lauantai 2. toukokuuta 2026

YLE:n TUTKIMUSUUTINEN: KUULUT OPPOSITIOON!!!

 


Joka viikko putkahtaa julkisuuteen kysely, joka kertoo miten sinä ja minä eli me suomalaiset haluamme asioiden etenevän tai pysähtyvän. Nyt kysyttiin tuhannelta suomalaiselta Suomen säästöistä. Itse asiassa, jo tässä vaiheessa YLE polkaisi manipulointimarssijalkansa miinaan, koska säästäminen on sitä, että pistetään rahaa syrjään esim. jotain hankintaa tms. varten. Esim. säästetään asuntoon tai lapsille opetetaan: kun pistät kahden viikon karkkirahat säästön, voit ostaa säästyneillä rahoilla lelun. Ilmeisesti YLE:n toimittajien lapsuus sujui niin yltäkylläisesti ettei mistään ollut tarvetta säästää. Kun vielä katsomme mainitun väen käytöstä ja lähimmäisen huomioimista, voin väittää YLE:n toimittajista valtaosan tai ainakin johtajien olleen, jos hopealusikka suussa syntyneitä, niin vähintään ainoita lapsia! Siis tuhannelta kysyttiin ja vastaukseksi saatiin Suomen kansan eli myös sinun milipide!


Tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, no sitä ei kerrota, mitä kysyttiin ja milloin, saati keneltä kysyttiin, mutta vastaukseksi saatiin varsin oppositiomielinen vastaus. Tämä lienee ollut uutisoinnin tarkoituskin. Täytyihän se, kuinka Wille Rydman ja Timo Heinonen moukaroivat eduskunnassa opposition argumentit lyttyyn ja Joakim Vigelius teki saman somessa saada pyyhittyä pois kansan mielistä. Muuta syytä en moisen kyselyn moiselle uutisoinnille näe.

Jos kysely uutisointi olisi tehty rehellisesti ja lähdetty vallitsevasta tilanteesta, jossa ei ole rahaa eikä valheellisesta tilanteesta, jossa on rahaa: olisi jouduttu selkeään vastakkainasettelutilanteeseen: rahat sairaiden hoitoon vai järjestötukiin - vammaisille vai kansallisoopperalle - vanhuksille vai kansallismuseolle - kaivoksiin vai pääkaupungin siltoihin - yritystukiin vai maakuntien tiestöön - kriminaaleille maahanmuuttajille vai opetukseen - syntyvyyden lisäämiseen vai eutanasiaan - yliopistomanikyyritutkimukseen vai päiväkotien kaappisänkyturvallisuuskoulutukseen. Kysyä voi mitä tahansa, joko kärjistetysti tai ei, mutta ennen kuin asiasta tehdään sinun verorahoillasi juttu sinulle, on sinulla oikeus laadukkaaseen journalismiin jo siitä yksinrataisesta syystä, että demokratia perustuu mainitun sorttiseen tietoon.

Kyseisen tutkimuksen teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) joka kertoo olevansa yleishyödyllinen, itsenäinen säätiö, joka rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Katsokaapa kyseisen säätiön sisälle ja aloittakaapa se vaikkapa säätiön hallituksesta, jossa istuu melko monenlaista luottamushenkilöä/virkahenkilöä. Yritin ottaa, en kovin tarkkaan, vain tekoälyltä kysymällä ko. säätiön hallituksen palkkioista, vaan ei löytynyt vastausta. Itse aloin pohtia koko säätiön tarpeellisuutta tai ainakin sen tehokkuutta. Mainittakoon, että ko. säätiö ei saa valtion tukea, vaan se toimii ns. omillaan apurahoja ja rahoitusta jakaen kunnallisalan tutkimukseen ja kehittämiseen -tutkimushankkeet: Yleensä noin 60 000 – 70 000 euroa - Väitöskirjat: Yleensä 15 000 – 20 000 euroa - Pro gradu -tutkielmat: Enintään 1 500 euroa.

Jos vaivaudut vilkaisemaan ko. säätiön hallituksen kokoonpanoa, niin veikkaanpa, että teet saman huomion kuin minä eli tuskinpa tuo porukka haluaa sahata oksaa omiensa alta eli kuntien virkahenkilöiltä ja tässä päästään suoraan alan kaupallisen yhtiön tekemään tutkimukseen, jonka suoritti kansainvälisen tutkimusyhtiön suomalainen lonkero, joka toiminee kuten yritykset yleensä eli periaatteella: asiakas on aina oikeassa - tilaajan täytyy saada sitä, mitä haluaa. Jos näin ei toimita vie toinen tutkimusyhtiö markkinat vai onko todellakin niin, että busineksessa ja säätiömaailmassa kyseinen tutkimuksen teettäjä ja tekijä ovat aina ja taatusti rehellisissä? Uskottavuus olisi suurempi, jos aina tietäisimme tutkimuksen suorittamisesta jotain, mutta sehän on maan tapa, ettei sinua asiassa valisteta. YLE haluaa päättää, mitä sinä tiedät ja mitä mieltä olet!


LINKIT:

YLE tekstitv s.104

Kunnallisalan kehittämissäätiön hallitus



perjantai 1. toukokuuta 2026

REHELLINIEN SOME KEPITTÄÄ YLEN

 




Uudet tuulet puhaltavat jo tulevan vuoden kevään vaaleissa. Kuten A-studio ohjelmat osoittivat S. Virta/W. Rydman ja A. Lindtman/P. Orpo kohtaamisissa, ensimmäiset herättävät tunteita ilosta lähes kivuksi kasvavaksi kiukkuun ja toisista jää samankaltainen mielikuva kuin sijoituksiin merkityksettömästä 0-0 jalkapallo-ottelusta. Jälkimmäistä pidetään korrektina esiintymisenä ja ensimmäisen parin suorasanainen, tunnepitopitoinen ja tunteita herättävä debatti tuomittiin epäsovinnaiseksi möykkäämiseksi. Varmasti näin onkin, mutta pohtikaapa sitä, kumpi näistä tapauksista jää mieleen - pohtikaa, koska Orpo tai Lindtman sanoivat jotain uutta puheessaan?

Demareiden johdossa häärii ja puolet puolueelle tarjotusta julkisuudesta vie Tytti Tuppurainen. Tarkastele lähihistoriaa: jos ei lasketa Tytti Teen suustaan päästämiä sammakoita, koska joku demari sanoi jotain uutta, eduskunnassahan he veisaavat samaa itkuvirttä hallituksen saamattomuudesta, takarivin demarien tukiessa johtokaksikkoa? Mieleeni nousee lähiajoilta vain yksi poikkeava käytös ja erottuminen demarimassasta, tuolloin aamuteeveessä Joona Räsänen erehtyi antamaan jopa rajallista kiitosta hallituksen talouspäätöksistä. Entäpä mikä on tilanne esim. kokoomuksessa ja persuissa? Näistä molemmista puolueista nousee runsaasti esiin kärkkäitä omia mielipiteitä esittäviä vaikuttajia.

Katsokaapa somessa esim. Teemu Keskisarjan, Joakim Vigeliuksen, Atte Kalevan tai Tere Sammallahden päivityksiä ja verratkaa niiden saamaa palautteiden tai tykkäysten määrää. Jos alkujaan mainittujen poliitikkojen someulostulot saivat kymmeniä tai muutamia satoja tykkäyksiä ja vähäisiä kommentteja, tänään puhutaan useista tuhansista tykkääjistä ja somesivulla tarjotun palautteen käyttäjistä. Samalla muutamat demarit tukevat omilla sometahoillaan ajatuksia, jotka eivät lähde juuri koskaan muusta kuin A. Lindtmanin ja T. Tuppuraisen aivoituksista. Yhä useampi tajuaa demareiden seuraa johtajia tyylin eron muihin puolueisiin esim. vihreissä ja etenkin vasemmistoliitossa on useita erisorttisia ajatuskuvioita.

Useat eivät pidä Sofia Virran tyylistä, mutta he ovat hänen kanssaan samaa mieltä persuista ja kun hän sanoo tämän ääneen tunteita herättävän mieleenpainuvasti, herättää se tukea vaaleissa. Keskisarjat, Vigeliukset, Kalevat ja Sammallahdet saavat ääniä alueillaan, mutta muualla he eivät ole ehdolla, joten niissä vaalipiireissä, missä he ei eivät ole ehdolla jaetaan paikat pitkälti valtamedian määräämin ehdoin, joskin pientä vetoapua voi tulla puolueen näkyviltä kansanedustajilta, mutta ei se esim. Varsinais-Suomessa käännä, ilman radikaaleja ehdokasvalintoja, persujen ensikeväistä murskatappiota. Varsinais-Suomessa persujen tilanne vaikuttaa samalta kuin demareiden tilanne valtakunnallisesti. Erona se, että täällä Lindtmanin/Tuppuraisen sijaa ilman omaa aivotoimintaa tuetaan Purraa ja tunnin junaa. Turun persukansanedustajat muistuttavat lahjoiltaan lähinnä Airistolla auringonnousua ihmettelevää amebaa!

Some tarjoaa melkoisen erilaisen kuvan politiikasta ja kansanedustajista kuin valtamedia. Jos esim. Timo Heinonen pääsee sanomaan faktaperäiset suorat sanat kaikelle kansalle television kyselytunnilla , sitä ei taatusti näytetä toistamiseen uutisissa parhaaseen katseluaikaan. Ikäihmisten keskuudessa valtamedian uutisvalinnat ratkaisevat osittain tulevien vaalien tuloksen, mutta somen käyttäjien keskuudessa tilanne kääntyy päälaelleen ja Keskisarja, Vigelius, Bergbom, Kaleva, Sammallahti ja Heinonen löytävät tiensä Arkadian mäelle. Somen käyttäjien keskuudessa veikkaan demareiden jäävän kauas gallupien luvuista, sitä syövät räväkämmät vihreät ja vasemmistoliitto. Tietenkin kaikki muuttuu, mikäli demarit valitsevat uusia naamoja Lindtmanin ja Tuppuraisen tilalle, mutta se lienee utopiaa demarihierarkiassa, jossa fiksut eivät ohita tyhmempiä jonossa, vaan homma toimii kuin yritettäisiin jalostaa entistä hitaampaa ravihevosta!

torstai 30. huhtikuuta 2026

A-STUDION ANTI: ANTTI AHNE vs. TOSI ORPO




Jos Sofia Virran ja Wille Rydmanin kohtaaminen A-studiossa herätti kuumia tunteita ja muodostui jonkin sorttiseksi poliittiseksi ylilyönti spektaakkeliksi, niin Antti Lindtmanin ja Petteri Orpon kohtaamisessa ei kuumuudesta voi juuri puhua. Antti Lindtman samoine fraaseineen ei juuri lämmittänyt, lähinnä tuli mieleen lehmän henkäys helteisenä suvi-iltana ja Petteri Orpo lämmitti kuulijaa saman verran kuin kuplavolkkarin lämmityslaite -35 pakkasella. Odotukset miesten kohtaamiseen olivat melkoiset ja ko. ohjelmalla oli YLE Areenassa käynnistyskertoja oli juuri äsken(30.4. 9.59) 83 000. Mainittakoon, että tällä hetkellä Virran ja Rydmanin tähdittämän A-studion on käynnistänyt Areenan puolella lähes 200 000 asiasta kiinnostunutta.

Antti Lindtman vaati Orpon ja hallituksen ero, jotta asiat saataisiin nopeasti kuntoon. Mutta miten tämä onnistuu nopeasti? Vaaleissa ja niiden järjestämisessä menee väkisin oma aikansa vai meinaako Lindtman, että voimasuhteet ratkaisevat gallupit, kuten liittymisen NATO:n jäseneksi. Ja entäpä, jos Orpo, Purra ja kumppanit päättävät iskeä välittömästi pensselit santaa ja rukkaset naulaan, kuinka sitten käytännön asiat hoituvat? Varmaankin ministeriöiden pääkaupunkilaiset virkahenkilöt vetävät yhä enemmän valtion rahaa oman kotikuntansa huuhaahankkeisiin ja hoitojonot ja heikkojen kärsimykset maakunnissa kasvavat. Vai saammeko virkahenkilöhallituksen, jossa pääministerinä istuu Oskari Onninen, valtionvarainministerinä Emma Kari, ulkoministerinä Stubbin poika tai Saska Saarikoski, opetusministerinä Ville Vedenpää, urheiluministerinä Jere Karalahti jne.

Orpon ja Lindtmanin kohtaamista A-studiossa ei kauan muistella, koska se ei herättänyt tunteita puoleen saati toiseen ja molempien tukijat voivat pitää suosikkiaan voittajana. Lindtman puhui hieman pääministerin päälle, mutta muuten korrektia kohtaamista voidaan pitää kahden nyhverön kisana. Sen nämä poliitikkojen leikkaamattomat ja suorat kohtaamiset opettavat tavalliselle politiikan seuraajille, kuinka media valitsee puolensa. Joku media nostaa esiin suosikkinsa sivulauseen, paisuttelee sitä positiivisesti höystäen uutisen inhokkinsa sanomisia negatiivisesti korostaen - aikamme toimittajat eivät lukeudu järjen jättiläisiin, koska heillä on korotetusti enemmän intoa kuin älyä ja halu näyttää kenen lippua heiluttavat. Perehdy ensin katsomalla molempiin A-studio lähetyksiin ja vertaa havaintojasi median väittämiin, niin tiedät heti, kenen pussiin kukin pelaa!

LINKKI:

keskiviikko 29. huhtikuuta 2026

VIHREÄSIIRTYMÄ - SIIRSI SUOMEN HELVETTIIN



Ville Komsi ja Kalle Könkkölä avasivat vihreille ladun eduskuntaan. 1979 Koijärven kuivatusta vastustamisesta julkisuutta saanut maailman luonto ensin -ajatussuunta kasvoi liikkeeksi ja jopa merkittäväksi puolueeksi varsin nopeasti: vuonna 1987 eduskuntaan ja jo 1995 ensimmäisenä Euroopassa vihreät istuivat maan hallituksessa, jossa ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerin salkkua kantoi helsinkiläinen Pekkaa Haavisto.


Alkuun vihreäliike keskittyi konkreettisesti kotimaan asioihin, joissa Suomen ympäristöasiat, vammaisten asema ja naisten puolustaminen olivat puolueen päätavoitteina. Pian vihreät muuttuivat ja sulautuivat suomalaiseen puoluekenttään. Ongelma oli siinä, että niin vihreissä kuin politiikassa yleensä, teräväkyynärpäiset pyrkyrit ottavat vallan. Näin kävi vihreissäkin, josta Suomen näkyvin vihreä, Seppo Linkola erosi, koska piti vihreitä liian mm. kompromissihakuisena eli käytännössä puoluekihojen henkilökohtainen eteneminen suomalaisessa politiikassa nousi tärkeämmäksi kuin puolueen alkuperäiset perustavoitteet.

Vihreiden kannatus muodostui merkittävän vahvaksi Helsingissä ja siten helsinkiläisten asema vihreissä. Vihreät ajatukset saivat mainiosti tukea pääkaupungissa majaa pitävältä valtamedialta ja pian kävikin niin, että kotimaiset ympäristöasiat jäivät globaalien ekokauhukuvien jalkoihin ja puolueen ykkösajatukseksi Suomessa jäi kaupunkikeskeinen kehitys ja sen voimistaminen hintaan mihin tahansa. Suomessa vihreissä keskityttiin neuvomaan kuinka muualla maassa tulee elää. Maakunnissa eläviä ihmisiä käytännössä halveksittiin ja vihattiin, kuten Fatim Diarra törkeissä lohkaisuissaan osoitti.

Samalla, kun puututtiin maakuntien elämisentasoon ja sen kalleuteen esim. jätevesi säännöillä, joilla edellytettiin 50 kilometrin päässä rannikosta asuvaa pariskuntaa rakentamaan 20 000 euron jätevesipuhdistamo, jotta Itämeri säilyy, jatkoi Helsinki, jossa vihreät käyttivät valtaa kivihiilisaasteiden puskemista taivaalle ja liikennejätöksiä sisältäneen lumen kippaamista Itämereen. Samalla Euroopan päättävissä pöydissä meidän vihreät päättäjät katsoivat läpi sormien esim. Euroopan harjoittamaa ryöstökalastusta, josta aiheutui huomattava osa nykyistä pakolaisaaltoa. Itse pakolaisuuden syihin eivät vihreät halunneet vaikuttaa niitä poistuvasti, mutta pakolaisuuden seurauksiin iskettiin ja isketään vieläkin rahaa merkittävästi.

Vihreän puolueen syyttäminen Suomen nykyisestä taloudellisesta tilasta on aivan väärin, sillä vihreä ajattelu levisi muihinkin puolueisiin jo 2000-luvun alussa ja muistakaapa useat edelliset vaalit, niissä vasemmistoliitto ja demarit halusivat olla vihreämpiä kuin vihreäpuolue itse. Ja kun pyritään olemaan vihreämpiä kuin muut siirtyy haihattelun raja taivaisiin. Tästä taas johtuvat toinen toistaan mustemmat tulevaisuuden uhkakuvat ilmastonmuutoksesta ja vastaavista, joihin verovaroin panostamalla ja lakeja luomalla satsaamalla rajoitetaan ihmisten liikkumista, asumista ja tehdään maakunnissa asuminen kohtuuttoman vaikeaksi ja kalliiksi.

Aivan oma lukunsa vihreässä siirtymässä on kaupungistumisen kiihdyttäminen eli pääkaupunkiseudun asuntokupla, joka puhkeaa juuri nyt. Kun yritys pyrkii toimimaan siellä, missä maa on halpaa ja tuotantopuitteet edulliset ja työntekijöiden elintaso kohtuullinen, rakennetaan yhteiskuntavetoisesti vuokra-asuntoja sinne, missä maa on liian arvokasta ja eläminen kohtuuttoman arvokasta eli ihmisille rakennetaan taloja, joissa heillä ei ole varaa asua. Moiseen toimintaa täytyy saada rahat jostain eli vuokra-asuntotuen keräämiseksi verotetaan maakuntien vientiyrityksiä ja työntekijöitä. Samalla maakuntien yrityksiä lopettaa kannattamattomina ja työttömäksi jääneistä työläisistä tulee pääkaupunkiseudun tuettua vähävaraisten legioonaa.

Meidän vihreäsiirtymä perustuu haihatteluun, joka taas perustuu tietämättömyyteen, josta Sofia Virta antoi karmaisevan esimerkin. Tuon hän teki vähän ennen kuin puhui itsestään pääministerinä. Herra varjele Suomea tuolta hetkeltä, kun Sofia Virta istuu Suomen pääministerinä. Hän sopii siihen tehtävään yhtä hyvin kuin saatana paratiisin pomoksi. Mutta mitä S. Virta sanoi? -Hän sanoi yritystukien maksettavan sairaanhoitajien palkoista! Pöyristyttävää tietämättömyyttä! Suomi pyörii vientiteollisuuden yritysten ja työntekijöiden työllä ja niistä verotettavilla varoilla. Sairaanhoitajia tarvitaan ja ilman heitä vientiteollisuuden työntekijöillä on hankalaa, mutta marssijärjestys, jolla kuvio katetaan, vaatii ensin työtä ja verotuloja.

Suomen 18 viimeistä vuotta ovat olleet taloudellisesti miinus merkkisiä ja sen voi kytkeä vihreään ajatteluun ja sen leviämiseen. Politiikassa käytännön asiat ovat jääneet taustalle, juuri mainitun asian vuoksi. Ensin luodaan mahdoton sote-kuvio, tuodaan valheella maahan tuottamattomia ihmisiä ja lopulta todetaan, tämä on mahdotonta ongelmaa korjaavien eikä aiheuttavien päättäjien syy. Suomen ainoa toivo piilee maakuntien tavallisen kansan seasta nousevista tavallista elämää eläneistä kansanedustajista. Kun he korvaavat nykyiset poliittiset pyrkyrit ja pistävät pääkaupunkiseudun vihertävät valmistelijat kuriin alkaa Suomi jälleen pärjätä!

tiistai 28. huhtikuuta 2026

INKVISIITTORI S. VIRTA vs W. RYDMANIA



Punaisiin pukeutunut Sofia Virta muistutti Espanjan inkvisition intomielistä kiduttajaa, kun hän sätti ministeri Wille Rydmania ja sähisi kuin saatana saunassa. Tässä vihreiden kerettiläisjahdissa ei totuus paininut mitään, sillä Virta hoki kuin transsiin vajonnut lahkosaarnaaja omaa mantraansa kuuntelematta tai ymmärtämättä mitään. Kaiken huippuna S. Virran ymmärtämättömyydestä voidaan pitää tokaisua, jossa hän antoi ymmärtää yritystukien maksettavan sairaanhoitajien maksamista veroista. Jos näin olisi, niin Suomen talousongelmat poistuisivat palkkaamalla lisää sairaanhoitajia, keiden maksamilla veroilla poistettaisiin ongelmat. Totuus vaan on se, että yritykset ja niiden duunarit pitävät maksamilla veroillaan tätä maata pystyssä yhdessä ruuan tuottajien kanssa. 

Meidän ongelmamme on vihervasemmiston tietämättömyys tai vähät köyhistä tarkoituksella välittäminen. Kalliit meikit naamalla, kotkan jalkoja muistuttavat manikyristin virittämin irtokynsin ja kalliisiin vaatteisiin pukeutuneena huudetaan, että köyhiä pitää auttaa! Homma menee vaan niin, että esim. Helsingissä pistetään yhteen epäkelpoon ja vähemmän välttämättömään siltaan 800 miljoonaa, miksei vihreät puutu tähän, kun istuvat ko. paikkakunnan hallituksessa. Syy on yksinkertainen - on helpompi vaatia jotain sellaiselta hallitukselta, jossa ei itse istu. Mutta pointtihan on se, että vihreät pistivät rahaa mieluimmin siltaan kuin hoitivat kaupungin sosiaalisista ongelmista kärsivien lasten, nuorten, lapsiperheiden, vanhusten, sairaiden tai vammaisten asioita kuntoon - todella kaksinaamaista ja alhaista köyhien rahojen kanavoimista omiin haihatteluihin eikä köyhimmille, todellisille avun tarvitsijoille.

Palataanpa vielä eiliseen ohjelmaan, jonka keskustelun S. Virta sabotoi päälle räyhäämisellä ja jopa uhkaavalla käytöksellä. Ko. inkvisiittori ei noteerannut keskustelussasitä tosiasiaa, että Suomessa on turhia, tehottomia järjestöjä ja niissä äärettömän kovapalkkaisia johtajia. Koomisen lopun keskustelu sai, kun toimittajan kysymykseen S. Virta vastasi tulevana pääministerinä peruvansa järjestöihin kohdistuvat säästöt. S. Virran ehdottomuus rapisi siinä vaiheessa, kun toimittaja kysyi: lähteekö vihreät hallitukseen, jos se ei peru nyt järjestöihin kohdistettuja leikkauksia. Vastatessaan S. Virta katosi fanaattisen järjestöjen rahoituksen puolustajan roolin eikä enää ollutkaan ehdoton järjestöjen puolustaja, vaan totesi hallitukseen lähdön olevan kiinni sopimuskokonaisuudesta. Minkähänlaiseen siltaan vihreät vaihtavat järjestöjen rahojen palautuksen? -Tietenkin sellaiseen, jossa ei saa ajaa henkilöautolla! Alla linkki mm. A-studioon, jolla jo nyt, vajaassa puolessa vuorokaudessa, lähes 90 000 käynnistyskertaa!

LINKIT:








torstai 23. huhtikuuta 2026

ANTTI LINDTMAN POPULISMIN POHJANOTEERAUS




Ensinnäkin täytyy antaa isot pisteet Riikka Purralle, hän kesti helposti opposition höykytyksen. Olisi mielenkiintoista nähdä jatkossa vastaavassa tilaisuudessa hänen sykkeensä ruudun alalaidassa, kuten urheilukisoissa. Isot pisteet niin ikään ministeri Wille Rydmanille, kuka rautalangasta väänsi  nurin opposition randomplayna toistuvat väitteet köyhiin kohdistuneista säästöistä. Kansanedustajista hallituksen puolesta tyylikkäimmin esiintyi kokoomuksen Timo Heinonen, hänen retoriikkansa ja nostamansa esimerkit olisivat ansainneet tukea myös muilta hallituspuolueiden kansanedustajilta. Vaan eipä kuultu joten se siitä!

Demarit olivat johtajien mahtikäskystä nostaneet esiin hallituksen kaatamisen. Tämän toi vahvimmin esiin tahattoman komiikan mestari Antti Lindtman, joka tarjosi hallitukselle eroa. Melkoinen kiima ja vallan ahneus ajavat Lindtmania ministeriksi, mutta kuvitellaanpa, jos Orpo ja Purra sanoisivat: selvä, me lähdetään tältä istumalta, mikä olisi tuon päätöksen seuraus? Jos vaaleja ei pidettäisi, miltä pohjalta hallitus kasattaisiin, jottei se kaatuisi alkutaipaleelle. Luuleeko Lindtman, että kaiken vuosien nokittelun jälkeen kokoomus tai persut lähtisi demarivetoiseen hallitukseen vuodeksi? Eiköhän A. Lindtman ja T. Tuppurainen ole pelanneet korttinsa sille mallille, ettei heistä ole ministereiksi kokoomuksen ja persujen kanssa samaan hallitukseen.

Demareiden täytynee hallituskiimassa odottaa ensi vaaleihin asti ja silloinkin saattaa käydä niin, että ahneella Antilla on paskainen loppu. Kuvitelkaapa kaksikkoa Lindtman, Tuppurainen pääministerinä ja valtionvarainministerinä; jokainen asioita vähänkin seuraava hoksaa heidän sopivan ministereiksi yhtä hyvin kuin Fingerporin Asko päiväkodin johtajaksi tai lammaspaimeneksi. Ovatko tämän hoksanneet myös osa demareista ja siksikö he olivat kyselytunnilla hiljaa? Muistakaapa sekin, että Joona Räsänen antoi aamuteleisolähetyksessä jopa kiitosta hallitukselle. Muutenkin kyselytunnin tulos satoi vahvimmin Purran laariin, sillä hänen kohtuuton höykkyyttäminen herättää enemmänkin myötätuntoa ministeriä kohtaan ja saa hyökkääjät tuntumaan inhottavilta kiusaajilta!

HOI HALLITUS: MAAKUNNISSA HALUTAAN ELÄÄ!




Hallitukselta lyötiin tylyt säästölistat kansan eteen ja niinhän sinä tulee käymään, että enää ei riitä, että hallitus kyykyttäisi köyhiä, nyt se pistää sairaat ja vanhukset kaivamaan omaa hautaansa. Samalla voimme todeta toimien tylyyden: kansallisooppera, kansallismuseo, kansallisteatteri, liikennejärjestelyt ja vastaavat jatkavat, kuin mitään ei tapahtuisi. Tämä osoittaa kuinka kuvottavan itsekkäästi pääkaupunkilaisjohtoiset ministeriöiden virkahenkilöt valmistelijoita. Media on mukana vaikenemalla ja uutisaiheita painottamalla mainittua politiikkaa, joka on vienyt Suomea kohti tuhoa jo vuodesta 2008.

Media ei kerro kuinka tähän on tultu, koska sehän katkaisisi opposition lennon kuin giljotiini aatelisen kaulan. Mitä korostaa aikamme eliitin poliittisen aatelin kruunupää? -Hän hokee: suomalainen ensin, on vaarallista ja mitä hän teki? -Hän aloitti varattomien massojen tuomisen Suomeen ja siinä vaiheessa, kun Suomi oli elänyt velkavetoisesti vuosikymmenen ja mitä hän tarjoaa lääkkeesi talouskurimukseen, jonka yhdeksi suurimmaksi vauhdittajaksi voi mainita viime hallituksen luoman kalman koneen nimeltä sote-järjestelmä. Ja kuinka paljon parempi Suomen tilanne olisikaan, jos pääkaupungin sijaan siellä asunto- ja muulla tuella elävät tuhannet Wolt-kuskit ja vastaavat työskentelisivät maakuntien elintarviketuotannossa tai vientiteollisuudessa ja tulisivat toimeen omillaan. Entäpä pääkaupungin tuhannet ja tuhannet ulkomailta muuttaneet, jotka ei koskaan kykene elättämään itseään? Kaiken tämän oppositio antaa kasvuvoittoisesti jatkua!

Pääkaupunkiseudun päättäjät vähät välittävät maakuntien asukkaista. Vientiteollisuuden tuotot kyllä kelpaavat. Karuin esimerkki lienee raitiovaunukeskustelu, jossa helsinkiläiset päättäjät päätyivät suomalaisen vaihtoehdon sijaan sveitsiläiseen Puolassa valmistettuun raitiovaunuun. Jos kaikki toimisivat näin, ei raitiovaunuja kauan tehtäisi Suomessa. Onneksi Tukholman kaupunki päätti ostaa suomalaisia raitiovaunuja. Pitäisikö meidän toimia maakunnissa samoin ja pistää Fazerit, Pauligit, Koffit ja muu pääkaupunkiseudun teollinen tuotanto ja muu pääkaupungissa hallinnoitu yritystoiminta boikottiin ja ottaa teemaksi: Suosi suomalaista, mutta mieluimmin ruotsalaista kuin pääkaupunkilaista!

LINKIT:







tiistai 21. huhtikuuta 2026

KAJA KALLAS TUHOSI VIRON TURVATAKUUT

 




Sitä saa, mitä kylvää tai niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, todetaan vanhoissa suomalaisissa kansansanonnoissa. Muistanette kuinka joku aika sitten Kaja Kallaksen valtiovierailun Kiinassa ja ärsytti kiinalaiset joutuen nolona poistumaan maasta kapsäkit itse kantaen. Sittemmin sama nainen löysi räksytykselleen uuden suunnan USA:n presidentti Trumpin. Aikansa USA kuunteli ja nyt ilmoitti: aseita ei riitä Viron tarpeisiin.

USA perustelee aseidenviennin loppumisen sillä, että se tarvitsee IRAN sodan vuoksi mainitut sotatuotteet itse. Luulisi Viron ja Kallaksen olevan hiukan varovaisempi tokaisuissaan, koska esim. Viron ilmavoimien kalusto on säälittävä ja rajoittuu pitkälti neuvostoaikaiseen Antonov-lentokoneeseen. Saas nähdä kuinka USA:n asenne vaikuttaa muihin NATO:n jäsenmaihin, pelkäävätkö nekin USA:ta ja kääntävät Virolle selkänsä. Lähihistoria on osoittanut, että esim. Espanjaa ja Portugalia ei tämän Euroopan kolkan asiat juuri liikuta. Niitä enemmän kiinnosti jakaa kuin rahoittaa Venäjän vastaisen rajan puolustus kustannuksia.

Suomen päättäjien lienee paikallaan pohtia omia tokaisujaan, sillä meidän vahvimman liittolaisemme sopimukset eivät kovinkaan kestävällä pohjalla. Näyttääkin siltä, että USA:n asevaje on odotettua pahempi. Nyt täällä lienee kohtuullista pohtia NATO-sopivien asejärjestelmien huoltoa, niiltä osin, kun osaaminen ja tuotteet ovat amerikkalaisista riippuvaisia. Saattaa tilanne olla sekin, että asekalustovajeen vuoksi USA etsii seuraavaa maata, jonka asetoimitusketjun se voi katkaista. Siispä toivon harkittuja ulostuloja ministereiltämme, jottei tule riskiä, että heräämme kasakan nauruun. Mikähän olisi tilanteemme, jos T.T. istuisi ulkoministerinä, joko Trump ja kaverinsa Putin tekisivät diilin Suomesta, kuten suurvallat aikoinaan?

LINKKI:

SUOMEN HUOMINEN: KUNNIAMURHA KUNNIASSA!



Meidän kulttuurissamme oven avaaminen naiselle luetaan osaksi itsestään selvää kohteliaisuutta ja jos et toimi näin, osoitat oman itsekkyytesi. Kulttuurissamme fyysisesti heikomman ja naisen väkivaltainen kohtelu aiheuttaa maineen menetyksen ja kunniakin siinä rapisee lyöjän yltä. Meillä esim. naisen fyysinen kaikenlainen koskemattomuus on pyhää siinä, missä naisen itsemääräämisoikeuskin lukeutuu itsestäänselvyydeksi.

Olemme maailman mittakaavassa varsin tasa-arvoinen maa ja joskus jopa liiankin tasa-arvoinen ja ajattelemattoman vieraskorea, kun tarkastellaan suhtautumistamme vieraisiin kulttuureihin. Meille rantautuneista vieraista kulttuureista yksi suhtautuu aivan avoimesti naisen syrjimiseen määräilyllä ja uskon pykälillä. Kun Suomessa perinteisesti kunnioitetaan naista, jossain Suomeen rantautuneessa uskonnossa hyväksytään naisen itsemääräämisoikeuden totaalinen mitätöinti. Määräyksin ja pykälin nainen velvoitetaan niin pukeutumaan kuin avioitumaan jonkun muun kuin hänen omien mieltymysten ja halujen mukaan. Jos nainen poikkeaa tästä, rikkoo hän ikiaikaisia sääntöjä ja pykäliä. Moinen rikkomus puolestaan oikeuttaa suvun puhdistamaan kunniansa poistamalla sääntöjä ja pykäliä rikkonut nainen päiviltä!

Pohjolaan on rantautunut yhdenarvoisuus rikkomuksista kammottavin eli kunniamurha. Joku äijäkööri voi tuomita sydäntään kuunnelleen naisen tuonpuoleisiin. Entä onko kyseessä vain tuohon ajatussuuntaan liittyvä jäävuorenhuippu, jonka alla tapahtuu naisten alistamista aina väkivaltaan ja sukuelinten silppuamiseen asti. Kun hyväksymme tällaisen käytöksen jonkun ryhmän sisällä, emmekö osallistu naisiin kohdistuvaan rasismiin ja pitäisikö meidän pohtia millä voimme poistaa moisen tuskan ja kuoleman tai ainakin estää sen rantautumisen varsin yhdenvertaiseen Suomeen. 

Pitäisikö meidän yhdenvertaisuuden nimissä edistää turvaa ahdistavien maailmankatsomusten ja uskontojen mielivallan kohteeksi sekä uhreiksi joutuneille maamme asukkaille. Mielestäni tuollaiseen syrjimiseen tulisi hyväpalkkaisten yhdenvertaisuuspäsmäreiden puuttua, koskeehan ongelma täysin turvatonta ja miltei vangittua väestönosaa. Mielestäni Suomen maine ja kunnia kärsii naisten syrjinnästä. Paras tapa mainitun ongelman kasvun torjumiseksi on padota se maamme ulkopuolelle ja ehdottomasti estää moisen aineksen soluttautuminen päätöksentekoomme. On vähintäänkin pöyristyttävää, jos näennäissuvaitsevaisena annamme kyyn munia tänne niin, että sen munista kuoriutuneet poikaset myrkyttävät yhteiskuntamme ja tekevät lapsiemme elämästä turvatonta helvettiä. 


Jotkut aatteet ja uskonnot velvoittavat jäseniään levittämään sitä maailman hallitsevaksi aatteeksi tai uskonnoksi. Huomioidaan sekin, että  mainituilta tahoilta viekkaudella ja vääryydellä tasa-arvoon vedoten, saatetaan soluttautua Suomenkin päätännän huipulle. Taustat täytyy tarkastaa ja eikä alistua hyväuskoiseksi höynäytettäväksi hölmöksi. Kun katsotte merkittävien puolueiden huippua: löytyykö sieltä  ainakin tapauksia, jossa tyypin kasvatustausta löytyy totalitaristisen maailmankatsomuksen ja ahdasmielisen maailman valloitukseen tähtäävä uskonto - eikö tällainen henkilö sovi tasa-arvoisen Suomen huippupäättäjäksi yhtä hyvin kuin Fingerporin Asko päiväkodin johtajaksi tai lammaslauman paimeneksii!

LINKKI:

Suomi ei tee riittävästi kunniamurhien ehkäisemiseksi

maanantai 20. huhtikuuta 2026

YLE:n TEHOKASTA: 20 TOIMITTAJAA - 5 min LÄHETYSTÄ




Katsokaapa kotiseutunne YLE:n vahvuus ja yllätytte taatusti. Väkeä on maakunnissa vaikka kuinka, mutta lähetysaikaa vain yhdet toistuvat viiden minuutin maakuntauutiset. Kun maakuntalähetykset ajatettiin alas, niin jäikö maakuntien väki kotikonnuilleen pyörittämään peukaloita? Tästä tulee mieleen takavuosien tapaus neuvosto-Virossa, jossa lossi vietiin muualle, mutta lossittomat lossimiehet jäivät ja palkka juoksi vuosia .

Itse katsoin, mitä tarjoaa googletus: YLE Turun yhteystiedot ja johan löytyi väkeä puhelinnumeroineen ja sähköposteineen. Kärjessä keikkuu tietenkin päällikkö, jatkossa muutama tuottaja ja lopuksi liuta toimittajia. Kaikkiaan reilun kahdenkymmenen yleläisen listan jälkeen tarjotaan linkkiä YLE:n uutis- ja urheilutoimitukseen. Linkistä avautuu koordinaattorien, johtajien ja päälliköiden komppania siinä mitassa, että se jättänee taakseen jopa legendaarisen neuvostotehottomuuden ja yliopistojen sekä armeijan onnahtavan tuloksettoman tuhertamisen. Otin nämä asiat esiin muutama vuosi sitten eikä esim. maakuntatoimituksille ole tapahtunut muuta kuin lähetysaikaan on kutistettu julmasti - työntekijämäärä on pysynyt samana.

Löytyyhän ohjelmalistalta maakuntauutisia pitkin päivää, mutta yleensä niissä on kaksi toteutettua juttua, joita toistetaan pitkin päivää ja lopulta television maakuntauutisissa kuvan kanssa. Kovin kevyeksi on maakuntien toiminta kutistunut ja kaiholla muistelen aikoja, jolloin YLE:n odotetuin tarjonta löytyi maakuntalähetyksen lauantaista ja Tapani Maskulan musiikilla höystetystä historia spektaakkelista Kalle Talosen perjantaina vetämästä Kallen kantapöydästä. Tuohon voi vain todeta, että akanat jäivät ja jyvät lähtivät. Kerrassaan onnettomaksi kutistunutta ja äärettömän kalista touhua elleivät listan toimittajat ole kuin Gogolin Kuolleet sielut eli ovat olemattomia kulupuolella.

Elämme valtiossa, joka on pyörinyt miinuksella vuodesta 2008 alkaen ja samalla meiltä löytyy pakkoverolla rahoitettu instituution, joka elää leveämmin kuin lehmä pellossa, koska se syö kahden lehmän edestä kansan voimavaroja. Ökypalkkaiset johtajat kehuvat YLE:ä koko kansan radioksi korvaamalla maakuntien uutisoinnin hömpällä. Toisaalta YLE toteuttaa lehmän alkuperäisen roolin mainiosti eli tuottaa lantaa pellolle ja silkkaa paskaahan YLE sinkoaa maakuntiin muutaman tuutin ja lukuisten kanavien täydeltä. Huolestuneena pohdin: Kuinka kauan moinen kansan eriarvoinen kohteleminen saa jatkua kansan kustantamana - yhdenvertaisuusvaltuutetun puuttuvan vallitsevaan vääryyteen vai kiinnostaako häntä enemmän se, että miesten tulee virtsata istuen ja naisten seisaallaan?

En missään tapauksessa halua niistää YLE:ltä varoja pistämällä maakuntien väkeä kilometritehtaalle. Maakuntaradioiden porukat ovat vielä pääsääntöisesti tahoillaan, joten antaisin heille valtaa ja vastuuta tuottaa merkittävästi enemmän lähetyksiä. Kulujen karsinat suuntaisin YLE:n johtoon, joka vain keskittää kansaa yhä harvempiin käsiin tai pikemminkin tyhjiin itsekkäisiin, mutta sitäkin paremmin palkattuihin päihin. 

LINKITI:


sunnuntai 19. huhtikuuta 2026

ÄITI TERESA vs. S. VIRTA/T. TUPPURAINEN




Hyväntekijät voidaan jaotella pääsääntöisesti helposti kahteen eri koriin: ensimmäiseen koriin sijoittaisin heidät, ketkä antavat kaiken siitä pyhimmästä eli ajastaan, kaiken mahdollisen työkyvystään ja vieläpä kaiken omaisuutensa heikompien parhaaksi. Kun tuo kaikki tapahtuu julkisuutta kaihtaen ja ketään tuomitsematta, voitaneen puhua heistä, keitä sopii perustellusti pitää kaikkien uskontojen aatteiden mittapuuna hyvinä ja pyhinä ihmisinä, keiden ei tarvitse itse mainostaa tekemisiään muita mollaamalla tai omia tekojaan ylistäen - vai kiinnostaisiko moinen nykyistä itsekeskeisyyttä ruokkivaa media lainkaan?

Toiseen koriin pistäisin heidät ketkä puhuvat enemmän tai vähemmän köyhien puolesta ja rakentavat sillä ympärilleen hyvän ihmisen glamourin kuitenkaan tinkimättä vähääkään omaisuudestaan tai nautinnoistaan. Edellisen ääripään edustajaksi koriin nimeäisin albanialaisen Anjezë Gonxhe Bojaxhiun eli äiti Teresan tai kuten katolilaiset häntä tituleeraa pyhä Teresa kalkuttalainen. Toiseen koriin piisaa tunkua oikein tosissaan - vai kuinka rehellisinä köyhien ja alas lyötyjen puolustajina pidätte tyyppejä, ketkä käytöksellään antavat kuvan häpeämättömästä itsekkyydestä ja olemuksellaan mieltymyksestä rikkaan väestöosan elämään.

Ehkäpä aikalaistamme kauimpana äiti Teresasta lienee entinen pääministerimme. Hänhän lupaisi taistella köyhien ja heikkojen puolusta ja jyrätä paraatillaan tämän maan vääryyden, viekkauden ja porvarillisen ahneuden, muitta kuinka kävi: häntä ei koskaan nähty johtamassa mustaa paraatia, joka lähti murskaamaan vääryyden, eriarvoisuuden ja köyhyyden. Nainen käänsi selän lupauksille ja lupausten kohteille ja pyyhkäisi Euroopan aatelisten, rikkaiden ja kaltaistensa opportunistien luokse kiiltotähdeksi osaksi nykypäivän eliitin tähtiloistoa. Vai onko häntä nähty yllättäen Kalkutan kujilla tai Kainuun selkosilla täyttämässä lupauksiaan - oikaiskaa, jos olen väärässä!

Kääntäkäämme katse expääministerimme perillisiin heihin, ketkä puhuvat kuin äiti Teresa, mutta näyttävät joltain aivan muulta ja elävät toisin kuin äiti Teresa. Suu vaahdossa kuin vesikauhuinen koira nämä arvon raivottaret tuomitsevat muita, köyhien riistäjinä ja hyväksikäyttäjinä. Kalliine kampauksineen, inhottavine irtokynsineen ja sikamaisen arvokkaine vaatteineen raivottaret jatkavat esiintymistään. Jos expääministerin kaksinaamaisuus plus pyrkyryys sai aikanaan kritiikitöntä tukea valtamedialta, niin saako sama jatkua ja eduskunnan härskit opportunistit voivat valmistella hyppyään ikielitistien kaartiin mediamme suostumuksella. 

Kuinka suuri ja koskettava teko tapahtuisi, jos köyhillä ratsastavat kansanedustajat luopuisivat prameudestaan. Miltä näyttäisikään, jos Kiinan armeijan tyyliä jäljitellen julkisuuteen saapuisivat meikittömät kalju T. Tuppurainen ja irtokynnetön S. Virta. Varmaankin uusi habitus säväyttäisi ulkokuoren muutosten vuoksi ja moni pitäisi heitä uskottavampina köyhien ja alas lyötyjen puolustajina mutta kiinnostaisivatko he enää tuon jälkeen mediaa ja esim. venäläistä lehteä Avot akka? Toisaalta tyylin muutoksella naiskaksikko osoittautuisi luokkapetturiksi, he pettäisivät oman hyvin menestyvän vihervasemmistoeliitin.