TÖPPÄRIT OVAT KUNNISSA KUNNIASSA!

Jääkiekossa parempi pelaa huonoa paremmalla tasolla ja myös tienaa huonoa paremmin. Kukaan ei kyseenalaista paremmuuden suhdetta palkan suuruuteen. Vai oletteko joskus kuulleet jonkun vaativan suomalaisille III-divisioonan palaajille NHL:n palkkoja. Eipä ole näin käynyt, vaan paremmuus ja palkan suuruus kulkevat käsikädessä. Sama pätee kaikkeen urheiluun.

Niin ikään työelämässä ja yrityselämässä paremmat palkitaan huonompia suuremmilla summilla vai onko joku kuullut, että esim. jatkuvasti juttunsa häviävä lakimies tienaisi juttunsa lähes takuuvarmasti voittavaa kolleegaansa enemmän. Näin se on muillakin elinkeinoelämän ja työmaailman sektoreilla, tuloksesta maksetaan ja ruhtinaallisesta tuloksesta maksetaan ruhtinaallisesti.

Urheilussa ja työelämässä tulos ratkaisee. Yksikään mukavamies ei saa johtaa esim. ydinvoimalaa vain siksi, että hän on mukava mies. Tehtävään vaaditaan osaamista sekä pätevyyttä ja niistä maksetaan. Urheilussa ja normaalissa työelämässä ovat selkeät vaatimukset tai hommasta saa kenkää. Jo tehtävään valittaessa kiinnitetään huomiota osaamiseen ja pätevyyteen. Joskus haetaan työntekijöitä isolla rahalla vain siksi, että rekrytoija vaatii parasta ja haluaa pärjätä kilpailussa.

Koskaan jääkiekkojoukkuetta kasatattaessa ei valmentajaksi tai maalivahdiksi valita ketään sellaista, joka ei osaa luistella tai ei ole edes koskaan nähnyt jääkiekkopeliä. Eikä koskaan ydinvoimalanjohtajaksi valita tyyppiä joka tietää sähkön tekemisestä juuri sen kuinka polkupyörän dynamo toimii. Valinnat niin urheilussa kuin normaalissa työelämässä tehdään tulosvastuullisesti. Mikäli tulosta ei tulee vaihdetaan viimekädessä seuran tai yrityksen hallitus.

Uskon ettei kenelläkään ole pienintäkään ymmärtämisvajetta edellä esitetyn suhteen. Tulos tai ulos, on hyväksytty tulosvastuullinen toimintaperiaate. Entäpä poliittisten päättäjien johtamat organisaatiot, valitaanko siellä pätevin, noudateetaanko tulosvastuuullisuutta ja etsitäänkö tehtäviin parhaita tekijöitä? Jokaisen sopii katsoa ympärilleen ja pohtia esim. kunnallisen organisaation toimivuutta, jossa lautakunnat, hallitus, valtuusto ja jopa, lakisääteinen tarkastuslautakunta valvovat kaiken sujuvuutta.

Lain mukaan kuntien luottamushenkilöiden on toimittava kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi. Laki ei vaadi ainoastaan hyvää toimintaa luottamushenkilöiltä, vaan se edellyttää heiltä parasta mahdollista toimintaa. Toteutuuko kunnissa tai valtion tasolla lain henki parhaaksi toimisesta? Onko tulosvastuu se mittari, millä esim. kunnan toimintoja, luottamushenkilöiden tai virkahenkilöiden onnistumista mitataan? Jos näin on, niin väen vähentyessä kunnasta ja palvelujen huonotuessa sekä maksuja korotettaessa luottamushenkilöt ja virkahenkilöt vaihtuvat kunnassa!

Jossain kaukana, missä meri on etäällä rannasta, lojuu taantuva kaupunki, joka on myynyt miljoonilla kaupunkilaisten omaisuutta, ajanut alas kuntalaisten palveluita, nostanut veroja sekä taksoja ja siinä sivussa menettänyt lähes 20% asukkaistaan. Olisiko oikein, jos selkeiden epäonnistumisten ketjun seurauksena ja katkaisemiseksi  vaihdetaan luottamushenkilö- tai virkahenkilöjohtoa? Jos entinen meno saa jatkua, missä toteutuu lain vaatimus kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi toimimisesta. Onko koko päätännästä tullut muutamien tyyppien leikki/elvistelykenttä, jossa luottamushenkilöt pitävät kuntalaisille kalliiseen hintaa kiinni paikastaan ja turvaavat töppäilevien virkahanikilöiden työn loputtoman jatkumisen?