VIENTI VETÄMÄÄN - SUOMI JA UUSIKAUPUNKI PELASTUU!

Aikoinaan Teslan kehittämä vaihtovirta syrjäytti kerosiinin kotien valonlähteenä.  Tuolloin lamppuöljymonopolia pyörittäneet Rockefellerit joutuivat etsimään dynastiansa turvaamiseksi uuden markkina-alueen. Se löytyi voimakkaasti kasvavasta autoilusta. Vaikka bensiini oli aluksi alkoholia huonompi polttoaine autoihin, se pystyi ottamaan ykkösaseman. Bensiini saatiin toimimaan autoissa alkoholin veroisesti, kun siihen opittiin lisäämään lyijyä. Niinpä se halpana, toimivana, tehokkaana polttoaineena valtasi alaa. Bensiinin halpuus perustui pitkälti siihen, että se oli öljynjalostuksen pakollinen paha eli koko prosessin ongelmallinen ja hankalasti hävitettävä jäte.

Öljy, bensiini ja muut öljyn jatkojalosteet ovat pyörittäneet maailmaa yhdessä sähkön kanssa aina 1900-luvun alkuvuosikymmenistä alkaen. Siellä missä energia on ollut edullista, on ollut teollista kehitystä. Meillä teollistuminen tapahtui muutaman vuosikymmenen aikana vesivoiman valjastamisen ansiosta. Edullinen vesivoima tasoitti suomalaiselle teollisuudelle sen energia edun, mikä esim. tehtailla olisi ollut lämpimimmissä luonnonoloissa. 

Teollistamisen seurauksena Suomi nousi kokonaisvaltaisesti. Määrätietoinen työväenliike pystyi ulosmittaamaan yritysten kasvusta kansalla kuuluvan osan. Näin omistavan luokan kanssa synnytettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Saavutettuja etuja olivat 8-tuntiset työpäivät, 5-päiväinen työviikko, tasa-arvoinen terveys/sosiaaliturva, peruskoulu, eläketurva jne.. Välillä laulettiin 20. perheestä ja oli kovia lakkoja ja kapinan poikasia, mutta 1980-luvulla Suomesta oli tullut vakaa yhteiskunta, jossa esim. duunari ja herra istuivat terveyskeskuksen odotushuoneessa, saaden palvelua siinä järjestyksessä, missä olivat tulleet sisään.  Tuolloin tuskin kukaan, hammashoitoa lukuun ottamatta, haikaili yksityisistä terveyspalveluista.

Suomesta oli tullut omavarainen, tuottavaan työhön luottava, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Tasa-arvoisuudessa oli luonnollisesti säröjä, kuten esim. lakimiesten ja lääkäreiden yhteiskunnassamme saavuttama kohtuuton valta. Kuitenkin niin kauan, kun meillä pääomat olivat suomalaisten hallussa ja edullista energiaa Suomi kehittyi. Maailma kuitenkin muuttui ja niin myös Suomi, enää emme hallitse omistuksen kautta omia työpaikkoja. Suomesta on tullut kuin joku banaanivaltio, johon yhteiskunnan tuilla ja alhaisilla veroilla houkutellaan kaivosyhtiöitä, jotka vievät uusiutumattomia luonnonvarojamme  muualle jatkojalostettavaksi. Olemme menettäneet omistuksemme ja sitä kautta päätösvallan lähes kaikissa merkittävissä Suomessa toimivissa suuryrityksissä.

Mitä meille on jäänyt jäljelle? Emme pysty kehittämään maassamme toimivia yrityksiä Suomessa menestyviksi; emme pysty pitämään suomalaisten yhtiöiden luomia innovaatiota työllistämässä suomalaisia Suomessa; emmekä pysty pitämään devalvaatioilla teollisuuttamme kilpailukykyisinä. Ainoat seikat mihin voimme vaikuttaa, ovat energian hinta, yritysten ja liikevoiton verotus.

Meidän menestys on perustunut aiemmin mm. edulliseen energiaan.  Enää suomalaisilla ja Suomessa toimivilla yrityksillä ei ole tätä etua. Siksi meillä ajetaan puunjalostusteollisuutta esim. Ruotsia enemmän alas. Hallitus teki kehysriihessään ihmeellisen päätöksen, jonka mukaan esim. yritysten ja sijoitusten tuloksia verotetaan entistä vähemmän. Näin toimien luullaan, että tänne saadaan lisää investointeja ja yrityksiä. Kuitenkin koko homma rahoitetaan mm. energiamaksuja korottamalla, joten luulo on väärä.

Hallituksen toiminta tuntuu hiukan oudolta: Kalliin energian vuoksi yritysten voitot vähenevät, mutta voittoja verotetaan vähemmän. Eli kärjistetty esimerkki, jos aikaisemmin yritys tuotti satasen ja siitä verojen jälkeen omistaja sai pitää puolet itsellään, hänelle jäi viisikymppiä; nyt energian hintaa nostetaan ja yritys tuottaa enää viisikymppiä, niin onko siitä mitään riemua, jos omistajalle jää prosentuaalisesti enemmän, mutta käytännössä vähemmän käteen? 

Energian hinnan lasku vaikuttaa kaikkeen positiivisesti! Energiakustannukset ovat yksi perusseikka, johon yritykset kiinnittävät huomiota ennen investointipäätöksiään. Jos olemme osa eurooppalaista tempovan politiikan energiakenttää, on turha toivoa tänne investointeja.  Vakaa yhteiskuntamme on halunnut laskea yritysten investointikynnystä.  Käsittääkseni juuri tästä syystä, aina vihreitä myöden, Suomeen puuhataan ydinvoimaa eli energian hintaa pyrittiin pitämään alhaalla. Kuitenkin nykyinen ja edellinen hallitus on antanut esim. Ruotsille selkeän investointiedun energia- ja polttoaineveroillaan.

Nyt suomalaiset joutuvat karsimaan elämän laatuaan, kun energia- ja polttoaineverot ovat kohtuuttoman korkeita. Tämän seurauksena jopa elintarvikekauppamme on pahoissa vaikeuksissa ja syksyllä on odotettavissa lomautuksia ja irtisanomisia. Samoin julkisella sektorilla, etenkin kuntakentällä, painitaan rahojen riittävyyden kanssa. Suoraan sanoen kalliit energiahinnat, jotka polttoaineiden osalta ovat lähes pelkkää veroa, rasittavat yhteiskuntamme kaikkia perusrakenteita. Esim. dieselin kohtuuttoman kallis hinta on ajanut julkisenliikenteen ahdinkoon ja supistusten tielle. Samoin suomalaiset kuljetusyritykset ovat

vaikeuksissa ja maanteillämme liikkuu yhä enemmän vierasmaalaisia rekkoja vierasmaalaisine kuljettajineen.

Mikäli esim. dieselveroa laskettaisiin 40%, vahvistaisi tämä julkista henkilöliikennettä, parantaisi kaikkien suomalaisten kuljetusyritysten asemaa ja mahdollistaisi niille terveesti uusien tukemattomien työpaikkojen luomisen. Lisäksi dieselin hinnan alennus laskisi esim. elintarvikekauppojen hintoja ja mahdollisuutta uusien työpaikkojen luomisen.  Kaikkeen vaikuttava dieselin hinnan alennus piristäisi kauttaaltaan kysyntää ja etenkin vähävaraisempien ihmisten olemista.  Jos hallitus alentaisi myös bensiinin sekä sähköveron hintaa, olisivat vaikutukset positiivisuudessaan kerrassaan dramaattiset, saisimme terveesti ja tukematta synnytettyä Suomeen uuden investointien aallon ja voimakkaan kasvun maamme sisämarkkinoille. Luonnollisen kysynnän kasvun myötä vahvistaisimme myös julkista sektoria.

Jotta kaikki tuo edellä mainittu toteutuisi, täytyisi Kokoomuksessa kyetä korvaamaan poliittiset teknokraatit ja kvartaalijuppeja hyysäävät päättäjät normaaleilla yrittäjillä ja kansalaisten tavallista elämää tuntevilla edustajilla. Demareissa itseriittoisten Eu-vouhottajien ja trendikkäiden, jo elähtäneiden, julkkispäättäjien sekä heidän nuoleskelijoiden olisi aika siirtyä syrjään ja antaa valta maanläheisille elämää tunteville rehellisille duunareille. Tältä pohjalta löytyisi se yhteistyö, millä Suomi nostetaan suosta Suomen ongelmiin keskittymällä. Kun tähän vielä lisätään Keskustan Sipilän ajatukset, ideat ja tyyli, on Suomella mahdollisuus nousta taloudellisesti ja teollisesti omillaan toimeen tulevaksi hyvinvointi valtioksi, jossa ketään ei jätetä oman onnensa nojaan!