Nolo juhlareissu: Presidentti pummi kahvit autokuskilta

Uusikaupunki viettää 400-vuotisjuhlavuotta. Jos tavoitteena oli korostaa paikkakunnan vaatimattomuutta ja hoitaa juhlavuosi lähes huomaamatta, lurahti tämä mahdollisuuksien vuotemme yli odotusten. Uudessakaupungissa vietettiin tusinoittain tusinatapahtumia, joista ainoastaan muutama poikkesi persoonallisesti edukseen. Juhlavuoden saldoksi täytyy todeta: OLEMME LUOMISKYVYTTÖMÄN JA AMATÖÖRIMÄISEN VIESTINNÄN JA MEDIA TYYSSIJA! Tätä murheellisen juhlavuoden alavirettä korostaa koripallojoukkueemme ontuvalla taaperruksellaan. Toivotaan, että edes siihen tulee muutos parempaan, kun siirrymme juhlahumuvuodesta normaaliin kalenterivuoteen.

Vuoden tapahtumia ja niiden markkinointia seuranneena ei voi vähääkään ihmetellä, että valtuustomme antoi kenkää viestintäskordarille. Niin mitätöntä ja luomiskyvytöntä oli Uudenkaupungin valtakunnallinen esiintulo ja siihen pyrkinyt someräpeltäminen, että käytetty raha oikein nyyhkytyttää. Kuinka moni kaupunkilainen jonotti sairaalassa, kuinka moni lapsi jäi vaille laadukasta opetusta, kuinka moni ikäihminen jäi vaille työaikanaan ennakolta maksamaa palvelua vain siksi, että rahat survottiin näkymättömän juhlavuoden harmauteen häviävään tiedottamiseen?

Meillähän tapahtui juhlavuotena melkoisesti merkittäviä juttuja ja pääsipä tavalliset uusikaupunkilaiset vierailemaan aina presidentinlinnassa asti. Onnittelut Elina Kinnuselle, Matti Keinoselle ja Mauri Partaselle kutsusta ja käynnistä presidentin linnassa. Sen sijaan linnaan jäivät kutsuvatta kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tässä olisi ollut tiedottamista kerrakseen, sillä harvoin 400-vuotisjuhlaa viettävän kaupungin korkein päättäjä ja virkakoneiston tärkein ratas jäävät linnan kemuista rannalle. Siinä olisi ollut tiedottamista kerrakseen, kun kaikki tietävät syynkin: Presidentti joutui paluumatkallaan Kultarantaan pysähtymään Vinkkilässä kahville.

Kaupungin kihot reissaavat maailmalla ja rypevät ruuassa, mutta täällä vieraillut presidentti, joutui tyydyttämään kahvijanonsa paluumatkalla autonkuljettajalta pummimaallaan kahvilla. Koordinoipa tällaisen moukkamaisen ja vailla käytöstapoja elonvainioita kyntävän kaupunginjohdon alaisena menestyksekkäästi viestintää. Jos viestinnän aiheet ovat lusikalla annettuja, ei niistä voi kauhalla viestiä. Katsokaapa vielä sitä, ketkä vastasivat onnahtaneen juhlavuoden sisällöstä ja kuka esitti viestintägurulle fuduliinoja! Tilanteesta täytyy lakonisesti todeta: Kun hyvä pelaaja tulee huonoon joukkueeseen, alkaa hänkin pelata huonon joukkueen tasolla!

Itse tunnen potkut saaneen skordarin miltei kahdenkymmenen vuoden ajalta. Voin vakuuttaa, kaksi sormea pyhän kirjan jopa mormonien kirjan päälle laittaen, häneltä löytyvän tietoa, taitoa ja etenkin luovuutta. Nyt pitäisi pohtia Mörnen tunkkaiselta haisevaa henkeä sen luovuuden harmaaksi halvaannuttavaa vaikutusta eli puuttua töppöjen kaartiin, joka härkäpäisesti keikkuu vallassa saamatta mitään merkittävää hyvää aikaiseksi. Kaikki alkoi luovien ja aktiivisten Kristina Salon ja Tuija Suomisen irtisanomisesta, pätevän Raulan savustamisesta ja nyt annoimme kenkää luovalle plus osaavalle viestinräntäkoordinaattorille. Suurella mielenkiinnolla odotan teknisen johtajamme kohtaloa: Oppiiko hän talon tavoille ja sisäistettyään ne ryhtyy tutkimaan muovisia ja alumiinisia ikkunanpokia vai seuraako hän järkevien ja luovien toisaalle matkaavaa karavaania?