Neljäsosa ammattikouluista valmistuneista ei saa heti töitä. Näin väitetään ja samalla tuodaan työväkeä vierailta mailta. Ongelmaa ei juurikaan tarkastella, koska ensinnäkin eduskunnan vasemmisto on vieraantunut täysin suomalaisen työväestön ongelmista ja he näkevät ulkomailta tulevan työvoiman selkeästi positiivisena ilmiönä, kun eivät pohdi vähääkään sen taustoja. Luonnollisesti yrityselämä ja sen moraalittomat sekä kasvottomat pörssiyhtiöt ottavat kaiken hyödyn irti nöyrästä, halvasta ja helposti höynäytettävästä vierastyövoimasta. Syy suomalaisten työntekijöiden kelvottomuuteen löytyy kuulemma ammattikoulutuksen onnettomasta tasosta, joka ei vastaa yritysten tarpeisiin. Jotenkin tuo pistää mietityttämään, kun esimerkiksi aiemmin rekkakuskiksi pääsi käymällä autokoulun muutamassa kuukaudessa, nyt sama onnistuu ammattikoulussa 1,5 vuoden istumisen jälkeen. Eikä autot ole ainakaan huonontuneet tai ajettavuudeltaan hankaloituneet ohjaustehostinta vailla olevien, iloisesti suhisevien, Bedfordien ajoista.
Sopii pohtia vaikkapa sen suuntaista, että onko opetusta lisätty vain sen vuoksi, jotta ikäluokkien pienentyessä, oppituntimäärän kasvulla on kyetty korvaamaan, ikäluokkien pienenemisestä johtuva, opetustarpeen lasku ja näin turvataan opettajien työt. Suomalaisten työntekijöiden koulutusta lisätään ja silti he eivät kelpaa työmarkkinoille vaan väkeä tuodaan ulkomailta, joten koko aikuiskoulutushomma haisee! Kun vielä muistetaan yrityksiä rasittavat erilaiset työntekijöiltä vaadittavat lupakortit, voi perustellusti vaatia koko koulutuksen ja kyttäysjärjestelmän uudistamista. Pieni pääkaupunkilainen virkahenkilöeliitti sanelee kuinka Suomessa toimitaan. Kun tämä mene tarpeeksi ristiin käytäntöjen ja maakuntien tarpeiden kanssa, käy kuten Lapinlahdella, joten olisiko paikallaan hajauttaa valtaa. Pahimmillaan koko maa kaatuu pienen virkahenkilöeliitin, joka on täysin vieraantunut kansalaisten arjesta ja käytännön ongelmista, itsekkyyteen ja typeryyteen: sote-uudistus on kammottava esimerkki tästä ja mikä mystisintä - KUKAAN EI TEE MITÄÄN!
Lähes 40 prosenttia työnantajista on tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen
VastaaPoistahttps://yle.fi/a/74-20055935
Kansan uutiset juuri tänään suitsuttaa tuota Li Anderssonin tekemää koulutuksen laajentamista. Vaikka sitä ylimääräistä kouluvuotta vastusti 80% rehtoreista, koska sitä lisävuotta tarvitsee vain 10% oppilaista.
VastaaPoistaSaksassa 60% ihmisistä saa työpaikan yritysten järjestämän oppisopimuskoulutuksen kautta.
Rahat olisi pitänyt suunnata varhaiskasvatukseen ja ala-asteelle. Jos henkilö on ysiluokalla syrjäytynyt tarvitsee muuta tukea, kuin pakko-opiskelua.
VastaaPoistaAmmattikoulutuksessa tavoite t1 eli sillä saadaan nuori läpi ja pakollinen koulutus alle. Lahjakkaammat oppilaat sitten turhautuu kun mennään tuon vaihdissa mikä rimaa hipoen pääsee läpi
VastaaPoistaKiitos käynneistä ja kommenteista sekä hyvistä vinkeistä! Kuten Nils-Aslak toteaa esimerkillään, maailmallo on parempia aikuiskoulutusvaihtoehtoja , kun meidän opetusmalli. Uudistaminen on vaikeaa tai menee pieleen, kun sitä valmistelevat työpaikkojaan suojelevat virkahenkilöt ja heiltä äänensä saavat poliitikot.
VastaaPoistaTosi on, että ammattikolussa mennään pienten vähemmistöjen ehdoilla. Eikä päättäjät ymmärrä mitä ja miten pitäisi opettaa. Ei ne yliopiston käyneet opettajat useinkaan mitään ymmärrä käytännön töistä. Mutta virheitä ei myönnetä! Hirvittää nykyinen meno, eikä hallitua aio puuttua! Aikuiskoulutuksessa on kuulemma vielä järki tallessa.
VastaaPoistaValtaosa ammattikoulujen ammattiaineiden opettajista ei ole yliopistoja käyneitä. Vikapää on ala- ja yläasteen opinnoissa.
VastaaPoistaKäytännön opetus tapahtuu enenevässä määrin työpaikoilla joten ei ne opettajat siellä ole yliopiston käyneitä välttämättä.
PoistaTosiasiassa lähiopetustunteja on viime vuosina vähennetty ja ns. työssäoppimista on lisätty. Tämä ei yksin selitä heikkoja tuloksia mutta varmasti vaikuttaa menestymiseen. Asiaan vaikuttaa myös se, että monet oppilaat ovat alalla jolle "ovat joutuneet" riippumatta mielenkinnosta (kentien heikon aikaisemman opintomenestyksen). Moni asia juontaa juurensa peruskouluun ja siellä menestymiseen. Todellisuuden esimerkki: Opettaja kertoo "amiksessa" oppilaille, että menette työharjoitteluun klo 9:30 ja olette siellä kaksi tuntia. Paluuaika kiinnostaa ja oppilas kysyy mitä kello silloin on ?
VastaaPoistaKiitos kommenteista, jotka tuovat lisää tietoa ja herättävät ajatuksia - kiitos myös käynneistä!
VastaaPoista