keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hinnat romahtavat!

Suomen tuottavasta työstä ylivoimaisesti suurin osa tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Maamme luonnonvarat ja elintarviketuotanto ja jalostus on pitkälti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kehäkolmosen sisäpuolella oleva varallisuuden kertyminen perustuu lähes täydellisesti omistukseen ja hallintoon, jotka rahoitetaan muualla Suomessa tehdyllä työllä sekä sen verottamisella. Näiden faktojen unohtaminen on yksi Suomen talouden suurin kompastuskivi.

Kun puhutaan pääkaupunkiseudun  asuntotarpeesta, kannattaisi tälle vaihtoehdolle etsiä uusia ratkaisuja eikä jatkaa asuntojen rakentaminen sinne, missä maa, rakentamine ja asuminenkin on Suomen kalleinta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat asua kasvuseudullaan, joten pahimmillaan voidaan puhua väestönpakkosiirroista, jotka johtavat epäinhimillisiin sosiaalisiin ongelmiin ja kansantalouden tuhoon. Kansantaloudellisesti ja inhimillisesti olisi järkevää siirtää työpaikkoja, sinne missä ihmiset jo asuvat ja viihtyvät eikä tehdä heille uusia asuntoja toisaalle entisten jäädessä tyhjiksi.

Suomessa on viimeinkin otettava järki käteen ja lopetettava metropolimanian toitottaminen ja rahoittaminen. Maaseudusta on tehtävä vetovoimainen. Tämä ei tarkoita maaseudun tukemista vaan sitä, ettei maaseutua enää pakkorahasteta  lähettäen rahastetut varat pääkaupunkiseudun älyttömiin, mitään tuottamattomiin huuhaa-hankkeisiin. Maaseudun varojen on jatkossa jäätävä kasvattamaan maaseudun omia investointeja ja kasvua. Maaseutu on Suomen talouden todellinen veturi, mutta se ei enää jaksa vetää perässään passiiviväestön asuttamaa pääkaupunkiseutua.

Ruotsissa skoonelaiset ovat saaneet runsaasti asukkaita Hollannista. Nämä ihmiset ovat saaneet tarpeekseen sikäläisistä, todellisista maailman metropoleista, niiden ruuhkista, turvattomuudesta, saasteista ja yhteisöllisyyden puutteesta. Myös Suomen maaseutua olisi kiristämisen sijaan syytä markkinoida ulkomaalaisille. Uskon ettei tällaisesta työperäisestä monikulttuurisesta maahanmuutosta syntyisi sellaisia ongelmia, jotta se nostaisi kantaväestössä minkäänlaista vastarintaa.

Suomen kärkihankkeeksi tulisi nostaa rautatien rakentaminen jäämerelle, tämä parantaisi Suomeen sijoittuvan teollisuuden vientimahdollisuuksia ja lisäisi valtakunnan vaurautta. Pohjoisesta vientiväylästä hyötyisi myös pääkaupunkiseutu  maamme teollisuuden tuoton ja verojen kasvaessa. Jos Suomi jatkaa nykyisellä velkalinjalla, tuottamattoman pääkaupunkiseudun asunto- ja infrabuumin rahoittamista, on edessä katastrofi. Kun velkahanat suljetaan ja Suomi alkaa maksaa velkojaan, alkaa samalla pako pääkaupunkiseudulta ja sinne kalliilla rahalla rakennettujen asuntojen ja vastaavien rakennelmien hinnat romahtavat vuoren varmasti.

19 kommenttia:

  1. Millä rahalla sitä maaseutua kehitetään? Lainarahalla?

    VastaaPoista
  2. Kiitos käynneistä ja kommentista! Sillä rahalla, mitä maaseutu tuottaa!

    VastaaPoista
  3. Hetkinen nyt. Eihän Suomen maaseutu näillä leveysasteilla tuota edes maajusseille riittävästi tuloja kun ovat valtaosin maataloustukien varassa.

    VastaaPoista
  4. Pakolaisiakin hoidetaan lainarahalla miksei maaseutuakin????

    VastaaPoista
  5. On tämä päättäjien touhu oikein hölmöläisten hommaa, päättäjät tekevät päätöksiä saadakseen maaseudut autioitumaan. Sitten anotaan eu.lta raahaa maaseutujen kehittämisohjelmiin.
    Sama on luokkakokojen kasvattaminen ja sitten valtio maksaa avuustusta pienentämiseen.On tää niin tätä-----------------------??

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommenteista ja vilkkaasta vierailusta! Tarkoitan maaseudulla pääkaupunkiseudun ulkopuolista aluetta. Jokainen vähänkin asioihin perehtynyt ymmärtää, ettei tätä maata elätetä pääkaupunkiseudun omistamisen riemulla, hallinnolla, pykälien viilauksella tai paperin pyörittämisellä. Suomen maatalous pitäisi hyvin päällään, mutta nämä keskusliikkeet käyttävät määräävää asemaansa hyväksi yhdessä muutaman miltei monopoliasemassa olevan elintarviketeollisuustoimijan kanssa.

    VastaaPoista
  7. Ilman näitä keskusliikkeitä ja monopolitoimijaa mitä ne sitten ovatkin oikeasti niin suomalaiset maataloustuotteet olisivat kannattavia niinkö?

    VastaaPoista
  8. Ei, mutta tukien määrä pienempi

    VastaaPoista
  9. Vanhan sanonnan mukaan kehäkolmosen ulkopuolelta alka poronhoitoalue

    VastaaPoista
  10. Olen yliopistotutkinnon hankkinut ja 20 v. Helsingissä töitä tehnyt mies. Mökki ja metsästysmaat ovat Savossa. Pääsen sinne pari kertaa vuodessa. Muuttaisin takaisin koska tahansa, jos olisi mahdollisuus. Se olisi varmaan win-win hesalaisille että minulle. Perkele, vaan sydäntä kirvelee, ettei voi haavettaan toteuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen Vaasasta. Asuin ensin Helsingissä opiskelemassa ja nyt asunut Espoossa 15 vuotta ja haluan vaimoni kanssa takaisin kotiin Vaasaan. On aivan sama tekisinkö töitä Espoossa vai Vaasassa, tynantaja yrityksen tuotteet menevät maailmalle. Minulle olisi mieluisampaa ja edullisempaa asua Vaasassa, mutta joku muu hyötyy siitä, että minun on asuttava Espoossa. Outoa on se, että yrityksen savolainen perustaja ja omistaja tulee työpaikalle tiistaina ja poistuu torstaina Savoon.

      Poista
  11. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Suomi on harvaan asuttu maa, jossa esim meijereitä on harvassa. Tästä syntyy ongelmia. Minä en voi hakea voita läheltä, jossa on lehmiä, en myöskään maitoa, mutta vihanneksia voin hakea. Ne ovat tuoreempia ja edullisempia kuin monopolikaupoissa tai Lidlissä ja tuottaja saa itselleen paljon enemmän. Jos maitotuotteita voisy myydä samallatavoin, saisi tuottaja enemmän.

    Ongelma syntyy kaikenmaailman pakkaus- ja muista pykälistä. Ne turvaavat hygienian, mutta estävät suoramyynnin tai edes pienten yhteisyksiköiden toiminnan. Ranskassa tai Italiassa, joissa on lämpimämpää,ei ole vastaavanlaisia pykäliä ja silti siellä patongit kainalossa ja juustot lämpimissä kasseissa kulkevat ihmiset pysyvät hengissä.

    Nykyistä elintarvikeketjua aloitettiin luomaan silloin, kun läheskään kaikissa kotitalouksissa ei ollut edes jääkaappeja. Nyt elintaso on noussut ja tekniikka kehittynyt ketjun molemmissa päissä, joten aika purkaa turhat pykälät. Jos näin tehdään, saavat kuluttajat parempaa ruokaa edullisemmin ja tuottaja sekä jalostaja tienaavat enemmän eikä kukaan tarvitse tukiaisia. Tietenkin hallinnossa ja keskusliikkeissä tulee tuhansia työttömiä, mutta nämä pääasiassa pääkaupunkiseudulla olevat tuottamattomat kyttääjät ja paperin pyörittäjät pääsevät maaseudulle ja tuttavaan työhön.

    Taitaa olla niin, että porot hoitavat pikemminkin kehäkolmosen sisällä asuvia, joten sitä voitaisiin kutsua porojen hoidikkien alueeksi.

    VastaaPoista
  12. Ehdottaisin höyryvetureiden käyttöönottoa. Vanhat juna-asemat käyttöön ja tehdään samalla oikea ympäristöteko. Metsätaloudellekin siinä piristysruiske. Kaikki metrot, Tallinnatunnelit ja nelikaistatiet jäihän ja ml. Kaikki taidetalot ympäri maata. Suomessa riittää nykyiset tiet ja talot. Peruste: niidenkään järkevään ylläpitoon ei ole enää varoja jos on koskaan ollutkaan. Suuressa osassa rakennuksia on massiiviset kosteusongelmat ja osa tieverkoston silloista ei kohta kanna rekkoja. Silti ollaan mm. suurentamassa ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa plus haluttaisi sallia superrekkojen liikennöinti haurailla tiepohjilla. Nyt asutus kuntoon vanhojen rautatieasemien ympärillä, junat pysähtymään niillä ja siitä lähtee maaseutu jaloilleen askel kerrallaan. Asemalle tulee kohta kylän myyntipisteet jne. Kaupunkilaiset pääsisivät maalle pienviljelyksilleen ja vanhoille torpilleen junallakin...
    Pääsiäistä.
    JAa

    VastaaPoista
  13. Pitääkö kaikkia tunkea sinne kolmosen sisäpuolelle, kuinka paljon tulis säästöä järkevällä aluepolitiikalla

    VastaaPoista
  14. Kiitos käynneistä ja kommentointisektorin käyttämisestä! Määrättyjä tyyppejä ei kiinnosta vähääkään ihmiset, heidän hyvinvointinsa tai valtakunnan talous, he tekevät hyvän tilin väestön pakkosiirtämisellä pääkaupungin ympäristöön.

    Juha puhuu asiaa, olemme kuilun partaalla, mutta olisiko sähkö höyryä parempi ratkaisu rauteillä?

    VastaaPoista
  15. Niin. Pistoratojen sähköistäminen olisi näppituntumalla iso infrainvestointi, noin 2-3Me/km kun ratapohjat pitäisi samalla perusparantaa. Sitten myös sähkösyöttö ja -tuotantokin pitäisi olla kunnossa. Onko se? Höyryveturi ei liiemmin sähköä kaipaa vaan voi tehdä sähkönsä itse. Metsätuotteita kattilaan, maaseutu ylös ja matkailu siinä kylkiäisenä jaloilleen. Ajateltavaksi vielä. Jos nyt on muotia tehdä moderneja monitoimivoimaloita niin sovelluksena voimalaitostekniikasta on mobiili laitos eli höyryveturi.

    VastaaPoista
  16. Kiitos käynneistä ja kommentista! Taitaapa olla parempi vaihtoehto kehittää höyryveturien tekniikkaa, pelleteillä, hakkeella, puukaasulla tms. kuin satsata julmetun hintaiseen ja kriisiherkkään sähköön.

    VastaaPoista
  17. Kuules nyyy java kansa haluaa tontoilua ja muut vaietkoon.

    VastaaPoista
  18. Kiitos visiiteistä ja kommentista! Nynnyt päättäjät hyväksyivät täysin älyttömän Tontonmäen. Jos siitä olisivat äänestäneet tavalliset yli kolmivuotiaat uusikaupunkilaiset, esitys olisi jyrätty jyrkästi nurin ja esittelijä olisi pistetty kilometritehtaalle.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!