 |
| 1918 pantiin polkupyörät kirjoihin ja kansiin eikä niillä ajeltu ihman minne mieli teki. Mikähän mahtoi olla rangaistus, jos ajoi väärään paikkaan, väärään aikaan ja vielä ilman valoja? |
 |
| Tasan satavuotta sitten turkulainen Sosialisti julkaisi rikkurin anteeksipyynnön ja mainosti kansainvälisesti palkittua laatutuotetta. |
 |
| Töitä oli tarjolla Uuden Auran ilmoituksissa - myös makeampia hommia! |
 |
| Uudenkaupungin Sanomat kertoi 29.12.1917 sokerin jakelun loppuneen Lokalahdella. |
 |
| Miliisipäälikkö selvitti rikoksia lehti-ilmoituksella. |
 | |
| Ikävät ilmoitukset ennakoivat 1918 murheellisia tapahtumia. |
 | ||
| 1918 jälkeen kometo oli kovaa, samoin rangaistukset! |
Linkki 28.12.1917 Suomessa ilmestyneisiin lehtiin
Punaset ampu kunnanlääkärin ja syy oli kuulemma. Kieltäyti tekemästä aborttia. Tälläisen olen kuullut mutta pitääkö tieto paikkansa?
VastaaPoistaMerkittävä syy. Valkoiset ampuivat punaisia tai tappoivat nälkään tai tauteihin 30 000.
VastaaPoistaJos punaset olis voittaneet paljonko silloin olis päitä pudonnut?
VastaaPoistaJos porvarit olisi heti oikaisseet vääryydet, ei ensimmäistäkään päätä oli pudonnut.
VastaaPoistaKorjaantuko vääryydet päitä pudottamalla?
VastaaPoistaKannattaa katsoa verinen Viipuri ykköseltä.
VastaaPoistaKeskisarja on hyvä tutkija ja kirjoittaja. Nämä tv-jutut ovat ilmestyneet kirjoina joissa tapahtumat ovat kuvatut yksityiskohtaisesti. Häneltä on myös kirja "Kyynelten kallio" jossa kerrotaan Taivassalossa Helsinginrannan tien varressa sijaitsevan paikan tarina. Tapahtuman todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Paikalle on on ohjaus kilvellä. Tosin siinä ei ole mitään nähtävää.
VastaaPoistaKiitos käynneistä ja kommenteista! Autonominen Suomi kehittyi aina sortokausiin asti. Vuosisadan alussa Suomen suurin demokraattinen ongelma löytyi kuntatasolta: Mitä enemmän maksoi veroja, sitä enemmän oli äänivaltaa. Tästä johtuen työläisillä tai tavallisilla kuntalaisilla oli minimaalinen edustus valtuustoissa. Tämä harmitti samoin torpparien ja työläisten muu yhteiskunnallinen asema ilman turvaverkkoa oli epävarmuuden vuoksi surkea. Tuolloin Suomen elintarvikehuolto oli täysin Venäjän varassa. Ruuan tulo Suomeen loppui, kun tsaari syöstiin vallasta. Niin suomalaiset kuin maassa olleet kymmenet tuhannet venäläiset sotilaat jäivät ilman ruokaa - Maassa nähtiin nälkää ja kaikki tietävät ettei kukaan katso mukisematta vierestä, jos omat lapset ovat nälkäkuoleman partaalla.
VastaaPoistaTorpparikysymys ja kuntavaalien demokratiavaje olisi mahdollisesti saatu sovittua ilman nälän kurjuutta, jota pahensi entisestään huono sato ja nälkäänsä ruokaa väkisin ottaneet venäläiset sotilaat. Viipurin tapahtumat ovat järkyttäviä puolin ja toisin, joskin venäjänkielisten joukkosurma oli äärimmäisen vastenmielinen tapahtuma. Asiasta kiinnostuneita suosittelen lukemaan Teemu Keskisarjan kirjan Viipuri 1918. Tämä tohtorimies tutkii ja ottaa selvää asioista, ennen kuin paahtaa tekstiä totuutena.
Lääkäri Jalavan kohtalon taustoista olen kuullut kertomuksen, jonka mukaan häntä olisi etsitty synnytykseen, mutta viesti ei mennyt perille. Ilman lääkärinapua jäänyt synnyttäjä menehtyi. Kun aviomies vasten totuutta luuli lääkärin olleen juopottelemassa, katkeroitui hän menetyksestään. Kuulemani mukaan juopottelun sijaan lääkäri Jalava oli toisen potilaan luona ja olisi lähtenyt hoitamaan synnyttäjää, jos olisi asiasta tiennyt. Tämä on kertomus ja huhu, jonka totuutta en lähde vannomaan. 1918 sota synnytti niin paljon väritettyjä tarinoita ja huhuja, joten kaikkeen todistamattomaan suosittelen suhtautumaan varauksella
Torpparit sisällisodan aikana olivat vauraudeltaan keskitasoa jopa osittain ylikin. Torppareita osallistui sisällisotaan muistaakseni alle 10 prossssaa.
VastaaPoistaKiitos käynneistä ja kommentista! Anonyymi 28. joulukuuta 2017 klo 22.52 on täysin oikeassa, monet rikkaat torpparit elivät leveämmin kuin osa talollisista. Ainoa ero oli varsin usein torppareiden epävarmuus tulevaisuudesta. Mäkitupalaiset ja muonamiehet elivät paljon köyhemmin kuin torpparit. Kaupunkeihin lähteneet työläiset putosivat taantuman aikana ehkäpä kaikkein surkeimpaan asemaan - he elivät elintarvikesäännöstelyn ja mustanpörssin armoilla.
VastaaPoistaVaikka tuon aikainen taantuma ja kadot söivät parempiosaisten elintasoa, eivät he nähneet nälkää, kuten tavallinen kansa. Tämä eriarvoisuus pisti vihaksi ja sai kansan jakautumaan kahtia. Punakaartiin liittymiseen vaikutti myös se, että siellä sai hyvän palkan ja aterian päivässä.