JOHTAJISTO - KULU VAI SIJOITUS

Mikäli joukkueurheilussa halutaan pärjätä, täytyy muodostaa ryhmä, joka pelaa joukkueelle sen sijaan, että pelaajat pyrkisivät pääsääntöisesti henkilökohtaisiin näyttöihin, jotta pääsisivät parempaan seuraan ja sarjaan. Jos alasarja joukkue on kasattu joukosta pyrkyreitä, ei siltä voi ihmeempää odottaa. Pelaajien vaihtuvuus on suurta, jos he saavat sopimuksen muualta, mutta mikäli heidän ura ei jatku toisaalla jämähtävät he sinne, missä ovat muiden, samalle tasolle jämähtäneiden, tyyppien kanssa. Jokainen hoksaa senkin, että urheilussa maksetaan suoritustason mukaisesti. Jos haluat liigamiehistön, täytyy sinun käyttää ajan, taidon ja vaivan lisäksi joukkuetta kootessasi rahaa. Ilman liigakorvausta ei liigapelaaja pelaa liigassa. Menestyksen mittari löytyy helposti siitä kuinka sarjassa pärjätään, joten sen suhteen ei ole mitään epäselvää.

Kunnissa ja kaupungeissa pätee samat lait kuin joukkueurheilussa. Lähes jokainen kuntapeluri eli virkahenkilö haluaa nousta mahdollisimman korkealle tasolle. Tämä käy ilmi siitä, että yleensä virkahenkilöt hakevat isompiin kuntiin ja kaupunkeihin aiempaa parempipalkkaisiin töihin. Hyvin harvoin hakemisen suunta on päinvastainen ja silloin syynä on jokin haettavan kunnan/kaupungin erityispiirre tai se, ettei nykyinen organisaatio tyydytä po. hakijaa tai hän tietää olevansa kykyihinsä nähden nyt liian korkealla tasolla. Jos joukkueurheilusta, niin kuntasektoriltakin löytyvät selkeät mittarit, joilla ne kyetään pistämään paremmuusjärjestykseen. Mikäli kunta toimii mainiosti, siellä palvelut toimivat, se tarjoaa asukkailleen mainiot elämisenpuitteet ja näiden seurauksena kunta vetää puoleensa uusia asukkaita rahoittamaan ja jakamaan verotaakkaa.

Kuntasektorin ja urheilun toimintoja voi verrata varsin kivuttomasti ellei esiin nosteta menestysstrategiaa ja etenkin sen toteuttamista. Samoin kuin seurat asettavat tavoitteita tekevät niitä myös kunnat. Ainoa ero seurojen ja kuntien välillä piilee sitoutumisessa tavoitteeseen. Jos jääkiekossa seura ei pärjää nykyisillä eväillä, ne korvataan uusilla pelureilla ja valmentajilla. Kunta taas tyytyy selittelemään onnistumisvajetta ja jatkaa vanhoin eväin vanhaan suuntaan. Sama ei voisi mitenkään toimia esim. jääkiekossa vai luuletteko, että 10 000 yleisön kotikatsomolle pelannut joukkue voisi jatkaa samoin pelurein, samoilla palkoilla, jos se putoaisi 200 katsojaa kiinnostaviin alasarjoihin. Kuten kunta myös seura voi määrätä veron/lipun hinnan, mutta tarjonnan huonontuessa katsoja/asukas äänestää jaloillaan, joskin asukas toimii pidemmällä viiveellä.

Äkkipäätä tuntuu siltä, että Suomessa jääkiekko/koripallo ja muut joukkueurheilulajit ovat tärkeämpiä kuin kunnan tarjoamat palvelut eli tiet, kunnallistekniikka, opetus jne.. Tuntuukin kerrassaan käsittämättömältä, miksi taantuvien kuntien toiminnan suunta ei muutu vaalien jälkeen, kun juuri niitä edeltävinä viikkoina ehdokkaat lupasivat totaalista muutosta ja taantumuksen selättämistä. Ajatuksiin kiipeää, jotta ainoa vaalien aiheuttama seuraus singahtaa esiin päättäjiin kohdistuneen epäluottamuksen kasvuna. Tästä kertoo karua kieltään jatkuvasti hiipuvat kuntavaalien äänestysprosentit. Kaiken mainitun synnyttäjäksi havaitsemme ajan, se liimaa kavereiksi vuosia ja kymmeniä vuosia yhdessä toimineet päättäjät ja virkahenkilöt. Aika ja sadat palaverit/kokoukset/illanistujaiset muovaa päättäjistä valmistelijoiden kavereita - päättäjien kriittisyys hiipuu ja äänestäjän edun puolustaminen hukkuu selitysten meren syvimpään hautaan.

Kunnissa valtaa käyttävien päättäjien tulisi käyttää kuntalaisilta saamaansa valtaa kuntalaisten parhaaksi eikä antaa sitä pois tai käyttää sitä kuntalaisten sijaan vain virkahenkilöstön parhaaksi. Ei luulisi vaatimusten riman kohoavan maagisiin korkeuksiin, jos päättäjät perehtyisivät ongelmiin ja vaatisivat niille selitysten sijaan muutoksia. Monia raivostuttaa esimerkiksi vanhempien syyllistäminen plus haukkuminen, jos heidän lapsensa eivät pärjää koulussa. Kun tähän vielä lisätään vanhempien maahanmuuttajatausta, voidaan puhua aivan avoimesta rasismista. Selitysten sijaan tulisi virkahenkilöstön tehdä jotain konkreettista, siitä johtajille maksetaan - eikä ainakaan vähentää opetustunteja, kuten nyt jossain tehdään. Kun on selkeät tunnusluvut pärjäämisessä kuntien/kaupunkien liigassa, olisi hyvä tarkastella nykyisen kuntajoukkueen saavutuksia ja toimia sen mukaan niin, ETTÄ JATKOSSA PÄRJÄÄ!  Vai onko parasta edetä niin, jotta kunta satsaa voimalla johtajistoon - pistää johtoryhmän paikat auki ja lupaan Suomen korkemmat palkat onnistuneesta työstä - puhtaanko silloin sijoituksesta tai enemmän riskistä?