Kunnallisten satamien yhtiöittämisen taustalla on kuntalaki, joka
velvoittaa kuntia siirtämään kilpailutilanteessa olevan toiminnan
yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Uusikaupunki
yhtiöitti satamansa ensimmäisten joukossa nopeasti. Naantali odotti,
katsoi, käytti aikaa valmisteluun neljä vuotta ja teki harkitun
päätöksen.
Naantalin satamayhtiöittämistä valmisteltiin siltä pohjalta, että syntyvä yhtiö on elinkelpoinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä sen toiminta on kannattavaa. Naantalissa sataman liiketoiminnan arvoksi on määriteltiin 12 miljoonaa euroa, tästä summasta satamayhtiö jää velkaa kaupungille 10 miljoonaa euroa. Kaupunki perii kahdesta annetusta lainasta 4,5 ja 2,8 prosenttin koron.
Naantali siirsi liiketoimintakaupalla sataman rakennukset ja laitteet satamayhtiölle. Sen sijaan sataman maa-ja vesialueet sekä laiturit jäävät Nantalin kaupungin omistukseen. Naantalissa satamayhtiö tulee maksamaan kaupungille vuokraa em. alueista ja laitureista. Näin kaupunki turvaa tuloutuksen omistamastaan satamayhtiöstä.
Naantalin kaupunki odottaa satamayhtiön tuottavan ensimmäisinä vuosina hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto koostuu vuokra- ja korkotuotoista. Lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa.
Alkujaan Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuului Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Yhtiöityksessä perustettiin Uudenkaupungin Satama Oy jonka osakekannan Uudenkaupungin kaupunki omistaa kokonaan.
Yhtiöittämisessä liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät satamayhtiölle, 1 400 venepaikkaa jäi kaupungille. Sataman rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa alhaisempi; Tästä järjestelystä Uudenkaupungin kaupunki sai 9,3 miljoonaa euroa.
Uudenkaupungin sataman yhtiöittämisessä ei, kuten Naantalin yhtiöittämisessä, varmistettu sataman tuloutusta omistajalleen. Todellisen rahan siiron puuttuessa, voitanee todeta yhtiöittämisen olleen varsin alkeellista tilikikkailua, jolla Uudenkaupungin talous saatiin näyttämään kirjanpidollisesti todellisuutta paremmalta.
Naantalin suuremman ja Uudenkaupungin pienemmän sataman liiketoiminnat eivät ole vertailukelpoisia. Kaupungin edun nimissä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista tuloutuksen varmistamista satamahtiöltä sen omistajalle Uudenkaupungin kaupungille. Nyt mahdollisten kiinteistöverojen lisäksi kaupungin ainoaksi satamatuotoksi jäänee satamaa johtavan rakennusmestarin maksama kunnallisvero – tämä sillä edellytyksellä. ettei hän vaihda paikkakuntaa.
Naantalin satamayhtiöittämistä valmisteltiin siltä pohjalta, että syntyvä yhtiö on elinkelpoinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä sen toiminta on kannattavaa. Naantalissa sataman liiketoiminnan arvoksi on määriteltiin 12 miljoonaa euroa, tästä summasta satamayhtiö jää velkaa kaupungille 10 miljoonaa euroa. Kaupunki perii kahdesta annetusta lainasta 4,5 ja 2,8 prosenttin koron.
Naantali siirsi liiketoimintakaupalla sataman rakennukset ja laitteet satamayhtiölle. Sen sijaan sataman maa-ja vesialueet sekä laiturit jäävät Nantalin kaupungin omistukseen. Naantalissa satamayhtiö tulee maksamaan kaupungille vuokraa em. alueista ja laitureista. Näin kaupunki turvaa tuloutuksen omistamastaan satamayhtiöstä.
Naantalin kaupunki odottaa satamayhtiön tuottavan ensimmäisinä vuosina hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto koostuu vuokra- ja korkotuotoista. Lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa.
Alkujaan Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuului Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Yhtiöityksessä perustettiin Uudenkaupungin Satama Oy jonka osakekannan Uudenkaupungin kaupunki omistaa kokonaan.
Yhtiöittämisessä liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät satamayhtiölle, 1 400 venepaikkaa jäi kaupungille. Sataman rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa alhaisempi; Tästä järjestelystä Uudenkaupungin kaupunki sai 9,3 miljoonaa euroa.
Uudenkaupungin sataman yhtiöittämisessä ei, kuten Naantalin yhtiöittämisessä, varmistettu sataman tuloutusta omistajalleen. Todellisen rahan siiron puuttuessa, voitanee todeta yhtiöittämisen olleen varsin alkeellista tilikikkailua, jolla Uudenkaupungin talous saatiin näyttämään kirjanpidollisesti todellisuutta paremmalta.
Naantalin suuremman ja Uudenkaupungin pienemmän sataman liiketoiminnat eivät ole vertailukelpoisia. Kaupungin edun nimissä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista tuloutuksen varmistamista satamahtiöltä sen omistajalle Uudenkaupungin kaupungille. Nyt mahdollisten kiinteistöverojen lisäksi kaupungin ainoaksi satamatuotoksi jäänee satamaa johtavan rakennusmestarin maksama kunnallisvero – tämä sillä edellytyksellä. ettei hän vaihda paikkakuntaa.
Kunnallisten satamien yhtiöittämisen taustalla on kuntalaki, joka
velvoittaa kuntia siirtämään kilpailutilanteessa olevan toiminnan
yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Uusikaupunki
yhtiöitti satamansa ensimmäisten joukossa nopeasti. Naantali odotti,
katsoi, käytti aikaa valmisteluun neljä vuotta ja teki harkitun
päätöksen.
Naantalin satamayhtiöittämistä valmisteltiin siltä pohjalta, että syntyvä yhtiö on elinkelpoinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä sen toiminta on kannattavaa. Naantalissa sataman liiketoiminnan arvoksi on määriteltiin 12 miljoonaa euroa, tästä summasta satamayhtiö jää velkaa kaupungille 10 miljoonaa euroa. Kaupunki perii kahdesta annetusta lainasta 4,5 ja 2,8 prosenttin koron.
Naantali siirsi liiketoimintakaupalla sataman rakennukset ja laitteet satamayhtiölle. Sen sijaan sataman maa-ja vesialueet sekä laiturit jäävät Nantalin kaupungin omistukseen. Naantalissa satamayhtiö tulee maksamaan kaupungille vuokraa em. alueista ja laitureista. Näin kaupunki turvaa tuloutuksen omistamastaan satamayhtiöstä.
Naantalin kaupunki odottaa satamayhtiön tuottavan ensimmäisinä vuosina hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto koostuu vuokra- ja korkotuotoista. Lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa.
Alkujaan Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuului Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Yhtiöityksessä perustettiin
Uudenkaupungin Satama Oy jonka osakekannan Uudenkaupungin kaupunki omistaa kokonaan.
Yhtiöittämisessä liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät satamayhtiölle, 1 400 venepaikkaa jäi kaupungille. Sataman rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa alhaisempi; Tästä järjestelystä Uudenkaupungin kaupunki sai 9,3 miljoonaa euroa.
Uudenkaupungin sataman yhtiöittämisessä ei, kuten Naantalin yhtiöittämisessä, varmistettu sataman tuloutusta omistajalleen. Todellisen rahan siiron puuttuessa, voitanee todeta yhtiöittämisen olleen varsin alkeellista tilikikkailua, jolla Uudenkaupungin talous saatiin näyttämään kirjanpidollisesti todellisuutta paremmalta.
Naantalin suuremman ja Uudenkaupungin pienemmän sataman liiketoiminnat eivät ole vertailukelpoisia. Kaupungin edun nimissä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista tuloutuksen varmistamista satamahtiöltä sen omistajalle Uudenkaupungin kaupungille. Nyt mahdollisten kiinteistöverojen lisäksi kaupungin ainoaksi satamatuotoksi jäänee satamaa johtavan rakennusmestarin maksama kunnallisvero – tämä sillä edellytyksellä. ettei hän vaihda paikkakuntaa.
Naantalin satamayhtiöittämistä valmisteltiin siltä pohjalta, että syntyvä yhtiö on elinkelpoinen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä sen toiminta on kannattavaa. Naantalissa sataman liiketoiminnan arvoksi on määriteltiin 12 miljoonaa euroa, tästä summasta satamayhtiö jää velkaa kaupungille 10 miljoonaa euroa. Kaupunki perii kahdesta annetusta lainasta 4,5 ja 2,8 prosenttin koron.
Naantali siirsi liiketoimintakaupalla sataman rakennukset ja laitteet satamayhtiölle. Sen sijaan sataman maa-ja vesialueet sekä laiturit jäävät Nantalin kaupungin omistukseen. Naantalissa satamayhtiö tulee maksamaan kaupungille vuokraa em. alueista ja laitureista. Näin kaupunki turvaa tuloutuksen omistamastaan satamayhtiöstä.
Naantalin kaupunki odottaa satamayhtiön tuottavan ensimmäisinä vuosina hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto koostuu vuokra- ja korkotuotoista. Lisäksi yhtiö maksaa kiinteistöveroa.
Alkujaan Uudenkaupungin satamaliikelaitoksen toimintaan kuului Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), Suukarin keskuskalasatama, Pyhämaan Ristikarin kalasatama ja n. 1400 pienvenepaikkaa eri puolilla kaupunkia. Yhtiöityksessä perustettiin
Uudenkaupungin Satama Oy jonka osakekannan Uudenkaupungin kaupunki omistaa kokonaan.
Yhtiöittämisessä liikelaitoksen varat ja velat ja sen käytössä olleet maa-alueet siirtyivät satamayhtiölle, 1 400 venepaikkaa jäi kaupungille. Sataman rakennusten ja maa-alueiden tasearvo oli käypää arvoa alhaisempi; Tästä järjestelystä Uudenkaupungin kaupunki sai 9,3 miljoonaa euroa.
Uudenkaupungin sataman yhtiöittämisessä ei, kuten Naantalin yhtiöittämisessä, varmistettu sataman tuloutusta omistajalleen. Todellisen rahan siiron puuttuessa, voitanee todeta yhtiöittämisen olleen varsin alkeellista tilikikkailua, jolla Uudenkaupungin talous saatiin näyttämään kirjanpidollisesti todellisuutta paremmalta.
Naantalin suuremman ja Uudenkaupungin pienemmän sataman liiketoiminnat eivät ole vertailukelpoisia. Kaupungin edun nimissä olisi kuitenkin odottanut jonkinlaista tuloutuksen varmistamista satamahtiöltä sen omistajalle Uudenkaupungin kaupungille. Nyt mahdollisten kiinteistöverojen lisäksi kaupungin ainoaksi satamatuotoksi jäänee satamaa johtavan rakennusmestarin maksama kunnallisvero – tämä sillä edellytyksellä. ettei hän vaihda paikkakuntaa.
Sataman yhtiöittäminen oli keino peittää vakavammat ongelmat. Sataman pitää tietysti olla tuo taseeseen merkitty summa kaupungille velkaa... vai pitääkö tästäkin tehdä tutkintapyyntö?.
VastaaPoistaUskotaan uskotaan mutta ei sitä tarvitse kahteenkertaan samaa asiaa präntätä.
VastaaPoistaAina samaa menneessä rypemistä
VastaaPoistaOlisi kannattanut odottaa, taas munittiin rankadti. Hyvä näistä on kaikkien tietää.
VastaaPoistaValkoneniin hyväksyi valtuustossa sataman yhtiöittämisen.
VastaaPoista--Näihän sitä sanotaan,että se on huono koera,joka haukku semmosta puuta josta lintu on jo lähtenyt.
VastaaPoistaKiitos käymisistä ja kommenteista! Ensinnäkin sataman yhtiöttämisestä päätettäessä, joku esitti valtuustossa, että katsotaan kuinka muut kaupungit toimivat ja otetaan oppia heidän ratkaisuista. Ehdotus tyrmättiin sanomalla: Tämä on meidän satama ja meidän päätös, mitä siinä muualle katselemaan. Haverinen esitti ettei satamaa yhtiöitetä, mutta hän jäi yksin. Nyt otin asia vertailuun, koska oli selkeä erilainen vertailukohta.
VastaaPoistaMeillä valmistelu tapahtuu salassa, päätöksenteko on hämärää ja lopputulokset ovat pääsääntöisesti katastrofaalisia. Ihmettelen sitä kuinka joku hokee, ettei asioista saa puhua tai kirjoittaa. Onhan hyvä tietää asioiden valmistelijat, päättäjät ja lopputulos. Normaalisti hälytyskellot soisivat ja väärät valmistelijat ja onnettomat päättäjät vaihdettaisiin, kun epäonnistumiset seuraavat toisiaan. Meillä muutosta ei saa vaatia, joten olemme vapaassa pudotuksessa.
Meidän tyylillä, kärjistetysti esitettynä, päivittäin kärähtelevä pedofili voisi pyörittää päiväkotia eläkkeeseen asti, kun hänen elinen mokansa kuitattaisiin aina totemalla: Se oli eilen katsotaan nyt eteenpäin eikä muistella vanhoja. Kaikki faktat osoittavat, että meidän valmistelijoiden ja päättäjien elittiin ei ole juurikaan seuloontunut onnistujia. Valheella saavutettuun vaalitulokseen ja demokratiaan vedoten roikutaan vallassa lopputtomiin vähät välittäen siitä ettei siihen ole pieniäkään eväitä.
Ei kai tämän uuden kaupunginjohtajan aikana ole niin paljon mokattu...mutta nuo vanhat päätökset rassaavat vuosikausia. Ja maksaako satam peruspääomastaan kaupungille korkoa ? No ei maksa, koska ei tunnu olevan tuloja. Eli miksi siis satama yhtiöitettiin ? Kannattiko Juha A. yhtiöittämistä ?
VastaaPoistaKiitos käynneistä, kommentista ja kysymästä! Maksamme miljoonien munauksia. Sama mokameininki on jakunut joskin toisenlaisena. Ennen suorastaan revittiin seteleitä elinkeinoilluusio kiihkossa, nyt jarrutetaan kehitystä ja kaupungin kasvua. Satama oli pakko yhtiöittää, mutta se olisi voinut odottaa jonkun vuoden. Kukaan meistä ei tukenut Haverista eli kannatimme yhtiöittämistä.
VastaaPoistaNo onpa sitten yhtiöitetty. Eipä siinä mitään sinänsä ole. Suurempi ongelma on saada satamalle tuloja, että se voi ryhtyä kaupungillekin tulouttamaan. Miten satama voi olla ilman tuloja `Eikö siellä käy yhtään laivoja ?
VastaaPoistaKiitos käynneistä ja kysymästä! Kaipa täällä jokunen laiva saa pistäytyä, jos esim. miljoonan tyhjän panttina seisonut soijatehdasta varten hommattu säiliökin meinataan kustantaa. On tämä ollut uskoon nojaavaa hulppeaa toimintaa ja sama meno jatkuu!
VastaaPoistaHöh ja hallooh. EI ole mitään tuloutusvelvoitetta kaupungille. Ryhtyminen jää ryhtymiseksi. Luepas uudestaan vaikka vielä ukis.fistäkin, mitä kaupungille vain ja ainoastaan kertyy tuloja satamayhtiöltä(mme).
VastaaPoistaTosin on yksi keino, mutta siitä tulee kaupungille seuraamuksia. Sekin kortti olisi kyllä tutkittava.
JAa
Ajattelin, että jos kaupungin tase osoittaa, että satamasta on "saatu" muutama miljoona, pitäisi se "vastattavana" tai jonain velkana sataman täseessa olla. Voiko olla niin , että kaupunki lahjoitti satamalle menneen omaisuuden, mitäs apporttia semmoinen olisi ?
VastaaPoistaTurhaa niitä housuja enää riisuu ja ruveta pyllistelemään jos vellit valuu pitkin kinttuja,niinkun ukilaisille päättäjille yleensä käy.
VastaaPoistaPitää kai sentään väärinkäytökset tuoda esiin, jos sellaisia on
VastaaPoista