ASUKASLUKU KERTOO ONNISTUMISESTA - 20 300?

 

Kaksi lahjomatonta mittaria kertoo sen kuinka valmistelijat ja päättäjät menestyivät haasteissaan. Asukasluvun positiivinen kehitys plus vahva ja turvallinen taloudellinen tulevaisuus viestivät lahjomattomasti todellisesta onnistumisesta. Jos talous sakkaa ja väkipako painaa kulmakuntaa, kaikkea syntyneen plus edessä odottavan tilanteen puolustelua voidaan pitää halpana selittelynä ja äärettömän karkean/kalliin epäonnistumisen tökerönä peittelynä sekä omaan itsekriittisyyteen kohdistuvana sokeutena. Tragikoomiseksi ja päättäjien sekä valmistelijoiden kohdalla kuvion tekee se, jos he vielä muutama vuosi sitten uhosivat, jotta vuonna 2030 meitä heiluu täällä peräti 20 300. Todellisuudessahan tuo osoittautui puhtaaksi julkisuushakuisuudeksi ja valmistelijoiden/päättäjien itsennunnaostoon sekä julkisuuskuvan kirkastamiseen tähtääväksi numerohelinäksi.

Kehityskaaren alamäki vaikutti ja vaikuttaa äärettömän selvältä, jopa itsestään selvältä, koska valmistelijat ja päättäjät eivät ainoastaan karttaneet kaikkia kehitys/kasvuyrityksiä vaan myös torpedoivat ulkopuolelta tulleet kehitysideat, jotta nykyinen apaattinen valmistelun ja päätännän alamäen kombinaatti saisi jatkua. Valoakin tarkka huomioitsija havaitsi eräissä menneissä valtuustonkokouksissa, Mikko Saari jätti aloitteen opetuksesta ja nuorisovaltuuston Emil Haijanen toi vahvasti esiin näkemyksiään esiin tekonurmesta päätettäessä. Jos tulevaisuudessa pääsemme, Saaren ja Haijasen kaltaisten päättäjien seurauksena, muuttamaan harmaa taantumuksellista, kaupunkilaisille kallista ja heitä poishätistävää, valmistelua sokeasti siunaava päätännän huippu avoimesti keskustelevaan valtuustoon, on kaupungillamme yhä toivoa löytää menestyksen ja kehityksen polku.

Uudet tuulet eivät tuo raikastavaa puhuria tunkkaiseen ilmapiirin, jos ne eivät kuulu eivätkä näy. Kuinka monet kerrat on vaalipuheissa markkinoitu uusien nuorien ehdokkaiden tuovan uusia tuulia ja olemmekin saaneet joko tyventä hiljaisuutta tai brežneviläisen taantumuksen siunaavaa kaupunkilaisille kammottavan kallista ja heitä karkottavaa paatosta. Mainitusta huolimatta, emme saa vaipua ahdistukseen ja viedä kaupunkiamme manan majoille. Vain vastuullisella pitkäntähtäimen kehittämisellä saamme kaupunkimme takaisin sille kasvu-uralle, josta lähdimme luisumaan kohti epäonnistumisen synkkiä syvänteitä. Kuuntele siis tarkkaan heitä, ketkä nostavat ongelmia ratkaisuineen esille, vain heiltä löytyvät realistiset viitoitukset tielle, joka takaa nykyisille ja uusille asukkaille paremman huomisen Uudenkaupungin.

SAMI VIRTASELLE KIITOKSET ja TERVETULOA ÄKKIÄ TAKAISIN!

Useimmat luottamushenkilöt luottavat vain itseensä ja valmistelijoihin, kaupunkilaisten suuntaan luottamus jää sivuseikaksi. Sami Virtanen uskoi ja varmasti uskoo vieläkin Uudenkaupungin tulevaisuuteen, tämä näkyi hänen esityksissä ja kannatuksissa. Jos tutkailemme menneisyyttä, niin havaitsemme, että Sami Virtanen ajoi, kivan koukoustamisen, sijasta vastuullista politiikkaa eli hänen jäätyään pois hallituksesta rahaa suollettiin kaikkeen kivaan ja lystiin entistä selvemmällä enemmistöllä kuin 8-3 ja kehittämisestä tuli päättäjien keskuudessa miltei kirosana. Toinen miinusmerkittävä poisjääjä hallituksessa oli Rauno Aaltosen kiitokset myös hänelle yrityksestä ja yhteistyöstä. Taseuskovaisten selkeällä enemmistöllä ja apaattisen osaamattomuuden toistuvalla siunaamisella tämä kaupunki kutistui ja lievästi sanottuna ajautuu taloudellisen synkkään mustaan liriin.

Harva luottamushenkilömme saa suuta auki ja vielä harvempi haluaa kehua luottamushenkilökollegaa, kuka tulee toisesta puolueesta. Sami ylittää tämän kynnyksen ja voin olla hänen kanssaan samaa mieltä: ilman Seppo Nikulan huomioista johtuvaa panosta useat hallituksen kokoukset olisivat lauenneet laittomuuden miinaan eli ne olisi täytynyt uusia muotovirheiden vuoksi, hienosti Virtanen nostaa esille myös Jaana Reijonsaari-Korsmannin, ken nuorempien ja heikompien puolustajana on korottanut ääntään - ikävä, että Jaana ei ole hallituksen jäsen, mutta ehkäpä tulevaisuudessa hänen mukanaan alkavat demareissa puhaltamaan uudet raikkaat tuulet. Murheellinen totuushan on se, että tämän valtuustokauden jälkeen takamatkamme muihin kaupunkeihin kasvoi merkittävästi, joten yhteistyötä ja luovuutta ongelmien selättämiseen tarvitaan rutkasti.

Meidän tulisi vaatia jo oman uskottavuuden nimissä valmistelultamme enemmän. Kun valmistelijat ja päättäjät luovat kuvion, jonka mukaan meitä on vuonna 2030 20 300 ja väki silti vähenee, niin ei voitane puhua ipponista saati kokan arvoisesta suorituksesta. Sami Virtasen kritiikki valmistelua kohtaan ei siis ole jälkiviisautta vaan todistetusti kokemukseen perustuvaa viisautta - vaihtoehtoja muualta, vai kui? Itselleni tulee äkkipäätä mieleen yksi kokous, jossa ilmeni valtuutetun perehtyneen muuhunkin kuin viranhaltijoidemme tarjoamaan valmistelutekstiin: tekonurmicasen yhteydessä Jani Vaitiniemi toi esiin Nokialla tehtyjä ratkaisuja eli oli perehtynyt mm. sen kulmakunnan liikunta ratkaisuihin. Jos Sami Virtanen ei pyörrä, hyvin perusteltua, päätöstään, niin olisiko Vaitiniemestä sopiva manttelinperijä Samille? Molemmat antavat vapaa-ajastaan, politiikan lisäksi aimo osan nuorisotyölle ja sellaisia, lähimmäisen parhaaseen pyrkiviä, tekijähenkilöitähän me kaivataan. Oli, miten oli, Samin ratkaisu muuttaa melkoisesti persujen kuvioita plus kaavailuja!

HALLITUS MITÄTÖI TARKASTUSLAUTAKUNNAN HUOMIOT 7-4

Kaupunginhallitus äänesteli eilen tarkastuslautakunnan huomioista ja etenkin kaupunginjohtajan vastauksista niihin. Seppo Nikula esitti asian palauttamista ja saapumista hallitukseen laadukkaampien ja täsmällisempien vastauksien kera. Seppoa tukivat äänestyksessä ainoastaan Birgitta Runola, Esa Aaltonen ja allekirjoittanut, joten kaupunginjohtajan jokseenkin puutteellinen, valmistelin vartissa -vastaus, jäi hallituksen hyväksytyksi päätökseksi. Näin meillä enemmistö päättää ja ihmettelee hallituksen noloa asemaa perille menemättömien viestien jakajana.