Poliittiset tuhkamunat avasivat terrorille paraatiovet!

Pakolaisia on autettava ja paras tapa auttaa pakolaisia on poistaa ne syyt, joiden seurausta pakolaisuus on. Jos EU lopettaisi ryöstökalastuksen Afrikan rannikolla, antaisimme apajansa union vuoksi menettäneillä afrikkalaisille kalastajille elintarvikeapua viisi vuotta, kalakannat elpyisivät ja nälkä ei ajaisi kalastajia jatkossa merirosvoukseen tai pakolaisiksi.

Entäpä IRAK, Libya, Syyria, Afganistan, voisimmeko oppia jotain niihin suunnatuista läntisistä "avustustoimista". Jos katsomme IRAK:a ja sen kehitystä, kuinka monen irakilaisen luulet pomppivan riemusta ja kiittävän läntistä kulttuurirypästä avunannosta? -Miljoonia kuolleita, miljoonia haavoittuneita, miljoonia kodittomia ja miljoonia pakolaisia on läntisen maailman avun tulos IRAK:lle. Lähellekään tuota ei olisi päässyt edes hirmuhallitsija Saddam Hussein.

Pitäisiköhän meidän viimeinkin antaa tiettyjen maiden elää tyylillään. Ehkä jossain on vääryttä, mutta eikö historia osoita, että sen poistamisen sijaan länsimainen apumme muuttaa vääryyden tuhoksi, tuskaksi, kuolemaksi ja pakolaisten loputtomaksi aalloksi. Jos jatkamme antamme "apuamme" ja sen katastrofaalisten seurauksien kasvattanista, eikö se tee meistä rasisteja ja niin suuria tuhon, kuoleman ja tuskan levittäjiä, että sadan vuoden kuluttua kirjoitettavassa historiassa Hitlerin touhut kutistuvat pieneksi puuhasteluksi tämän päivän rasistisen tuhoamisen rinnalla.

Suomi istuu päättäjien pöydässä esittämättä mitään. Suomi on näissä tilaisuuksissa se hiljainen tyyppi, joka pöydän päässä nauraa muiden vitseille ja varoo vahingossakaan loukkaamatta ketään - kaikkein vähiten isompiaan. Näissä pöydissä oli ja on edelleen mahdollisuudet nostaa ongelmien syvimmät syyt esille. Miksei kukaan nosta ensimmäistäkään ongelman aiheuttajaa esille ja ehdota niiden korjaamista? Edustaako Suomea päätäjien pöydässä poliittiset tuhkamunat vai onko syy tähän se, että ilman pakolaisia eivät näennäisinhimilliset pysty leikkimään edes näennäisinhimillistä auttajaa?

Nyt otamme Suomeen kymmeniätuhansia pakolaisia, jotka olemme pitkälti itse ajanneet kodeistaan. Tänne on lapannut ja lappaa väkeä ilman minkäänlaisia henkilöpapereita. Varmaankin suurin osa näistä ihmisistä on vilpittömiä avunhakijoita, mutta joukosta löytyy varmasti myös heitä, keiden kodit on tuhottu, elinkeinot hävitetty ja sukulaiset tapettu länsimaisin opein tai asein. Vaikka tulijoista vain muutama promille ajattelisi näin, nousee heidän määränsä satoihin ihmisiin. Ikävä kyllä, kenenkään hätää väheksymättä, joissain pakolaisena maahan tulevissa piilee viha ja sen seurauksena suuri riski. Ja tuon vihan siemenen ja riskin olemme me länsimaiset saaneet itämään.

Annammeko me kasvattamamme vihan kasvaa ja rönsytä tänne? Onko meidän ainoa auttamisen vaihtoehtomme kääntää selkämme onttemuuksien syille ja antaa pakolaisuuden myötä riskien levitä hallitsemattomana tänne? Totuus on se, että meidän auttamistyylimme ensimmäinen riski on se maahan muuttanut pakolainen, joka haluaa kostaa meille ne teot, jotka tuhosivat hänen kotinsa, tappoi hänen sukulaiset sekä vei hänen tulevaisuutensa tutussa turvallisessa ympäristössä. Tämä pakolainen löytää kaverin ja toisen he perustavat solun ja niinpä...

Kantavatko tavalliset suomalaiset perheet ja niiden lapset meidän antamamme avun riskit? Kuinka suu pannaan, kun Suomessa jysähtää. Lohduttaako se meitä, jos venäläiset ja ranskalaiset maalaavat Facebookin profilikuvaan Suomen lipun? Irvokkainta tässäkin riskin kantamisessa lienee se, että eihän se rasita päättäjien perheitä saati heidän lapsiaan. Aikamme vallasväki on jo aikaa sitten osannut suojata itsensä väkivallalta aivan kuten omaisuutensa Suomen verottajalta!