HARTO ON OIKEASSA

Viime valtuustossa Harto Forss(vas.) totesi, että luottamushenkilöiden on itse etsittävä säästöjä. Olen tuossa asiassa täysin samaa mieltä. Meidän on yhteisvoimin etsittävä ne idean siemenet, millä kaupunkimme talous saadaan kuntoon. Meillä on vieläpä kiire, sillä kuten Seppo Nikula totesi, mitä myöhemmäksi korjausliikkeet jää sitä suurempia ja ikävämpiä ovat korjausliikkeet. Peruskysymykset ovatkin seuraavat, löytyykö luottamushenkilöiltä yhteistyötä, luovuutta, vilpitöntä ja pyytentötä mieltä kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi?

Tähänkin kokoukseen odotettiin virkahenkilöiltä konkreettisia jo ennakkoon luvattuja säästöesityksiä, niitä sieminiä, jotka oikeassa maassa kasvavat säästöiksi. Kuitenkaan virkahenkilömme eivät mitenkään reagoi kaupunkimme talouden tilaan Takalaa, Parkkilaa, Raulaa ja Vainiota lukuuottamatta. Jopa 40 000€ säästö on mahdoton toteuttaa osa-alueesta, jonka kokonaiskulut ovat reilut 500 000€. Säästöjen sijaan tarjotaan uhkakuvin höystettyjä selityksiä. Kun hallintokunnan johtaja jossain toteaa, että myydään vaikka Crusell, kun siitä on 200 000€ kulut, osoittaa hän karkealla tavalla olevansa täysin yhteistyökyvytön. Kuka ostaisi Crusellin?: se hänen sopisi selvittää ennen myyntiehdotusta. Sama virkahenkilö varoittaa, ettei kukaan esitäisi kaupunkiimme hiekkatekonurmen rakentamista. Kun sama virkahenkilö vielä törkeästi syyllistää koululaisten vanhempia valikoituja tilastoja esittäen, sopii kysyä: Kuinka monta lasta hän itse on kasvattanut, onko hänet palkattu takaamaan lapsille laadukas opetus vai arvostelemaan vanhempien kasvatustaitoja ja onko hän täysin väärä vai kelvollinen henkilö tehtäväänsä?

Meillä istui neljä vuotta säästötyöryhmä, joka koostui johtoryhmän virkahenkilöistä ja hallituksen luottamushenkilöistä. Ainoa säästö mitä tämän työryhmän tiimoilta tapahtui, kun Rainer Tähtinen päätti jättää työryhmän, mikä ei saanut mitään aikaan - näin säästyi Rainerin kokouspalkkiot kaupungilta. Ajatelkaa nyt kuinka typerä koko kuvio oli: Kun hallitus ja johtoryhmä ei saa säästöjä aikaiseksi, päättää hallitus perustaa säästötoimikunnan, joka koostuu HALLITUKSEN JA JOHTORYHMÄN JÄSENISTÄ! Kuinka tämä eteni ja päättyi? Säästöjä ei tullut vaan kaupunki valui entistä huonompaan jamaan, mutta silti hallituksen hyväksynnällä jaettiin JOHTAVILLE VIRKAHENKILÖILLE KYMMENIÄTUHNSAI EUROJA PALKANKOROTUKSINA JA KANNUSTIN LISINÄ! Täysin käsittämätöntä, vastuutonta ja edeleen jatkuvaa toimintaa samojen jehujen heiluessa yhä vallassa!

Olen Muutosryhmän kanssa tehnyt kymmeniä valtuustoaloitteita, esityksiä ja kannattanut esityksiä, joiden toteuttamisella olisi kaupungin talous saatu miljoonilla euroilla nykyistä parempaan kuntoon. Nytkin ennen valtuustoa kerroin virkahenkilölle, että on hetki myydä Tontonmäen taloja. Mutta meillähän ei tapahdu mitään - ei yhtään mitään sellaista konkreettista, mikä auttaisia kaupunkiamme paremmalle tolalle. Sen sijaan että virkahenkilöt kuuntelisivat järkeviä ehdotuksia, he hallituksen siunauksella siittivät kuntalisten veroeuroilla elinkeinoelämmämme mahoa kohtua. Kun mitään hyvää ei synny, niin se pitäisi uskoa ainakin vuosien yrittämisen jälkeen.

Harto on siis oikeassa siinä, että luottamushenkilöiden on itse etsittävä kaupungin säästö- ja kehityskohteet.  Syy tähän on se, että virkahenkilöillämme ei ole kykyä tai edes halua etsiä niitä menetelmiä, millä kaupunkimme talous nostettaisiin paremmalle kehitysuralle. Kun tähän vielä lisätään virkahenkilöiden pököpäinen itsekkyys, jolla he ovat torjuneet kaikki kaupungin parhaaksi tähtäävät ehdotukset, aloitteet jne., tullaan perimmäisen kysymyksen eteen. Viime valtuustossa tämän kysymyksen esitti Timo Järvinen: KUKA JOHTAA TÄTÄ KAUPUNKIA? On hyvä muistaa, että jo keväällä 2009 eräs Juha Altonen totesi meillä olevan johtajuusongelman.

Jalkapallo on kaupunkimme lasten ykköslajeja. Vielä 2000 luvun alussa Uudessakaupungissa pelattiin junioriturnauksia, joihin osallistui toista tuhatta pelaajaa ja joukkueita ympäri Suomen. Pelaajat vanhempineen jättivät kaupunkiimme melkoisesti rahaa. Kun hiekkatekonurmet alkoivat yleistyä muualla, jäimme olosuhteissa jälkeen ja turnauksemme hiipuivat. Uuteenkaupunkiin oli suunnitteilla ja neuvoteltu  hiekkatekonurmen perustaminen. Niin Suomen Palloliitto kuin UPK ja yksityiset sponsorit olisivat maksaneet kentän kuluista niin suuren osan, että kaupunkimme oma osuus olisi jäänyt erääksi maamme alhaisimmista. Kentän hoitokuluissa kaupunki olisi säästänyt miltei 10 000€/vuosi. Liikunnasta vastaavan lautakunnan esittelijä vastustaa tältäkin osin kaupunkimme kehittämistä lapsiperheystävälliseksi!