KOLME ONGELMAA: SOTE - SOTE - SOTE

Sote-uudistus vähensi kuntien vastuita kuudellakymmenellä prosentilla. Siirron seurauksena lähtivät kunnilta myös po. tehtäviin tarkoitetut rahat. Ja mitä ilmeisimmin sote-uudistus ja mainittu varojensiirto tapahtui kunnat pulaan jättäen. Kalliin hallinto-organisaation luoneet sote-alueet kärvistelevät nyt rahojen puutteessa. Tämän vuoksi sote-alueet eivät kykene hoitamaan kaikkia niitä tehtäviä, jotka sille siirtyivät kunnilta uudistuksen seurauksena. Siispä kuntien, joilta uudistuksen myllerryksessä leikattiin varat, täytyisi jatkaa toimintoja, koska sote-alueen varat menevät hallintoon ja johtajien palkkoihin. Kun uudistuksen seurauksena opetuksesta jäi kuntien suuruudeltaan merkittävin toiminta-alue, tulee siitä kehityksen sijaan loppujen lopuksi leikkauskohde, koska kuntien täytyy järjestää inhimillisten palvelujen jatko heille, ketkä sote-alue jätti/jättää nyt oman onnensa nojaan. Tilanne muodostui äärettömän noloksi vastuun siirroksi valtakunnan päättäjiltä kuntien päättäjille. Käytännössä sote-manööverin vuoksi kunnissa kaikki tulevaisuuden suunnitelmat menevät, rahan puutteen vuoksi, uusiksi.

Kunnissa eteen nousee räikeä vastakkainasettelu, kun jo suunnitelluista ja luvatuista asioista ei voida pitää kiinni. Miten on, pistätkö miljoonan urheilupaikkaan ja samalla viet ikäihmisiltä kokoontumispaikan, jonka toiminta on jatkunut kymmeniä vuosia, joihin sote-alueella ei ole varaa? Luonnollisesti ikäihmisistä on pidettävä huoli siinä, missä huolehditaan lapsista, sairaista ja vammaisista, mutta se miten tämä vastuu lankeaa kuntapäättäjien päälle, on niljakkaan valmistelun ja epäonnistuneen sote-uudistuksen seurausta. Jos kunta lähtee nyt hoitamaan näitä ns. sote-alueelle kuuluvia perustehtäviä, saa se, takuuvarmasti, niitä jatkossa lisää. Jos taas kunta ei hoida mainittuja tehtäviä, jättää se osan asukkaistaan heitteille. Sote-uudistus söi paljon enemmän rahaa, mitä se tarjoaa ja nyt tämän ongelman ratkaisijoiksi pakotetaan kuntapäättäjät vieläpä niin, että kovimmille joutuvat pienten kuntien päättäjät.

Pohditaanpa yksinkertaisimman kautta koko sote-uudistuksen toteutusta: Valtio antaa varat ja määrää niillä suoritettavat tehtävät. Näinhän se menee eli sama homma, jos äiti antaa lapselle kympin rahaa kymmenen euron tavarat sisältävää ostoslistaa varten. Eikö näin ajateltuna koko sote-organisaatio uusine johtajineen ja päätäntäelimineen ole täysin turha. Sen sijaan, että tuhoamme kaiken suunnitellun ja luvatun, olisiko meidän kohtuullista myöntää po. uudistuksesta, että ahterilleen meni ei toimi vai katsommeko sivusta, kuinka synnytetty hirviö syö ja tuhoaa kaiken hyvän ja jo aikaansaadun siinä sivussa, kun osa sairaista, vanhuksista ja sairaista kärsii hoidonpuitteesta siirrettynä kauas tutusta ympäristöstä ja ystävistä - TÄMÄKÖ ON INHIMILLINEN HYVINVOINTI SUOMI?