lauantai 30. joulukuuta 2017

ON SIVISTYMÄTÖNTÄ YLISTÄÄ OMAA SIVISTYNEISYYTTÄÄN?

Sivistys tarkoittaa kasvatuksen  kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Se että osittain elää sivistyksen sääntöjen mukaan tai vetää sivistyneen tyypin roolia ei tee kenestäkään sivistynyttä. Vai voiko joku pitää timmisti käyttäytynyttä, kohteliasta vegetaristia, absolutistia ja suurta taiteen ystävää Adolf Hitleriä sivistyneenä miehenä. Vaikka Hitler tykkäsi Wagnerista ja korosti olevansa sivistynyt ihminen ja sivistyneiden ykköstyyppien asialla, ei hän todellakaan ollut sivistynyt. Syy tähän löytyy Hitlerin henkisen kehityksen ja avarakatseisuuden rajallisuudesta.

Viisaus liitetään usein sivistykseen ja se on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Psykologisissa tutkimuksissa viisaus on usein määritelty kyvyksi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yhteisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus tai sivistys eivät noiden määritelmien mukaan voi sisältää äärimmäisen itsekästä toimintaa, itsensä korostamista, muiden mollaamista, tilanteiden ajamista riita-asteelle. Sivistynyt ja viisas ihminen kuuntelee muita, hyväksyy erilaiset näkemykset ja on valmis antamaan tilaa itseään pätevämmille.

 Itsensä korostaminen puheiden tai tekstien kautta osoittaa itsensä korostajan itsekritiikin puutetta ja lähipiirin aliarvioimista. Kuvitelkaapa jos minä hyppäisin vanhoilla päivilläni seipäässä olympiakultaa. Tuskin siitä Uudenkaupungin Sanomat kirjoittaisi mitään, mutta muu media pitäisi huolen, ettei minun tarvitsisi juosta kujilla ja kylillä julistamassa omaa erinomaisuuttani - Jos joku saa jotain merkittävää aikaiseksi, puskaradio ja normaali media nostaa teot sekä siinä sivussa tekijän esille. Mutta mikäli itse ylistät itseäsi loputtomiin, saat ainoastaan omahyväisen kusipään maineen.

Määrätyissä tapauksissa itsensä ylistäjä saa jopa typeryksen maineen vai pidätkö sellaista tyyppiä kovinkaan fiksuna tai hyödyllisenä, joka kehuu pitkäaikaisilla opinnoilla, maailma kiertämisellä, mutta on kuitenkin käytännössä joutilas, työtön eikä hyödytä kallilla opiskelulla yhteikuntaa. Jos tämä korkeasti koulutettu ja maailmaa kiertänyt tyyppi on vieläpä hommannut oppiarvonsa sinun ja muun kansan rahoilla, eikö olisi ollut yhteiskunnan kannalta edullisempaa tilata hänelle, opiskelun kustantamisen sijaan, vuosiksi Aku Ankka - oilsimme päässeetyhteiskunnan kannalta saman tasoiseen hyötyyn ja lopputulokseen huomattavasti edullisemmin .

Entäpä mikä saa ihmisen käyttäytymään itsekkyydessään sivistymättömästi, epäviisaasti, jopa hölmösti ja mitä tällaiselle tyypille tulisi tehdä? Jo lapsesta alkaen kokemusten ynnä ympäristön vaikutuksesta ihminen muovautuu omanlaisekseen ja joistakin meistä kasvaa itsekkyydessä täysin itsekritiikittömiä. Kun tällainen minä, minä- tyyppi sattuu olemaan älykäs, pystyy hän selittelemällä ja muita härskisti manipuloimalla selviämään eri tilanteista niistäkin, joissa töpeksii.

Mainitunkaltaiset ihmiset tarvitsevat lähimmäisten tukea ja apua. Ensin heidät täytyy pudottaa jalustalta sille tasolle, mille he kuuluvat ja ohjata kelaamaan läpi elämää ja sitä vinksauttaneita elon vaiheita. Jos kukaan ei puutu kyseisten ongelmaihmisten toimintaan, he muuttuvat pahimmillaan entistä sietämättömimmiksi psykopaateiksi. Lopulta psykopaatit kärsivät ongelmastaan itse eniten ja tietenkin, jos he pääsevät huseeraamaan kaikessa itsekkyydessään yhteisiä asioita, saa koko yhteisö kärsiä po. ongelman kantajasta!

torstai 28. joulukuuta 2017

NÄIN SATA VUOTTA SITTEN SUOMEN LEHDISSÄ!

1918 pantiin polkupyörät kirjoihin ja kansiin eikä niillä ajeltu ihman minne mieli teki. Mikähän mahtoi olla rangaistus, jos ajoi väärään paikkaan, väärään aikaan ja vielä ilman valoja?
Tasan satavuotta sitten turkulainen Sosialisti julkaisi rikkurin anteeksipyynnön ja mainosti kansainvälisesti palkittua laatutuotetta.

Töitä oli tarjolla Uuden Auran ilmoituksissa - myös makeampia hommia!

Uudenkaupungin Sanomat kertoi 29.12.1917 sokerin jakelun loppuneen Lokalahdella.

Miliisipäälikkö selvitti rikoksia lehti-ilmoituksella.

Ikävät ilmoitukset ennakoivat 1918 murheellisia tapahtumia.
1918 jälkeen kometo oli kovaa, samoin rangaistukset!


Linkki 28.12.1917 Suomessa ilmestyneisiin lehtiin

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

400-vuotiaan kaupungin merkkihenkilöitä: SEIKOW, SALATERÄ,WALA.....

Uudenkaupungin historiaan sopii monenlaisia positiivisia käänteitä, jotta ne korostuisivat, poimitaan kärkeen negatiivinen juttu eli liian myöhäinen investointi, jonka vuoksi Rauman kehitys kiihtyi ja osittain Uudenkaupungin kustannuksella. Raumalaiset aloittivat rautatien puuhaamisen kaupunkiinsa jo 1850-luvun puolivälissä. Rata valmistui lopulta kunnallisena hankkeena 1897. Uusikaupunki sai oman ratansa vasta 1924. Kun Rauma rautatie vei sisämaahan, Uudenkaupungin rata liittyi valtakunnan rataverkkoon Turussa. Näin sisämaan teollisuus hyödynsi Rauman satamaa, kun Uusikaupunki jäi ns. yhden sataman taakse. Ratavetkuttelusta ja sen väärästä suunnasta voitaneen syyttää paikallisia politiikkoja.

Ennen rataepisodia tapahtui Uudessakaupungissa merkittävä lahjoitus. 1857 valmistui kauppias/laivanvarustaja Samuel Seikowin varoilla koulu. Seikowin koulu oli tarkoitettu vähävaraisille ja osa lahjoitusvaroista oli tarkoitus suunnata koululaisten maksuttomaan ruokailuun. Kyseessä on historiallisen edistyksellinen toiminta 1850-luvulla eläneeltä porvarilta. Kyseinen kaupungille lahjoitettu koulu on vieläkin pystyssä, mutta ei palvele opetustarkoituksessa.

Uudenkaupungin raju kasvu 1960-luvulla oli maanlaajuisesti merkittävää. Autotehdas rakennettiin Uuteenkaupunkiin. Rikkihappo tehtaan sijoituspaikasta käytiin melkoista vääntöä Turun kanssa. Tuolloinen kaupunginjohtajamme Olavi Salaterä onnistui vakuuttamaan molemmat teolliset toimijat sijoittumaan Uuteenkaupunkiin ja niin pienestä kuihtuva rantakaupunki aloitta kasvun, joka mahdollisti entistä paremmat elämisen puitteet ja palvelut niin uusille kuin entisille uusikaupunkilaisille.

Aikoinaan Uudenkaupungin opetustoimesta vastasi Onni Högmander. Hän kykeni luomaan uniikkeja visioita, joilla hän pyrki viemään kaupunkiamme eteenpäin hyvään tulevaisuuteen. Yksi Högmanderin ideoista piti sisällään korttelikouluverkon. Onni Högmander synnytti Uuteenkaupunkiin toimivan nuorisopajatoiminnan sekä oli mukana luomassa koulunsa päättäneiden nuorten seurantajärjestelmää. Näillä ja muilla ideoillaan Högmander pyrki luomaan Uudestakaupungista hallitusti kasvavan hyvän koulutuksen ja palvelun paikkakunnan.

Uudenkaupungin Urheilijat perustettiin jo 1898. Melkoinen herätys seurassa tapahtui 1974 jolloin, erikoisseuran puutteen vuoksi, siihen liittyi nuoria, koripallosta kiinnostuneita, miehiä. Pian seurassa alkoi laaja juniorityö ja sen edustusjoukkue nousi pääsarjaan 1981. Ensimmäisen koripallon Suomen mestaruuden Uudenkaupungin Urheilijat otti vuonna 1990. Himmeämpiä mitaleja seura on voittanut viidesti ja Suomen cupin kahdesti. Kaikkiaan nykyisellä Korihailla ja sen edeltäjällä UU:lla on takanaan 34 pääsarjakautta. Koripallon tuomisesta kaupunkiin ja sen myötä tulleesta menestyksestä ja julkisuudesta kuuluvat kiitokset Heikki Walalle.

Vuonna 1992 Uusikaupunki koki suurimman taloudellisen notkahduksensa. Tuolloin yhtä äkkiä 18 000 asukkaan kaupungissa oli yllättäen 3 200 työtöntä. Kaupungissa ei ollut montaakaan perhettä, jota massairtisanomiset eivät olisi koskettaneet. Kaupungissa päätettiin luoda turvaverkko ja työllistää irtisanottuja. Parhaillaan kaupunkiorganisaatio, jossa normaalisti oli 900 työntekijää, työllisti lisäksi 500 työllistettyä. Keskeisessä roolissa kaupungin puolelta asioita valmisteli Kari Koski ja päättäjistä aktiivista roolia veti Helena Vartiainen. Autotehtaan puolelta on nostettava esiin Seppo Nikula rooli. Hän teki sen, mitä siltä suunnalta oli tehtävissä. Tässä yhteydessä täytyy ehdottomasti mainita Risto Ahosen työ kaupungin eteen niin paikallispäättäjänä kuin kansanedustajana.

Mauri Konnun perustama Vahterus aloitti toimintansa kolmen miehen yrityksenä 1990. Vuonna 1993 tulipalo tuhosi Vahteruksen kylässä sijanneet toimitilat. Tulipalo sen enempää kuin muutkaan vaikeudet eivät lopettaneet Vahteruksen toimintaa. Ensin lämmönsiirtimiä valmistava tehdas siirtyi Kalannin Meijeriin, josta alkoi yrityksen voimakas kasvu. Mauri Konnun kotiseuturakkautta osoittaa se, että yrityksen tilat on nimetty Kalannin kylien mukaan. Nyt Vahterus työllistää reilut 200 työntekijää, jotka ovat mieluummin kalantilaisia tai ainakin uusikaupunkilaisia.

Viimeisin hatunnosto merkittäville uusikaupunkilaisille täytyy suunnata muutamille päättäjille. Kuten kaikki muistavat Uusikaupunki oli velkaantunut rajusti ja kuten joku tuolloin totesi: kaupunkilaiva pyyhälsi kohti jäävuorta eli sitä hetkeä, jolloin valtionvarainministeriön virkahenkilöt tulevat tunteettomasti kylmällä kädellä pistämään kaupunkimme talouden kuntoon. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Maija Junkola-Lehtonen lopetti pienen piirin valmistelun puheenjohtajiston kautta. Tämä teki päätännästämme avointa. Harto Forss ja Seppo Nikula nousivat merkittävään rooliin silloin, kun muutamat päättäjämme olivat kiihdyttämässä kohti jäävuorta. Kiitos heille, sillä heidän avullaan kaupunkimme talous saatiin balanssiin ja synkät tulevaisuuden näkymät muuttuivat realistisestikin katsottuna positiivisiksi!

Nostin esiin, muistin varaisesti ja räkätaudin vaivaamana, merkittäviä uusikaupunkilaisia, jotka ovat pistäneet itsensä peliin tavallisten kaupunkilaisten ja heidän viihtyvyytensä vuoksi. Haluaisin vielä nostaa esille kaksi pitkänlinjan vaikuttajaa ensinnäkin Pertti Haverisen, joka oli aina heikomman puolella ja jäi niin monesti valtuustossa yksin hän kun sattuu olemaan kommunisti. Lisäksi täytyy mainita Juha Aaltonen, joka toimi aikaa säästämättä vallan vahtikoirana ja oli poikkeuksetta huomioissaan oikeassa. Ja mitäpä Aaltonen sai palkakseen - PASKAT SILMILLE.

Toivokaamme, että ensi vuonna pääsemme nauttimaan onnistuneista päätöksistä. Siihen tarvitaan samaa pyyteettömyyttä ja kristillistä lähimmäisen rakkautta, mitä aikoinaan kumpusi Samuel Seikowin sydämestä. Jotta tämä onnistuisi ja muuttuisi todeksi on valmistelun oltava innovatiivista ja laadukasta - Siksipä menestystä myös Anne Takalalle ja Jari Nikkarille.

lauantai 23. joulukuuta 2017

HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA: Tulevaisuuteen enemmän sopua kuin suukopua!

           

Kaikille mellevät joulut ja monet mahtavat tulevat vuodet! Pidetään lystiä, mutta niin, että olemme kaikki täällä vielä pyhienkin jälkeen!

torstai 21. joulukuuta 2017

JEESUSTELIJOIDEN JÄÄVUORI UHKAA JEESUSTELIJOITA?

Joulua vietetään Jeesuksen syntymän vuoksi ja kaikki viettävät sitä tavallaan: toiset lähimmäiset lahjoilla tai kauniilla ajatuksilla muistaen ja jopa teoilla palkiten. On myös heitä keiden Jeesuksen syntymäpäivän valmisteluun kuuluu jäävuorella uhkailu ja jeesustelu. Liittyyhän tämä jälkimmäinen ainakin nimellisesti jouluun, joten hyväksyttäköön se osaksi joulumme odotusta. Selkeässä jeesustelussa jää pohtimaan ainoastaan sitä, onko jeesustelun tuotos lähtöisin jeesustelijalta itseltään vai kuiskaavalta taustajeesustelijalta - tiedä häntä, mutta se on selvää: JOULUINEN JOULUJEESUSTELU ALKOI!

 Jäävuori uhkaa meitä, kuten aiemmin!: Näin julistetaan mustimmasta poliittisesta nurkasta. Vähääkään ei pohdita sitä, miksi jäävuori joskus uhkasi meitä. Syy takavuosia tapahtuneeseen taloudelliseen rappiotilaan ajautumiseen ja jäävueren uhkaan löytyi niistä synkistä voimista, jotka laiminlöivät kaupunkimme kehittämisen - KAUPUNKILAISET JA HEIDÄN TARPEENSA UNOHDETTIIN TOTAALISESTI. Kaupunkilaiset huomioitiin vain maksajina plus säästökohteina, niinpä useat kaupunkilaiset muuttivat sinne, missä kunta/kaupunki arvosti heitä ja satsasi heihin. Meillä verot ja varat hakattiin sekä velat otettiin elinkeinoilluusioiden rajoittamiseksi. Siinä syyt talouden kuralle ajautumiseen eli väärät investoinnit sekä väärissä asioissa säästäminen.

Kun tämän päivän päättäjä itkee ja povaa meidän törmäävän jäävuoreen, pitäisi hänen pohtia synkän mustassa nurkassaan, josta huutonsa kajautta voiisi ensi tutkia menneitä kuukausia ja pohtia: Mitä on tullut tehtyä ja mitä tuli vaadittua? Eikö meillä juuri otettu miljoonien eurojen takaus elinkeinohallin toteuttamiseksi ja samalla vaaditaan säästöjä palveluista ja puitteista, jotka kohdistuisivat kaupunkilaiseen. Eikö kyseessä ole täysin saman strategian toteutus, jolla kaupunkimme tähdättiin ja kiihdytettiin kohti jäävuorta? Jäävuoripelottelun täytyy kummuta mustien sielujen katalimmista syöveristä ja kaikessa kataluudessa perustua lähimmäisten itsekeskeiseen plus häikäilemättömään aliarviointiin: KUKAAN EI MUISTA EIKÄ YMMÄRRÄ MITÄÄN!

On äärimmäisen ahdistavaa ja joulumieltä kalvavaa saada viestissä linkki, joka kaikessa itsekkyydessään lyttää joulun tunnelman Danten alimman helvetin alhaisimman kuilun pohjalle, jossa pohatat, juristit ja kierot viranhaltijat maksavat elämänsä kolttosista. Pitäisikö monen linkki jättää noteeraamatta, kääntää selkä kierojen sarvipäiden sanomalle ja jatkaa joulun valmisteluja pahan jatkessa työtään, joka myrkyttää, ah niin monet, joulun riemuun valmistautuvat putipuhtaat sielut? Vaikka palkinnoksi rävähtää saatanan sanomaa seuraavien tuomio: ilkeä, mauton ja törkeä kirjoitus, täytyy valhe nostaa myös jouluna esiin.

Aikoinaan, kuten tuli todettua, kaupunkimme tähdättiin ja kiihdytettiin kohti jäävuorta. Tuon törmäämisen estivät ennakkoluulottomat todelliset tekijähenkilöt: Junkola-Lehtonen, Nikula ja Forss. Heidän johdollaan talous pistettiin kuntoon ja luotiin pohja kaupunkimme tulevaisuuden ja menestyksen rakentamiselle. Tästä kolmikosta ainoastaan Harto Forss istuu kaupunginhallituksen pöydän ympärillä ja hänkin syö siellä nallekarkkeja vailla äänioikeutta. Meillä oli porukka, joka ehkäisi törmäämisen jäävuoreen - KETKÄHÄN HEIDÄT SYRJÄYTTIVÄT JA ÄNKESIVÄT HEIDÄN TILALLEEN. Koko touhu pätevien päättäjien syrjäyttämiseksi alkoi jo paikanjako neuvotteluissa. Nyt nämä yhteistyökyvyttömätja epäonnistuneet reppanat ulvovat: MENNÄÄN KOHTI JÄÄVUORTA. Jos teillä on siitä todellinen huoli, antakaa paikkanne heille, keillä on riitelyn ja sättimisen sijaan näyttöjä yhteistyöstä, josta hyötyy KAUPUNKI ja KAUPUNKILAISET!

maanantai 18. joulukuuta 2017

Tämä on pientä: HESARI AIHEUTTI JO YHDEN SODAN!

Palatkaamme aikaan ennen talvisotaa, tuolloin ulkoministerinä hääri yksi Erkko. Samainen mies huseerasi Hesarin päätoimittajana ja mm. suomalaisen kioskibusineksen suuromistajana. Vuonna 1938 Neuvostoliitto kutsui suomalaiset neuvottelemaan aluevaihdoksista. Kuten tunnettua Neuvostoliitto halusi turvata silloisen Leningradin Suomen tai Itämeren kautta tulevilta hyökkäyksiltä. Nämä neuvottelut kariutuivat ja Neuvostoliitto yritti samaa uudelleen myöhemmin. Käytyjen aluevaihdos neuvottelujen aikana naapuri oli valmis tinkimään ja esim. Hangon vuokraamisesta, sen sijaan muutama pikkusaari olisi riittänyt. Mikäli kyseiset aluevaihdos neuvottelut olisivat toteutuneet Neuvostoliiton kanssa, olisi Suomi saanut vaihdoksessa huomattavasti enemmän maata kuin olisi joutunut sitä antamaan.

Paasikivi ja Mannerheim olisivat suostuneet Neuvostoliiton ehdottamiin aluevaihdoksiin. Pääministeri Kajander ja ulkoministeri Erkko taasen olivat jyrkästi esitettyjä vaihdoksia vastaan. Erkko luotti USA:n Suomelle antaman avun ja turvatakuun olevan sellainen pelote, ettei itänaapuri uskalla hyökätä tänne, niinpä hän totesi tuolloin kantaansa vahvistaen: Unohtakaa, että Neuvostoliitto on suurvalta. Kaikki tietävät kuinka kävi; minä en ota kantaa siihen, kuten Paasikivi teki, olisiko 1939 voinut käydä toisin. Tuolloin autiopaikalta asioita aktiivisesti hoitanut Paasikivi piti selvänä, että sota olisi voitu välttää. Siksi paasikivi nimesikin talvisodan ERKON SODAKSI!

Tiedä häntä, luotiinko Hesarin ulkopoliittinen vihamielisesti itään suhtautuva linja jo 1930-luvulla, mutta historia on opettanut karulla tavalla yhden asian: SE JOKA SAKSAN MIEKKAA SEURAA KAATUU RYSSÄN SAPELIIN! Mitä viikonvaihteen vuotoon ja sen julkaisemiseen tulee, toimi Hesari täysin oikein. Jos lehti ei olisi julkaissut uutista, emme koskaan olisi saanut tietää sitä, kuinka helposti maan turvallisuuden kannalta salassa pidettävät asiat vuotavat. Ensimmäinen asia mikä maassamme pitäisi tutkia, on virkakuntamme luotettavuus. Seuraavaksi tulisi selvittää valtamedian jatkuva yksipuolinen trollaus. Esim. YLE siivoaa järjestään toimituskunnastaan ne toimittajat, jotka hiukankin suhtautuvat kriittisesti talon linjaan - ONKO YLE:n VÄKEÄ OSTETTU JA TOIMIIKO SE KANSAN RAHOILLA KANSAA TAHTOA VASTAAN?

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Käytännön monikulttuurisuutta: AFRIKASTA SINPANSSI, ARABIASTA KONPANSSI

Suomessa eletään harvinaisen(vai pitäisikö nykyään kirjoittaa harvihenkilön) monikulttuurisessa maassa. Olemme saaneet muista kulttuureista hyötyä ja helpotusta arjentoimintoihin ja riemua sekä hupia juhlaan. Perustuupa Suomen sodanjälkeinen vaurastuminenkin pitkälti vieraan kulttuurin, kiinalaisten keksimään paperiin. Löytäisimmekö perille ilman arabien keksimiä kompasseja ja niiden ohessa kehitettyjä karttoja. Entä mitäpä olisi eläintarhan apinatalo ilman Afrikan lahjaa simpanssia?

Toimiva monikulttuurisuus on hyödyllisen tiedon ja taidon vaihtoa. Näitä tietoja ja taitoja vastaanottamalla yhteisön kaikki jäsenet hyötyvät vieraankulttuurin tuomasta lisästä. Luonnollisesti saattaa käydä toisinkinpäin eli se mikä luo meillä tasa-arvoa ja turvallisuutta, saa toisaalla aikaan tuskaa, kärsimystä ja kuolemaa. Ottakaamme esimerkiksi Afrikkaan annettu ruoka-apu, jolla oli tarkoitus auttaa. Väliaikaisesti se auttoikin, mutta lopulta kävi niin, että tuhansien nälkäisten määrä kasvoi miljooniin nälkäisiin ja kymmeniintuhansiin nälkään kuoleviin. Auttamiseen täytyisi aina käyttää järkeä ja muistaa kiinalainen ajatelma: Jos annat miehelle kalan, joudut ruokkimaan hänet myös huomenna - mutta jos annat miehelle ongen ja opetat hänet kalastamaan, tulee hän jatkossa toimeen omillaan!

 Miksi kiinalaisessa sanonnassa ei puhuta aseista tai metsästyksestä? -Syy on yksinkertainen: Aseella ja metsästystaidolla voit tappaa lajitoverin, haalia valtaa ja jopa kääntyä aseen antajaa vastaan. Kuka antoi aseet ja koulutti Saddam Husseinin ja Muhamed Gaddafin, kuka koulutti ja aseisti talibanit? -Ensin ruoka-avulla ja lääketieteen viennillä länsimaat aiheuttivat räjähdysmäisen väestönkasvun, jota seuraisi maatalouteen nähden valtava nälänhätä, lopulta opetimme nämä nälkäiset sotimaan ja annoimme heille aseet. Kuten olette huomanneet nälkä pistää sotimaan - ensin tapetaan omia ja sen jälkeen käydään läntisten herrakansojen kimppuun. Kaiken kukkuraksi EU-alukset ryöstökalastavat Marokon rannikolla ja Afrikan sarvessa kasvattaakseen nälänhätää joka taas lisää vihaa, muuttoliikettä ja väkivaltaa.

Meidän täytyy tunnustaa se tosiasia, että jos jossain eletään lähempänä kivikautta kuin keskiaikaa ja vaikka siellä elettäisiin edes keskiaikaa, ei niillä nurkilla sovi aiheuttaa räjähdysmäistä väestönkasvua ruoka-avulla tai lääketieteen viennillä ja kaikkein vähiten niille kulmille kannatta viedä nykyaikaisia aseita. Alkukantaiset yhteisöt eivät sulata meidän ajatusmallia demokratiasta tai lähimmäisenrakkaudesta. Niin kauan kuin ihminen uskoo myrskyjä ja tauteja korkeimpien voimien rangaistuksi, joille ei voi mitään, hän elää pimeyden, pelon ja uskomusten varassa. Kuvitelkaa, jos ristiretkeläisille olisi annettu konetuliaseita tai jotain vielä järeämpää - veri olisi lentänyt tuolloin entistä rankemmin ja olisiko koko palloamme enää olemassa? Ihminen kehittyy yhteisönsä kanssa ja se vie aikansa. Mikään yhteisö ei voi tehdä satojen vuosien hyppäystä ellei se ensin karista oman kulttuurinsa takapajuisia piirteitä.

Aikoinaan länsimaissakin katkottiin käsiä, leikeltiin neniä ja tuomittiin tuskaiseen kuolemaan. Me olemme kehittyneet noista ajoista eikä kukaan enää usko, että joku ihminen on saanut asemansa ja valtansa Jumalalta. Me olemme kulkeneet pitkän matkan tähän turvallisuuden pisteeseen. Tuntuukin käsittämättömältä, jos monikulttuurisuuden nimissä altistumme itse ja altistamme läheisemme pimeän keskiajan vaaroille. Jos joku todella haluaa monikulttuurisuutta, joka sisältää eläinrääkkäystä, lasten sukuelinten viiltelyä, käsien katkomisia, teloituksia jne., hän voi mennä sinne, mistä näitä jo löytyy eikä vaatia yhteiskuntamme turvallisuuden valumista pimeään keskiaikaan. Kuten tuli mainittua, meillä on toimiva monikulttuurinen yhteiskunta papereineen, kompasseineen, sähköineen jne.. Ja mitä muiden kulttuurien sorkkimiseen eli auttamiseen tulee, niin vielä muistutus: JOS SAAMME RUUALLA JA LÄÄKKEILLÄ AIKAAN NÄLKÄÄ JA SAIRAUKSIA, KANNATTAA KAHDESTI POHTIA MITEN AUTTAA!

perjantai 15. joulukuuta 2017

Nolo juhlareissu: Presidentti pummi kahvit autokuskilta

Uusikaupunki viettää 400-vuotisjuhlavuotta. Jos tavoitteena oli korostaa paikkakunnan vaatimattomuutta ja hoitaa juhlavuosi lähes huomaamatta, lurahti tämä mahdollisuuksien vuotemme yli odotusten. Uudessakaupungissa vietettiin tusinoittain tusinatapahtumia, joista ainoastaan muutama poikkesi persoonallisesti edukseen. Juhlavuoden saldoksi täytyy todeta: OLEMME LUOMISKYVYTTÖMÄN JA AMATÖÖRIMÄISEN VIESTINNÄN JA MEDIA TYYSSIJA! Tätä murheellisen juhlavuoden alavirettä korostaa koripallojoukkueemme ontuvalla taaperruksellaan. Toivotaan, että edes siihen tulee muutos parempaan, kun siirrymme juhlahumuvuodesta normaaliin kalenterivuoteen.

Vuoden tapahtumia ja niiden markkinointia seuranneena ei voi vähääkään ihmetellä, että valtuustomme antoi kenkää viestintäskordarille. Niin mitätöntä ja luomiskyvytöntä oli Uudenkaupungin valtakunnallinen esiintulo ja siihen pyrkinyt someräpeltäminen, että käytetty raha oikein nyyhkytyttää. Kuinka moni kaupunkilainen jonotti sairaalassa, kuinka moni lapsi jäi vaille laadukasta opetusta, kuinka moni ikäihminen jäi vaille työaikanaan ennakolta maksamaa palvelua vain siksi, että rahat survottiin näkymättömän juhlavuoden harmauteen häviävään tiedottamiseen?

Meillähän tapahtui juhlavuotena melkoisesti merkittäviä juttuja ja pääsipä tavalliset uusikaupunkilaiset vierailemaan aina presidentinlinnassa asti. Onnittelut Elina Kinnuselle, Matti Keinoselle ja Mauri Partaselle kutsusta ja käynnistä presidentin linnassa. Sen sijaan linnaan jäivät kutsuvatta kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tässä olisi ollut tiedottamista kerrakseen, sillä harvoin 400-vuotisjuhlaa viettävän kaupungin korkein päättäjä ja virkakoneiston tärkein ratas jäävät linnan kemuista rannalle. Siinä olisi ollut tiedottamista kerrakseen, kun kaikki tietävät syynkin: Presidentti joutui paluumatkallaan Kultarantaan pysähtymään Vinkkilässä kahville.

Kaupungin kihot reissaavat maailmalla ja rypevät ruuassa, mutta täällä vieraillut presidentti, joutui tyydyttämään kahvijanonsa paluumatkalla autonkuljettajalta pummimaallaan kahvilla. Koordinoipa tällaisen moukkamaisen ja vailla käytöstapoja elonvainioita kyntävän kaupunginjohdon alaisena menestyksekkäästi viestintää. Jos viestinnän aiheet ovat lusikalla annettuja, ei niistä voi kauhalla viestiä. Katsokaapa vielä sitä, ketkä vastasivat onnahtaneen juhlavuoden sisällöstä ja kuka esitti viestintägurulle fuduliinoja! Tilanteesta täytyy lakonisesti todeta: Kun hyvä pelaaja tulee huonoon joukkueeseen, alkaa hänkin pelata huonon joukkueen tasolla!

Itse tunnen potkut saaneen skordarin miltei kahdenkymmenen vuoden ajalta. Voin vakuuttaa, kaksi sormea pyhän kirjan jopa mormonien kirjan päälle laittaen, häneltä löytyvän tietoa, taitoa ja etenkin luovuutta. Nyt pitäisi pohtia Mörnen tunkkaiselta haisevaa henkeä sen luovuuden harmaaksi halvaannuttavaa vaikutusta eli puuttua töppöjen kaartiin, joka härkäpäisesti keikkuu vallassa saamatta mitään merkittävää hyvää aikaiseksi. Kaikki alkoi luovien ja aktiivisten Kristina Salon ja Tuija Suomisen irtisanomisesta, pätevän Raulan savustamisesta ja nyt annoimme kenkää luovalle plus osaavalle viestinräntäkoordinaattorille. Suurella mielenkiinnolla odotan teknisen johtajamme kohtaloa: Oppiiko hän talon tavoille ja sisäistettyään ne ryhtyy tutkimaan muovisia ja alumiinisia ikkunanpokia vai seuraako hän järkevien ja luovien toisaalle matkaavaa karavaania?

torstai 14. joulukuuta 2017

MOT: VAALIKONE JA MEDIA OHJAAVAT ÄÄNESTÄJÄN HARHAAN!

Kevään kuntavaalit vietettiin lupausten ja mielikuvien merkeissä. Eniten mielikuvia kylvi kansan keskuuteen vaalikone. Sen kysymysten laatija ratkaisi useiden äänestäjien ehdokasvalinnan. Vaalikoneen kysymykset olivat kuntavaalit ajatellen osittain ihmeellisiä. Ehdokkailta kysyttiin mm. suhtautumista eutanasiaan. Jokainen tietää ettei kunnissa sentään päätetä kuolemantuomioista, joten moinen kysymys ihmetyttää. Eutanasia kysymystä perusteltiin sillä, että se kuvaa äänestäjälle vastaajan inhimillisyyttä ja arvomaailmaa. Nyt on ensimmäinen talousraami kasassa ja jokainen voi päätellä kuinka hyvin eutanasiakysymys palveli äänestäjää löytämään inhimillisiä ja arvomaailmaltaan parhaiten kaupunkia palvelevia ehdokkaita.

Vaalilupaukset saivat Uudessakaupungissa valtavasti mediatilaa: Yksi lupasi sairaalaa takaisin, toinen sitä ja kolmas tätä. Sitä ei kerrottu kaupunkilaisille, että taustalla kaikkein eniten pelättiin paluuta edellisen valtuustokauden hallihullutteluaikoihin, jolloin kaikkea kaupunkilaisille välttämätöntä ajettiin alas ja rahat syydettiin luultuun elinkeinopolitiikkaan. Vielä itse julistamansa vaalikaranteenin jälkeen paikallismedia nosti härskisti ja epäreilusti yhden ehdokkaan ja yhden ryhmän esiin. Tämä tapahtui toimituksen avulla: Jokainen oivaltaa mikä ero on siinä, jos mainoksessa lukee: MINÄ OLEN HYVÄ VALTUUTETTU tai jos toimittaja kirjoittaa: TÄMÄ ON HYVÄ VALTUUTETTU! Kaupunkilaiset eivät saa sellaista valtuustoa, jonka he ansaitsevat tai haluavat, jos he eivät tiedä totuutta ehdokkaista.

Itse asiassa välittömästi vaalien jälkeen alkaneet paikkaneuvottelut, kertoivat, mitä tulevan pitää. Itsekkään ja vähät kaupunkilaisista välittävät tyypit teroittivat kyynärpäänsä ja rynnivät härskisti vallanhuipulle. Kyvyillä, kiinnostuksella saati taidoilla ei ollut vähäistäkään roolia paikkoja jaettaessa. Sopiikin tässä vaiheessa palata eutanasiakysymykseen ja heittää esille kysymys: Auttoiko se todellakin äänestäjiä valitsemaan kaupungin asioista kiinnostuneita ja niihin perehtyneitä ehdokkaita, jotka pistävät päätöksenteossa kaupungin ja sen asukkaiden edun oman pyrkyryyden ja kyvyttömyyden edelle?

Viime valtuustokautta voidaan pitää Suomen kunnallishistoriassa merkittävänä. Siihen lähdettiin äärimmäisen onnettomasta tilasta, Uusikaupunki oli lähes selvitystilassa, mutta merkittävällä yhteistyöllä kaupungin kurssi käännettiin nousuun ja valtuustokausi päättyi selkeisiin päätöksiin, jotka loivat realistiset edellytykset plus selkeät suuntaviivat kaupunkimme kehitykselle. Suomen nopeimmin kasvava kaupunki sai mahtavat edellytykset lähteä viettämään Suomen positiivisimmassa julkisuudessa neljäsataavuotisjuhlavuotta ja marssimaan kohti valoisaa tulevaisuutta.

Viime maanantain valtuustonistunto osoitti koko touhun karmeuden. Menneellä valtuustokaudella luoduilla selkeillä päätöksillä on nyt pyyhitty ahteria. Kukaan ei tiedä enää rakennetaanko tänne mitä ja jos rakennetaan, niin kukaan ei tiedä sitä, minne rakennetaan ja milloin. Samaan aikaan kaupungissa kenties rakennetaan uutta hulpeaa koulua, jonka tarjoamaan opetuksesta on säästetty. Mörnessä opetusherrojen tai pikemminkin henkilöiden toisiinsa kolisevat päät lisääntyvät, kun lähes retuperällä olevasta opetuksesta säästetään lisää. Kaiken kukkuraksi päättäjien niistäessä rahaa opetuksesta uusien kihojen palkkaamiseksi ja jatkaessa liikuntapuitesekamelskalla pallottelua, ottaa valtuusto inahtamatta kaupunkilaisten kontolle reilun kuudenmiljoonan euron hallitakauksen. Sopii kysyä: TÄTÄKÖ VALITSEMASI EHDOKKAAT SINULLE LUPASIVAT JA AUTTOIVATKO MEDIA TAI VAALIKONE VALITSEMAAN OIKEAN VALTUUTETUN?

KOSIA EI SAA - MUTTA LAPSEN VOI RAISK...?

Suomen valtamedia suuntaa keskustelua kummallisesti. Sen minä ymmärrän ettei perään vihellyksiä törkeitä ehdotuksia tai kopelointia sisältäviä hyökkäyksiä ei pidä hyväksyä. Samoin kaikki toisen halujen vastainen seksuaalinen lähestyminen on epäsopivaa. Mutta mistä sinä tiedät, koska seksikkäästi pukeutunut ja viettelevin ihopiirroksin koristeltu nainen(tai kaipa nykyään pitää sanoa henkilö) ei haluakaan olla haluttu ja hän ahdistuu plus saa traumoja pelkästä katseesta? Kuitenkin valtamedia puolittain hyväksyen lievän rangaistuksen, kun aikuinen mies yhtyy lapseen, joka ei osannut sanoa riittävän painokkaasti EI!

Kaiken huippuna voidaan pitää jeesustelua eduskunnassa tapahtuneilla ahdisteluilla. Siellä jos missä luulisi valvonnan toimivan ja porukkaa lymyävän joka paikassa. Eduskunnassa ei tarvinne ihmeemmin ääntä korottaa, jotta saa apua ja pelastuu kopeloivan kähmijän kourinnasta. Median tapa käsitellä asiaa tekee kopeloinninin kohteeksi joutuneista ja varsinkin sen uhriksi joutumisista julistavista henkilöistä trendikkäitä sankareita. Samalla kopelotyypeistä tulee tuomittuja pahiksia, jotka erehtyivät kevyimmillään katsomaan seksikkäästi pukeutuneen henkilön viettelevästi kehystettyihin silmiin.

Entäpä kauhistelevien päättäjien kanssa työskentelevät ja siten heidän ja median hyväksymät ns. häirikköpäättäjät, miksei heidän tekosiinsa puututa? Kanerva, Kantola, Häkämies jne. Ovatko he käyttäneet asemaansa hyväksi, vaientaneet mahdollisia uhrejaan ja siten käyttäytyneet sopimattomasti vastakkaista sukupuolta kohtaan? Onko eliitillä oikeus toimia härskisti ja jeesustella sekä tuomita muiden vastaavat tempaukset? Jos haluamme todellakin poistaa seksuaalisen häirinnän tai edes vähentää sitä eikö meidän pitäisi ensimmäiseksi puhdistaa poliittiset huippupaikat irstaista kähmijöistä ja vastakkaisen sukupuolen alistajista?

Kuvitelkaapa nykypäivän seksuaalista häirintää eli puhetta ja katsetta perinteisessä kosimistilanteessa. Onko silloin kyseessä seksuaalinen häirintä, jos ehdotteleva tyyppi ei miellytä tai peräti kuvottaa kosimisen kohdetta? Kuinka enää uskallat enää lähestyä vastakkaista sukupuolta(tai nykyään samaakin), jos mahdollisesti rakkautta tunnustaessasi syyllistyt katseellasi ja puheellasi elinikäisiä traumoja tuottavaan seksuaaliseen häirintään? Löytyykö tähän ratkaisu eräistä toisista kulttuureista, joissa aviopuolisot vanhempien valinnan ja sopimuksen seurauksena jo lapsesta pitäen tutustuvat toisiinsa ? Onko lääke akuuttiin ongelmiimme vanhempien sopimat lapsiavioliitot? Vai täytyykö kaikkien pukeutua burkaan, jottei herätä kenessäkään nukkuvia himoja, joista sikiää ahdistavia katseita?

Joskus todettiin, kun puhuu, on rehellistä katsoa toista silmiin. Ilmeisesti tämäkin hyve on muuttunut osittain sopimattomaksi. Tällaista on elämä maassa, jossa valtamedia syytää valheita, poliisijohto ja korkkein syyttäjä istuvat syytettyjen penkillä, työpaikalla paneskeleva piispa hamuaa arkkipiispan kasukkaa, ministerit saavat lähettää hävyttömiä tekstiviestejä, isot kihot pahoinpitelevät vaimojaan. Lieneekin kohtuutonta odottaa tai toivoa, että oikeusjärjestelmämme toimisi edes sen verran kansan oikeustajun mukaan, jotta kymmenvuotiaaseen ryhtyvä mies saisi kansan vaatiman kohtuullisen kovan rangaistuksen!

tiistai 12. joulukuuta 2017

YRITYKSEN TARPEISIIN RIITTÄÄ MILJOONIA - EI NUORTEN JA LASTEN TARPEISIIN

Murheelliset ajat astuivat käytyjen valheellisten vaalien seurauksena kaupunkiimme. Viime valtuustokauden talouden tasapainottaminen ynnä edistyksellinen tulevaisuuteen katsominen jäi vain pikaiseksi pyrähdykseksi. Nyt tuon pyrähdyksen saavutukset hassataan päättömään politiikkaan. Uudenkaupungin kaupungilla on varaa ripeästi suojata yksityisen yrityksen tuotteitta lokinpaskalta kuudellamiljoonalla eurolla, mutta lasten ja nuorten liikunta sekä opetus saa odottaa tai on pelkkä säästökohde.

Tapa millä maanantai valtuusto teki päätöksen, muka kansalta salaten ja inahtamatta, antaa vastenmielisen kuvan kaupunkimme asioiden hoidosta ja etenkin asioidenhoitajista. Jos valtuustossa olisivat istuneet Pertti Haverinen ja Juha Aaltonen, ei moista vastuunsiirtoa kaupunkilaisille olisi tehty ilman ensimmäistäkään inahdusta tai kysymyksiä. Samaan hengenvetoon valtuusto leikkaa opetuksesta reilut 600 000 euroa. Viimeistään tämä osoittaa etteivät päättäjiemme kaikki rattaat pyöri järkevään suuntaan. Lisäksi ensimmäistäkään päättäjää ei tunnu kiinnostavan opetuksemme taso, kouluongelmat jne.. Kun älyttöminkin ääliö näkee, että juuri nyt meidän tulisi satsata itse opetuksen, meillä palkataan organisaatioon kallispalkkainen opetuskiho, jonka palkka säästetään opetuksesta.

Kaiken edellä mainitun lisäksi meillä, tiedoiltaan ja taidoiltaan onnahtavista Olgista ja Olekseista koottu, ohjausryhmä valmistelee hulppeita koulupuitteita lapsillemme, joiden opetustasoa pudotetaan kiirastulesta manalaan. Vähän kuin ostaisi komean nahkakantisen kirjan, jonka sivuilta ei löydy tekstiä. Täytyy murheen murtamana todeta, että ehkä nallipyssymiehet eivät pysty aseillaan vahingoittamaan ketään, mutta sen sijaan päätöksillään he voivat tappaa kaupungin mainiosti alkaneen kehityksen!

maanantai 11. joulukuuta 2017

Kaupunkilaisten miljoonilla suojellaan Mersuja lokinpaskalta

Muutama puhelinsoitto virkakuntaan, vasemmistoon ja oikeistoon vahvisti Uudenkaupungin kaupunkilaisten osallistuvan reilulla kuudellamiljoonalla eurolla autotehtaan tuotoksien suojeluun niitä uhkaavilta toistuvilta anarkistisilta hyökkäyksiltä. Kaupungin on tarkoitus rakentaa lokinpaskan kestävä halli, jotteivät lokit tärvele uusia Mersuja epäkuranttiin myyntikuntoon. Osallistuuhan kaupunki aktiivisesti alkoholin valmistuksen tukemiseen, niin näkyvään kuin näkymättömäksi jääneeseen, joten miksei veronmaksajien käsien työn tuloksia suojeltaisi heidän verovaroillaan

Päätös on äärimmäisen mielenkiintoinen niin yksimielisyydessään kuin salamyhkäisyydessään. Tänään valtuusto päätti yksimielisesti salaisen asian, jonka koko kaupunki tietää. Inahtamaton valtuustomme teki itsestään naurettavan kumileimasimen ja kaupunginhallitus alistui sätkynuken asemaan. Minulla ei ole kantaa tähän salaiseen asiaan, jonka kaikki tietävät, mutta ihmettelen suunnattomasta, miksei satojamiljoonia euroja investoinut autotehdas tee itse tarvitsemaansa hallia tai edes lähde halliyhtiön osakkaaksi.

Ilmeisesti päättäjämme pelkäävät, että autotehdas jättää satojen miljoonien investointinsa tänne tyhjänpantiksi ja investoi esim. Hinnerjoelle satojamiljoonia euroja, jotta voi toimia suojassa anarkistisilta lokeilta. Asian ihmeellinen valmistelukuvio tuo mieleen menneet ajat. Enää menneestä puuttuu vain se, että kaupunginjohtaja uhkaisi hakkaamisella päätöksestä uutisoivaa väärää toimittajaa.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

VEIKÖ VESSATON LÄNSIMETRO TEIDEN KUNNOSSAPITOVARAT?

Tänään ajelin autolla puolenpäivän aikoihin Uudestakaupungista Turkuun. Loskaa oli tiellä parikymmentä senttiä. Tuntuu vähintäänkin mystiseltä, miksei auroja saati suolauskalusto ollut kulunpäällä, ei edes tulomatkalla. Kuinkahan monta ihmishenkeä menetetään, tapahtuu loukkaantumisia ja aiheutuu taloudellisia vahinkoja, kun harjoitetaan hällä väliä tyylistä ylläpitoa. Mielestäni kyseessä on edesvastuuton ihmisten hengellä, terveydellä ja omaisuudella "säästäminen" tai huolimattomuus. Vai onko kyseessä ulkoistamisesta johtuvan tehokkuuden seuraus, jonka maksaa tavallinen kansalainen hengellä, terveydellä tai rahalla?

Suomen pitäisi olla varallisuudeltaan tuottoisampi kuin koskaan, mutta jostain kumman syystä rahat eivät riitä niille teille, joilla kulkevat tällä maalle hyödyllistä työtä tekevät kansalaiset. Menikö teiden kunnossapitorahat vessattomaan länsimetroon? Jotta mainittuun metroon saatiin matkustajia, täytyi vähentää linja-autovuoroja. Voisiko nämä tuetusta joukkoliikenteestä saadut rahat siirtää kehäkolmosen ulkopuolisten teiden kunnossapitoon? Miksi yleensäkään kiirehtiä kehäkolmosen sisällä olevien teiden kunnossapitoa, koska siellä on runsaasti vaihtoehtoja oman auton käytölle, toisin kuin täällä. Teiden ylläpidon painopiste on siirrettävä sinne, missä omalle autolle ei ole vaihtoehtoja!

MITÄ ISOMPI PÄÄTÖS - SITÄ HEIKOIMMILLA EVÄILLÄ VALMISTELAAN!

Yleensä ideat, jos ne tulevat aloitteena, pistetään suoraan roskiin. Mitä parempi aloite, sitä nopeammin ja hiljaisemmin se löytää tiensä roskiksen pohjalle tai unohduksen laatikkoon. Meillä esitysten laadulla tahikka toimivuudella ei ole mitään väliä, ne toteutetaan vain, jos esittäjä on suuren valtuustoryhmän suurtyyppi. Ja näiden ei edes tarvitse ryhtyä valtuustoaloitteiden rustailuihin - VIRKAKONEISTO SUOLTAA NÄIDEN "IDEAT" PÄÄTÄNNÄNPORTEILLE.

Meillähän asioita märehditään johtoryhmässä ja hallituksen pöydän ääressä. Jos siellä ei päästä päätökseen toteutuksesta, tiivistetään porukkaa valittaessa joku valmisteluryhmä, toimikunta tahikka vastaava. Tähän porukkaan valitaan suurimpien valtuustoryhmien kellokkaat ja muutama virkavalmistelija. Tuntuu mystiseltä, miten pienemmästä porukasta samoja ihmisiä voisi löytyä parempi toteutuskuvio, jos alkuperäiseltä isommaltakaan poppoolta ei ideoita löytynyt?

Koulukeskuksen ohjausryhmän luottamushenkilöt: Jaana Reijonsaari, Timo Järvinen, Mauri Kontu, Heikki Wala ja Sami Laaksonen. Tämän poppoon vetäjäksi tulee aiesopimus-Atso, hän valitsee joukon jatkoksi myös virkahenkilömielikkinsä. Kaupungin historian suurin investointi on annettu tämän porukan vastuulle. Missä piilee tämän porukan erityinen ja muihin verrattuna parempi kiinnostus saati tietämys nykypäivän tai tulevaisuuden opetuksesta tai liikunnasta? -EI MISSÄÄN, kyseessä on täysin päätön ja kaupunkilaisten edunvastainen valinta, jossa politiikka ajaa armotta tiedon ja osaamisen ohi.Enkä missään tapauksessa tarkoita, että mainitut olisivat umpihuonoja luottamushenkilöitä - kaikkia tarvitaan. Heidät on ainoastaan valittu tehtävään, jossa heidän tiedot, taidot ja kiinnostus eivät ole oivimmillaan - PAREMPIAKIN TÄHÄN TEHTÄVÄÄN OLISI OLLUT TARJOLLA!

lauantai 9. joulukuuta 2017

HERRAN JUMALA, TAAS NÄITÄ TULEE: Tule apuun Seppo - Tule apuun Harto - Ukia upotetaan!

 Walan-Kosken aikana kaupunkimme valui miltei selvitystilaan. Ainoastaan muutama valtuutettu ja tarkastuslautakunnan pj. Tarmo Kangas vastustivat valtuustossa silloista menoa. Nyt näyttää sama meno palanneen päätännän huipulle. Kaupunkimme on pakittanut pankkileikkien tielle. Samalla kun kaupunki ulkoistaa ns. kaupunkilaisille suunnatun rakentamisen, se takaa Yardian kenties yrityksille suunnattuja miljoonajuitsuja. Kukaan ei tiedä, mitä nämä juitsut ovat. Mielestäni luottamushenkilöiden täytyisi vahvalla kädellä puuttua tähän menoon ja sähäkästi.

Pahimmillaan nyt ollaan salaa upottamassa se työ minkä oikeisto ja vapaa vasemmisto sai Harto Forssin ja Seppo Nikulan johdolla viime valtuustokaudella aikaiseksi eli kaupunkimme kuntoon saatettu talous romautetaan jälleen. Ainakin arkkitehdit ja osa päättäjistä ovat samoja kuin synkkinä vuosina, jolloin he suuntasivat kaupunkilaivaamme kohti jäävuorta. Muistakaa: Me emme enää edes tarvitse lisää työpaikkoja, sillä emme pysty edes nyt asuttamaan kaupunkiin tänne muuttavia halukkaita. Kuulutan avoimutta: Nyt mitataan valtuutettujen plus uuden tarkastuslautakunnan painoarvo.

Kun Uudessakaupungissa tehdään salaillen miljoona päätöksiä, ovat kokemuspohjaiset kokemukset karmivia. Toivonkin vilpittömästi, että Yardian hanke monipuolistaa kaupunkimme elinkeinopohjaa riskittömästi. Jos asian on näin eikä miljoonien takauksessa piile vähäistäkään riskiä, kertokaa kaikki avoimesti kaupunkilaisille ja perustelkaa se, miksi riskitön hanke tarvitsee kaupungin takauksen. Niitä eivät tarvitse, nopeasti kasvavat, investoivat ja väkeä työllistät, autotehdas eikä Vahteruskaan.

Lainaus kaupungin hallituksen listalta:

"Yardia Oy on rakentamassa Uuteenkaupunkiin teollisuusalueelle
sataman välittömään läheisyyteen uudisrakennusta ja tekemässä
rakennus- ja korjaustöitä alueella oleviin omistamiinsa rakennuksiin.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 6.500.000 euroa. Hanke on
tarkoitus rahoittaa kahdella erillisellä lainalla (1.300.000 euroa ja
5.200.000 euroa). 1.300.000 euron lainan vakuutena on
laitoskiinnitys ja 5.200.000 euron lainan vakuutena Uudenkaupungin
kaupungin omavelkainen takaus.
Yardia Oy:n hallitus on 7.12.2017 päättänyt hyväksyä Svenska
Handelsbanken AB:n lainatarjouksen. Lainan pääoma on 5.200.000
euroa, laina-aika 20 vuotta ja korko 6 kk:n euribor-korko lisättynä
0,41 %:n marginaalilla. Lainan vakuutena olisi Uudenkaupungin
kaupungin omavelkainen takaus.
Yhtiön hallitus on päättänyt pyytää Uudenkaupungin kaupungilta
omavelkaisen takauksen lainalle. Takauksen vastavakuutena olisivat
6.000.000 euron laitoskiinnitykset.
Yardia Oy:n hallitus on lainatarjouksien hyväksymisen yhteydessä
todennut, että lainapäätökset purkautuvat, jos suunniteltu hanke ei
toteudu.
1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan kunnan myöntämä
takaus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille säädetyistä
tehtävistä. Kunta ei saa myöskään myöntää takausta, jos siihen
sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata
riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunta voi myöntää takauksen tai
muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön
velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu
kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä
määräysvallassa. Takaus ja muu vakuus voidaan myöntää myös
liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain, museolain,
teatteri- ja orkesterilain tai nuorisolain mukaisen tehtävän
edistämiseen. Lisäksi takaus tai muu vakuus voidaan myöntää, jos
se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan,
yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun
palveluvelvoitteeseen. Vastavakuuden ei tarvitse kattaa koko
takaukseen liittyvää riskiä, vaan sen tulee kattaa kunnan riskien
näkökulmasta riittävä osa.
Kuten edellä on todettu, Yardia Oy on Uudenkaupungin kaupungin
kaupunkikonserniin kuuluva yhtiö. Takaus ei aiheuta kaupungille
merkittävää taloudellista riskiä eikä vaaranna kaupungin kykyä
vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä"

LINKKI ESITYSLISTAN LIITTEESEEN 

torstai 7. joulukuuta 2017

Suomessa 25 000 tohtoria: MONTAKO NAKERTAA LEIPÄÄSI?


Suomessa on 25 000 tohtoria eli noin viisi legioonaa. Joka vuosi massamme valmistui vuosituhannen alussa noin 1 500 uutta tohtoria ja tohtorien määrä kasvoi 40%. Edelleen vuosittain tohtoriksi väittelee tuhatviisisataa onnistunutta hatunhavittelijaa. Suomessa eniten tohtoreita syytävät maailmalle Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto. Tohtorilegioonissa on liikaa jäseniä, sillä heistä peräti viisi prosenttia on työttömänä.

Mielenkiintoiseksi tohtoritilanne muodostuu tutkiskellessamme lääketieteen alaa. Vaikka sen sortin tohtoreita on enemmän kuin koskaan ja koulutuksen järjestää valtio, ei tohtoreita tahdo riittä julkiselle puolelle. Tästä huolimatta alan ammattijärjestö haluaa vähentää alan tohtorien valmistusmääriä. Löytyisikö lääkäripulaa lääke sillä, että hajauttaisimme lääkäriksi valmistumispaikkoja vai olemmeko ajautumassa tilanteeseen, jossa kansan terveyden takaamiseksi olemme pakotettuja lähtemään edesmenneen presidentti Hugo Savezin tielle. Hän tuotti lääkäreitä Kuubasta taatakseen Venezuelan terveyden huollon myös köyhimmille kansalaisille.

Meillä muuan toinenkin ongelma löytyy tohtoreista, professoreista ja dosenteista, joista joidenkin pääasiallinen tehtävä näyttää olevan blogien päivittäminen tai päivät pitkät somessa roikkuminen ja toimiminen asiantuntijoina esim. YLE:llä. Hyvänä esimerkkinä käy Mika Aaltola, joka tiiviisti esiintyy asiantuntijana valtakunnan medioissa jopa meediona. USA:n presidentin vaalien edellä hän ei osannut vähääkään ennakoida Trumpin voittoa. Sopiikin kysyä kuinka paljon sinä ja minä olemme suoltaneet rahaa näihin korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin, jotka joko puhuvat itsestään selvyyksiä tai osoittavat esiintymisellään totaalisen tietämättömyytensä? Olisiko paikallaan hiukan tarkentaa tohtorien koulutustarvetta. Kyseisen puuhan rahoittaminen käy kansalle kalliiksi. Jopa Venäjällä hoksattiin lopettaa suunnitelmatalouden oppisuunta turhana, kun Neuvostoliitto kaatui. Voisimmeko kerrankin ottaa oppia idästä sen sijaan, että katsomme kallisti silmät kiinni länteen?

Linkit:
Tohtorien työtötmyys kasvussa 1

Tohtorien työttömyys kasvussa 2

Tilastoja korkeasti koulutettujen työttömyydestä


UUDENKAUPUNGIN RANTARAKENTAMISEEN SUUNNITELMALLISUUTTA JA JÄRKEÄ!


Kas kummaa: Tämän varaston noustessa lähelle rantaviivaa, kukaan ei ruiukuttanaut kaupunkilaisten menettävän nautintaoikeutta rantoihin.

Tämä kondoomeilla(käytetyillä, ettei kannata mennä etsimmään, jollei ole kierrätyshenkinen), koiranpaskoilla ja tyhjillä kaljapurkeilla varattu alue on joillekin viehättävä Crushell puisto, joka tulee säilyttää.

Kesätetterimme on siirtynyt sisälle, kuten Housut pois -näytelmä todistaa. Siksipä kesätetteri voidaan korvata asunnoilla.


Uudessakaupungissa rantojenkaavoitusta voidaan pitää totaalisesti retuperälle ajautuneena ja vähääkään kaupunkilaisia palvelemattomana. Kun reilu puolivuotta sitten aloitettiin uusien talojen suunnittelu pasklahden suuaukolle, alkoi armoton ruikutus: KAUPUNKILAISTEN NAUTINTAOIKEUS RANTOIHIN VIEDÄÄN ja CRUSHELLPUISTO TUHOTAAN. Onneksi järki voitti ja Crushell puistoksi kutsutun ryteikön kaljapurkit, koiran paskat, käytetyt kondomit ja hylätty teatteri korvataan tyylikkäillä asuinrakennuksilla.

Toisaalle suunniteltiin ja rakennettiin miltei rantaan kiinni jumbokaliberin venevaja ja jostain kumman syystä, kukaan ei ruikuttanut rantojen nautintaoikeuksien menetyksestä eikä ruikuttanut silloinkaan, kun valmistelijan kaveri rakensi asuintalon kaupungin uimarannalle. Nautintaoikeuden menetys siellä, missä kukaan ei nauti tuntuu lähinnä mediajohtoiselta yleisen mielipiteen vaikuttamiselta, jotta määrätyt päätökset lurahtaisivat esittelijälle suotuisasti läpi koko luottamushenkilökoneiston. Toinen vaihto lienee se, että veneiden oikeus talvisäilöön rantojen tuntumassa koetaan nautintaoikeudeksi, vai ...?

Eikö valtavia venevarastoja olisi voinut rakentaa vaikka sata metriä sisemmäksi ryteikköön, jota kaupungin rannoilla on silmin kantamattomiin ja käyttää jumbohalleilta jäänyt tila ihmisten hyödyksi tai riemuksi? Muualla rantaa kaavoitetaan ökyjen asunnoiksi, joilta siunaantuu mukavat verotulot ja kaupunkilaisten viihtyvyyttä parantavien uimarantojen plus muiden viihtyvyyskeitaiden rakentamiseen. Meillä täytyisi keskittyä tulevaisuuteen tähtäävään rantakaavan toteuttamiseen, ennen kuin koko kaupunki eristetään venevajoilla merestä. Muutenkin olisi paikallaan paneutua kaupunkimme rakennuskantamme monipuoliseen kehittämiseen - tuskinpa kukaan haluaa Uudessakaupungissa tapahtuvan voimakasta uusslummiutumista! KUN KESITYTÄÄN VAIN YHTEEN AINOAAN ASIAAN  ELINKAARIMALLIIN, SEURAA SIITÄ MONTA UNOHDUSTA JA TULEVAISUUDEN KUOLINKAARIMALLI!

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

KIITOS ITSENÄISYYDESTÄ JA HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Lisää kuvateksti

Kiitos Sami Virtaselle ja Teille nuorille, jotka rakensitte sillan menneisyyteen ja kalantilaisnuoriin, keiden ansiosta voimme viettää Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää! Kaikessa yksinkertaisuudessaan Kalannin Sankarihaudalla järjsetetty tilaisuus herätti satojen läsnäolijoiden sydämissä suuren tunteen. Paikalla olijat näkivät konkreettisesti: KUINKA NUORIA HE OLIVAT!
 
KIITOS ITSENÄISYYDENLAHJASTA NIIN KOTIRINTAMAN KUIN TAISTELURINTAMAN VETERAANEILLE!
 
KAIKILLE HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

maanantai 4. joulukuuta 2017

DEMARIT JYRÄÄ SOTEN OHI OIKEALTA!

On hauskaa tai pikemminkin murheellista nähdä kuinka valtakunnan tasolla juristijohtoinen, entinen työväenpuolue, SDP on muka  huolissaan julkisista terveys- ja sosiaalipalveluista. Nuppi kenossa Rinne marmattaa asiasta ja YLE levittää marmatuksen kansalle. Tästä informaatiotarjonnasta ei tavallinen duunari hyödy pätkääkään eikä se edes ole totuudenmukaista, jos tarkastelemme demarien maakunnissa harjoittamaa politiikkaa.  Pääkaupunkilaisjohtoisen valtamedian ainoa tavoite lienee saada kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden hallitus Suomeen, silloin ilman soraääniä voi verovarojen upotus pääkaupunkiuseudelle jatkua.

Puolueenpuheenjohtaja Rinteen valtakunnan hallitukselle jakamat sotetuomiot tuntuvat silkalta sumutukselta, kun tarkastelemme demareiden maakuntameininkejä. Niin valtava toleranssi sopii Rinteen sotekauhistelun ja esim. Uudenkaupungin demarien yksityistämis/kansainvälistämispolitiikan väliin, että Timo Soinikin alkaa tuntua paksuimpine valheineen Rinteen rinnalla puhtoiselta Herran enkeliltä. Uudenkaupungin demareissa valtaa ovat käyttävät aina kaupunginhallitusta myöden ökyrikkaat ja tohtori johtaa valtuustoa. Vaikka kaupungista löytyy Suomen suurin ja nopeimmin kasvava tehdas, ei sieltä demaripiireihin tai edes valtuustoon evillä nousta.

 Niin ristiriitaisia Uudenkaupungin demarien käytännön politiikka on Rinteen puheiden kanssa, että ihmetyttää ja harmittaa isolla iillä ja veellä. Aivan oma lukunsa on paikkakunnan ja demarien suurimman yksityistämisen vastustajan siirtymiin kaupunginhallitukseen ja kaupungille palveluja myyvän pörssiyhtiön paikallisjohtajaksi - SAIPA(ei Lappeenrannan) PÖRSSIYHTIÖ OIVAN EDUNVALVOJAN PALVELUJA MYYVÄLLE PUOLELLE. Demarien siunauksella sama meno jatkuu Uudessakaupungissa myös lasten osalta, nyt yksityistetään tämä sektori. Uudenkaupungin ökydemarit sopivat yhtä hyvin SDP:n lupausten alle kuin mustat miehet KKK-kaapujen alle. Koska Rinne ja puoluejohto hyväksyvät tämän, voimme vain todeta: SDP EI OLE ENÄÄ TYÖVÄENPUOLUE VAAN PAIKALLISPOLIITIKKOJEN TIKAPUUT HENKILÖKOHTAISEN MAMMONAN SAAVUTTAMISEEN!

perjantai 1. joulukuuta 2017

Nikula teki miehen työn: OTTAKAA MALLIA HÄNESTÄ!

Länsi-Suomi uutisoi tyylikkäästi Jarno Nikulan lähdön Korihaiden valmentajan tehtävistä.


Tämän päivän Länsi-Suomi informoi Jarno Nikulan lähdöstä: Mies jätti itse Korihaiden valmentajan pestin. Harva meistä pystyy myöntämään, että nyt eväät on syöty, minä en pysty jatkamaan tästä! Useimmiten oma kunnianhimo ja kyvyttömyys nähdä omat virheet, saa suomalaisen jatkamaan niin pitkälle, että koko paletti tuhoutuu. Jarno Nikulan ero sytyttää usean satakuntalaisesta saatanallisuudesta ja varsinaissuomalaisesta vahingonilosta koostuvan vakkasuomalaisen luonteen liekkeihin ja toteamaan: MITÄ MÄÄÄ SANOIN, EI SIITÄ MITTÄÄN TUU!

Mitä valmentaja Nikulan eväisiin tulee, ne eivät olleet kovinkaan häävit eli olivat peräti sarjan surkeimmat. Ratkaisiko menestyksen rahanhankinnassa epäonnistuneet puuhamiehet, joiden tarjoamilla onnettomilla eväillä valmentaja joutui lähtemään tähän kauteen?: Siinä pohtimisen paikka arvostelijoille. Se että Nikula lähti noilla eväillä vetämään Korihaita, osoittaa, että hänelle uusikaupunkilainen urheilu on asia, jonka eteen uhrataan kaikki aika ja osaaminen. Te jotka nyt tikahdutte vahingoniloon ja ilkutte sielunne pohjasta, katsokaa Nikulan perhettä ja sen osallistumista talkoohengellä uusikaupunkilaiseen urheilutoimintaan - Tämä ei koske ainoastaan koripalloa vaan myös yleisurheilua.

Jos kaupungissa olisi useampi samanlainen, pyyteetöntä työtä tekevä, perhe kuin Nikulat, olisi kaupunkimme nuorille taatusti tarjolla yltäkylläisesti laadukkaita liikuntavaihtoehtoehtoja. Muistakaapa sekin, että ilman Jarno Nikulaa olisi Sorvakon kenttä ollut yhden kesän vailla yleisurheilukoulun vetäjää ja siten tyhjänpanttina. Itse olen saanut istua liikuntalautakunnassa Jarno Nikulan kanssa ja muistan suurella mielihyvällä hänen jämäkkiä pyrkimyksiään edistää kaupunkimme nuorten harrastustoimintaa. Jarnoa ja hänen perhettänsä saavat sadat uusikaupunkilaisnuoret kiittää harrastuksestaan.

Kun mies hoksaa, etteivät hänen eväät kanna pidemmälle, on se hyvä esimerkki liian vaativassa tehtävässä roikkuvalle kelvottomalle ketkulle. Jos määrätyt tyypit hoksaisivat oman rajallisuutensa, ehkä kaupunkimme infra ei olisi jäänyt niin pahasti jälkeen ja ehkä meillä olisi kattava ynnä kasvava kouluverkko. Määrätyillä tahoilla sopisi ottaa esimerkkiä Nikulasta ja herätellä seuraa nimeltä UUSIKAUPUNKI! Pääsarjatason valmentamisessa on kyse vain joukkueesta ja sen kannattajista, joten luulisi isommissa kuvioissa toimivien, kuten esim. lasten tulevaisuudesta tai terveyspalveluista vastaavien henkilöiden harkitsevan valmentajia herkemmin kykyjensä rajoja ja niiden mahdollisen riittämättömyyden seurauksia.

Kunnallisessa organisaatiossa lautakunnat ja hallitus ehkäisevät viranhaltijoiden huippumunaukset. Muistakaapa eräskin paikkakunta, jossa johtaja näki jäävuoren, mutta puuskutti sitä kohden täyttä höyryä kuin Titanicin kapteeni. Onneksi paikkakunnalla yksi Forss ja toinen Nikula estivät miljoonien upotuksen älyttömään oppilaitoksen ostoon. Niin kaupunki vältti Titanicin kohtalon ja puuskuttaa menestyksessä omillaan eikä valtionvarainministeriön holhouksessa. Tulipahan vaan mieleen oliko tai onko Titanicin kapteeni 150 000 euron vuosipalkan arvoinen vai voisiko hän tehdä kuten Nikula joko itse tai ohjatusti?