DEMARISTA DEMARI SAA TEHDÄ MITÄ VAAN - ENNEN OLI TOISIN

Kritiikittömyys omia herroja ja herrattaria kohtaan paistaa demareissa häkellyttävän vahvana. Kun puolueessa pääsee määrätylle tasolle, saat sanoa ja tehdä ihan mitä vaan. Nyt en tarkoita niinkään Marinia, jonka villistä joraamisesta voi olla montaa mieltä, vaan al-Taeeta, joka suolsi ulos, varmaankin Suomen historian, rasistisimmat tekstit. Kun hän totesi olevansa demari ja muuttaneensa ajatuksiaan muista muslimeista, juutalaisista ja homoista päin vastaiseksi eli antirasistiseksi, hän saa jatkaa touhujaan demarikerman ja valtamedian suojeluksessa.

Luettelenpa tässä muutaman nimen, muistelkaa kuinka heille kävi: Anneli Jäätteenmäki, Ville Itälä, Kauko Juhantalo, Timo Soini, Ano Turtiainen, Alexander Stubb, Paavo Väyrynen jne.. Nyt joku nostaa esiin Antti Rinteen, joka joutui väistymään demarien johdosta, mutta häntä eivät lähteneet erottamaan omat vaan keskustan Kulmuni kumppaneineen. Marin saa kiittää Kulmunia Rinteen sivuutusprosessin aloittamisesta, ilman Kulmunia Marin tuskin olisi edes ministeri. Hänethän valittiin puolueen johtajistoon, jotta boomeräänestäjiin nojaava SDP saisi äänestäjäkuntaansa nuoria trendikkäitä, ilmastouskovaisia bileihmisiä.
 
Täällä Kalannin syvissä metsissä ja pähkinälehdossa ei voi muuta kuin ihmetellä sadoilla miljoonilla operoivan YLE:n ja saksalaisten omistavassa talossa mediaa pyörittävien toimittajien häkellyttävän/mielikuvituksetonta tasoa. Luomiskyvyttömillä ja trendihakuisilla pääkaupunkiseudun sisällöntuottajilla ei ole vähäistäkään kykyä puuttua ulostuloihin, jotka ovat politiikan ja äänestäjien kannalta merkittäviä. Jos tällaista tapahtuu vahingossa, unohtavat nämä ns. toimittajat omat tekemisensä tai heidät hiljennetään tietoisesti. Esim. Marin on vähätellyt po. toimittajien tuella eläkeläisiä, sairaanhoitajia, tavallisia duunareita ja tuntuu, että vain pääkaupunkiseudun julkkikset ovat hänen suojeluksensa kohden.

On ihan sama kuinka joku joraa tai bilettää, jos hän tekee työnsä hyvin. Meillä valtamedia pyrkii kaihtamaan julkaisemaan juttuja, jotka siirtäisivät keskustelun pääministerin työnlaatuun. Jopa boomerit suojelevat sokeasti pääministeriä demarien sisällä. SDP:ssä lienee viimeinen merkittävä puhdistus kohdistunut Ulf Sundqvistiin ja Arja Alhoon, tuolloin elettiin 1990-luvun puoltaväliä. Huomionarvoista lienee se, että mainitun kaksikon tutkinnan pisti alulleen muuta demarien duunarikansanedustaja. Tuolloin median toiminta ja politiikka oli ärhäkämpää ja olennaiseen puuttuvaa. Tuolloin myös juhlittiin, mutta siitä ei juurikaan välitetty, ilon pito oli maan tapa!

Tiedotusvälineiden toimituksellinen taso on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Ainoastaan Suomen Kuvalehden nostan kelvolliseksi julkaisuksi ja näköjään Iltalehti yrittää parantaa laatuaan. Muut julkaisut keskittyvät totaalisesti epäolennaiseen. Pääkaupunkiseudulta operoiva muutaman päätoimittajan suitsema valtamediamme pitää, keskustelua ohjatessaan biletykseen, tavallista kansaa idioottimaisen tyhmänä. Jos toimittajat eivät löydä omia arkistojaan, sen jokainen lukija voi tehdä Googlea käyttämällä. Siinä muutama linkki, terävöittämään muistia.

Sundqvist-jupakka

Stubbin tyyli jakaa rajusti lukijoita: Uskottava pääministeri vai Pelle Hermanni?

Kauko Juhantalo

Rattijuopumus, pahoinpitely, varkaus - Jan Vapaavuori kertoo oppineensa vanhoista hölmöilyistään: ”pitäisi yrittää käyttäytyä”

Ville Vainio

Hussein al-Taeen tapaus puhuttaa – ”Homoviha tai rasismi tummaihoisia kohtaan on huomattavasti karkeampaa kuin kantaväestöllä”

Luettelo rikoksista tuomituista kansanedustajista