Sote-uudistus pelastaa kunnat huonoilta päättäjiltä

Uudenkaupungin valtuusto teki ennen vaaleja yksimielisen päätöksen siitä, että kaupunkilaisia ei jätetä pörssiyhtiöiden keinottelun armoille vaan heidät hoidetaan kaupungin toimesta pieniä paikallisia palveluntarjoajia apuna käyttäen. Muutama kuukausi vaalien jälkeen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja patsastelee paikallislehdessä ulkomaalaille voitot tilittävän "hoivatalon" avajaisissa. Kaupungissa toimittiin vastoin vastoin valtuuston yksimielistä päätöstä, joka on vieläkin voimassa.

Kuntien rahoista menee noin 60% sote-menoihin. Sote-uudistuksen jälkeen tuo tehtäväkenttä ja siihen käytettävät varat eivät ole enää kuntien käsissä, vaan ne hoidetaan tulevaisuudessa kunnan ulkopuolelta. Jotkut kysyvät mihin kuntia enää tarvitaan, kun noin suuri osa rahoista ja toiminnoista siirtyy maakunnille tai valtiolle. Kuntien tehtäväksi jäävät kukkaistutukset, tiet, katulamput koulut jne., joten tehtäviä jää yllin kyllin.

Useat kunnat ovat olleet ongelmissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Niitä ei ole saatu pidettyä eikä varmankaan edes yritetty pitää laadukkaina ja tehokkaina. Huippuesimerkki tästä on Uusikaupunki, jossa, kuulemani mukaan, 66% kaupungin rahoista käytetään soten sektorille. Kyseessä lienee Suomen ennätys ja vieläpä ihmeellinen sellainen, sillä Uudessakaupungissa asuu valtakunnan keskiarvoa terveempää väkeä.

Sopiikin pohtia ja tarkastella, miten Uudessakaupungissa on toimittu. Ensinnäkin viime valtuustokaudella sote ei pysynyt kertaakaan budjetissa. Sattuipa kerran erään budjettikokouksen jälkeen, että po. lautakunnan puheejohtaja totesi naureskellen: Läpi meni, elokuussa pyydetään puolimiljoonaa euroa rahaa ylityksiin. Tämä kuvaa hyvin sitä hellurei tulosvastuuttomuutta, mikä kaupungissa vallitsi. Alamäen jatkon kruunasi se, että sama puheenjohtaja valittiin vaalien jälkeenkin jatkamaan sote-lautakunnan vetäjänä.

Samalla kun edellinen valtuusto antoi verovarojen valua sote-tehottomuuteen ja käytännössä hyväksyi sieltä tulevat tappiot, se yritti säästää muualta. Uusikaupunki säästi opetuksesta, vapaa-ajan puitteista, viihtyisyydestä eli juuri niiltä sektoreilta, joihin väestöltään ja tuloiltaan kasvavat kaupungit satsaavat. Lopullisesti kaupungin taloudellisen alamäen siunasi utopistiseen haihatteluun perustuva 1970-luvun elinkeinopolitiikka, jota on jatkettu vielä nykyisellä valtuustokaudella Kun muualla kunnat ja kaupungit satsaavat raittius- ja nuoristyöhön, Uudessakaupungissa ne ovat perinteisiä säästökohteita: nuoriso- ja liikuntalautakunta lopetetaan, nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja erotetaan ja KAUPUNKILAISTEN RAHALLA TUETAAN ALKOHOLIN VALMISTUSTA!

Typerästi toimineet päättäjät ovat tehneet Uudestakaupungista epäviihtyisän teollisuusalueen, johon juuri kukaan ei halua muuttaa. Parhaana vuotena kaupunkiin syntyi lähes 1 000 uutta työpaikka, mutta uusia asukkaita ei juurikaan kaupunkiin muuttanut. Ehkäpä sote-uudistus pelastaa tulevaisuudessa Uudenkaupungin ja vastaavasti toimineiden kuntien asukkaat töppölevien päättäjien käsistä ja lopulliselta romahdukselta.