Istuvan hallituksen leikkaukset ovat oikean suuntaisia, mutta avuttomuudessaan riittämättömiä, siksi Suomen talouden kääntyminen ja tervehtyminen kesti kauan ja tästä taas valtamedian tukema laitavasemmisto sai näkyvän lyömäaseen istuvaa hallitusta vastaan. Se median vahvimmilta lonkeroilta jäi kertomatta, jotta sote-sopan kalliit, tuskaisat ja ennen aikaiseen tuskaiseen kuolemaan johtaneen sote-uudistuksen, valheilla tuhansien ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen hankkiminen ja samoilta suunnilta tulleiden kerjäläisten aiheuttamat miljardien eurojen kulut aiheutti edellinen laitavasemmiston ja sitä sokeasti tukevan keskustan hallitus.
Suomen talous pistettäisiin kertaheitolla kuntoon, jos lopetettaisiin, Suomen tuottamattoman ja paisuvan hallintokeskuksen kohtuuttoman kallis tukeminen. Suomi ei voi nousta, jos meillä on suhteellisesti maanosan eniten, maakuntien vientiteollisuuden ja elintarviketuotannon tuottoa ahmivia surua ja kurjuutta tuottavia virkahenkilöitä. Koskapa mones keskeiset ministerit, kuten esim. Purra tulee pääkaupunkiseudulta, hän ei tule esittämään niitä leikkauksia, joita tämä maa tarvitsee. Rahaa syydetään miljardeja pääkaupunkiseudun siltoihin ja muihin liikenneratkaisuihin sekä kansallisrakennuksiin ja vastaaviin. Jopa keskusta on kompastunut syndroomaan: täytyy olla suuri pääkaupunkiseudulla, siksi siellä huipulla häärii Kaikkosia ja kumppaneita!
Ministeriöiden valmistelevat kansliapäälliköt, joista useimmat ovat vihreiden ja vasemmiston tehtäviin valitsemia, esittävät hankkeita ja investointeja, jotka hyödyttävät vain heitä, heidän kollegoja ja nissehenkilöitä, Wolt-kuskeja, alipakattuja puotipuksuja, virkahenkilöiden kotipiikoja, bussikuskeja jne. jne.. Me tarvitsemme ministerin, kuka pistää moiselle miljardien tuottamattomalle kylvämiselle ja vientiteollisuuden sekä elintarviketuotannon edellytysten syömiselle ja kasvun rahoittamiselle stopin. Purrasta ei ole tähän ja muistakaapa sekin, että hän on antanut asenteellaan, ulostuloillaan, ylimielisyydellä ja ivallisilla ilmeillään valtamedian tehdä itsestään tavallisen kansan silmissä Suomen ykkösinhokin saksikäsineen.
Me tarvitsemme ministereitä, ketkä lopettavat maakuntien asukkaiden riiston. Esim. V-divarisarjatason taloustieteiljät ministeriön virkahenkilöt toteavat, että polttoaineveroa ei voi alentaa, kuten esim. on tehty Ruotsissa, se kuulemma estää talouden oikaisua. Päin vastoin se ehkäisee talouden tuottoisaksi saattamista, koska maakuntien ihmisillä ei ole taloudellisia edellytyksiä liikkua, ei voi menne keräämään edes marjoja, kun polttoaineet, joiden hinta on suurelta osalta veroa, maksavat liikaa. Harva viitsii lähteä puolukkametsään, jos siitä ei jää itselle mitään. Vähän sama, jos Suomeen pistettäisiin kalastusvero satanen joka sintistä. Teoriassa rahaa tulisi mahtavasti, mutta käytännössä kalastus loppuisi seinään ja sen seurauksena kalan jalostus, pakkaus, kuljetus, tukkumyynti ja vähittäiskauppa, joiden yrittäjien ja työntekijöiden veroista sekä kulutuksesta alkuperäinen vero kasvaisi paljon suuremmaksi.
Mutta ei, kun ei, sillä ministeriöiden virkamiehet haluavat rahat heti valtion tilille pyörittämään ja kasvattamaan entisestään pääkaupunkiseudun rakennus/tukikuplaa. Suomen taloudellinen oikaisu vaatii kovia otteita ja vihervasemmistolaisen virkakunnan ruotuun pistämistä. Tähän ei Purran kyvyt riitä, mutta toinen ministeri Wille Rydman sentään tuo selkeästi omia ajatuksiaan, joista kumpuaa selkeästi kansan oikeustaju ja toiveet, kun hän esittää järjestöjen joutoväen eliittiheppujen tulojen leikkaamista. Samoin Keskisarja, hänkin pääkaupunkiseudun tuntumasta, joskin Rydmania etäämpää, nostaa, toisin kuin Purra, koko Suomen edun etusijalle. Itse asiassa meidän tulisi luopua pääkaupunkiseudun, miljardeja euroja syövästä, asumistuesta ja tukea sillä paluumuuttoa maakuntiin ja vientiteollisuutta sekä elintarviketuotantoa kuten maakuntien julkista sektoria.
Vaalit lähestyvät, joten sparratkaa omia älkääkä vastustajaa. Siis vaatikaa omilta rehellisesti enemmän, sen sijaan, että esim. selittelette heidän tekemisiään tai tekemättömyyttään tai peräti näkymättömyyttään. Persujen täytyy kestää sisäinen kehityskeskustelu ja asiallisen perustellun kritiikin vastaanotto. Jos me emme tähän pysty olemme kuin mikä tahansa puolue, joka noudattaa sokeasti ja nöyrästi johtajaansa, peläten häneen tai ylempiin kihoihin kohdistuneen kritiikin pudottavan kritisoijan pään vadille. Suurimmalle osalle suomalaisista puolue on vain väline, jonka kautta pyritään valitsemaan omaa ja lähimmäisten eli kansan elämää parantavia päättäjiä. Eikä meidän tarvitse noteerata muita sen enempää, kunhan sanoissa ja teoissa osoitamme kenen asialla olemme eli: KOKO SUOMEN KANSA ENSIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!