Kansliapäällikkömme esittävät kuntien vähentämistä eli vallan keskittämistä heille ja muille valmisteleville virkatahoille. Ennen kuin moiseen esitykseen alistutaan lienee kohtuullista esimerkein perehtyä kehitykseen, joka nojaa vahvasti virkahenkilö työhön. Joskus 1940-luvulla Suomessa oli yli 600 kuntaa, tuolloin patruunat pyörittivät yrityksiä ja niiden työntekijät, kotipaikkakunnat ja koko Suomi kehittyi ja voi varsin mukavasti. Esimerkiksi teollisuuslaitos nosti Mäntän tyhjästä menestyväksi kaupungiksi, jonka tuotosta rikastui koko maa. Kun vastaavanlaisia paikkakuntia oli kymmenittäin, hyötyi myös pääkaupunkiseudun keskushallinto teollisuuspaikkakuntien tuotosta.
Vielä 2005 kuntia oli 416 ja tänään Suomessa on 308 itsenäistä kuntaa. Historiaa tarkasteltaessa voidaan tehdä selkeä huomio: mitä vähemmän kuntia, sitä vähemmän taloudellista kasvua niin kunnissa kuin koko maassa. Sopiikin pohtia, mistä tämä kehitys johtuu. Voidaan väittää, että mitä lähempänä päätöksien seurauksista ovat päättäjät, sitä paremmin he tuntevat asiat, joista päätetään ja toisaalta jo Neuvostoliiton esimerkki todistaa, ettei byrokratia tuota kehitystä vaan syö sitä. Samoin on meillä, kun aikoinaan pikkukuntaan avattiin tehdas, saha tai kaivos, se sai siunauksen paikallisilta päättäjiltä. Tänään päätösvalta on etäällä mainituista mahdollisuuksista ja sitä käyttävät pääkaupunkiseudun byrokraatit, niinpä rahaa riittää pääkaupunkiseudun tuottamattomiin liikenne/viihde/huuhaarakennelmiin niiden käyttäjien tukemiseen verovaroin, mutta ei yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavien hankkeiden toteuttamiseen.
Sveitsissä koko maalla, kaikki sen kolkat huomioiden menee hyvin. Johtuuko tähän syy siitä, että maassa kuntia oli 2026 2 110. Tuo takaa, että päätöksenteko on lähellä jokaista sveitsiläistä ja paikallispäättäjää. Ajatellaanpa meidän kuviota esim. Varhan suhteen. Käytännössä 15 000 uusikaupunkilaisilla ei ole mitään sanomista omien palvelujen osalta, kaiken junttaa läpi 200 000 turkulaisen enemmistö eli he eivät vie rusinoita pullasta vaan koko pullan rusinoineen. Kyseessä on demokratian irvikuva, jossa enemmistödiktatuurilla on kaapattu pienemmän paikkakunnan palvelut ja rahat, joilla palveluita pyöritetään.
Toinen asia, joka tulee nostaa esiin, on byrokratian kyky luoda uutta ja hyvää kansalaisille. Katsoessasi taaksepäin, huomaat, että Suomen valmistelu on pyörittänyt maata sen viimeiset 18 vuotta miinusmerkkisesti eli yhteisiä varoja on käytetty tuottamattomasti. Ongelma täytyy nostaa julkiseen tarkastukseen ja virkavalmistelun tekemät virheet täytyy korjata ja pitää huolta siitäkin, että moinen tuskaa ja kuolemaa maakuntiin kylvävä valmistelu loppuu heti!
Ehkä emme tarvitse tuhansia kuntia, mutta sen historia osoittaa, että mitä enemmän vastuullisia päättäjiä, sitä enemmän aivokapasiteettia kehittämässä kuntia ja koko maata. Nyt kansliapäälliköiden, ketkä on poliittisen perustein tehtäviin valittu, esittävät aivan päinvastaista mallia eli suoran demokratian kaventamista heidän eduksi. Kun katsomme menneitä vuosia, voimme perustellusti väittää ko. päälliköiden pelaavan härskisti omaan pussiinsa ja vähät välittävän Suomesta, suomalaisista tai maamme tulevaisuudesta. Olisiko siis nostettava keskiöön esim. sote-uudistuksen tekijöiden teot ja nimet sekä pistettävä heidät vastuuseen aiheuttamistaan kuolemista? Paremmin tuo porukka vankilaan kuuluun kuin nauttimaan reilun 15 000/kk palkasta vailla kykyjä sen hoitoon!
