Uudessakaupungissa ei tajuta kokonaisuuksia eikä osata katsoa riittävän kauas tulevaisuuteen. Samalla kun rakennamme nykyisen keskustaajaman laitamille kiireellä asuntoja, kiinnitämme kaiken huomion vain suureen koulukompleksiin ja sen rahoitusmalliin. Jos katsoisimme hiukan pitemmälle tulevaisuuteen, suunnittelisimme myös esim. Hakametsä lähistön tulevaisuutta. Rakentaessamme asuntoja, unohdamme tulevien asukkaiden muut tarpeet, kuten Hakametsän koulun, joka saa rappeutua ja lahota vailla päivitystä ja kehityssuunnitelmia? Kyseiselle kasvavalle alueelle, tulisi suunnitella kauppoja, liikuntapaikkoja sekä muuta, joka nostaa ihmisten elämisen laatua.
Uudestakaupungista puuttuu kyky nähdä asioiden kerrannaisvaikutus. Ei ihminen pelkästään halua muuttaa työnperässä tänne ja mököttää asunnossa apaattisesti kaikkea vapaa-aikaansa. Ensinnäkin ihmisillä on erilaisia asumishaaveita. Useimmat suomalaiset haluavat asumispaikakseen isotonttisen rauhallisen omakotitaloympäristön. Tuskin kukaan haluaa muuttaa maaseudulle kerrostaloon . Tästä meillä löytyy Kalannista yksi karmea esimerkki, jonka ainoa hyvä puoli lienee se, että rakennus nousi yksityisellä rahalla.
Meidän tulisi siirtyä yhden asian kohkaamisesta laajakatseisempaan ja tulevaisuuteen tähtäävään valmisteluun. Koko kaupunkia, myös sen keskustaajaman ulkopuolisia alueita, tulisi tarkastella ja suunnitella vähintään vuosi 2050 ja mieluimmin vuosi 2100 silmällä pitäen. Tarvitsemme tulevaisuussuunnitelman, joka täytyy valmistellla kaupunkilaisia kuunnellen ja avoimesti toteuttaen. Ensimmäiseksi tarvitsemme vastauksen Kalannin ja Hakametsän koulujen kohtalosta. Useimmat tietävät niissä olevan ongelmia, joten kysymys kuuluu: AIOTAANKO KOULUT MODERNISOIDA VAI SIIRRETÄÄNKÖ NIIDEN OPPILAAT POHITULLIN MÄELLE?
Saarniston kolukeskuksessakin kunnossapito huonossa jamassa, Seikowille hyviä alluokkia, ja Viikaisten koluun myös koulu toimintaa jatkossa, ei tarvita yhtä jätti kompleksia.
VastaaPoistaSamaa mieltä jättikoulusta, mutta eiköhän Viikaisten aika ole ohi.
Poista