Valtamedia aliarvioi kansan medialukutaitoa!

Vallaspitäjät ja valtamedia vaikenevat taustoista ja verovaroilla kunnossa pidetään Suomen ykkösnatsin SVL:n puheenjohtajan nimikkopuistoa ja hänen perintörahoillaan toteutetaan miljoonilla hankkeita. Jos joku esittää selvitystä rahojen alkuperästä, aloittaa valtamedia ja sen vallassa pitämät poliitikot kysyjään kohdistuvan valheellisen häväistyskampanjan ja vainon.

Nykymaailmassa kuka tahansa voi uutisoida mitä tahansa ja kuka tahansa voi tarkistaa pitikö uutinen paikkansa. Tässä on suomalaisen valtamedian ongelma ja hätähuudon syvin syy. Valtamedia on huolissaan monopoliasemansa murenemisesta. Se ei enää hallitse suomalaista tiedotusilmapiiriä kuten Jumala taivasta. Jos valtamedia olisi jakanut tietoa tasapuolisesti, se olisi säilyttänyt asemansa, jonka se on nyt yksipuolisella uutisoinnillaan menettänyt.

Joku saattaa pohtia syitä, miksei valtamedia ole uutisoinut asioita tasapuolisesti ja objektiivisesti? Vastaus on hyvin yksinkertainen, valtamedia tarvitsee vallassa pitäjiä ja pitää vallassa pitäjät vallassa pysyäkseen valtamediana. Jos vallassa olijat vaihtuvat, murenee valtamedian saama miljardien eurojen tuki. Esim. Yle saa kansalta pakolla kerättyjä veroja yli 500 miljoonaa euroa vuodessa eli lähes saman verran kuin Suomessa käytetään vuodessa maanteiden kunnostamiseen.

Yle ja yleläiset pelkäävät eduskunnan puuttuvan Yle-veroon ja siksi Yleisradio nuolee eduskunnan enemmistönä olevia hallituspuolueita. Jopa aikoinaan pannassa olleet Persut pääsevät nyt esille Ylen kanavilla. Kaiken huvittavin tilanne oli muutaman viikon takaisessa A-talkissa, jossa viidestä, Suomen ja Venäjän tilanteesta, keskustellusta henkilöstä kaksi oli persuja ja kaksi rkp:ä. Tietenkin toimittaja edusti Ylen ruotsinkielistä ikimafiaa. Objektiivisuutta ja tasapuolisuutta muilta vaativa Yle sivutti itse kolmen suurinta puoluetta.

Yle mollaa MV-lehteä valeuutisista, mutta MV-lehden jutuissa näkee lähes järjestään sen, mistä uutinen on peräisin. Yle puolestaan jututtaa dosentteja ja tohtoreita, jotta saa valtaeliittiä tukevaa uutisointia aikaiseksi. Yliopistoissa luotettavuuden takeena ovat aina lähdetiedot, mutta Ylen dosentit ja tohtorit eivät juuri koskaan kerro väittämiensä perusteena olevia lähteitä. Tällä tyylillä Yle on ajanut itsensä epäuskottavuuden suohon, josta voi nousta hyvin yksinkertaisesti: UUTISOIMALLA TASAPUOLISESTI JA KERTOMALLA TOTUUDEN. Mutta tätä Yle ei voi tehdä, sillä silloin se menettää vallassaolijoiden tuen eikä ole enää merkittävä osa valtamediaa.

Valtamedian päätoimittajat ovat huolissaan toimittajien asemasta: Toimittajia ei saa kritisoida, se on ahdistelua ja sananvaltaan puuttumista. Näin vaativa valtamedia jyrää vuosittain tuhansia ihmisiä hylkiöiksi, yhteiskunnan poliittisiksi henkipatoiksi ja persona nong ratan asemaan. Tätä epäinhimillistä valtamedian tiedottamista tapahtuu vain siksi, että vallassa pysyisivät oikeat ihmiset, jotka pitävät valtamedian vallassa.

Kaikkein häikäilemättömin valtamedian kaksinaamaisuuden ja valheella sekä vaikenemisella tapahtunut yksittäisen ihmisen lyöminen ja maineen lokaaminen löytyy Uudestakaupungista. Valtamedia muka vastustaa natseja ja äärioikeistoa, mutta sen uusikaupunkilainen lonkero suivaantui natsin historian selvittämispyynnöstä. Uudessakaupungissa jätettiin valtuustoaloite, joka koske SVL:n entistä puheenjohtajaa Mauno Vannasta. Mies oli Hitlerin ajatussuunnan aikana Suomen ykkösnatsi ja kärkkyi, natsien ottaessa vallan maassamme, Suomen johtajan paikkaa. Julkisuudessa puhutaan tappolistoista, joita SVL:n johto laati. Näillä listoilla vilisi mm. ministereiden nimiä.

Onnistuneiden liiketoimien ansiosta rikastunut Vannas perusti säätiön, joka tekee nykyään mittavia lahjoituksia miehen syntymäkaupungin Uudenkaupungin kaunistamiseksi. Kun yksittäinen valtuutettu haluaa selvitettävän po.  säätiön omaisuuden alkuperän ja sen jälkeen valtuustolle mahdollisuutta päättää yhteistyöstä säätiön ja sen toimijoiden kanssa, joutuu vilpitön, kuntalaisen pyynnöstä toimiva, valtuustoaloitteen tekijä julkisen häväistyskierteeseen ja valheisiin nojaavan ajojahdin kohteeksi.

Uudenkaupungin tapaus ei ole valtamedian ei ole historian havinaa, vaan tätä päivää. Parhaillaan keskellä Uuttakaupunkia on Vannaksen puisto, sen keskellä puiston nimikko henkilön kukkien kauniisti kehystämä reliefi ja tätä komeutta ylläpidetään verovaroin. Niinikään Uudenkaupungin keskustassa on meneillään miljoonahanke, kaupunginlahden kunnostus ja kaunistus -  ja kuinkas muuten, hanketta rahoittaa Vannaksen säätiö.

Valtamedia tuomitsee vaihtoehtoisen eli uuden median natsien ja äärioikeiston kätyriksi, mutta itse hyväksyy Suomen natsin lahjoittamien varojen käytön. Säätiön kanssa yhteistyön hyväksyvät niin valtapuolueet kuin valtamedia: Kun vaietaan varojen ikävästä totuudesta, voidaan niitä surutta käyttää. Todellisuudessa kyse on sama, jos Oslossa olisi Quislingin puisto sekä patsas tai Rosenheimissa Göringin puisto ja patsas, näitä pidettäisiin yllä verovaroilla ja niissä lapset telmisivät keinuissa ja karuselleissa.

Valtamedian päätoimittajien vetoomus on osoitus syvälle levinneestä toimituksellisesta rappiosta, kansa aliarvioinnista. Valtamedialle ei ole sen nykytyylillä toimiessaan pienintäkään oikeutta tuomita uutta vaihtoehtoista mediaa. Valtamedian lopullinen romahdus on täysin varmaa, jos se ei muuta tyyliään tasapuoliseksi ja objektiiviksi - vai onko hiekka muutoksen suhteen valut loppuun hiekkalasissa.