Elämme ilkeitä, mutta myös ihmeellisiä aikoja. Joskus tuntuu, että ajan saatossa arvomme muuttuivat ja niitä pyritään muuttamaan koko ajan. Jos joskus Suomesta pyrittiin luomaan yhteiskuntaa, mikä tarjoaa tasapuolisesti terveyspalveluja/opetusta kaikille varallisuudesta, uskonnosta, uskomattomuudesta, asuinseudusta tai poliittisesta maailmankatsomuksesta piittaamatta ja suojelemaan kansalaisia huumeilta ja huijareilta, on tänäpänä tyyli aivan toinen. Yhteiskunnan varoilla kustannetaan toimialoja, jotka kohtelevat vanhuksia, vammaisia ja sairaita äärimmäisen tylysti. Kyseisten toimijoiden johtajat tienaavat pahimmillaan satojatuhansia euroja vuodessa ja verokikkailun ansiosta toimijoiden voitot katoavat ulkomaille? Vuosia valmistelimme sotekuvioa, joka mahdollisti härskin heikoimmilla rahastuksen. Moinen ei olisi tullut kuuloonkaan 1980-luvulla, silloin nykypäivän meininkiä olisi pidetty moraalittomuuden vuoksi mahdottomana. Asenne on muuttunut etenkin vasemmalle, jolle riittävät päätösten inhimillisyyttä huokuvat korulauseet, mutta päätösten toteutuskelpoisuudesta ei kukaan välitä tai päätösten aiheuttamasta kurjuudesta. Tulee mieleen vanha sosialistinen slogan: TOVERIT OLKAA REALISTEJA - VAATIKAA MAHDOTTOMIA!
Meillä nyhdetään rahaa maakuntien yrittäjiltä, metsureilta, tehtaiden duunareilta ja vientiteollisuutta tukevilta ammattikunnilta, kun kohotetaan polttoaineveroa, lakkautetaan joukkoliikennettä eli säästetään ja kerätään veroja pääkaupunkiseudun joutavan passiiviväestön miljardihankkeisiin. Joku espoolainen tarvitsee miljardin metron, jotta pääsee myymään hampurilaista pääkaupunkilaiselle pizzanpyörittäjälle. Kaikki vain siksi, ettei hampurilaismyyjä ja muut pääsevät viiden minuutin välein kotoaan ns. työpaikalle, vartti olisi liikaa. Samaan aikaan maakunnan vientiduunari/yrittäjä joutuu ostamaan kalliisti verotetun auton, kallista polttoainetta, jossa veroa suurin osa, jolla kustannetaan pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun älytön turha törsääminen. Tähän ovat arvomme kääntyneet, tuskinpa enää voidaan puhua talvisodan hengestä tai kristillisestä lähimmäisen rakkaudesta, kun elämme kuin viidakossa, jossa vahvin ja härskein kurmottaa häikäilemättömästi heikompia. Lähimmäisestä välittäminen ja yhteisöllisyys on hävinnyt Suomesta kuin Marin vaalivoiton jälkeen eduskunnasta!
Tähän on tultu ja jos nykyinen hallitus ei halua parantaa lyhyellä aikavälillä em. heikompien asemaa vaan tähtää vain talouden kuntoon saattamiseen, ei sitä halua valtamedia tai oppositio eli vihervasemmisto edes pitkällä tähtäimellä. Sieltä ei ole tullut ensimmäistäkään esitystä, joka sulkisi hoivayhtiöiden ulkomaille valuvat rahahanat tai keskittyisi niiden asiakkaiden saaman kohtelun parantamiseen. Huolissaan ollaan jostain aivan marginaalisesta eli käyttöhuoneista, joissa narko-ongelmaiset voivat mukavissa lämpimissä oloissa piikittää itseään yhteiskunnan siistimissä turvallisissa oloissa. Jos näitä rakennetaan, tuleeko niihin sama rajoite kuin keskikaljan myyntiin eli ei ennen yhdeksää? Toisaalta tasapuolisuuden vuoksi yhteiskunnan tulisi jakaa tentun juojille ranskanleipiä, joiden läpi he voisivat viimeistellä herkkunesteensä maun. Onko yhteiskunnan ylläpitämä käyttöhuone jo käytännössä kokeiltu juttu, oliko entisen pääministerin virka-asunto sellainen ja saatiinko silloin kokemuksia siitäkin, kuinka pieni lapsi pärjää jauhojengin jaloissa? Sopii myös pohtia entisen pääministerin käytöstä, laskiko hän ja häneen kohdistunut myönteinen uutisointi huumeidenkäyttökynnystä, tulikohan ravisteltua liikaa pääministeri-instituutiota?
Media jakaa ilmaista palstatilaa päättäjille ja vihjaa, että näin pääsee kivasti seuraavissa vaaleissa päättäjien orrelle. Jokaiselle luvataan palstatilaa jopa kuuden kirjoituksen verran vuodessa. Tarjous tuntuu mukavalta ja demokratiaa kasvattavalta, mutta, mutta eihän se näin, ole sillä kyseistä tarjousta media ei tehnyt kuin osalle päättäjistä. Sopii pohtia, onko kyseessä pöhköydestä vai selkeästä hajota ja hallitse(lat. divide et impera) kuviosta, jolla kritiikitön virkajohdon äänenkannattaja ja puolustaja ajaa päättäjiksi suosikkejaan? Mainitun median julkaisupolitiikan puolueellisuus ja yksisilmäisyys on tunnettua. Julkaiseehan viestin kirjoituksia, joista se jättää itselleen ja suosikeilleen ikävät sekä kiusalliset kohdat pois. Tyyli vaikuttaa kovasti Neuvosto-Karjala lehden ikuista pysähtyneisyyttä ja syvää taantumusta onnistuneesti tavoittelevalta toimituslinjalta, kaikkine tökeröine ja kömpelöine lisä mediamanöövereineen.
Jokainen päättäköön itse julkaisun valikoiduille päättäjille lähettämän viestin motiiveista. Tässä piilo-ote siitä:
XXXX:ssa kuntapoliitikot kirjoittavat kolumneja ja YYYY:n muutama
on silloin tällöin kirjoittanut, mutta miten on, kiinnostaisiko sinua kirjoittaa
2-6 kolumnia vuodessa? Kolumneista emme maksa julkaisupalkkiota, mutta jos kuntavaaleja 2025
ajatellaan, niin nehän ovat jo lähes ovella. Näkyvyyttä kannattaa alkaa
rakentaa jo nyt.
Jos kolumnointi kiinnostaa, vastaa tähän viestiin ja kerro kuinka useasti
olisit valmis kirjoittamaan. Tuottajamme ZZZZ sitten tarjoaa
sinulle julkaisupäivämääriä. Kolumnin merkkimäärä on noin 3000 ja sen ohessa julkaistaan kuva
kirjoittajasta, mieluusti puolilähis, eli hiukan vartaloakin saisi näkyä.
Kännykällä otettu kuva riittää.
Sähköyhtiö, kuntayhtymä, kunta, armeija, yliopisto, Neuvostoliitto ja YLE: lienee tehottomien toimijoiden järjestys tehottomin viimeksi mainiten. Aikoinaan maakuntaradiot tarjosivat maakuntalähetyksiä, joissa alueen asukkaat pysyivät uutisvankkureiden kärryillä ja osasivat hypätä mieleiseensä tapahtumapulkkaan. Nyt tuo tarjonta on ajettu alas. Lounais-Suomen lähetyksissä muutama ihminen höpöttää aamulla ja iltapäivällä, yleensä heitä on päivän mittaan äänessä yhteensä kuusi. Äänessä olevaa lähetysväkeä on aamulla kolme ja illalla kolme, joista yksi on olevinaan juontaja - ensimmäinen aamulla ja toinen illalla. Laadukkaan juonnon sekaan sopii paljon kevyempää, lisää yleissivistystä huutavaa, toimitustyötä, joka useimmiten rajoittuu yhteen toimitettuun juttuun, jota ajetaan koko päivä tunnin välein paikallislähetyksissä. Minkäänlaista kunnianhimoa laadukkaiden ja monipuolisten tai edes välttävästi aluetta tasapuolisesti huomioiviin lähetyksiin ei ole. Huvittavimmalta/ärsyttävimmiltä kuulostavat porilaisten lähetykset, joissa korostetaan porilaisuutta kohtuuttomasti ymmärtämättä sitä, että kohtuuton Pori-hehkutus ärsyttää muuallakin kuin Raumalla.
Ihmetystäjakummastustalisää, kunkäytvilkaisemassaYLE:ntoimituksenvahvuuksia, yhteystietojenmukaan, löytyyTurustajaPorista35toimittajanverranväkeäelireilustienemmänkuinsuuressamaakuntalehdessä. Jostuollatoimittajakohortillasaadaanaikaiseksikaksijuttuajakahdeksantunninjuontorupeamasekäviidenminuutinmaakuntauutisetaikaiseksieivoitanepuhuamistääntoimituksellistasupertehokkuudesta. Itse kuuntelen mainittuaradiokanavaajajokutoimittajasaattaaollaäänessäkerrankuukaudessa, joidenkinjuttujaenolekuullutlainkaan. Kunedelliseenynnätäänjuttujenminäkeskeisyysplus toimittajan onnetonammatillinenosaaminen, herättävätjututenemmänkysymyksiä ja kiukkua kuinavaavatkäsiteltävääaihetta. Voidaan siis puhuavarsin onnettomasta mediatoteutuksesta, jokanielee lopputulokseen nähden käsittämättömänkohtuuttomastiverovaroja. Muutamantoimituksellisenihmetyksenmainitakseni, otanesiinyhdentyypinpohjalaisjuuriensa korostamisen. Jostehdäänjuttua esim. elokuvasta, ketäkiinnostaaonkotoimittajapohjalainen. YksitoimittajaonnimettyRaumalle, enolekoskaankuulluthänentoimittamaansajuttua tai tyypin inahdustakaan, jotenvoisikojokukäydä Raumallakatsomassaonpo. tyyppienääedeselossa. Aivanomalukunsa on ärsyttävästi toistuvaPorihehkutusjamuutamanporilaisentyypinepäselväsanaisuus, yksinkertaistakaanasiaaeisaadasanottuanopeastivaansekoillaansanoissa
ja pahimmillaan koko kerronnan punainen lanka katoaa. Kun tämä tapahtuu
vuosia juontajana istuneelta tyypiltä, nousee pohdintaa ns.
toimittajien ja juontajien koulutustaso.
Huomioitaessa Lounais-Suomeen sijoitettu työväen määrä, kiinteistö ja kalustokulut, voidaan puhua tehokkuudesta, joka tehottomuudessa kepittää leikiten jopa Neuvostoliiton ja kuuluisan virolaisen lossittoman lossivahdin. Ihmetellen kysyn, miten radiotoimittaja, joka on äänessä kerran kuukaudessa viisi minuuttia saa aikansa kulumaan ja miten hän aikaansa kuluttaa, kuitatakseen kerran kuussa noin
4 000 euron palkan? Enkä todellakaan halua antaa kenellekään kenkään ja alas ajaa Lounais-Suomesta löytyvää YLE:n toimituskapasiteettia. Kunnon koulutuksella saamme tänne kaksi toimivaa YLE:n yksikköä, jotka suoltavat laadukasta lähetystä kahdesta toimipisteestä käsin. Maakuntaradiot on nostettava lähetysajallisesti ja laadullisesti sille tasolle, millä ne olivat aikoinaan. Kun huomiomme YLE-veron, niin kapasiteettia on ja siitä on hyödyttävä kaikkien, jotka veroa maksavat. Olisiko paikallaan maakuntaradioiden kapina pääkaupunkilaiskeskeistä valtalinjaa kohtaan. Kiitokset Kalle Taloselle hyvästä kaupunginosapodcastista, se osoittaa, että osaamista on!
Meillä heilutellaan
sanan säilää puhuttaessa ja kirjoitettaessa arvoista. Valtamediamme
korostaa oikeiden arvojen kumpuavan pääkaupunkiseudun
vihervasemmistolaisista ajatuspajoista. Niistä löytyvät sanat, joilla
ratkaistaan kaikki maailman ongelmat, siis pyyhitään köyhyys, nälkä,
pakolaisuus plus kurjuus pois koko tellukselta. Vihervasemmisto korjaa
aivan kaikki maailman vääryydet puheissa ja kirjoituksissa.
Kummastelemaan pistää se, mitä enemmän vihervasemmisto puheissa plus
kirjoituksissa uhoaa inhimillistä sanomaa, sitä enemmän maailmaan syntyy
epäinhimillisyyttä ja epätasa-arvoa. Tämä kurjuus, sen
mediamaksimointi, nosti vihervasemmiston edustajat vaikuttajien
kärkipaikoille eli päättäjien pöytään niin Suomessa, EU:ssa kuin
muillakin maailman foorumeilla. Mutta entä käytäntö sanojen ja uhon
takana: koska olette kuulleet tai lukeneet valtamediasta
ensimmäisestäkään vihervasemmiston esityksestä, jolla torjuttaisiin
esim. yksi pakolaisuuden suurimmista syistä eli ryöstökalastus, jonka
yksi suurimpia aiheuttajia on EU. EU on tehnyt kalastussopimuksia mm.
Afrikan muutamien valtioiden kanssa. Valtioiden kerma saa rahat, EU saa
kalat, ja paikalliset asukkaat kärvistelevät nälkäiset mahat lommoilla,
kun ei ole ruokaa. Lopulta miljoonat ihmiset, joilta vietiin ruoka
pöydästä, lähtevät hakemaan parempaa elämää muualta, usein EU:n
alueelta.
Mitä tekee inhimillisyydellä ratsastava
vihervasemmiston ja valtamedian edustaja? Hän varoittaa valtamedian
välityksellä punaisen lihan vaaroista, sen vaikutuksesta ilmaston
lämpenemiseen ja vetää itse halpaa tonnikalaa leivän päälle - siinä
sivussa hän vaatii asiallista kohtelua ryöstökalastuksen seurauksena
tänne tulleille pakolaisille. Eikö tämä ole ihan sama, jos ensin tarjoaa
lapsille tupakkaa, kerää tavasta seuranneen myyntihyödyn itselleen,
kunnes lopulta kauhistelee tupakan aiheuttamia terveyshaittoja ja vaatii
muita maksamaan sen, mitä pelastettavissa on. Kun pakolaisten
tukemiseen käytettävät rahat otetaan tuntuvimmin maamme köyhimmältä
porukalta, lienee selvä, että se herättää kansassa massiivista närää.
Vihervasemmisto tahikka valtamedia ei kansan närää ymmärrä, koska he
eivät yksinkertaisesti tunne tavallisen pulliaisen elinoloja ja arjen
haasteita. Niinpä tuntuu lähinnä puistattavan vastenmieliseltä, kun
kaiken kurjuuden keskellä kaikkien rahoittamassa valtamedian lonkerossa
vaietaan, syötetään valheita ja annetaan elämää suurempia ohjeita
tyyliin: PELASTA PÖRRRIÄINEN!
Suomi eikä etenkään vihreät jäänet
toimettomiksi, kun nälkään tyytymisen sijaan afrikkalaiset kalastajat
alkoivat vaatia oikeuksia sekä tehdä hyökkäyksiä ryöstökalastajien
aluksia vastaan. Tuolloin meillä ministerinä istui mm. kaikkien
vihreiden näennäisinhimillisten ideoiden äiti Heidi Hautala. Hänen
ministeriaikana Suomi puuttui po. tilanteeseen muun kansainvälisen
yhteisön kanssa, mutta miten, lähettikö Suomi apua nälkäisille saalinsa
menettäneille kalastajille? Ei lähettänyt apua, vaan lähetti
sota-aluksen upottamaan afrikkalaisten kalastaja-alukset, kun heidät oli
ensin leimattu merirosvoiksi. Mitään konkreettista vihervasemmisto ei
ole esittänyt pakolaisuuden syiden poistamiseksi. Vastaava on
havaittavissa kotimaisia ongelmia tarkasteltaessa. Mitä enemmän
vihervasemmisto melskaa asunnottomista, sitä enemmän asunnottomuus
lisääntyy - mitä enemmän vihervasemmisto puuttui, hallituksessa
ollessaan, terveyspalveluihin, sitä huonommin ihmisiä hoidetaan jne..
Aiemmin ihmiset saivat joskus huonoa hoitoa, nyt heitä kuolee hoidon
puutteessa. Valtamedian markkinoima vihervasemmistolainen liberalismi ja
inhimillisyys on todellisuudessa yhtä hieno asia kuin palava risti
mustan perheen alabamalaisella pihalla tai kullattu hakaristi 1940-luvun
Berliinissä! Luojan kiitos meillä on some, josta jokainen löytää
valtamedian vaikeneman tai valheella peittämän totuuden. Ja katsokaapa
Sanomien taloutta, epäuskottava uutisointi näkyy miinusmerkkisenä yhtiön
tuloksessa. On siis vain ajan kysymys koska symbioosikupla
valtamedia-vihervasemmisto räjähtää oman mahdottomuutensa seurauksena!
SDP:n merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä ei juurikaan voi ylikorostaa. Jo ennen itsenäisyyttä ja sen ensikuukausina työväenliike sai läpi kahdeksan tunnin työpäivän, kunnallisen äänioikeuden, joka koski aikuisia naisia ja miehiä. Kiitos kaiken tuon Suomi oli ehkäpä maailman tasa-arvoisin ja edistyksellisin maa jo 1918. Itsenäisyyden saavuttamisen ja sen alkuhankaluuksien jälkeen SDP myötävaikutuksella luotiin yhteishenki, jolla selvitettiin sodat ja synnytettiin vientivetoinen hyvinvointi Suomi. Kaikki tämä tapahtui aikana, jolloin Suomi oli paljon köyhempi kuin nyt.
Nyt hyvinvointi Suomea on ajettu ja ajetaan alas, vaikka etenkin vihervasemmisto on suu vaahdossa huutanut toista, on sillä ollut merkittävä rooli kansan olotilan ja turvallisuuden kurjistamisessa. Kuten vuonna 1918 työväenliikkeen johtajat uhrasivat tavallista työväestöä pönkittääkseen henkilökohtaista valtaansa, vaikka samalla julistettiin 1918 julistettiin veljeyttä, vapautta ja tasa-arvoa. Se ohitettiin puheissa, että suuret vääryydet oli jo päätetty oikaista. Samalla korulauselinjalla mennään nyt, vaikka käytännössä ajetaan alas sitä hyvinvointia, mikä aikoinaan taisteltiin ja taattiin tavalliselle tallaajalle. Tämä tapahtuu vieläpä aikana, jolloin maamme tuottaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Sopivilla esipuheilla ja sitä peesaavilla päätöksillä siirretään valta tavallisilta kansalaisilta ammattipoliitikoille, joiden ensimmäiseksi tavoitteeksi muodostuu henkilökohtainen vallassa pysyminen, toiseksi mahdollisimman korkeaan asemaan kipuaminen ja kolmanneksi hyvän eläkehomman löytyminen. Näin on menty ja näin mennään valtamedian siunauksella.
Pääkaupunkiseutuomisteinen valtamedia hyötyy siitä, että tuottamattoman pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa valtakunnan hallintoa keskitetään ja kasvatetaan. Samalla sinne investoidaan muutakin, jotta tuon saman hallinnon jäsenet ja heitä palvelevat pienpalkkaiset työläiset pääsisivät kulkemaan ja saisivat aikansa kulumaan. Näin syntyvät uudet metrot, musiikkitalot, uudistetaan museot ja upotetaan satojamiljoonia euroja pelkästään pääkaupunkiseudun asuntotukiin, joista merkittävä osa valuu ay-liikkeen omistamien vuokrataloyhtiöiden kautta hyväpalkkaisten ay-pomojen pohjattomiin taskuihin. Kaikki mainittu hyödyttää myös valtamedian taustavoimia, joten siksi se hyysää vihervasemmistoa ja markkinoi sen epärealistisia korulauseita, joilta puuttuu vähäinenkin kosketuspinta tavallisen kansan arjen olotilan parantamiseen. Otetaan esiin vaikka sote uudistus, jonka piti parantaa sairaiden, vammaisten ja vanhusten elämisentasoa. Toisin kävi, huono hoito ja laitoksiin kuolevat asukkaat ovat arkea toisin kuin ennen, mutta pääasia, että hoivayritykset syytävät mainosvaluuttaa valtamedialle. Tästä ei valtamedia isommin huutele, mutta mainostaa sitä, kuinka hienoa upottaa miljardi metroon, jotta joku pääsee tuetusta vuokra-asunnostaan myymään viisi minuuttia nopeammin pizzaa pääkaupunkiseudun ökyille. Samalla maakunnan metsuri ja yrittäjä kärvistelevät huonoissa palveluissa, huonon tiestön varassa, kun tienestien ja polttoaineiden verot valuvat pääkaupunkiseudulle. Syy sote menojen kannattamattomuuteen piilee siinä, että maakuntien veroja, joilla ennen pyöritettiin mm. terveyspalveluita on kanavavoitu viime vuodet pääkaupunkiseudun passiiviväestön kulkemisen ja elinolojen parantamiseen.
Valtamedialla ja vihervasemmistolla on siis selkeä yhteinen etu ja siksi esim. Mariini sai ravistella pääministeri-instituutiota median, ei pelkästään tuella, vaan ihastellessa rockstara ministeriä. Kuvitelkaapa, jos joku, ei vihervasemmistolainen, miespoliitikko olisi toiminut samoin: Julistautunut kuuluvansa jauhojengiin, nuollut julkkisten ahtereita, käyttänyt tuhansia euroja aamupaloihin ja itkeä tihrusatanut mokia selittäessään, minä olen ihminen, joka haluan iloa ja valoa elämääni. Oikeistolaisen miehen toilaillessa vastaavasti olisi mediakysymykset ahdistaneet häntä seuraavasti: oletko unohtanut perheesi, etkö välitä lapsestasi, kuka hoitaa häntä jne.? Vihervasemmiston ja etenkin SDP:n kerman omahyväisyys ja muista vähät välittäminen ovat kuvottavaa. Ajatelkaapa presidenttiehdokkaita ja miten ne ovat muuttuneet. Mitä yhteistä jollain Urpilaisella on ollut tai on tavallisen kainuulaisen työläisen kanssa, kuinka Urpilainen on keventänyt yhdenkään taviksen elämää ja useastiko ehdokas on saanut hymyn heidän kasvoilleen. Minulle tulee mieleen yksi ainoa kerta silloin, kun Urpilainen osoittautui Suomen ainoaksi opettajaksi, kuka luulee Kalle Päätalon kirjoittaneen Nummisuutarit.
SDP mielistelee julkista sanaa ja valtamedia pitää demarijohtajat asemissaan. Jos ajat tavallisten ihmisten etua, se ei mediaa kiinnosta ja saattaa näyttää jopa pahalta: Mikäli mökin mummolle vaaditaan oikeus asua mökissään, sehän saattaa lisätä hiilijalanjälkeä, siksi on parempi jättää mummo, seisomaan potkukelkkansa kanssa, tielle pyryn luomaan hankeen. Loppujen lopuksi työväenliikkeen herrat toimivat kuten heidän edeltäjänsä tekivät 1918, jolloin tuhansia tavallisia työläisiä uhrattiin lähettämällä heidät rintamalle kuolemaan, nyt maakuntien duunarit uhrataan hoitolaitosten sängyissä ja leikkausjonoissa, jonne he menehtyvät. Sisällissodan jälkeen, kova agitaattori, mutta rauhan mies Edvard "Eetu" Salin istui vankilassa ja lähetti tulikivenkatkuiset terveiset työläisjohtajille. Hän totesi kuolinvuoteellaan, että olette itsekkyyttänne ja höyrypäisyyttänne ajaneet työväenliikkeen tuhon partaalle. Tuolloin pelastajaksi löytyi Tanner, mutta missä on tämän päivän Tanner ja kivitetäänkö aikamme E. Salin SDP:n johtajien toimesta, jos sellainen jostain löytyy?
Vähän väliä saat tuutista tai toisesta joko kuunnella tai katsella, mikä on edistyksellistä eli uusliberalistista ja ihannoitavaa ja mikä taas on taantumuksellista ja peräti inhottavan junttimaista eli konservatismia. Entäs miten parhaillaan näyttää kuuluvansa moderneihin uusliberalisteihin eikä kuvottaviin junttikonservatiiveihin? Sehän onnistuu parhaiten äänestämällä homoa. Pohdi omilla aivoillasi, kuinka olennaisesti presidentin tehtävien hoitoon vaikuttaa se, mikä on ehdokkaan sukupuolinen suuntautuminen? Käsittääkseni saman verran kuin naisen kyky pystyä virtsaamaan nimensä seisaalta hankeen. Valtamedian luomat ja toistamat stereotypiat suorastaa kuvottavat ja ovat samalla tasolla kuin pahantahtoisten kiusaajien ikiaikaiset ennakkoluulot: Punatukkaiset eivät pääse taivaaseen, tai juutalaiset ovat pahoja, ruotsalaiset ovat ho.... jne. Jos ihmistä arvioidaan hänen henkilökohtaisten syntymälahjojensa perusteella, täytyy ensimmäiseksi ja eniten vaikuttavana ottaa esille luonne sekä sen lujuus. Jos ihminen kykenee myötäelämään aidosti ja on valmis uhrautumaan heikompien vuoksi, on häntä siunattu sellaisella luonteella, jolla johdetaan menestyksellä isompaakin joukkoa hankalinakin aikoina. Tällä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten ja kenen seurassa ihminen nukkuu.
Seuraavaksi sopii verrata uusliberalismia ja konservatismia keskenään. Vanhassa maailmassa, kun konservatiivit olivat vallassa, oltiin valmiita yhdessä toisten kanssa ase kädessä puolustamaan toisia. Ilman urputtamista ja eläkeläisiä kadehtimatta nykyiset konservatiivit rakensivat tämän maan sairaalat, maantiet, sähköverkot, peruskoulusysteemin ja tekivät Suomesta suomalaisen vientivetoisen hyvinvointivaltion. Tämän päivän konservatiivit loivat maan, jossa sairaat ja vammaiset kuten ikäihmisetkin saivat laadukasta hoitoa varallisuudesta riippumatta. Mitä pahaa mainitussa kehityksessä on? Mitä enemmän ns. uusliberalismi on vahvistanut jalansijaa maassamme, sitä surkeammiksi ovat heikoimpien olot käyneet. Esim. inhimilliset uusliberalistit sallivat sen, mitä konservatiivit kammoksuivat eli rikastumisen köyhien, sairaiden, vammaisten ja muiden heikompien avulla. Uusliberalismin aikana Suomi muuttui maaksi, jolla on varaa maailman kalleimpiin urkuihin, mutta ei kattaviin tasa-arvoisiin terveyspalveluihin - turvallinen peruskoulu muuttui laitokseksi, jossa vartijoista, aidoista ja kameroista huolimatta lapset oppimisen sijaan kiusaavat ja jopa tappavat toisiaan. Nyt niitetään edellisen uusliberalistisen hallituksen kylvämää ja valtamedian mahtavaksi markkinoimaa satoa eli vanha hyvin toiminut ja tasa-arvoinen terveydenhuoltojärjestelmämme on romutettu. Vaikka Suomi oli rikkaampi kuin koskaan, se velkaantui ja velkaantuu yhä. Kun vertaa uusliberaaleja ja konservatiiveja, mitä muuta tähän voi todeta:Herra varjele meitä uusliberalisteilta ja siunaa tavalliset kadun tallaajat, homoja unohtamatta!
Vuoden
journalistipalkinto kandinaatit nostettiin esiin, mutta jostain syystä
valtamedia ei itsekkään hehkuta ihmeemmin kyseisen palkinnoin
tavoittelijoita. Tarjolla on uutisointia, jossa Venäjästä tiedottaminen
on epätasapuolisesti esillä ja myös valtamedian inhokki TikTok saa
huomiota. Kun katsotte, ketä tullaan palkitsemaan ja ketkä jakavat
palkinnot, ei voi kuin todeta: itseensä rakastunut valtamedia leijuu
itseään palkiten omissa sfääreissä. Kuvio on sama, jos joku menisi
torille huutamaan: MINÄ OLEN PARAS, MINÄ OLEN PARAS - MINÄ PALKITSIN
ITSENI PARHAANA! Ehkäpä uusia tietolähteitä seuraavat mediakriittiset
nuoret näkevät läpi vallitsevan valtamedian omahyväisen
itsekritiikittömyyden ja juuri siksi TikTokin suosio ja uskottavuus
kasvaa: Totuushan on se, että puolueetonta leikkivällä valtamedialla on
syy valehdella, kun se esim. masinoi haluamaansa presidenttiehdokasta
voittajaksi, mutta jossain somessa löytyy tuhansia mielipiteen ja faktan
esittäjiä, keistä tuskin kukaan väittää olevansa puolueeton - somessa
voit verrata fakta/mielipidetarjontaa ja tehdä valinnan oikeasta ja
väärästä itse, valtamediassa se on tehnyt lähde valinnat puolestasi,
jotta toimisit kuten valtamedia haluaa!
Hyvä
esimerkki valtamedian amatöörimäisyydestä on soteuudistuksen valmistelu
ja sen seuraukset. Suomen suurimpaan uudistukseen valtamedia ei
jaksanut kiinnostua, mutta uudistusta valmistelleen pääministerin
toilailuja puolusteltiin senkin edestä. Ministeri sai naama pölyssä ja
hassusti huppelissa laiminlyödä tehtäviään, kun valtamedia ylisti naisen
ravistelevan instituuttia ja olevan uuden ajan politiikko kuin
rocklaulaja. Nyt meillä on voimassa uudistus, jonka seurauksena ihmiset
saavat epäinhimillistä kohtelua ja heitä jopa kuolee - tästä lankeaa
kiitos valtamedialle, MUTTA KUKA JA MITEN RAVISTELISI ITSERIITTISTA
VALTAMEDIAA? Palatkaamme vuoteen 2019 jaettuun journalistipalkintoon.
Linkeistä selviää, ketä palkittiin ja mistä jutusta tai teoista.
Muistakaa tapaus Veijo Baltzarin kultti. Jos lääkäri olisi toimunut
samoin eli vastoin etiikkansa, olisi hänet julistettu valelääkäriksi.
Nyt pitäisi kyseiset valeuutisten toimittajat julkaista
valetoimittajiksi. Veijo Baltzar todettiin lopulta syyttömäksi. Hänen
syyttömyyttään ei hehkuttettu, kuten tehtiin valeuutisissa ja jopa
siihen nojaavassa tv-sarjassa. Peruskysymys median rehellisyyden lisäksi
on: KUKA PUOLUSTAA TAVALLISTA IHMISTÄ, JOKA JÄÄ VALTAMEDIAN HAMPAISIIN?
Vuonna
2019 jaettiin erilaisia mediapalkintoja valtamedia erilonkeroille ja
perehtyessänne jakajiin voitte päätellä itse palkitseeko tässä
valtamedia valtamediaa:
PALKINTOLAUTAKUNTA: Marja Aarnipuro, päätoimittaja, Apu ja Mondo (A-lehdet Oy) Arno Ahosniemi, vastaava päätoimittaja, Kauppalehti (Alma Media) Tomi Einonen, palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja, MTV Uutiset Minna Holopainen, vastaava päätoimittaja, STT Kyösti Karvonen, vastaava päätoimittaja, Kaleva (Kaleva Media) Susanna Landor, vastaava päätoimittaja, Hufvudstadsbladet (KSF Media) Pekka Mervola, vastaava päätoimittaja, Keskisuomalainen Riitta Monto, päätoimittaja, Turun Sanomat (TS-Yhtymä) Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Riitta Pihlajamäki, päällikkö, Ajankohtaistoimitus Yle Reijo Ruokanen, vastaava päätoimittaja, Tekniikan Maailma, TM Rakennusmaailma ja Vauhdin Maailma (Otavamedia) Tapio Sadeoja, päätoimittaja emeritus
Medialukutaito ratkaisee suurelta osalta presidentin vaalit. Onko sinulla kykyä kaltata lähetyksistä piilovaikuttaminen ja suorempikin manipulointi? Nyt, jos koska on faktantarkistuksen aika. Jos joku menee torille huutamaan kuinka hyvä hän on jossain asiassa, eikö se lisää epäilyksiä kyseistä tyyppiä kohtaan. Jos ihminen on jossain hyvä, silloin muut tuovat tuon hyvyyden esiin. Kenenkään ei tarvitse ylistää itseään verbaalisesta, kun teot puhuvat - itsensä kehumisella ei saa kuin virtsapään maineen. Aivan samoin tulee suhtautua valtamediaan, joka jatkuvalla syötöllä ylistää itseään. On muka tehty tutkimuksia, jotka suitsuttavat Suomen valtamedian maailman luotettavimmaksi. Koskaan ei kerrota tutkimuksen kohderyhmiä tai sitä miten ja milloin kysely on tehty. Voimme siis mainitun tutkimustuloksen perusteella väittää meillä olevan luotetuin media, mutta ei se välttämättä luotettavin ole. Jos mittamme uutisvälineen luotettavuutta, tulee verrata, fakta- eikä mielikuvapohjalta, tapahtumia ja niihin kohdistunutta uutisointia keskenään. Siis googleta, tutki ja tarkasta väittämät, kun se kerran on mahdollista.
Meidän valtamedia mokaa ja palkitsee mokaavia toimittajia eikä oikaise tekemiään virheitä. Jopa vuoden journalistipalkinnon saaneet jutut ovat osoittautuneet kupliksi. Muistakaapa 2019 palkittua vuoden juttua: Veijo Baltzarin kultti, josta tehtiin jopa tv-sarja. Aikoinaan Veijo Baltzarille vaadittiin kymmenen vuoden tuomiota ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista. Baltzar kuitenkin vapautui kaikista syytteistä käräjillä. Sama toimittaja häärii ja nauttii kollegoidensa arvostusta eikä yksikään media pohdi vähääkään jutun yksittäiselle ihmiselle aiheuttamaa helvettiä, joksi hänen elämänsä muuttui valeuutisoinnin vuoksi. Osittain samoin sujui Aarnionkin tapaus eli homma ei mennytkään kuten uutisoitiin ja tv-sarjassa kerrottiin. Suomessa itseään suojeleva valtamedia saa käytännössä tehdä ihan mitä lystää ja niin tekeekin. Toimittajalegioonien voimin lyödään säälimättä tavallista kansalaista, kunhan se sopii valtamedian pirtaan. Mutta auta armias, jos joku somessa oikaisee toimittajan virheitä vähänkin vahvemmin sanakääntein, silloin vedotaan inhimillisyyteen ja hyviin tapoihin. Älä siis mene näiden herkkähipiäisten plus itsekeskeisten toimittajien virittämään ansaan ja anna valtamediamme yksisilmäisen uutismanipuloinnin vaikuttaa vaalikäyttäytymiseesi, palkittu toimittaja saattaa olla pahin pupun levittäjä - OTA ASIOISTA SELVÄÄ!
Ennen vaaleja jotkut notkut vaaliteltoilla ja julistivat tuovansa muutoksen tuulia. Sillä he saivat ääniä ja niinhän ei käynyt. Kaupunkilaisten rahaa on törsätty miljoona tolkulla keskustaan ja rantaan, nyt avattiin uusi miljoonia euroja nielevä viemäri. Valtuusto päätti 700 000 euron tekonurmesta. Neljässä päivässä summa kasvoi 781 000 euroon, hintaa nosti valaistus. Kyseinen hintava tekonurmi on kaavailtu Pietolaan, koska siellä on mm. mainiot sosiaaliset tilat. Todellisuudessa suihkut sun muut ovat jo aikaa sitten aikansa eläneitä. Saman suuntaista totesi nuorisovaltuuston edustaja, kenen ääni toi raikkaan tuulahduksen meidän ikäkaakkien ummehtuneen örinän sekaan. Jos nyt tehdään kaavailtu tekonurmi, on seuraavana vuorossa, muutaman vuoden sisällä, uusien sosiaalitilojen rakentaminen. Eikä se ole halpaa, muistelkaapa mitä aikoinaan maksoi Sorvakon kentän klosetti - taisi kustantaa uusikaupunkilaisille 345 000 euroa, joten kalista rakentamista on odotettavissa tekonurmen lisäksi myös sen ympärillä. Nyt kädet ristii ja katse ylös: toivottavasti valitusprosessi katkaisee moisen vastuuttoman hankkeen etenemisen, se olisi selkeä kaupunkilaisten etu!
Kun muualla tekonurmia valmistuu alta puolella sen hinnan, mitä meillä sen kustannukseksi kaavaillaan, voi tältä pohjalta tehdä hyvän vertauksen: Olemme kuin kaksilapsisen perheen isä, kuka ostaa ensimmäiselle lapselle vitosen jäätelön kympillä ja jättää toisen lapsen ilman jäätelöä itkemään. Osuvasti kokouksen jälkeen Saaren Mikko totesi: Näinköhän saamme kahdenmiljoonan euron tekonurmen tillbehöreineen. Aivan kuten Turussa, meilläkin kaikki kestää ja maksaa mahdottomasti. Onkohan syy puna-mustassa valta-akselissa, joka hyväksyy kaiken kivan valmistelun kohtuuttoman kovaan hintaan. Voisimmeko välillä ottaa mallia vaikkapa kivasti kehittyvästä Naantalista, jossa valta-akseli on vallan toinen. Ehkä vaalien jälkeen saamme tähän muutoksen, nyt voimme vain kauhun sekaisin tuntein odotella: Vieläkö saamme tämän valtuustokauden aikana rahareiäksi ontuen vaappuvan funikulaarin Myllymäen rinteeseen?