaan tämän lisäksi maahan tuotettiin ulkomailta köyhiä. Näin koko paletin voittajat löytyvät köyhyystutkijoista, joilla piisaa uutta erialaista tutkimumateriaalia eli köyhiä. Siihen porukkaan sopii köyhiä kristittyjä, islamilaisia ja varmaan joukosta löytyy joku budhalaisen filosofian oppeja ammentava köyhä. Näin Suomi muuttui köyhyystutkijoiden paratiisiksi eli pohjattomaksi köyhyyden kaivoksi, josta tutkijoiden sopii ammentaa materiaalia!

Yliopistojen tulisi palvella sen omistajaa ja rahottajia eli kansaa, ratkomalla sen ongelmia ja parantamalla tavallisten tallaajien elämistä ja olemista. Köyhyystutkimus osoittaa jotain vallan muuta. Sille köyhät ovat tutkimuksiin alistetytuja numeroroita ja niiden ryhmiä vailla vähäistäkään inhimillisyyttä tai edes tavoitetta köyhyys ongelman ratkaisuun saati kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Vai uskokooko joku tai edes köyhyystutkija tosissaan siihen, että köyhyystutkijoita lisäämällä köyhyys poistuu Suomesta saati edes vähenee maassamme? Todellisuus kumpuaa siitä, että jokaisen köyhyystutkijan palkka ja tutkimuskulut ovat pois kansan yhteisestä potista ja kasvattavat miinusmerkkistä lukua viimeisen viivan alla. 

Yliopistoja tarvitaan, kuten korkeakulttuuria  ja hömppää. Turvaamalla esim. yliopistojen kautta Suomen osaaminen ja menestyminen kansainvälisillä markkinoilla, tuetaan jokaisen suomalaisen elämisentasoa. Sama pätee siihen, jos karsitaan ns. turhaa tutkimusta vai tarvitaanko köyhyystutkimusta, joka käytännössä todistaa itsestäänselvyyden: mitä vähemmän tienaat, sitä köyhempi olet. Kun lopulta köyhyystutkijat pääsevät porukassa ratkomaan mainittua ongelmaa, syntyy siitä sellain kallis solmu, joka maksaa, mutta jota ei avaa pirukaan, vaan syntyy keskenään väittelevien näkökantojen ja vaihtoehtojen massiivinen eripura, joka kasvavana kuluna ruokkii itseään. Köyhyystutkijankin tulisi muistaa, että tämä maa elää työstä ja tarkemmin sanottuna vientiteollisuuden yritysten ja duunarien työstä ja maa- ja metsätaloudesta. Kun niille annetaan toimintaedellytykset ja kasvun mahdolllisuudet, menee pian muillakin paremmin, lopulta myös köyhyystutkijoilla! 

MALLIA SVEITSISTÄ - LISÄÄ KUNTIA!

Kansliapäällikkömme esittävät kuntien vähentämistä eli vallan keskittämistä heille ja muille valmisteleville virkatahoille. Ennen kuin moiseen esitykseen alistutaan lienee kohtuullista esimerkein perehtyä kehitykseen, joka nojaa vahvasti virkahenkilö työhön. Joskus 1940-luvulla Suomessa oli yli 600 kuntaa, tuolloin patruunat pyörittivät yrityksiä ja niiden työntekijät, kotipaikkakunnat ja koko Suomi kehittyi ja voi varsin mukavasti. Esimerkiksi teollisuuslaitos nosti Mäntän tyhjästä menestyväksi kaupungiksi, jonka tuotosta rikastui koko maa. Kun vastaavanlaisia paikkakuntia oli kymmenittäin, hyötyi myös pääkaupunkiseudun keskushallinto teollisuuspaikkakuntien tuotosta.

Vielä 2005 kuntia oli 416 ja tänään Suomessa on 308 itsenäistä kuntaa. Historiaa tarkasteltaessa voidaan tehdä selkeä huomio: mitä vähemmän kuntia, sitä vähemmän taloudellista kasvua niin kunnissa kuin koko maassa. Sopiikin pohtia, mistä tämä kehitys johtuu. Voidaan väittää, että mitä lähempänä päätöksien seurauksista ovat päättäjät, sitä paremmin he tuntevat asiat, joista päätetään ja toisaalta jo Neuvostoliiton esimerkki todistaa, ettei byrokratia tuota kehitystä vaan syö sitä. Samoin on meillä, kun aikoinaan pikkukuntaan avattiin tehdas, saha tai kaivos, se sai siunauksen paikallisilta päättäjiltä. Tänään päätösvalta on etäällä mainituista mahdollisuuksista ja sitä käyttävät pääkaupunkiseudun byrokraatit, niinpä rahaa riittää pääkaupunkiseudun tuottamattomiin liikenne/viihde/huuhaarakennelmiin niiden käyttäjien tukemiseen verovaroin, mutta ei yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavien hankkeiden toteuttamiseen.

Sveitsissä koko maalla, kaikki sen kolkat huomioiden menee hyvin. Johtuuko tähän syy siitä, että maassa kuntia oli 2026 2 110. Tuo takaa, että päätöksenteko on lähellä jokaista sveitsiläistä ja paikallispäättäjää. Ajatellaanpa meidän kuviota esim. Varhan suhteen. Käytännössä 15 000 uusikaupunkilaisilla ei ole mitään sanomista omien palvelujen osalta, kaiken junttaa läpi 200 000 turkulaisen enemmistö eli he eivät vie rusinoita pullasta vaan koko pullan rusinoineen. Kyseessä on demokratian irvikuva, jossa enemmistödiktatuurilla on kaapattu pienemmän paikkakunnan palvelut ja rahat, joilla palveluita pyöritetään.

Toinen asia, joka tulee nostaa esiin, on byrokratian kyky luoda uutta ja hyvää kansalaisille. Katsoessasi taaksepäin, huomaat, että Suomen valmistelu on pyörittänyt maata sen viimeiset 18 vuotta miinusmerkkisesti eli yhteisiä varoja on käytetty tuottamattomasti. Ongelma täytyy nostaa julkiseen tarkastukseen ja virkavalmistelun tekemät virheet täytyy korjata ja pitää huolta siitäkin, että moinen tuskaa ja kuolemaa maakuntiin kylvävä valmistelu loppuu heti!

Ehkä emme tarvitse tuhansia kuntia, mutta sen historia osoittaa, että mitä enemmän vastuullisia päättäjiä, sitä enemmän aivokapasiteettia kehittämässä kuntia ja koko maata. Nyt kansliapäälliköiden, ketkä on poliittisen perustein tehtäviin valittu, esittävät aivan päinvastaista mallia eli suoran demokratian kaventamista heidän eduksi. Kun katsomme menneitä vuosia, voimme perustellusti väittää ko. päälliköiden pelaavan härskisti omaan pussiinsa ja vähät välittävän Suomesta, suomalaisista tai maamme tulevaisuudesta. Olisiko siis nostettava keskiöön esim. sote-uudistuksen tekijöiden teot ja nimet sekä pistettävä heidät vastuuseen aiheuttamistaan kuolemista? Paremmin tuo porukka vankilaan kuuluun kuin nauttimaan reilun 15 000/kk palkasta vailla kykyjä sen hoitoon!