HARTO ON OIKEASSA

Viime valtuustossa Harto Forss(vas.) totesi, että luottamushenkilöiden on itse etsittävä säästöjä. Olen tuossa asiassa täysin samaa mieltä. Meidän on yhteisvoimin etsittävä ne idean siemenet, millä kaupunkimme talous saadaan kuntoon. Meillä on vieläpä kiire, sillä kuten Seppo Nikula totesi, mitä myöhemmäksi korjausliikkeet jää sitä suurempia ja ikävämpiä ovat korjausliikkeet. Peruskysymykset ovatkin seuraavat, löytyykö luottamushenkilöiltä yhteistyötä, luovuutta, vilpitöntä ja pyytentötä mieltä kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi?

Tähänkin kokoukseen odotettiin virkahenkilöiltä konkreettisia jo ennakkoon luvattuja säästöesityksiä, niitä sieminiä, jotka oikeassa maassa kasvavat säästöiksi. Kuitenkaan virkahenkilömme eivät mitenkään reagoi kaupunkimme talouden tilaan Takalaa, Parkkilaa, Raulaa ja Vainiota lukuuottamatta. Jopa 40 000€ säästö on mahdoton toteuttaa osa-alueesta, jonka kokonaiskulut ovat reilut 500 000€. Säästöjen sijaan tarjotaan uhkakuvin höystettyjä selityksiä. Kun hallintokunnan johtaja jossain toteaa, että myydään vaikka Crusell, kun siitä on 200 000€ kulut, osoittaa hän karkealla tavalla olevansa täysin yhteistyökyvytön. Kuka ostaisi Crusellin?: se hänen sopisi selvittää ennen myyntiehdotusta. Sama virkahenkilö varoittaa, ettei kukaan esitäisi kaupunkiimme hiekkatekonurmen rakentamista. Kun sama virkahenkilö vielä törkeästi syyllistää koululaisten vanhempia valikoituja tilastoja esittäen, sopii kysyä: Kuinka monta lasta hän itse on kasvattanut, onko hänet palkattu takaamaan lapsille laadukas opetus vai arvostelemaan vanhempien kasvatustaitoja ja onko hän täysin väärä vai kelvollinen henkilö tehtäväänsä?

Meillä istui neljä vuotta säästötyöryhmä, joka koostui johtoryhmän virkahenkilöistä ja hallituksen luottamushenkilöistä. Ainoa säästö mitä tämän työryhmän tiimoilta tapahtui, kun Rainer Tähtinen päätti jättää työryhmän, mikä ei saanut mitään aikaan - näin säästyi Rainerin kokouspalkkiot kaupungilta. Ajatelkaa nyt kuinka typerä koko kuvio oli: Kun hallitus ja johtoryhmä ei saa säästöjä aikaiseksi, päättää hallitus perustaa säästötoimikunnan, joka koostuu HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN JÄSENISTÄ! Kuinka tämä eteni ja päättyi? Säästöjä ei tullut vaan kaupunki valui entistä huonompaan jamaan, mutta silti hallituksen hyväksynnällä jaettiin JOHTAVILLE VIRKAHENKILÖILLE KYMMENIÄTUHNSAI EUROJA PALKANKOROTUKSINA JA KANNUSTIN LISINÄ! Täysin käsittämätöntä, vastuutonta ja edeleen jatkuvaa toimintaa samojen jehujen heiluessa yhä vallassa!

Olen Muutosryhmän kanssa tehnyt kymmeniä valtuustoaloitteita, esityksiä ja kannattanut esityksiä, joiden toteuttamisella olisi kaupungin talous saatu miljoonilla euroilla nykyistä parempaan kuntoon. Nytkin ennen valtuustoa kerroin virkahenkilölle, että on hetki myydä Tontonmäen taloja. Mutta meillähän ei tapahdu mitään - ei yhtään mitään sellaista konkreettista, mikä auttaisia kaupunkiamme paremmalle tolalle. Sen sijaan että virkahenkilöt kuuntelisivat järkeviä ehdotuksia, he hallituksen siunauksella siittivät kuntalisten veroeuroilla elinkeinoelämmämme mahoa kohtua. Kun mitään hyvää ei synny, niin se pitäisi uskoa ainakin vuosien yrittämisen jälkeen.

Harto on siis oikeassa siinä, että luottamushenkilöiden on itse etsittävä kaupungin säästö- ja kehityskohteet.  Syy tähän on se, että virkahenkilöillämme ei ole kykyä tai edes halua etsiä niitä menetelmiä, millä kaupunkimme talous nostettaisiin paremmalle kehitysuralle. Kun tähän vielä lisätään virkahenkilöiden pököpäinen itsekkyys, jolla he ovat torjuneet kaikki kaupungin parhaaksi tähtäävät ehdotukset, aloitteet jne., tullaan perimmäisen kysymyksen eteen. Viime valtuustossa tämän kysymyksen esitti Timo Järvinen: KUKA JOHTAA TÄTÄ KAUPUNKIA? On hyvä muistaa, että jo keväällä 2009 eräs Juha Altonen totesi meillä olevan johtajuusongelman.

Jalkapallo on kaupunkimme lasten ykköslajeja. Vielä 2000 luvun alussa Uudessakaupungissa pelattiin junioriturnauksia, joihin osallistui toista tuhatta pelaajaa ja joukkueita ympäri Suomen. Pelaajat vanhempineen jättivät kaupunkiimme melkoisesti rahaa. Kun hiekkatekonurmet alkoivat yleistyä muualla, jäimme olosuhteissa jälkeen ja turnauksemme hiipuivat. Uuteenkaupunkiin oli suunnitteilla ja neuvoteltu  hiekkatekonurmen perustaminen. Niin Suomen Palloliitto kuin UPK ja yksityiset sponsorit olisivat maksaneet kentän kuluista niin suuren osan, että kaupunkimme oma osuus olisi jäänyt erääksi maamme alhaisimmista. Kentän hoitokuluissa kaupunki olisi säästänyt miltei 10 000€/vuosi. Liikunnasta vastaavan lautakunnan esittelijä vastustaa tältäkin osin kaupunkimme kehittämistä lapsiperheystävälliseksi!

OLIPA HYVÄ VALTUUSTON KOKOUS!

Tämän päiväisessä valtuustossa ei päätetty mitään maagisia asioita, mutta itse tilaisuus oli tiukoista puheista JOHTUEN positiivinen.Timo Järvinen antoi tulla täydeltä laidalta ja haastoi hallituksen jäsenet vastaamaan mihin konkreettisiin toimiin on talouden kuntoonsaattamiseksi ryhdytty ja mitä on tehty. Seppo Nikula vaati niin ikään nopeita toimia virkahenkilöiltä, sillä sitä kipeämmin taouden tasapainottaminen sattuu, mitä lyhyemmällä aikajanalla se joudutaan tekemään.

Myös Lea Myllymäki ja Jukka Järvinen hämmensivät samaa soppaa. Mutta kuten kaikki paikalla olijat huomasivat, nyt soppaa hämmennettiin samalla tyylillä ja samaan suuntaan. Tämän positiivisuuden kiteytti hienosti Mauri Kontu, joka omalla tyylillään tyylikkäästi totesi, että viimeinkin tässä kaupungissa on myönteinen yhteistyön henki!

Mikään tilaisuus ei ole täydellinen, eipä tämäkään ollut. Kaksi entistä hallituksen jäsentä näyttivät sielunsa värin ja tavoitteidensa itsekkyyden. Toinen oli sitä mieltä ettei virkahenkilöitä ja entisiä luottamushenkilöitä saa syyllistää. Kukaan ei meilläkään kaipaa syyllistä, Laitista ja konekiväriä nytkin kaivataan. Se vaan on niin, että jos maksetaan miljoona mokia ja niiden seurauksia yritetään pannan kuntoon; nousevat siinä sinä sivussa väkisinkin myös mokien tekijät esiin.

Kaikkein härskein oli ensimmäinen äänessä ollut kaupunginhallituksen jäsen. Hän jeesusteli kuinka oli yrittänyt pistää taloutta kuntoon jo viime vuonna. Totuuden hänen saavutuksistaan voi lukea vaikkapa tarkastuslautakunan raportista. Tyyppi joka nyt itkee muutaman kymppitonnin säästöjen seurauksia, oli itse salaa heittämässä 150 000€ kaupunkilaisten rahaa niin hölmöön hullutteluun, ettei siitä tule koskaan olemaan kaupunkilaisille mitään riemua!

Valtuuston kokouksen yleisilme ja keskustelun sävy oli kova, vaativa, mutta ennenkaikkea asiallinen ja tuloshakuinen. Tästä kiitos kuuluu Järvisten, Nikulan, Myllymäen, Kontun ja kaupunginjohtaja Vainion suorille puheille, konkreettisten toimien vaatimisesta ja lupaamisesta. Viimeinkin ollaan nostamassa kissaa pöydälle ja pistämässä asiat terveellä yhteistyöllä kuntoon.

UUDET TUULET UUDENKAUPUNGIN LUOTTAMUSTOIMINNASSA!

Aikoinaan eräänä toukokuisena valtuustoiltana Juha Aaltonen esitti, että valtuusto ryhtyisi jo elokuussa valmistelemaan kaupungin tulevan vuoden taloutta. Eipä Juha Aaltosen esitys saanut häävistä kannatusta.  Flegmaattinen valtuusto ihmetteli puheitamme väestökadosta, kaupunkilaisille kalliista elinkeinopolitiikasta ja velkaantumisesta. Meille viitattiin kintaalla, uskottiin läpyskän hehkutuksia erehtymättömästä johtajasta ja hänen luomasta mahtavasta tulevaisuudesta.

Niinpä talouseminaarit alkoivat myöhään syksyllä. Jos siellä jotain ehdotti tai edes kysyi, alkoi vollotus: Ampukaa minua, minussa jo niin paljon ampumareikiä, että osa luodeista menee niistä läpi. Tämä oli entinen ilmapiiri, jota täydennettiin perättömyyksien julkaisulla ja valheisiin perustuvilla julkilausumilla. Kaikki päättyi aina niin, että veroprosentti lyötiin kiinni ennen kuin seuraavan vuoden budjettia oli tehty. Eli takaperoista oli touhumme, hyvin takaperoista!


Toista oli keskiviikkona. Nyt selvitettin maailman tilanteesta lähtien vaikuttimia kuntien tulevaisuuteen. Merkittävän panoksen tapahtumaan toivat avauksillaan Päivi Parkkila ja Inkeri Parviainen. Hatun nosto heidän esityksilleen! Nyt luottamushenkilöillä on aikaa ja tietoa perehtyä kaupungin talouteen ja pistää se kuntoon. Parkkila toi rohkeasti esiin vertailuja verrokkikuntien vastaaviin toimintoihin. Mitään ei selitety tai pimitetty. Parviainen taas toi selkeästi numeroin julki kohta kohdalta sen, kuinka lähes kolmannes sivistyspalvekeskuksen kuluista menee kaupungin sisäiseen laskutukseen!

Hengeltään, tyyliltään ja ennen kaikkea ajoitukselta tilaisuus oli valtava menestys! Olen keskustellut asiasta muutaman hallituksen jäsenen ja lautakunnan puheenjohtajan kanssa. Hekin suhtutuivat seminaariin positiivisesti.  Viimeinkin olemme päässeet eroon kyräilystä, tiedon pantaamisesta ja siirtyneet avoimen faktoihin nojaavan keskustelukulttuuriin. Kuinkahan tämän sulattaa maaginen läpyskä? Muuttuuko tyyli sielläkin vai jatkuuko vaino, vaikeneminen ja yksipuolinen uutisointi? Eipä taida siellä muutosta tapahtua; esimerkin antaa tästä tarkastuslautakunnan raportin totaalinen sensurointi tai pikemminkin täydellinen sivuuttaminen!

KALANNIN URHEILUKENTÄN VIIMEISET KISAT!

Sunnuntaina Kalannin urheilukentällä järjestettiin lasten yleisurheilukilpailut. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui 150 urheilevaa lasta vanhempineen ja kannustajineen. Suuret kiitokset tapahtumasta ansaitsee Kalannin Säästöpankki, joka palkitsi tapahtuman hengen mukaisesti kaikki osanottajat. Lisäksi pankki tarjosi osallistujille juomat ja makkarat sekä katsojille kahvit!

Kalannin kenttä on kaupunkimme ainoa paikka, missä voidaan järjestää kyseisen kaltainen tapahtuma. Tällaiset yhteistapahtumat uhkaavat loppua ellei kaupunki tunne vastuutaan lasten liikkumisesta. Jotta tapahtumalle seuraisi jatkoa ja lastemme liikuntapuitteet säilyisivät edes jossain määrin kohtuullisena, on johtavien virkahenkilöiden suhtauduttava kaupunkimme säästötarpeeseen kaupunkilaislähtöisesti.

Virkahenkilöt on palkattu kehittämään kaupunkiamme ja turvaamaan kaupunkilaisillemme vastaavat palvelut ja olot, mitkä muistakin kaupungeista löytyy. On viimeinkin päästävä eroon siitä, että johtavat virkahenkilöt vähät välittävät kaupunkilaisten tarpeesta tai luottamushenkilöistä, vaan kiukutellen ja oma reviiriään varjellen toimivat omapäisesti.

Hallituksen tehtävä on johtaa johtavaa virkahenkilökuntaa ja lopettaa sen ylimielinen suhtautumine päättäjiin ja kaupungin asukkaisiin. Ensimmäiseksi hallitus voisi pistää uusiksi täysin käsittämättömät hallintorajat. Nyt toinen hallintokunta voi härskisti säätää toisen hallintokunnan kustannuksella esim. korottamalla vuokria tai monopoliasemassa tarjoamiaan palveluita.

Joko nykyiset virkahenkilöt tekevät, kuten päättäjät päättävät tai  hommataan uudet virkahenkilöt. Ei kyseessä ole sen maagisempi yhtälö. Nykymenoa on jatkettu riittävän kauan ja sillä on sotkettu kaupungin talous suohon. Hallitukselta vaaditaan nyt jämäkkää johtajuutta ja sen on viimeinkin pistettävä stoppi johtavien virkahenkilöiden kukkoilulle. Hallituksen on tehtävä tämän suuntaisia päätöksiä eikä itkettävä julkisuudessa virkahenkilöiden tottelemattomuutta.

Kalannin Säästöpankki palkitsi kaikki osallistuja mukavahenkisessä kisassa, jossa osanotto ja viihtyminen olivat ykkös sijalla.

Lasten leikkimielinen urheilu on juuri sitä, minkä lisäämiseen huippu-urheilullakin tähdätään eli opetetaan lapsille terveet elämäntavat. Lasten urheilussa ei korostu voittamisen vaan liikunnan ja yhdessäolon riemu!

 

 

 

 

 

 

 

 

Pituushyppyä, juoksua, pallon heittoa, kuulan työntöä eli tervettä yhdessä oloa ja liikunnan riemua!

Erkki Lahikainen on jättänyt meidät!

Erkki Lahikaiselle Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen tulevaisuudet olivat niin tärkeitä, että hän jäi tänne asumaan ja vaikuttamaan vielä työuransa jälkeen. Lahikaisen monet visiot olivat aikaansa edelle, sillä jo kymmenet vuodet sitten Erkki Lahikainen pyrki saattamaan Vakka-Suomen kuntia yhteen. Tuolloin maakuntamme yhdistyminen ei onnistunut. Muistan ikuisesti päätöksistä tehdyn radiohaastattelun ja sen kuinka tämän yrityksen lopputulos harmitti Lahikaista. Päätös oli demokraattinen eikä Erkki Lahikainen antanut sen jatkossa vaikuttaa asioiden hoitoon ja yhteistyöhön erimieltä olleiden kanssa.

Aikoinaan. syvinä lama vuosina, Esa Kerkolan kanssa päätimme kutsua kokoon erään sortin konklaavin pohtimaan ratkaisuja Vakka-Suomen kehittämiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Paikalle kutsuttiin niin yrittäjiä, päättäjiä kuin johtavia virkamiehiä Laitilasta ja Uudestakaupungista. Tuohon nelisen kertaa vuodessa kokoontuneeseen porukkaan Erkki Lahikainen osallistui aktiivisesti ja toi mukanaan uusia ajatuksia. Hän halusi kehittää niin Uuttakaupunkia kuin koko maakuntaamme.

Erkki Lahikaisen huumori oli varsin omaperäistä. Muistan aikoinaan luottamushenkilöiden tivanneen selvempiä esityksiä, tähän Lahikainen tokaisi radiokeskustelussa: Sarjakuvinako ne pitää toteuttaa, että tulevat ymmärrettyä. Kun joskus radiossa tokaisin että virkamiesvalmistelumme ei ole ainoastaan brezneviläistä vaan myös näyttää siltä, kuittasi Lahikainen tähän: Parempi kai sekin, kuin stalinilainen valmistelu. Erkki Lahikainen ei ollut jatkuvasti äänessä, mutta kun hän sanoi jotain, se yleensä muistettiin.

Erkki Lahikaisen visiona oli kehittää Uudestakaupungista viihtyisää reilun 20 000 asukkaan kaupunkia. Siksi hänen aikanaan opetustoimeemme satsattiin, puhuttiin korttelikouluista. Niin ikään Erkki Lahikainen ymmärsi vapaa-ajan puitteiden merkityksen kaupungin kasvattamisessa. Erkki Lahikainen oli todellinen kaupunginjohtaja ja uusikaupunkilainen. Tämä näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan, jossa Uusikaupunki ja sen tapahtumat näyttelevät merkittävää roolia

Viime valtuustokaudella kävin Erkki Lahikaisen kanssa lukuisia keskusteluja. Juttutuokioiden ja pitempienkin keskustelujen paikaksi kävi niin katu, tori kuin kahvila. Vilpittömästi ja suoraan Lahikainen jakoi tietoa, ohjeita, kertoi kokemuksistaan, kysyi toiminta motiiveja sekä antoi myös kriittistä palautetta. Erkki Lahikainen oli herrasmies ja kahdestaan innokkaasti juteltaessa hän oli ennen kaikkea suomalainen herrasmies.

Erkki Lahikaisen lämpimästä inhimillisestä puolesta saivat kaikki kaupunkilaiset selkeän kuvan, kun hän käveli kaupungilla yhdessä vaimonsa kanssa. Lahikaisen pariskunnan keskinäinen välittäminen ja rakkaus säteilivät heidän ympärilleen ja sai muut kadulla liikkujat hyvälle mielelle. Syvää surua tuntien minun on todettava, että emme enää koskaan näe Lahikaisen pariskuntaa yhdessä. Erkki Lahikainen on siirtynyt meidän ajastamme iäisyyteen.

Vilpittömästi tunnen myötätuntoa kaupunkilaisia, Erkki Lahikaisen ystäviä sekä sukulaisia kohtaan! Olemme kaikki menettäneet Erkki Lahikaisen pois menon myötä suuren persoonan – NIIN PALJON JÄI SANOMATTA, MUTTA VIELÄ ENEMMÄN JÄI KUULEMATTA.

KIITOS ERKKI AJASTA, AJATUKSISTA, NEUVOISTA, TUESTA JA MITTAVASTA TYÖSTÄSI KAUPUNKIMME ETEEN.

Näin Facebookissa:

Mia Uusitalo

”Erkki oli ihana gentleman, joka kohteli nuoriakin kunnioittavasti. Oli ilo tuntea näin hieno ja älykäs mies.”

 Timo A Järvinen

”Hieno herrasmies ja kuntaosaaja Erkki Lahikainen on poistunut joukostamme, hiljattain saavutti kahdeksan vuosikymmenen iän.

Aina ei ole tarvinnut olla samaa mieltä, mutta siitä ei pääse yli etteikö ollut kyse loistavasta substanssiosaajasta ja sellaisesta tyylistä, että oppimista on.”

Harto Forss

”Ei Erkin tarvinnut näytellä mitään tyyliä, hän oli herrasmies. Ensi kausi koripallossakin tulee olemaan paljolti vajaa. Hän kertoi aloittaneensa koripallon seuraamisen -80 luvulla ja olleensa poissa 1 ottelusta.”

VALTUUTETTUJEN FACEBOOKPALSTASTA!

Ensinnäkin Sami Vuorenpää ja Arttu Lehtonen ansaitsevat kiitoksen palstan ideoinnista ja toteuttamisesta. Viimeinkin paikkakunnalle saatiin sittenminkin taspuolinen ja sensuroimaton foorumi, johon kaikki saavat vapaasti osallistua keskustelemaan ilman, että joku toinen kirjoittaa sen, mitä nämä haluavat julkituoda. Palstasta on jo nyt tullut oivallinen foorumi, jossa jopa kuntalaiset tuovat rohkeasti, omiin kokemuksiinsa nojaten, esimerkkejä kaupungin ongelmista. Kun he tekevät tämän omalla nimellään, voidaan puhua merkittävästä kanavasta kaupunkilaisten ja päättäjäkaupunkilaisten välillä.

Ennen vaaleja lähes kaikki palstalla keskustelleet ehdokkaat ja valtuutetut miltei vannoivat jatkavansa avointa keskustelua myös vaalien jälkeen. Toisin kävi, suurin osa heistä hävisi kuin mato multaiseen maahan. Sen sijaan Hartolle ja Timo Å Järviselle täytyy antaa täydet pisteet. He ottavat osaa keskusteluun lähes joka aihealueella. Rainer Tähtinen innostuu myös varsin usein kommentoimaan. Hienoa on myös hallituksen puheenjohtajan Maija Junkola-Lehtosen lukuisat avaukset Facebookpalstalla. Totuutena täytyy todeta, että ilman Järvistä tai Hartoa koko palsta nyykähtäisi - niin hyvin poliittisten äärilaitojen edustajat pitävät sopivaa jännitettä yllä.

Vaikka palstalla täytyy esiintyä omalla nimellä, nousevat siellä monasti esiin myös tunteet ja niinpä keskustelijoiden persoonatkin korostuvat. Mihinkään alatyyliin ei valtuutettujen foorumilla ole ajauduttu, vain yksi ylilyönti on johtanut kirjoituksen poistamiseen palstalta. Mielestäni palstaa kehittyy hyvin ja siihen on liittynyt jo 267 kaupungin asioiden hoidosta kiinnostunutta.

Tull torill -päätös nosti foorumin aivan uudelle tasolle, kun keskusteluun lähtivät mukaan niin yrittäjät kuin kaupungille töitä tekevät. Keskustelu eteni mukavasti ja jopa viihteelisesti, ikään kuin olisi oltu isolla porukalla huoltamon kahvipöydässä. Tieto ja mielipiteet sinkoilivat ja välillä ne kaikuivat takaisin kuulijalta kuulijalle.

Palsta on tehnyt ja tekee siellä keskustelevista kaupunkilaisita tuttuja toisilleen. Raja-aita luottamushenkilökaupunkilaisen ja kaupunkilaisen välillä häviää. Rehellinen keskustelu, jossa kaupunkilaiset viljelevät huumoria, tuovat asiallisesti esiin asiallista tietoa ja joskus suutahtavat, tekee keskustelijoista tunteikkaita ihmisiä. Tästä seuraa väistämättä se, että he ovat niin halutessaan seuraavissa vaaleissa vahvoilla: EHDOKKAINA HE EROTTUVAT KADUN VARREN PAHVINAAMOISTA SEKÄ PUOLUETOVEREIDEN KANSSA MEDIATOIMISTOJEN LAUSEITA TOISTAVISTA ROBOOTEISTA.  SEN SIJAAN HE OVAT INHIMILLISIÄ, TUNTEVIA JA OMILLA AIVOILLAAN AJATTELEVIA TUTTUJA JA KUKAKAPA EI TURVALLISTA TUTTUA ÄÄNESTÄISI!

tÄÄLTÄ:https://www.facebook.com/groups/150927371720142/

MIHI MEIJJÄ RAHHOO MÄNNÖÖ?

Jos veronmaksajien rahoja ei käytetä liikuntapaikkoihin, ei niitä käytetä kaatopaikan hoitoonkaan. Tuulella roskat lentelevät pitkin maita ja mantuja. Tämä vuosia kestänyt ongelma saa jatkua, siitä on oikein valtuuston enemmistön päätös, että ei haitta! Johtuukohan siitä, ettei lähistöllä asu johtavia virkahenkilöitä?

Tontonmäen rakentamiseen upoettiin kaupunkilaisten rahaa ja kaupunkilaisten piikkiin otettiin sitä varten velkaa ainkin 1,6 miljoonaa euroa. Talot ovat ollleet tyhjillään pian kolme vuotta ja jälkihoitoon on mennyt kaupunkilaisten rahaa vähintään 300 000€. Näillä rahoilla olisi palkattu 50 kenttämestaria tai yksi kenttämestari 50 vuodeksi. Hanke oli kuulemma kaupungin kehityksen vuoksi välttämätön toteuttaa! Sopii pohtia, mikä on tämän siunanneiden päättäjien mielestä valttämätöntä ja mikä on kaupungin kehitystä.

Tähän tiehen upotettiin kaupunkilaisten rahaa lähes 900 000€. Se oli muka välttämätön kaupunginkehityksen kannalta. Sopii pohtia, mikä on tämän siunanneiden päättäjien mielestä valttämätöntä ja mikä on kaupungin kehitystä. Tien hinnalla oli kaupunkiin palkattu 20 kenttämestaria vuodeksi tai yksi kenttämestari 20 vuodeksi!

 Lamput lintallaan ja uutta asfalttia on vedetty Janhuan niemeen. Viitisen vuotta sitten tämä huuhaa ajettiin  julmetusti hehkuttaen päätökseen ja se oli kaupungin kehityksen kannalta välttämätön hanke. Toteutuksen  luvatiin tuovan kaupunkiin satoja uusia asukkaita ja veronmaksajia. Eipä ole näkynyt ensimmäistäkään, mutta veronmaksajien rahaa on mennyt varmaankin yli 500 000€!  Sopii pohtia, mikä on tämän siunanneiden päättäjien mielestä valttämätöntä ja mikä on kaupungin kehitystä. Tämän huuhaan hinnalla olisi kaupunkiin palkattu 12 kenttämesria tai yksi kenttämestari 12vuodeksi. 

Satamaan piti syntyä merkittävä tersjalostuksen ja kaupan keskus satoine työpaikkoineen vaan eipä syntynyt keskusta ei työpaikkoja. Kaupunkilaisten rahoja käytettiin ja heidän piikkiinsä otettiin velkaa yhteensä kuutisen miljoonaa euroa. Hankkeet olivat kaupungin kehityksen kannalta välttämättömiä.  Sopii pohtia, mikä on tämän siunanneiden päättäjien mielestä valttämätöntä ja mikä on kaupungin kehitystä. No ei hätää jäähän meille halli, mutta löytyy historiasta mukavaa vaihteluakin, sillä joskus meille on jäänyt rautatiekiskotkin! Joka tapauksessa kuudella miljoonalla eurolla olisi maksettu olisi palkattu 150 kenttämestaria tai yksi kenttämestari 150 vuodeksi!

Tulevaisuutemme näyttää tältä. Viime kesänä hallituksessa päätettiin salaa, että tähän nousee panimohalli. Halliyhtiön pääomaan on salaa pistetty 150 000€ v eronmaksajien rahoja. Lisäksi kaavailuissa on, että kaupunki ottaa miljoonia velkaa tai takauksen hallin rantamista varten. Halli on kuulemma kaupungin kehityksen kannalta välttämätön hanke!  Sopii pohtia, mikä on tämän siunanneiden päättäjien mielestä valttämätöntä ja mikä on kaupungin kehitystä! Halliyhtiöön sijoitetulla verorahalla olisi palkattu lähes neljä kynttämestaria tai yksi kenttämestari lähes neljäksi vuodeksi!  

Kaupunkimme on vuosien varrella perustanut melkoisesti yhtiöitä, käyttänyt niinhin melkoisesti veronmaksajian rahaa ja ottanut joko lainoja tai takausvastuita veronmasajan piikkiin. Kun huomioidaan ettei tässä ole läheskään kaikki kaupunkimme onnahtaneet elinkeinoinvestoinnit ja huomioidaan kaupunkimme menettäneen siinä sivussa 3 000 asukasta ja 1 500 työpaikkaa, voimme todeta etteivät elinkeinotouhumme ole juhlinnan arvoisia - ellei kyseessä ole surujuhla!

Joku saattaa pohtia: mistä rahat hulllutuksiin, kun sitä ei ole ollut enää vähään aikaan. Kuvien hankkeet ovat hallinto- ja kehityskeskuksen aikaansaanoksia. Sama hallintokeskus perii esim. kouluista ja liikuntahalleista vuokraa sivistyspalvelukeskukselta ja suorittaa liikuntapaikkojen kunnossapidon. Hallinto- ja kehittämiskeskuksemme on monopoliasemassa esim. sivistyspalvelukeskukseen nähden. Näin vuokrien ja palveluhintojen korotuksella tai esim. kenttämestarin palkkaamatta jättämisellä hallinto- ja kehityskeskus voi pitää taloutensa kunnossa, vaikka sen omat rahat virtaisivatkin sahoittajan eli kaupunkilaisen kannalta täysin hyödyttömiin kohteisiin! Tämän törsäämisen estäminen ja poikki pistäminen olisi jatkossa todellista säästämistä.

Olisiko viimeinkin aika muuttaa hallintokuntien rajoja ja vastuita? On melko käsittämätöntä, jos vapaa-ajan toimella ei ole minkäänlaista valtaa sen henkilökunnan suhteen, joka esim. pitää liikuntapaikkoja kunnossa. Ehkäpä homma toimisi hiukan paremmin, jos toteutus, valta, vastuu ja varat liittyisivät toisiinsa. Silloin palvelukeskukset eivät voisi maksattaa omia mokiaan toisilla halllintokeskuksilla. MuistakaapabababaBarbara Anne sekin, että sivistyspalvelukeskus on ollut säästöjen ja kuppauksen kohde viimeiset kymmenen vuotta, joten sinne ei kannata isommin kritiikkiä suunnata!

Kaupunginhalltuksen pj. Maija Junkola-Lehtonen Facebookissa: "Vähän johtamisesta - liittyen tähänkin asiaan. Omia kokemuksia on yksityiseltä ja julkiselta puolelta, taloudellisesti tiukkoja aikoja on eletty vähän joka puolella. Tiukassa tilanteessa johtaminen punnitaan. Yksityisellä sektorilla saa potkut, ellei noudata hallituksen päätöksiä. Julkisella sektorilla on vähän eri meininki - asioita palautellaan hallitukselle, koska se ei ymmärrä tehdä "oikeita päätöksiä". Onneksi aurinko paistaa ja tulee kesä.
5. toukokuuta kello 21:20 · En tykkääkään · 5" Onko meillä viimeinkin hallitus, joka puuttuu tämän kaupungin perusongelmiin eli kukkoilevien, päätöksistä vähät välittävien virkahenkilöiden työnlaatuun? Ollaanko viimeinkin pistämässä piste virkamiesdiktatuurille, pohjattomalle tuhlaukselle  ja vaatimassa ongelma-olgia toimimaan lain mukaisesti kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi?

VIENTI VETÄMÄÄN - SUOMI JA UUSIKAUPUNKI PELASTUU!

Aikoinaan Teslan kehittämä vaihtovirta syrjäytti kerosiinin kotien valonlähteenä.  Tuolloin lamppuöljymonopolia pyörittäneet Rockefellerit joutuivat etsimään dynastiansa turvaamiseksi uuden markkina-alueen. Se löytyi voimakkaasti kasvavasta autoilusta. Vaikka bensiini oli aluksi alkoholia huonompi polttoaine autoihin, se pystyi ottamaan ykkösaseman. Bensiini saatiin toimimaan autoissa alkoholin veroisesti, kun siihen opittiin lisäämään lyijyä. Niinpä se halpana, toimivana, tehokkaana polttoaineena valtasi alaa. Bensiinin halpuus perustui pitkälti siihen, että se oli öljynjalostuksen pakollinen paha eli koko prosessin ongelmallinen ja hankalasti hävitettävä jäte.

Öljy, bensiini ja muut öljyn jatkojalosteet ovat pyörittäneet maailmaa yhdessä sähkön kanssa aina 1900-luvun alkuvuosikymmenistä alkaen. Siellä missä energia on ollut edullista, on ollut teollista kehitystä. Meillä teollistuminen tapahtui muutaman vuosikymmenen aikana vesivoiman valjastamisen ansiosta. Edullinen vesivoima tasoitti suomalaiselle teollisuudelle sen energia edun, mikä esim. tehtailla olisi ollut lämpimimmissä luonnonoloissa. 

Teollistamisen seurauksena Suomi nousi kokonaisvaltaisesti. Määrätietoinen työväenliike pystyi ulosmittaamaan yritysten kasvusta kansalla kuuluvan osan. Näin omistavan luokan kanssa synnytettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Saavutettuja etuja olivat 8-tuntiset työpäivät, 5-päiväinen työviikko, tasa-arvoinen terveys/sosiaaliturva, peruskoulu, eläketurva jne.. Välillä laulettiin 20. perheestä ja oli kovia lakkoja ja kapinan poikasia, mutta 1980-luvulla Suomesta oli tullut vakaa yhteiskunta, jossa esim. duunari ja herra istuivat terveyskeskuksen odotushuoneessa, saaden palvelua siinä järjestyksessä, missä olivat tulleet sisään.  Tuolloin tuskin kukaan, hammashoitoa lukuun ottamatta, haikaili yksityisistä terveyspalveluista.

Suomesta oli tullut omavarainen, tuottavaan työhön luottava, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Tasa-arvoisuudessa oli luonnollisesti säröjä, kuten esim. lakimiesten ja lääkäreiden yhteiskunnassamme saavuttama kohtuuton valta. Kuitenkin niin kauan, kun meillä pääomat olivat suomalaisten hallussa ja edullista energiaa Suomi kehittyi. Maailma kuitenkin muuttui ja niin myös Suomi, enää emme hallitse omistuksen kautta omia työpaikkoja. Suomesta on tullut kuin joku banaanivaltio, johon yhteiskunnan tuilla ja alhaisilla veroilla houkutellaan kaivosyhtiöitä, jotka vievät uusiutumattomia luonnonvarojamme  muualle jatkojalostettavaksi. Olemme menettäneet omistuksemme ja sitä kautta päätösvallan lähes kaikissa merkittävissä Suomessa toimivissa suuryrityksissä.

Mitä meille on jäänyt jäljelle? Emme pysty kehittämään maassamme toimivia yrityksiä Suomessa menestyviksi; emme pysty pitämään suomalaisten yhtiöiden luomia innovaatiota työllistämässä suomalaisia Suomessa; emmekä pysty pitämään devalvaatioilla teollisuuttamme kilpailukykyisinä. Ainoat seikat mihin voimme vaikuttaa, ovat energian hinta, yritysten ja liikevoiton verotus.

Meidän menestys on perustunut aiemmin mm. edulliseen energiaan.  Enää suomalaisilla ja Suomessa toimivilla yrityksillä ei ole tätä etua. Siksi meillä ajetaan puunjalostusteollisuutta esim. Ruotsia enemmän alas. Hallitus teki kehysriihessään ihmeellisen päätöksen, jonka mukaan esim. yritysten ja sijoitusten tuloksia verotetaan entistä vähemmän. Näin toimien luullaan, että tänne saadaan lisää investointeja ja yrityksiä. Kuitenkin koko homma rahoitetaan mm. energiamaksuja korottamalla, joten luulo on väärä.

Hallituksen toiminta tuntuu hiukan oudolta: Kalliin energian vuoksi yritysten voitot vähenevät, mutta voittoja verotetaan vähemmän. Eli kärjistetty esimerkki, jos aikaisemmin yritys tuotti satasen ja siitä verojen jälkeen omistaja sai pitää puolet itsellään, hänelle jäi viisikymppiä; nyt energian hintaa nostetaan ja yritys tuottaa enää viisikymppiä, niin onko siitä mitään riemua, jos omistajalle jää prosentuaalisesti enemmän, mutta käytännössä vähemmän käteen? 

Energian hinnan lasku vaikuttaa kaikkeen positiivisesti! Energiakustannukset ovat yksi perusseikka, johon yritykset kiinnittävät huomiota ennen investointipäätöksiään. Jos olemme osa eurooppalaista tempovan politiikan energiakenttää, on turha toivoa tänne investointeja.  Vakaa yhteiskuntamme on halunnut laskea yritysten investointikynnystä.  Käsittääkseni juuri tästä syystä, aina vihreitä myöden, Suomeen puuhataan ydinvoimaa eli energian hintaa pyrittiin pitämään alhaalla. Kuitenkin nykyinen ja edellinen hallitus on antanut esim. Ruotsille selkeän investointiedun energia- ja polttoaineveroillaan.

Nyt suomalaiset joutuvat karsimaan elämän laatuaan, kun energia- ja polttoaineverot ovat kohtuuttoman korkeita. Tämän seurauksena jopa elintarvikekauppamme on pahoissa vaikeuksissa ja syksyllä on odotettavissa lomautuksia ja irtisanomisia. Samoin julkisella sektorilla, etenkin kuntakentällä, painitaan rahojen riittävyyden kanssa. Suoraan sanoen kalliit energiahinnat, jotka polttoaineiden osalta ovat lähes pelkkää veroa, rasittavat yhteiskuntamme kaikkia perusrakenteita. Esim. dieselin kohtuuttoman kallis hinta on ajanut julkisenliikenteen ahdinkoon ja supistusten tielle. Samoin suomalaiset kuljetusyritykset ovat

vaikeuksissa ja maanteillämme liikkuu yhä enemmän vierasmaalaisia rekkoja vierasmaalaisine kuljettajineen.

Mikäli esim. dieselveroa laskettaisiin 40%, vahvistaisi tämä julkista henkilöliikennettä, parantaisi kaikkien suomalaisten kuljetusyritysten asemaa ja mahdollistaisi niille terveesti uusien tukemattomien työpaikkojen luomisen. Lisäksi dieselin hinnan alennus laskisi esim. elintarvikekauppojen hintoja ja mahdollisuutta uusien työpaikkojen luomisen.  Kaikkeen vaikuttava dieselin hinnan alennus piristäisi kauttaaltaan kysyntää ja etenkin vähävaraisempien ihmisten olemista.  Jos hallitus alentaisi myös bensiinin sekä sähköveron hintaa, olisivat vaikutukset positiivisuudessaan kerrassaan dramaattiset, saisimme terveesti ja tukematta synnytettyä Suomeen uuden investointien aallon ja voimakkaan kasvun maamme sisämarkkinoille. Luonnollisen kysynnän kasvun myötä vahvistaisimme myös julkista sektoria.

Jotta kaikki tuo edellä mainittu toteutuisi, täytyisi Kokoomuksessa kyetä korvaamaan poliittiset teknokraatit ja kvartaalijuppeja hyysäävät päättäjät normaaleilla yrittäjillä ja kansalaisten tavallista elämää tuntevilla edustajilla. Demareissa itseriittoisten Eu-vouhottajien ja trendikkäiden, jo elähtäneiden, julkkispäättäjien sekä heidän nuoleskelijoiden olisi aika siirtyä syrjään ja antaa valta maanläheisille elämää tunteville rehellisille duunareille. Tältä pohjalta löytyisi se yhteistyö, millä Suomi nostetaan suosta Suomen ongelmiin keskittymällä. Kun tähän vielä lisätään Keskustan Sipilän ajatukset, ideat ja tyyli, on Suomella mahdollisuus nousta taloudellisesti ja teollisesti omillaan toimeen tulevaksi hyvinvointi valtioksi, jossa ketään ei jätetä oman onnensa nojaan!