Poliittinen osallistuminen on ihmisen merkkittävintä toimintaa!

Politiikassa ihminen toimii yhteisön hyväksi, käyttäen omia kokemuksia, näkemyksiä, luovuuttaan, omia aivojaan sekä omaa tahtoaan. Suurin piirtein näin toteaa merkittävä filosofi Hannah Arendt onnistuneesta politiikassa toimijasta. Arendtin näkemykset ovat yhtä selviä jokaiselle demokratiassa elävälle kuin kristillinen lähimmäisenrakkaus kristitylle. Jos ei tunne omakseen Arendtin filosofiaa ja on mukana politiikassa, on se sama kuin istuisi kirkossa tuntematta Raamattua ja ihmettelelisi: Kuka Jumala on, entä mikä mies tämä Jeesus on?

Hannah Arendt korostaa yksilön persoonallisuutta, ajattelukykyä ja omaa tahtoa politiikassa. Entäpä mikä on em. vastakohta? Se on alistaminen, totalitaarisuus ja diktatuuri! Karrikoiden voisi todeta, että Suomessa on demokratia, mutta Ruotsissa ei. Meillä kuntavaaleissa äänestetään henkilöä, mutta Ruotsissa puolueen asettamaa listaa, josta tyypit menevä läpi puolueen asettamassa järjestyksessä. Siis Ruotsin vaaleissa saattaa mennä läpi sellainen tyyppi, jota juuri kukaan ei äänestä - taas karrikoiden vähän sama systeemi kuin Hong Kongin tulevissa paikallisvaaleissa.

Voimme siis perustellusti väittää suomalaisen kuntademokratian olevan maailman demokratian huippua. Tietenkin suhteellisuus ja puoluekeskeisyys osaltaan romuttavat demokratiaamme, mutta systeemimme on demokraattisempi kuin Ruotsissa. Mutta mikä voi romuttaa kuntademokratiamme toimivuuden ja heittää Hannah Arendtin esittämät ihanteet ja arvot romukoppaan? -Poliittinen velttous, massan mukana menemminen ja toisten häikäilemätön määrääminen estävät demokratiaamme toimimasta.

Jos valituksi tulee nynny, joka kilttinä nynnynä on noussut nynnyjen joukosta nynnypuolueen nynnykäskyttäjäksi, ei hänen osaltaan demokratia toimi. Kun näitä tyyppejä on tarpeeksi, romuttuvat he koko luottamustoiminnan pääperiaatteet ja koko päätännästä tulee demokratian irvikuva: Nynnyt istuvat kokous toisensa jälkeen tuppisuina jä äänestevät kuten muutamat päällepäsmärit ovat heitä käskeneet. Käskyttäminen romuttaa henkilövaaleihin perustuvan demokratian totaalisesti.

Sen sijaan, että muutama käskyttäjä, jopa paistaen, uhaten ja ryhmäkuriin vedoton vaatii muita alistumaan tahtoonsa, olisi heidän ruokittava keskustelua, rohkaistava kaikkia tuomaan esiin mielipiteitä ja äänestämään, kuten ovat valitsijoilleen luvanneet. Jos jossain kuljetaan käskyttämisen, vaientamisen ja manipuloinnin suuntaan, on sen suunnan päässä koko ryhmän/puolueen loppu. Eikä tätä loppua pysty pitkittämään muu kuin valheellinen, tuloshakuinen, totalitaaristyylinen ja häikäilemättömän härski media.

Puolueellisesti media saattaa väärällä informaatiolla tuhota demokratian ja vaalitulos on manipuloinnin tulos. Jossain saatetaan kuulemma olla niin häikäilemättömiä, että jopa kirkollisvaaleissa, joku uskovaista leikkivä petaa mediassaan kaverilleen mediansa avulla paikkaa seurakunnan luottamustehtäviin. Jos näin on, niin voidaan todeta itse saatanan ajavan perekelettä kirkon luottamustehtäviin.

Näin saatetaan jossain toimia vastoin Arendtin ja Raamatun ohjeita, mutta eihän se ole mahdollista. Sen sijaan tänään on mahdollista katsoa Yle Teemalta kymmen jälkeen elokuva Hannah Arendt, jossa lehtitalo kokee yllätyksen, kun lähettää ajattevan ihmisen tekemään juttua natsioikeudenkäynnistä!