sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Eroamisen syy: EI HOMOT VAAN PIISPOJEN EGOT!

Väki jättää valtion ykköskirkon, mutta pienemmät uskonnolliset yhteisöt kasvavat. Tämä tapahtuu vaikka kirkko seuraa aikaansa vai onko syynä juuri se, että kirkko seuraa aikaansa vai onko syynä se, miten kirkko seuraa aikaansa. Tosi asia kuitenkin on, mikäli vallitseva pako valtion ykköskirkostamme jatkuu, ei koko instituutiota tarvita ja se yksinkertaisesti loppuu.

Kirkon tai uskovaisten homokannanotot puolesta ja vastaan näkyvät piikkeinä kirkosta eroamistilastoissa. Samoin pakolaismyönteinen hehkutus saa kansan jättämään kirkon. Vaikka papit selittävät Raamatun kertovan vanhoista ajoista ja siksi Ison Kirjan opetuksia ei sovi sijoittaa nykyaikaan, pappien ja piispojen Raamatun selitykset eivät uppoa kansaan, joka entistä päättäväisemmin kääntää selän valtion ykköskirkolle.

Kun katsomme suomalaisten suhtautumista esim. homoihin, joita ei vainota tai syrjitä tässä maassa, ei kirkosta eroamisia voi selittää suhtautumisella po. seksuaaliseen vähemmistöön. Suomalaiset auttavat avoimesti hädässä eläviä lähimmäisiään, joten muiden auttaminenkaan ei selitä jäsenpakoa kirkosta. En tiedä yhtään suomalaista, joka ei haluaisi auttaa pakolaisia ja poistaa pakolaisuuden juuret. Voikin ihmetellä: MIKSI KRISTILLISTÄ LÄHIMMÄISENRAKKAUTTA eli KIRKON PERUSOPPIA NOUDATTAVILLE SUOMALAISILLE KIRKKO EI ENÄÄ KELPAA!

Kun hivenen tarkemmin katsotte aiheita, joissa kirkko on harrastanut näkyviä ulostuloja, ketkä ovat ulostuloja harjoittaneet ja miten se on toteutettu, alkaa koko ongelma avautua. Aikoinaan arkkipiispa vaati kansalta apua pakolaisille ja lupasi asuttaa heidät kirkon kryptoihin eli kellareihin. Koko ajan kirkko on näkyvästi vaatinut kansaa uhrautumaan pakolaisten vuoksi. Silloin on helppo vaatia, jos itse asuu mahtavassa työsuhdelinnassa, nauttii valtavista eduista sekä 150 000 euron vuosituloista. Kun piispa marssii homokulkueen kärjessä ja vaati homoille turvaa maassa, jossa homoja ei uhkaa mikään, se saattaa kaiken edellämainitun lisäksi ärsyttää ihmisiä!

 Jos perehdyt ykköskirkkomme räväkkiin ulostuloihin, huomaat kaksi toistuvaa seikkaa: Kirkko tulee rohkeasti esiin vain niissä asioissa, jotka valtamedia hyväksyy trendikkäästi ja kirkon kihojen ulostulot ovat aina mahtipontisia julistuksia ja tavallista kansaa opettavia. Nämä ns. pyhät ulostulijat paisuttavat kommenteillaan omia egojaan. Koska olet kuullut suurimman valtionkirkkomme puutuvan näyttävästi tavallista kansaa koskeviin ongelmiin: ruokajonoihin, syrjäytyneisiin lapsiin, eliitin elosteluun, hädänalaisilla rahastamiseen, korruptioon, kiusaamiseen, vammaisten huonoon kohteluun, hoitoa vaille jääneisiin vanhuksiin, miljoonasta suomalaisesta kroonisesta kivusta kärsivään jne.. Suoraan sanottuna: KIRKKO ON KÄÄNTÄNYT SELKÄNSÄ KANSALLE, JOTEN KANSA NOSTAA KYTKINTÄ!

Kansa ei tunne ykköskirkkoa omakseen, koska se on unohtanut perussanomansa: KRISTILLISEN LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN ja HEIKOMPIEN PUOLUSTAMISEN. Kun valtion kirkon pienemmät kihot vetävät ohjelmia ensitreffit alttarilla ja vihitään pari auton konepellillä, syö kirkko omaa uskottavuuttaan vähättelemällä niitä kirkollisia instituutioita, joita kansa arvostaa ja jopa pitää pyhinä. Kirkon tulisi palata juurilleen puolustamaan rohkeasti heikompia, silloin se saattaisi saada asemansa takaisin tai ainakin tehdä itsensä tarpeelliseksi. Kukaan ei tarvitse kirkkoa, joka vilisee ökyrikkaita linssiluteita ja valtamedian nuoleskelijoita. KANSA TARVITSEE KIRKON, JOKA PUOLUSTAA HEIKOMPIA VAHVEMPIEN MIELIVALTAA JA RAHASTUSTA VASTAAN!

KUSTANTAMASI PRIDE LISÄÄ ERIARVOISUUTTA!

Pride näkyy ja kuuluu kaikkialla ja sinäkin tuet tapahtumaa. Vaikka et maksaisi kirkollisveroa, kirkkoa tuetaan vuosittain valtion varoista 100 miljoonalla eurolla. YLE tukee, sinun pakolla maksamallasi veroilla, näyttävästi Pride tapahtumaa. Muu valtamedia seuraa suurta ja mahtavaa YLE:ä kuin kärpäset paskavanaa. Muutama tyyppi päättää tästä kaikesta ja sinun rahojesi käytöstä!

Pride taistelee seksuaalisten vähemmistöjen syrjäytymistä, vainoamista vastaan ja haluaa taata po. vähemmistölle oikeuden olla julkisesti sitä mitä he ovat. Kun katsot Pride kulkuetta, eikö se olemassa olollaan todista, että Suomessa po. vähemmistöä ei ole syrjäytetty, vainottu ja sen jäsenet voivat julkisesti olla juuri mitä ovat. Eikö koko Pride hössötys ole täysin turhaa ilkamointia ja määrättyjen tyyppien oman egon pönkittämistä?

Prideily on mielikuvituksetonta ja trendikästä ulkomaalaisten esikuvien apinointia. Varmaankin tilaisuus on siihen osallistuville mukava kokemus, mutta ei se mitään ratkaisevaa lääkettä tarjoa vähemmistöjen saati yhteiskuntamme ongelmien poistolle. Päinvastoin Pride koohotus jättää alleen ja syö varoja todellisten ongelmien esiin nostolta ja korjaamiselta. Mieluimmin näkisin pääministerin ja kirkon johtotyyppien ottavan kantaa todellisessa eriarvoisuudessa elävien ongelmiin: Kroonisesta kivusta kärsivien, kiusattujen lasten, heitteille jätettyjen vanhusten, huonosti hoidettujen sairaiden, hylättyjen vammaisten, maantieteellisen eriarvoisuuden, ruokajono-ongelmien jne. korjaamisen puolesta.

Meidän valtamediamme pitää tylysti huolen siitä, ettei tavallisten ihmisten ongelmia koskaan nosteta julkisuuteen. Tavallisen kansalaisen vaikeudet eivät ole trendikkäitä, niitä ei voi poistaa ilkamoimalla tapahtumissa ja pitämällä mediassa kivaa. Tavallisen kansan ongelmat ovat valtamedialle ikäviä ja kaukaisina pidettäviä asioita, siksi et koskaan näe piispojemme tai pääministerin marssivan lasten, sairaiden, vanhusten, vammaisten, köyhien tai muiden valtamedia hylkäämien ihmisten puolesta.

Meillä tavallinen kansa on vain vaalivalheita varten. Ennen äänestystä poliittinen eliitti lupaa heille valtamedian kautta vappusatasia, jotka revitään vaalien jälkeen. Karmeinta kaikessa tässä Pride hössötyksessä ja todellisissa ongelmissa eläväin ihmisten unohtamisessa lienee se, että se tapahtuu tavallisen ihmisen siunauksella ja varoilla. Ostamalla valtamedia julkaisuja tuet vallitsevaa tiedotuspolitiikkaa ja mitä tulee YLE:een, jota sinunkin on pakko rahoittaa: Olemme samassa jamassa, kuin 1930-luvun juutalaiset Saksassa; He rahoittivat tiedotuksen ja yhteiskunnan, jotka johdattivat heidät keskitysleireihin.

lauantai 29. kesäkuuta 2019

SUOMEN NOLOIN KANSAINVÄLINEN TAPAHTUMA?

Katselin You Tubesta yhdessä 200 muun urheilusta kiinnostuneen kanssa koripallomaaottelua Suomi-Tanska. Järjestelyiltään mieleeni tuli maakuntasarjan ottelu sillä erolla, että nyt seinällä komeilivat pohjoismaiden ja Viron liput. Kyseessä oli, äärimmäisen amatöörimäisesti toteutettu, usean ikäluokan kansainvälinen turnaus. Kyseessä oli kerrassaan nolo tapahtuma - onneksi sillä ei ollut katsojia kuin kaksisataa.

Koripalloliitto ihmettelee, miksei maajoukkueen noste näy seurajoukkueiden katsojamäärissä? Vastaus on yksinkertainen: Koripalloa johdetaan varsin amatöörimäisesti. Jos kyseisten ikäluokkien turnaus olisi hajautettu ympäri Suomea, olisi se kasvanut laajalti suureksi tapahtumaksi pelipaikkakunnilla. Esim. Uudessakaupungissa se olisi muodostunut kesän suurimmaksi ja ainoaksi kansainväliseksi tapahtumaksi, jossa kaupunkilaiset olisivat nähneet oman kylän poikien pelaavan maajoukkueessa - TUPA OLISI OLLUT TÄYNNÄ!

On lähinnä koomista, jos koripalloliitto vaatii seuroilta laadukkaita puitteita kotimaan sarjapeleihin, mutta järjestää itse maaotteluita askeettisissa amatööripuitteissa. Suosittelen koripalloliitolle maakuntien noteeraamista jo siksi, että moni nuori saa turnauksia katsoessaan kimmokkeen lajin pariin. Raadollisempi syy maaottelutapahtuman jakamisesta löytyy rahasta. Sponsoreiden, fanituotemyynnin, buffetin ja pääsylippujen tuotto nousee ammattimaisesti toteutettuna helposti kymmeniintuhansiin euroihin, josta piisaa jaettavaa niin liitolle kuin järjestävälle seuralle.

perjantai 28. kesäkuuta 2019

PRIDEMILJOONAT TARVITSEVILLE!

Minä en vihaa enkä vainoa homoja, heidän poikkeavuutensa ei ole heidän valintansa ja he joutuvat elämään sen kanssa. Kun poikkeus liittyy lajin lisääntymiseen siten, ettei lisääntyminen onnistu mitenkään, olen jopa murheellinen homoja siunatun oikun vuoksi. Jotta jokainen voi hahmottaa tilannetta paremmin, lienee vertaus pari paikallaan: Homo on kuin hyökkääjä jääkiekossa, jolta ei lähde kutia ja siksi ei tule maalia - homo on kuin maalivahti, joka ei saa koskaan kutia kiinni. Homon elämä ei ole helppoa, joten ymmärretään heitä.

Mielenkiintoiseksi homon olemisen tekee se, että he nauttivat siitä, kun perusjuttu ei toimi luonnollisella tavalla. Muuten homot elelevät kuten muu väestö, joten he ovat pääsääntöisesti normaalisti eläviä tyyppejä. Siksi heitä ei vainota ja he saavat elellä tykönään rauhassa. Miksi siis yhtä äkkiä homot alkavat marssia, vuosi vuodelta paisuvissa kulkueissa ja vaatia oikeuksia, jotka heillä jo on? Entä mitä homot hyötyvät näistä kulkueista? -Homot eivät hyödy marsseista mitään, hyötyjät löytyvät ihan muualta: marssien organisaattoreista, toimittajista jne.

Useita heteroita ärsyttää homokulkueiden kaupallisuus, niiden ympärillä pyörii Suomessakin miljoonia. Jopa valtion yritykset käyttävät valtavat rahasummat logojen muuttamiseen ja tapahtumaan liittyvään esilläoloon. YLE on aivan oma lukunsa tässä rahan tärväämisessä. Yhteisen rahan käyttö homotapahtumissa ärsyttää useita sivullisia ettei homoilla ole homona olemisessa suuria ongelmia tässä maassa.

Meillä kuolee ihmisiä leikkausjonoihin, olemme kivunhoidon kehitysmaa, maamme ruokajonot kasvavat, lasten hyväksikäyttö lisääntyy Suomessa, vanhukset eivät saa kunnon hoitoa, maantiet ovat huonossa kunnossa jne. Suomessa on paljon korjattavaa, tämä maa ei ole valmis, joten se ärsyttää, kun rahaa upotetaan homojen kulkueisiin, joilla ei voida saavuttaa yhtään mitään. Päin vastoin kulkueet saavat jotkut kypsymään homoille.

Motoristit keräävät rahaa veteraaneille ja taistelevat koulukiusausta vastaan. He tekevät hyvää ja pyrkivät korjaamaan jotain merkittävää, josta eivät hyödy itse mitenkään. Jospa homotkin tekisivät näin: Marssin sijaan he antaisivat kaikki marssiin ja muuhun oheistouhuun kaavaillut rahat vaikka lasten ongelmien poistoon, sairaille tai heille, ketä aikoinaan marssivat rajalle antaakseen jopa henkensä, jotta homot saavat tänä päivänä elää rauhassa ja vailla vainoa Suomessa!

torstai 27. kesäkuuta 2019

KULMUNI PELASTAA KESKUSTAN JA SUOMEN?

Katri Kulmunin ilmestyminen keskustan puheenjohtajakisaan antaa toivoa niin keskustalle kuin Suomelle. Toisaalta tuntui vain ajan kysymykseltä, koska pääkaupunkiseudun nukkumalähiön juntti saa haastajaksi sivistynee, hiukan etelää etäämmältä tulevan, naisen. Jos näistä kahdesta tarjokkaasta täytyy valita, ei liene epäselvää kumman keskustan kenttäväki nostaa keskustan puheenjohtajaksi.

Keskustaväkeä raivostutti rajattomasti Sipilä-Berner akselin hallituspäällepäsmäröinti ja päsmäröinnin oman puolueen nuolijat. Näihin tyyppeihin kuului mm. Kaikkonen, joka sai hännystelystään palkinnoksi puolustusministerin salkun. Keskustan osalta hallitusneuvotteluja vetänyt Sipilä palkitsi muitakin entisen hallituksen jäseniä/tukijoita: lukuisista pudonneista kansanedustajista ja entisitä ministereistä leivottiin ökypalkkaisia valtiosihteerejä. Sipilä ei unohda kavereitaan, kaikki muut kylläkin ja tämä, jos mikä sieppaa keskustalaista kenttäväkeä.

Valtamedian Kieku ja Kaiku paitaisen tennarieläkeläistoimittaja Kulmuniin kohdistuva vähättely kuvaa hyvin valtamedian tietämättömyyttä ja väheksyvää asennetta kaikkea sitä kohtaan, mikä tulee vähänkin pääkaupunkiseutumme ulkopuolelta. Kulmunilla on kotimainen plus kansainvälinen yliopistokoulutus(Lapin yliopisto yhteiskuntatieteiden maisteri - Pietarin eurooppalainen yliopisto kansainvälisiä maisteriopintoja Venäjän ja Euraasian tutkimuksesta), hän puhuu viittä kieltä ja hän suhtautuu asioihin selkeästi Suomen etu huomioiden.

Luonnollisesti Kaikkosenkaan näytöt eivät rajoitu ainoastaan Sipilän juoksupoikana ja Bernerin munausten selittelijänä esiintymiseen. Valtakunnan tasolla mies on osoittanut vähemmän häikäisevästi niin tanssi- kuin oikeussaleissa, ettei hän kuulu kummallakaan estradilla kärkimenestyjiin vaan enemmänkin jumbojermuihin. Epäselvyys leijuu myös miehen taidekykyjen yllä, mutta tuskinpa hän taiteentuntijanakaan kiilaa maamme kirkkaimpaan kärkeen: VAI OSTAISITKO KAIKKOSELTA MONA LISAN?

Harva hoksaa vieläkään, että Kulmunin valinta tietää uusia vaaleja. Nuori nainen valitaan puolueenjohtoon palauttamaan keskusta juurilleen. Tämä tapahtuu parhaiten, kenttäväen odotukset täyttäen, siis ottamalla räväkästi etäisyyttä haihattelevaan vihervasemmistoon. Ja mikä on räväkämpää kuin hallituksesta lähtö niin, että ovet rytisevätt ja saranat väätyvät sijoiltaan. Uusien vaalien jälkeen hallitus muodostetaan persujen, kannatuksen palauttaneen keskustan, kokoomuksen ja kristillisten harteille. Persuista tulee pääministeripuolue kiitos nykyhallituksen, joka näytti vappusatasen repimällä ja energiaveroja korottamalla eli käytännössä: VIHERVASEMMISTOLLA EI OLE MITÄÄN ANNETTAVAA TAVALLISELLE SUOMALAISELLE DUUNARILLE, YRITTÄJÄLLE TAI ELINKEINOELÄMÄLLE!

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

HOMOT ON SUOJATTAVA MONIKULTTUURISILTA UHKILTA!

Meidän olomme alkavat muistuttaa enemmän ja enemmän nazi-Saksan touhuja. Siellä vähemmistöt merkattiin ja heitä marssitettiin kaupunkien läpi enemmistöjen ihmetellessä vieressä. Samoin tapahtuu nyt Suomessa, jopa valtion yritykset tempaavat homot työpisteiden ääreltä, merkkaa heidät ja pistää marssimaan pitkin katuja ja kujia! Homot ovat yksilöitä kuten heterot, joten älkää lyökö heihin lauman leimaa. Luulisi yrityksillä ja kirkolla olevan parempiakin rahareikiä kuin leimata joku vähemmistö!

Mielestäni homoilla on oikeus normaalin elämään siinä missä heteroilla, joten he eläkööt heteroiden lailla normaalia elämää. Eihän Suomessa homoja uhkaa mikään, lukuun ottamatta määrättyjä monikulttuurisia tuulahduksia. Olisikin syytä lopettaa, joitakin enemmistön jäseniä vahvasti ärsyttävä, homojen merkkaaminen ja marssittaminen julkisilla paikolla. Jos haluamme turvata homojen huomisen, poistakaamme heitä varjostavat monikultuurisuuden  suuntaukset. Ihmettelen yrityselämän ja kirkon roolia sekä sitä valtavaa summaa, joka uppoaa homojen leimaamiseen ja marssittamiseen. Antakaa homojen olla rauhassa kotona, kuten heterotkin ovat!


tiistai 25. kesäkuuta 2019

SATVUOTIAS PUOLUE HUKKUU PAIKALLISRIITAAN?

Politiikkaa kutsutaan yhteisten asioiden hoidoksi ja jotta se sitä myös olisi, tulisi jokaisen tuntea niin oma rajallisuus kuin lähimmäisen kyvyt. Parhaimmillaan näin saamme yhteisömme toimimaan poliittisten puolueiden ja niiden jäsenten keskinäisellä kunnioituksella. Tällöin lopputuloksesta hyötyvät kaikki kaupunkilaiset aina kehdossa keikuttelijoista arkussa köllöttelijöihin.

Äänestäjiä hyödyttävä päätöksenteko lähtee aina luottamushenkilöiden keskinäisestä kunnioituksesta, josta sikiää hedelmällinen hyvää tuottava yhteistyö. Meillä päästiin näin pitkälle joku aikaa sitten - kaupungin talous pantiin kuntoon ja jopa väkiluku alkoi kasvaa. Nyt tilanne näyttää jämähtäneen masentavaksi sättimiseksi ja ah, jotkut pyrkivät ja pääsevät asemiin, joihin löytyisi, kaupunkilaisten nimissä, parempiakin tyyppejä. Pahimmillaan eripura kasvaa henkilökohtaiseksi vihaksi, ilkeydeksi ja peräti pahantahtoisuudeksi!

Syvästi äimistellen ihmettelen käsitteeksi kasvaneen puolueen sisäistä tapausta, jossa paikalliskiho ei suostu oman puoleen jäsenen kanssa kahdenkeskiseen sananvaihtoon, mutta on julkisuudessa valmis arvostelemaan samaa puolueen jäsentä, jonka kanssa ei suostu esim. puhelinkeskusteluun tai tapaamiseen - KERRASSAAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ EIKÄ EDES TÄYSPÄISTÄ, VAI? Kun vielä edustetaan sata vuotta vanhaa liikettä, jota joku äänestäjä on arvostanut ja kunnioittanut lahjoittamalla sille perinnöksi asuntonsa, luulisi historian auttavan löytämään härkäpäisyydelle ja toralle vaihtoehdoksi RAKENTAVAN KESKUSTELUN! Jos nykyisellä menolla jatketaan, uhrataan itsekkäälle riitelylle järjestö, joka on sadan vuoden aikana saanut paljon hyvää aikaiseksi. Sopi kysyä: ONKO TÄMÄ KOHTUUTTOMAN KOVA HINTA ITSEKKYYDELLE? Suosittelen miettimään seuraavaa: ME VOIMME RIIDELLÄ KESKENÄMME, MUTTA ASIAT TULEE HOITAA KUNTOON!
P.S
Mitään ei ole vielä menetetty lopullisesti. Nyt oman suuruutensa näyttää hän, joka tulee toista vastaan!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

VIHA, VAINO POIS - NIIN PAREMPI OIS!

Filosofi Hannah Arendt pitää politiikkaa eräänä ihmisen suurimpana mahdollisuutena hyvän tekemiseen, jossa hän pistää likoon koulutuksen, ammattitaidon, mielikuvituksen, älyn ja elämänkokemuksen. Kyse on vilpittömästä ja pyyteettömästä työstä lähimmäisen parhaaksi. Kuitenkin politiikassa sen korkein päämäärä yhteisten asioiden hoito muuttuu kovin helposti ja varsin usein itsekkääksi henkilökohtaiseksi vallantavoitteluksi tai pienen kuppikunnan pyrkyryydeksi. Poliittinen järjestelmämme ajaa puolueet, niiden ehdokkaat kilpasille ja joskus puolueen sisällä käyty vaalitaistelu muuttuu raa´aksi ja oman puolueen ehdokas näyttäytyy pahimpana kilpailijana eli omien valtapyrkimysten esteenä.

Lähes verisissä vaalikampanjoissa syntyy menestykseen perustuvaa iloa, riemua ja yhteistyöedellytyksiä tai menestymättömyyteen perustuvaa pettymystä, kateutta ja katkeruutta. Vaalitouhujen tempaukset jäävät taka-alalle muhimaan niin hyvässä kuin pahassa. Tämän vuoksi, joku yhteisön ja puolueen etua ajava saattaa kasvattaa kyytä povellaan eli ajaa asemia sellaiselle tyypille, joka iskee välittömästi pahasti takaisin, kun saa siihen sopivan tilaisuuden. En väitä kenenkään olevan paha vaan uskon poliittisten käänteiden synnyttävän vastakkainasettelua ja kasvattamaan tilanteet niin vinoiksi, jotta ulkopuolinen tarkkailija ei löydä enää määrättyjen tyyppien manööveristä vähäisintäkään yhteisten asioiden parhaaksi pyrkimistä.

Tunteiden mukaan pullahtaminen tekee jopa sata vuotta yhteistä hyvää rakentaneesta poliittisesta yhteisöstä riidanpesän, jossa määrättyjen naamojen saaminen samaan pöytään neuvottelemaan ja sopimaan erimielisyydet kasvaa mahdottomaksi. Tuntuukin lähinnä mystiseltä: Kuinka sellainen tapaus, joka ei voi keskustella edes oman puolueen jäsenten kanssa voi keskustella muidenkaan kanssa ja rakentaa yhteistä hyvää äänestäjien parhaaksi: politiikkahan on yhtä keskustelua ja neuvottelemista - ilman keskustelua asiat eivät voi edes teoriassa edetä!

Pahimmillaan yhteisten asioiden hoito kariutuu sättimiseen, joka etenee henkilökohtaiselle tasolle. Syntyy pohjaton väittely, jossa mututuntumalla käydään säälittä toisen persoonan kimppuun. Ulkopuolisesta moinen henkilökohtaisuuksiin menevä sättiminen näyttää lähinnä säälittävältä oman oksan alta sahaamiselta. Tällaisen vuosia jatkuneen omien mollaamisen ainoa seuraus lienee se, että seuraavissa vaaleissa ei riitelijöiden kannata odottaa äänestäjiltä mandaattia - tämä varsinkin silloin, jos sättijöiden päämäärä ei noudata mitenkään jo käytyjen vaalien tulosta!

Puolueiden keskinäisten ja sisäisten ratkaisut ja niitä seuraava mahdollinen vaalimenestys perustuu kahteen, äänestäjien arvostamaan, seikkaan: AVOIMUUTEEN ja INHIMILLISYYTEEN! Äänestäjät vihaavat kähmimistä ja kunnioittavat inhimillisyyttä. Yksikään meistä ei pidä siitä, että hänen varojaan tai antamaansa valtaa, käytetään salaa pienen piirin suhmurointiin tahikka tavoitteisiin. Olipa sitten kyse mistä tahansa yhteisten asioiden käänteistä, sen täytyy tapahtua avoimesti ja inhimillisesti. Muistakaa Vehmaalla lepäävän Hiski Salomaan sanat ja ratkaiskaa ongelmat/riidat siltä pohjalta: VIHA, VAINO POIS - NIIN PAREMPI OIS!

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

OHISALON VIHREISTÄ KOKO KANSAN PUOLUE?

Vihreiden jatkuva ja yksitotinen toistaminen: ILMASTONMUUTOS - ILMASTONMUUTOS - ILMASTONMUUTOS, monipuolistui kerralla. Syy tähän löytyy Ohisalon taustasta. Hän ei ole hopealusikka suussa syntynyt ökyperheen Vilma tai Vesa tai puhdas teoreetikko. Kerrankin meillä löytyy puolueen puheenjohtaja, joka tuntee tavallisen kansan vaikeudet ja on kyennyt nousemaan pääkaupunkiseudun murheellisten slummien keskeltä tohtoriksi, ministeriksi ja puolueenpuheenjohtajaksi.

Jo Ohisalon elämän vaikeuksien voittaminen plus urheilutaussa sekä yliopistomaailmassa saavuttama menestys herättävät kunnioitusta ja pakottavat antamaan hänelle mahdollisuuden: Yksivuotissynttärit turvakodissa lapsuus kurjuutta, köyhyyttä ja jalkapallon, pyöräilyn ja opiskelun kautta nousu maamme merkittävimmäksi köyhyystutkijaksi, JOKA ITSE TIETÄÄ, MILTÄ LAPSEN KASVAMINEN KÖYHYYDESSÄ JA KURJUUDESSA TUNTUU.

Kun huomioimme Ohisalon puolison harjoittavan öljykauppiaan ammattia, voi todeta myös naisen elämän realiteettien tuntemuksen olevan kohdallaan. Uskon Ohisalon ymmärtävän tavallisen kansan tuntoja: Tavallinen suomalainen ymmärtää luontoa, kunnioittaa sitä ja usein haluaa elää sen keskellä, tavallinen suomalainen ei ole rasisti, vaan haluaa auttaa hädässä olevia, mutta toisin kuin nykyisin harjoitettu näennäisauttaminen, joka on pahillaan johtanut katastrofaalisiin ongelmiin, joiden suurimmat kärsijät löytyvät kantaväestön lapsista ja maahanmuuttajista!

Kerrankin Suomesta löytyy vihervasemmistolainen puolueenpuheenjohtaja, jota ei voi lukea puhtaiden teoreetikkojen tai tavallisesta arjesta vieraantuneen vallasväen jälkeläisiin. On mielenkiintoista nähdä kuinka perinteinen vihervasemmisto ottaa vastaan Ohisalon teesit, jos hän alkaa todellakin vaatimaan tavallisen kansan ja sen köyhimmän osan aseman parantamista. Tähän asti esim. ilmastohössötyksessä vihervasemmisto ja valtamedia ovat antaneet tavalliselle suomalaiselle vain maksajan roolin.

Toivotan Maria Ohisalolle menestystä, enkä epäile sen mahdollisuutta yhtään. Jalkapalloilijana Ohisalolta löytyy kykyä joukkuepeliin eli hän kykenee kuuntelemaan ja ottamaan huomioon muutkin - pyöräilijänä häneltä löytyy sitkeyttä taisteluun, jonka seurauksena tavallista köyhää suomalaista odottaa parempi huomen asui hän sitten missä päin Suomea tahansa. Mielenkiinnolla odotan vihervasemmiston enemmistön ja valtamedia suhtautumista, kun ilmastohössötyksen ja näennäisinhimillisyyden sijaan siirrytään ongelmien ratkaisussa haihattelusta todelliseen kansaa palvelevaan konkretiaan!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

TUTUSTUIN VAITELIAASEEN VALTUUSTOON!

Pitkästä aikaan ja etenkin ennakkohuhujen motivoimana pyyhkäisin valtuuston lehtereille. Tapahtuman kärkeen tarjottiin muutama mystinen elämys: Demari kukitti demaripääluottamusmiehen, joka vaihtoi äänestäjiensä työpaikat elinkaarimalliin. Entistä sivistyspalvelujohtajaa nöyryytettiin kunnolla, nyt hän nissetyttönä jakoi valtuutetuille esityslistat ja poistui paikalta. Seuraavaksi SIHY-tiedottaja kertoi, että hankkeeseen osallistujista NCC heitti pyyhkeen kehään eli elinkaarikumppaneiden määrä putosi kahteen.

Kokouksessa ei juurikaan tarinoitu. Merkittävimmän puheenvuoron piti kokoomuksen Järvinen, joka ihmetteli hutiloiden tehtyä henkilöstöraporttia, jossa ei mainittu, aiempaa ongelmaa, työpahoinvointia mitenkään(pääluottamusmies nuuhki onnellisena kukkia). Reijonsaari piti loistavan ryhmäpuheenvuoron ja jos sen mukaan kaupungissamme ryhdytään toimimaan, lienee hyvää olevan tulossa. Keskustan Mika Sjöblom puolestaan ihmetteli, miksi kaupungin henkilökuntamäärä kasvaa vaikka asukkaat vähenevät!

Maanantai-iltana käytiin mielenkiintoinen äänestys kolmannesta valtuuston puheenjohtajasta, joka torpattiin äänin 24-18. Kokoomuksen Kangas äänesti tyhjää, joten, muistini mukaan, vain persut ja pro kannattivat täysinä ryhminä varapuheenjohtajien lisäystä. Saas nähdä minkälainen särö tästä jää tulevaisuuteen. Jos Uudessakaupungissa aiemmin valtaa käyttivät koripalloihmiset, niin nyt valtikka siirtyi salibandyvaikuttajille. Walan tilalle nousi Reijonsaari ja persujen hallituspaikan otti Sami Virtanen.

Saas nähdä muuttuuko tyyli, kun Järvinen ja Laaksonen poistuvat hallituksen pöydän ääreltä sekä sihyryhmästä ja Wala puheenjohtajan paikalta. Loppuuko eripura vaihdosten myötä vai saammeko nauttia jatkossakin erimielisyyden melskeestä. Mutta aivan ensin joku voisi kertoa sen, mitä sihyn valmistelu maksaa kuukaudessa - Riittäkö 10 000€/kuukaudsessa ja miksi NCC hyppäsi kuvioista pois ja vielä siihenkin haluaisin vastauksen, miten käy jos tarjokkaiden määrä hupenee yhteen eli tsummatsummaarum: OLISIKO JÄRKEVINTÄ PALATA VALMISTELUN ALKULÄHTEILLE?

Vaikka en aina mieltynyt kaikkiin entisen sivistyspalvelujohtajan oivalluksiin ja käänteisiin, minua suorastaan raivostuttaa hänen maanantaina saama nöyryyttävä kohtelu. Entinen sivistyspalvelujohtaja oli kaupunginjohdolle lojaali, hän piti hallintokuntansa ainoana ja aina budjetissa, kantoi vastuuta alaisista. Eikä ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun hän työajan jälkeen kuunteli koululaisten vanhempien huolia ja pisti oppilaiden ongelmat ojennukseen. Muistakaapa sekin aika, kun erään valmistelijan päätöstä muutettiin: tuolloin kolme miestä pakeni pienen naisen selän taakse piiloon! Nyt tämä nainen pistetään jakamaan lippusia ja lappusia ennen valtuustonkokousta - SE ON SAATANNALLINEN VÄÄRYYS JA TÄHÄN TULISI NIIN KAUPUNGINJOHTAJAN KUIN HALLITUKSEN PUUTTUA!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

VIIMEINEN MOOTTORIPYÖRÄKESÄ?

Uudessakaupungissa vietettiin perinteisiä Merefestejä - paikallisia kesäkuun alun juhlia, jotka ovat hiipuneet vuosivuodelta pienemmiksi. Kutistumisesta huolimatta jotain suurta, ainutlaatuista ja ikimuistoista mainittu tapahtuma tarjoaa:  Mikään ei tunnu hienommalta kuin riemusta loistavat lapsen silmät ja elämyksestä kertova naurava suu, kun nahkapukuinen motoristi, niin ikään hymyilevin suin, nostaa lapsen kiertoajelun päätteeksi suuren pyörän selästä vanhempien hoiviin.

Valtavalla moottoripyörällä tapahtuneesta ilmaisesta kiertoajelusta nauttiva lapsi säteili intoa ja riemua kertoessaan siitä ilossa myötäeläville vanhemmilleen. Kuitenkin näkemäni riemu sai mieleni matalaksi, sillä hoksasin kammottavan mahdollisuuden: OLIKO KYSEESSÄ LAPSEN VIIMEINEN MAHDOLLISUUS ISTUA MOOTTORIPYÖRÄN SATULAAN - ONKO TULEVAISUUDEN SUOMESSA MOTORISTIEN MAHDOLLISTA TARJOTA VASTAAVIA ELÄMYKSIÄ LAPSILLE?

Meillä valtaan päässyt vihervasemmistolainen, tavallisen kansalaisen arjesta tietämätön, eliitti hiippailee reppu selässä eduskuntatalon käytävillä, matkaa mustan Audin takapenkillä ja orjuuttaa utopistisilla ilmastoteeseillään tavallista kansaa. Koska kyseistä eliittiä tukee sokeasti väärää tietoa jakava ja totuudesta vaikeneva valtamedia, voimme puhua suomalaisesta ilmastonatsismista. Valtamedia ja vihervasemmistolainen eliittimme unohtaa totaalisesti sen, että miljoonat tuottavaa työtä tekevät suomalaiset tarvitsevat henkilöautoa päivittäin.

Taisi olla itse Albert Einstein, kuka tokaisi aforismin: JOKAINEN PÄÄTÖS, JOKA SAA YHDENKIN KYYNELEEN LAPSEN SILMÄÄN, ON VÄÄRÄ PÄÄTÖS! Tämä tulisi meidänkin ilmastonatsien muistaa ennen kuin he muokkaavat mediansa avulla Suomestamme arjen harmaan apaattisen ikävälän. Minä heitän viimeisen toivoni keskustaan, jotta se ehkäisee ilmastonatsien itsekkään elostelun, kansan apaattiseksi ahdistamisen ja hyppää pois nykyhallituksesta.

Kiitos Merefestien järjestäjille ja motoristeille tarjoamistanne suurista elämyksistä, jotka saattavat jäädä monille lapsille viimeiseksi. Vanhemmille sanon vihjeeksi: Tarttukaa äkkiä tilaisuuksiin, jotka tarjoavat lapsillenne elämyksiä, sillä saattaa käydä niin, ettei noita elämyksiä enää kohta ole olemassakaan: JOS HENKILÖAUTOILUN KIELTÄMISTÄ HARKITAAN, NIIN SILLOIN MOOTTORIPYÖRÄILY KIELLETÄÄN AIVAN VARMASTI! Sopiikin kysyä: Joko keltaliivien aika saapui Suomeen?

torstai 6. kesäkuuta 2019

HALLITUS UNOHTI HETI LAPSIPERHEET!

Murheellisista teoreetikoista kyhätty hallitus herättää kummeksuntaa. Missä ovat todelliset tekijät: Merja Kyllönen, Pia Viitanen, Aki Linden, Mikko Elo, Risto Kuisma, Erkki Tuomioja jne.. Nyt jos koska olisi tarvittu kokemusta ja tietoa, jotta tavallinen pulliaista odottaisi positiivinen huominen. Itse näen nykyhallituksessa vain muutaman ministerin antavan aihetta positiivisille odotuksille: Ohisalo, Kulmuni ja Kosonen.

Utopistinen ilmastovouhotus on realisoitunut hallitusohjelmaksi: Sen sijaan, että hallitus vaatisi esim. EU:ta lopettamaan vuosittaiset satojen jättialusten jätemuovikuljetukset kehitysmaihin, se nostaa suomalaisten energian hintaa. Hallituksen teoreetikot eivät vaan ymmärrä, että miljoonille suomalaisille oma auto on välttämätön kulkuväline! Pienikin polttoaineiden hinnan korotus vaikuttaa aivan kaikkeen tavallisen suomalaisen arjessa. Lasten harrastuksiin vienti kallistuu, kauppamatkat kallistuvat, vapaa-ajan liikkuminen kallistuu ja kaiken kukkuraksi kohonneiden kuljetuskustannusten vuoksi ruuan, vaatteiden jne. hinnat nousevat. Tämä ulosmittaa voimakkaimmin tavallisten suomalaisten lapsiperheiden käyttövaroja ja jopa lisää työttömyyttä!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

IHMEHALLITUKSEN IHMEMINISTERIT: Olekko homo? -Nyt tuli kenkää!!!

Nykyinen hallitus lupaa kaikelle kansalle hyvää, mutta tällä tyylillä: SAAT MINULTA UUDEN FERRARIN IHAN ILMAISEKSI, MUTTA RAHOITUKSESTA EI OLE TIETOAKAAN, JOTEN JOUDUT MAKSAMAAN SEN IHAN ITSE! Jos hiukankin realistisesti katsoo ministerien taustaa, niin se vahvistaa kaikkien lupausten kuihtuvan kasaan kuin vappusatasen!

Ulkoministeriksi asetettiin henkilö, joka aikoinaan antoi potkut toiselle hallitukseen nyt astuvalle ministerille, kun tämä toimittajana erehtyi kysymään: OLETKO HOMO? Koomisinta lienee se, että potkun antaja on nyt vihreä ministeri ja aikoinaan vihreistä potkut saanut tyyppi taas on nyt demariministeri. Tämä demariministeri sai aikoinaan potkut oppilaitoksesta ja ehdollisen tuomion oikeudessa tuhottuaan kymmenientuhansien eurojen edestä valtion oppilaitoksen omaisuutta.

Hallituksen vihreät arvot korostuvat siinä, että ministeriksi nostettu ylioppilashenkilö kuuluu vähemmistöön, jota katsotaan karsaasti suurimmissa öljyntuottajavaltioissa. Saas nähdä joutuuko Suomi tämän ministerivallinnan seurauksena suureenkin öljyboikottiin ja pistetäänkö täällä autolla ajelu ja lämmitys säännöstelyyn. Mutta se lienee tarkoituskin: NÄIN VÄHENEE AUTOILU JA MAAILMA PELASTUU!

Linkit:

OLEKKO HOMO? -NYT TULI KENKÄÄ!

ONKO TÄMÄ LINTU VIHREÄ, PUNAINEN VAI MUSTA TUHOAJA?

maanantai 3. kesäkuuta 2019

HALLITUS KÄÄNSI SELÄN MONIKULTTUURISUUDELLE!

Vaalilupausten syönti himottaa suomalaisia politiikkoja kuin taivaalta satanut manna nälkäisiä reissujuutalaisia! Suurella mielenkiinnolla saa jäädä odottamaan Soinin historiallisen takinkäännön kohtaloa - JOKO SE JÄÄ TÄNÄÄN SUURUUDELTAAN HISTORIAAN JA VIHREÄT ROHMUAVAT JOUKOLLA SOININ TITTELIN!

Se lienee selvää, että ministerit valitaan Suomessa sen perusteella, miten huipulle he sijoittuvat puolueiden ekosysteemissä. Toivottavasti tämä ei pidä enää paikkaansa ja me näemme demarien esittävän sosiaali- ja terveysministeriksi alan kovinta osaajaa Aki Lindeniä. Toivotaan myös, että keskustan ministerilistassa eivät tupsahda esiin esim. nimet Kaikkonen ja Sipilä!

Kammottavin huhu osaamattoman ja sopimattoman ministerivalinnanosalta liittyy vihreisiin, jotka kuulemma aikovat pistää ylioppilaspojan ulkoministeriksi. Kun huomiomme kyseisen, ministeriksi kaavaillun, henkilön henkilökohtaisia erityispiirteitä, voidaan puhua kaikkien munausten äidistä: Vihreät esittävät ulkoministeriksi vähemmistöä edustavaa tapausta, joka kuuluu eräiden valtioiden lakien perusteella kivittää.

Vihreiden pitäisi hyväksyä maailman monikulttuurisuus ja kunnioittaa toisten kulttuurien tapoja sekä arvomaailmaa - NÄINHÄN HE VAALISLOGANEISSA JULISTELIVAT! Viime vuosina myös Suomeen pesi, vihreiden myötävaikutuksella, väkeä, joka ei voi hyväksyä määrätyillä piirteillä höystettyä henkilöä omaksi ministerikseen. Nykyinen hallitus syrjii ministerivalinnoillaan tuoreita maahanmuuttajia mitätöimällä heidän kulttuuriensa perusarvoja!

Saas nähdä mihin tämä kaikki johtaa, kun hallitusohjelman lupaukset muuttuvat pahimmillaan käytännön ankeudeksi. Jos jollekin täytyy hallitusneuvotteluista antaa pisteet, minä annan ne vasemmistoliitolle, joka sentään edes yritti jarruttaa suomalaisten yhteisen omaisuuden myyntiä. Toivon myös energia/polttoaineverojen korotusten pysyvän luvatun suuruisina eli pieninä, sillä ne vaikuttavat aivan kaikkeen: RUUAN HINTAAN, ASUMISEEN, TEOLLISUUDEN KUSTANNUKSIIN, KULJETUKSIIN VAPAA-AIKAAN JNE..