Putin-Niinistö sopimus tuo rauhan Itämerelle

Sotilaallisilla ja sopimuksettomilla tyhjiöillä on paha tapa täyttyä sotilailla. Pahimmillaan sotilaat saattavat tulla kaukaa ja kovalla uholla. Parhaimmillaan sotilaiden tulo estetään sopimuksella, jossa yhdessä sovitaan jokin alue demilitarisoiduksi. Ahvenanmaa osoittaa tämän sortin sopimuksen toimivuuden. Enää ei sen rannoilla ole engelsmanni saati muutkaan laivastot seilanneet sadoilla sota-aluksilla.

Ahvenanmaan kaltainen sotilaallinen tyhjiö sijaitsi aikoinaan Virossa. Nyt maassa heiluu erimaalaisia sotilaita aina EU:n ulkopuolelta saakka. Kun huomioimme Virossa olevan venäläisvähemmistön suuruuden ja sen saaman nuivan kohtelun sekä maan puolustustahdon flegmaattisuuden ja sen historiallisen hällä väliä -linjan, voitaneen po. valtiota, sen harjoittaman uhon keralla pitää melkoisen riskialttiina koko Itämeren alueelle.

Suomalaisten  on tunnettava vastuunsa Viron suhteen, sillä suomalaisten vapaaehtoisten vaikutus Viron vapaussodan lopputulokseen oli ratkaiseva. Suomalaisten hyökkäys tammikuussa 1919 Narvassa on jäänyt historiaan po. sodan ratkaisevimpina taisteluina, Suomalaiset ajoivat rynnäköllään virolaisista ja suomalaisista punaisista sekä venäläisistä koostuneen, määrältään moninkertaisen, vihollisen rajan taakse Neuvostoliittoon. Toinen suomalaisten ottama merkittävä voitto Viron vapaussodassa tapahtui Pajussa, jossa suomalaiset Pohjan Pojat löivät verisessä pistinhyökkäyksessä latvialaiset puna-armeijan sotilaat.

Vaikka suomalaisten taistelema Viron itsenäisyys ei tuolloin kestänyt kuin parikymmentä vuotta, ovat itsenäisyyden vaikutukset merkittävät. Virolaiset välttyivät valtavalta 1930-luvulla rehottaneelta neuvostoterrorilta sekä mielivaltaisilta väestönsiirroilta. Todennäköisesti koko Viroa ei olisi ilman itsenäisyyttä enää olemassakaan, vaan virolaiset olisi siirretty ja ripoteltu pitkin laajaa laajaa Neuvostoliittoa ja korvattu muualta siirretyllä väestöllä. Suomalaisten osallistuminen Viron vapaussotaan ja sotaretket Karjalassa tekivät suomalaisesta sotilaasta uskottavan ja kunnioitusta herättävän  pelotteen Neuvostoliitolle. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuoden 1939 aluevaihdosneuvottelut, joissa Stalin tarjosi Suomelle vastineeksi muutamasta saaresta, Pietarin lähistön Karjalasta ja Hankoniemen vuokrasta moninkertaisia maa-alueita.

Virossa puolustustahdon varaan ei ole koskaan voinut laskea. Maa on vallattu aina mennen tullen ja uutta valtaajaa mielistellen virolaiset ovat aina haukkuneet sille entisen valloittajan. Maan ensimmäinen itsenäisyys kesti tasan yhden päivän loppuen saksalaisten nyrkillä pöytään lyöntiin. Ensimmäinen vapaaehtoinen liikekannallepano sai 800 miestä ilmoittautumaan asevoimiin, toinen pakollinen liikekannallepano nosti miesluvun 2 300, mutta sai myös liikkeelle karkurien armeijan. Eipä siis ihme, olipa tulijat saksalaisia tai venäläisiä, on virolaisten enemmistö toivottanut heidät aina iloisesti, lähes laukaustakaan ampumatta, tervetulleiksi.

Jopa merkittävä monet sodat käynyt ja taistelukentillä voittoja niittänyt virolainen eversti Hans Kalmkin lähti siitä ajatuksesta, että Viro ei itsenäisty vaan on osa Suomea, johon kuuluisi myös Karjala. Tämä Hans Kalm on sotasaavutuksiltaan voittaja, mutta harjoittamilla sotatoimillaan ristiriitaisia ajatuksia herättävä ja elämän muilta käänteiltään mystinen sekä tutustumisen arvoinen mies. Kalmilla on kytköksiä myös Vakka-Suomeen, sillä valmistuttuaan USA:ssa lääkäriksi, hän perusti Pyhärantaan terveyshoitolan. Loppuelämänsä Hans Kalm asui Raumalla ja Jyväskylässä, jossa hän kuoli ja jonne hänet haudattiin 1981.

Jos historiasta palataan tähän päivään, voidaan Viron itsenäisyyden kestäneen yllättävän kauan ja maan oman puolustuksen olevan yhä varsin rempallaan ja nojaavan ulkovaltojen asearsenaaliin ja puolustusaktiivisuuteen. Nyt tuulten kääntyessä USA:ssa, NATO:n suurimmassa rahoittajassa, Viroon syntyy väistämättä sotilaallinen tyhjiö. Tämän tyhjiön voi täyttää, joko sotilaallisesti tai sopimuksellisesti. Suomen kannalta paras ratkaisu olisi pikaisesti toteutettu sopimus. Tällainen sopimus voisi syntyä nopeasti akselin Putin-Niinistö neuvottelujen tuloksena.

Ehkäpä Putin-Niinistö sopimuksen hartioita kasvattaisi, jos mukaan neuvottelupöytään saataisiin Ruotsin valtion edustaja. Mikäli sopimuksia ei em. pohjalta saada synnytettyä, voi kulmakuntamme tulevaisuutta hallita Putin-Trump sopimus. Se taas saattaa tuoda mieliin tuulahduksen menneiden aikojen Molotov-Tribbentrop kontrahdin ja silloin koko casen suurin häviäjä on eittämättä oman puolustuksensa totaalisesti laiminlyönyt Viro.

LINKIT:

Panssarikilta lehden kertomus Pajun taistelusta 

Narvan valtaus 1919 

Hans Kalmin elämää 

Hans Kalm maatalousteknikko, eversti, lääkäri