lauantai 18. marraskuuta 2017

Opetussunnitelma unohti urheilun - muisti sirkuksen?

Jokaisessa kaupungissa tulee laatia opetusohjelma, ja sitä tulee kaupungissa myös jotenkin noudatella. Opetussuunnitelmassa määritellään opetuksen perusteet ja niitä tulee kuntien ja kaupunkien koulujen noudattaa. Uudessakaupungissa tarjoillaan hienosti oppilaille erilaisia ja varsin persoonallisia kulttuuririentovaihtoehtoja. Opetussuunnitelmamme nostaa esiin teatteri ja jopa sirkustaiteen. Omana erikoispiirteenä Uudessakaupungissa opetussuunnitelmassa korostetaan yrittäjyyttä. Päivän hengen mukaisesti opetussuunnitelmamme huomio monikulttuurisuuden, erilaiset uskonnot ja luonto arvojen kunnioittamisen. Löytyypä ohjelmasta mainita Hinkuhankkeestakin.

Opetussuunnitelman monipuolisuudelle sekä kulttuuririentopainotteisuudelle täytyy nostaa hattua. Suunnitelmaa tutkaillessa herää huolenaiheitakin mieleen, sillä en löytänyt opetussuunnitelmasta sanaa urheilu tai edes mainintaa ensimmäisestäkään urheilulajista. Jos aikaisemmin meillä satsattiin urheilussa esim. koripalloon, jääkiekkoon, jalkapalloon, salibandyyn, pesäpalloon jne., niin tullaanko tulevaisuudessa mainittujen urheilumuotojen kustannuksella satsaamaan esim. sirkukseen siten, että peruskoulussamme aukeaa tietämys ja alkeet vaikkapa tulennielijän tai leijonankesyttäjän urille?

Mikäli opetussuunnitelmaan olisi liitetty vuosiviikkotuntimäärät ja niiden jakautuminen eri aineiden myötä, saisi esim. sirkus- ja teatteripainotteisuudesta hyvän kuvan. Samalla kaupunkilaisille selviäisi uusien opetuspainoteiden vaatimat investointitarpeet: Onko opetusohjelman toteutumisen turvaamiseksi ryhdytty etsimään leijonia tai elefantteja sirkuspainotteisuuden turvaamiseksi ja onko nämä uudet opetustuntimäärää nielevät vaihtoehdot pois urheilun tuntimäärästä? Uskonnosta ne eivät ainakaan voi olla pois, koska meillä tullaan satsaamaan vieraiden uskontojen ja kulttuurien avartamiseen oppilaille.

Äkkipäätä herättää ihmetystä opetussuunnitelmassa korostettu yrittäjyys ja sen voimakas esiin nostaminen. Kuinka seitsemän vuoden ikäisille avataan yrittäjyyden salat ja kuinka yrittäjyysvalitukseen nivoutetaan paikallisuus? -Huomioidaanko paikallisuus esim. uusikaupunkilaisen yrittäjän uraa avaavalla käytännön esimerkillä: Yrittäjän pitkä tie huipulle aina torivahdiksi asti? Varmasti asiantujoista koostuva lautakunta paneutuu esittämättömääni problematiikkaan armottomalla ahkeruudella, antaa suunnitelmalle oman täydennyksensä ja avaa sen kaupunkilaisille.

Opetussuunnitelmaan on kasattu kaikenlaista päivän puheenaiheista yrittäjyyteen, siitä puuttuu se asia, joka ei suunnitelman väsääjää kiinnosta eli urheilu. Aika näyttää, onko kyseessä tyypillinen sanahelinä ja opetus jatkuu tutuilla urilla joskin siirtyen pulpeteista säkkituoleihin. Siinäpä lautakunnalla kyselemistä. Itse, jos istuisin lautakunnassa, ilmaisisin huoleni urheilun osuuden olemattomuudesta ja vaatisin selkeitä lukuja tuntimääristä und varojen käytöstä. Onhan hienoa, jos Uusikaupunki, ensimmäisenä Suomessa, tarjoaa seitsemänvuotiaalle mahdollisuuden astua leijonankesyttäjäyrittäjän uralle, mutta mistä se on pois ja kuinka laajaa oppilasmäärää tällainen hieno plus ainutlaatuinen mahdollisuus palvelee?!



 OHESSA OPETUSSUUNNITELMA


"Uudenkaupungin opetussuunnitelma

Kouluissa painotetaan lukemisen ja kirjoittamisen merkitystä, sillä luku- ja kirjoitustaito sekä monipuolinen lukeminen ja kirjoittaminen edistävät ajattelun taitoja. Lukemiselle ja kirjoittamiselle annetaan aikaa kaikissa oppiaineissa ja eheyttävissä monialaisissa kokonaisuuksissa. Lukemaan ja kirjoittamaan houkutellaan monin tavoin ja oppilaiden mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon. Kirjoittamisen ja kielenhuollon merkityksellisyyttä painotetaan kaikissa oppiaineissa.Tehdään yhteistyötä kirjaston kanssa.

Eri oppiaineiden opetuksessa tutustutaan omiin juuriin sekä paikalliseen historiaan ja kulttuuriin. Ajankohtaisia tapahtumia käsitellään kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Koulun kulttuurikasvatuksessa hyödynnetään paikallista erityisosaamista (esimerkiksi musiikkiluokkatoiminta, sirkus, teatterit, kuvataide). Oppilaita kannustetaan jakamaan oman kulttuurin perinteitä ja kulttuurisia tapoja. Jokainen kulttuuri on yhtä arvokas. Erilaisten kulttuuristen tapojen, myös eri uskontoihin pohjautuvien, tunteminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen on osa yleissivistystä. Moninaisia kulttuurisia tapoja hyödynnetään ja niihin kannustetaan eri oppiaineiden opetuksessa, oppiainerajat ylittävissä eheyttävissä kokonaisuuksissa ja muussa koulun toiminnassa kuten päivänavauksissa, juhlissa ja ruokailuun hiljentymisessä. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyy myös kuntien kieliohjelmissa, osallistumisessa kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin ja ystävyyskoulutoimintaan. Näin parannetaan sekä oman että muiden kulttuurien ja uskontojen tuntemusta. Kaikessa vuorovaikutuksessa korostetaan hyvän ja kunnioittavan käytöksen merkitystä.

Kouluissa opetetaan arvostamaan työntekoa ja yleisiä käden- ja arjentaitoja. Nukkumisen, liikkumisen ja terveellisen ravinnon merkitystä korostetaan terveyttä ja yleistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä. Oppilaan kiinnostusta ruokaan ja terveyteen herätetään aistikokemusten, tutkimisen ja osallisuuden kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään päihdekasvatukseen, verkkoturvallisuuteen ja oman talouden hallintaan. Koulut tekevät aktiivista yhteistyötä mm. koulupoliisien ja pelastusviranomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa.

Monilukutaidon kehittämisessä tehdään aktiivista yhteistyötä koulun ja kirjaston sekä eri medioiden kanssa. Kaikissa oppiaineissa käsitellään kullekin tiedon- ja tieteenalalle ominaista lukutaitoa, merkkikieltä ja symboliikkaa. Erityistä huomiota kiinnitetään mediakriittisyyden vahvistamiseen.

Tieto- ja viestintäteknisten taitojen oppiminen on jokaisen oppijan oikeus. Tieto- ja viestintätekniikan avulla uudistetaan ja tehostetaan oppimista, vähennetään opettajakeskeisyyttä, lisätään oppilaslähtöistä oppimista ja vuorovaikutteisia pedagogisia käytäntöjä sekä yhteisöllistä tekemistä ja oppimista. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö antaa uusia mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen ja vahvistaa näin oppilaan yksilöllistä oppimista ja opiskelumotivaatiota. Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttämällä vahvistetaan oppilaan monilukutaitoa, erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja, informaation etsimistä, tuottamista, analysoimista sekä kriittistä suhtautumista informaatioon, sen hankintaan ja tulkitsemiseen.

Vastuu tvt-strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. Koulun johtaja vastaa siitä, että monipuolinen oppimisympäristöjen käyttö kuuluu koulun toimintakulttuuriin. Oppilaiden käytössä on ajanmukaiset ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset laitteet, ympäristöt ja oppimateriaalit, jotka palvelevat pedagogisia tavoitteita.

Työelämätaitojen ja yrittäjyyden opetuksessa suositaan toiminnallisia ja kokemuksellisia työtapoja ja teeman ympärille rakennetaan eheyttäviä monialaisia kokonaisuuksia (esim. vierailut erilaisiin työpaikkoihin,myyjäisten, kirpputorien ja discojen järjestäminen, kauppaleikki, yrityskylä). Työpaikkavierailuihin yhdistetään tapakasvatusta. Opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tehdään yhteistyötä Varsinais-Suomen YES-yrittäjyyskasvatusverkoston kanssa ja opetuksessa hyödynnetään Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiaa ja toimintamalleja.

Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen näkyy aktiivisesti koulun toimintakulttuurissa. Koulujen oppilaskunnilla on aktiivinen rooli ja muutenkin huolehditaan kaikkien kuulluksi tulemisesta.Kuulluksi tulemiseen ja vaikuttamiseen järjestetään erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia (esim. palautelaatikko, rehtorin kyselytunti, luokanvalvojan vartti). Kouluissa tehdään erilaisia oppilaita osallistavia projekteja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaiden yhteiskunnallista ajattelua herätellään toiminnallisesti esimerkiksi nuorisovaltuuston, lasten parlamentin ja varjovaalien avulla.

Oppilaille annetaan elämyksiä ja kokemuksia luonnon moninaisesta tärkeydestä ja merkityksellisyydestä. Luonnon merkityksellisyyttä toteutetaan hyödyntämällä luontoa oppimisympäristönä. Lähiympäristöstä huolehditaan monin eri tavoin (esim.roskien siivoaminen, kompostointi, palstaviljely, paikalliseen Hinku-hankkeeseen osallistuminen). Erityinen painoarvo on herkän saaristoluonnon kunnioittamisessa ja Itämeren suojeluun liittyvissä asioissa. Oppilaat tutustuvat kestävään ruokatuotantoon lähiruokakäsitteen kautta."


LINKKI: Uudenkaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

26 kommenttia:

  1. Lehdet ovat tyhmiä, kun eivät pyydä Valkosta kolumniksi. Hänen kirjoituksensa synnyttäisivät keskustelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. javan naljailu ärsyttää, mutta kiinnostaa.

      Poista
  2. Laveat ovat Javan tulkinnat. Urheilun puuttuminen kyllä ihmetyttää.

    VastaaPoista
  3. Tuntijaon päättää valtioneuvosto.

    VastaaPoista
  4. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Hartolle tarkennus: Perusopetuksessa on minimituntimäärä, joka lain mukaan on 222 vuosiviikkotuntia. Jokainen kunta voi halutessaan ylittää alarajan. Esim. iisalmelaiset koululaiset saavat peruskouluaikana puolivuotta enemmän opetusta kuin porilaiset koululaiset. Katsokaa edellinen alustus ja YLE:n linkki!

    Etkö sinäkin Harto toivoisi hiukan tarkempaa tietoa opetuksen jakautumisesta und yksityiskohdista? Uskoisi intoa kyselyihin löytyvän muiltakin, kun päättäjien pöydän ympärillä istuskelee tohtoreita.

    VastaaPoista
  5. Lähes kaikki ylimääräiset tunnit maksaa. Lähes kaikki rahat menee uusien koulujen ja urheiluhallien lainojen hoitoon. Uki valitsi jo tiensä eli ylimääräisiä tunteja tuskin tulee, vaikka niille tilaus olisikin.

    VastaaPoista
  6. Siitä, miten opetukseen käytettävä tuntimäärä jaetaan eri oppiaineiden kesken, päättää valtioneuvosto (valtioneuvoston asetus 422/2012). Koska asetus määrittelee vain yhteisten oppiaineiden ja valinnaisaineiden vähimmäistuntimäärän, voi eri aineiden tuntimäärä vaihdella jonkin verran kuntien ja koulujen kesken. Opetustuntien määrä on tuntijaossa määritelty vuosiviikkotunteina (vvt). Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 tuntia opetusta lukuvuoden aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö tuo ole tullut jo selväksi.

      Poista
  7. Kyllä meillä on varaa pistää joka vuosi miljoona ylimääräistä varhaiskasvatkseen. Eli omana työnä miljoonan halvemmaksi. Meilä vain lisätään kuluja, kahdelle yksityiselle päiväkodille on nyt luvat.

    VastaaPoista

  8. Kaleva:

    Toiseksi eniten tuloja Pohjois-Pohjanmaalla oli päiväkotibisneksessä mukana olevalla Jari Mäki-Runsaalla, joka tienasi viime vuonna lähes viisi miljoonaa euroa. Hänen verotettavat ansiotulonsa olivat viime vuonna 672 449 euroa ja pääomatulot 4,3 miljoonaa euroa.

    Mäki-Runsas oli Touhula Päiväkotien toimitusjohtaja viime maaliskuuhun asti. Hän jatkaa Touhulassa merkittävänä osakkeenomistajana.

    Pohjois-Pohjanmaan kolmanneksi eniten tuloja oli Tarja Vikströmillä. Hänen ansiotulonsa olivat 52 221 euroa ja pääomatulot 3,9 miljoonaa euroa.

    Vikström oli Vekara-päiväkotien toinen omistaja. Vekara-päiväkodit myytiin Touhulalle viime vuonna.

    Miksi,oi miksi ihmiset haluavat rikastuttaa jo näitä aiemmin porhoja ja setämiehiä ja viedä oikeen vapaaehtoisesti lapset yksityiseen päiväkotiin? maksan mieluummin kaupungille!

    VastaaPoista
  9. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005434574.html
    Yllä koko artikkeli.
    Uuudenkaupunginhallitus oli yksimielinen varhaiskasvatuksen ulkoistuksessa ja samalla annettiin kaikki päätäntävalta Inkeri Parviaiselle, näin lukoo hallituksen pöytäkirjoissa,
    Sitten itketään että elinkaarimallissa saatetaan menettää kaksi työpaikkaa ja varhaiskasvatuksessa menetetään jo kymmeniä ehkä tulevaisuudessa noin sata.
    Eikö tämän säästyvän rahan voisi siirtää laadukkaaseen opetukseen, miljoonalla saa jo aikas paljon lisätunteja vai mitä Java.

    VastaaPoista
  10. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Meidän päättäjillä ei riitä perehtymiskykyä kuin yhteen asiaan kerrallaan. Usko valmistelijoihin on uskomattoman suurta. Meillä ei edes haluta keskustella päiväkotien yksityistämisestä kansainvälisille yrityksille.

    Nyt elinkaarimallilla yksityistetään jotain, ja siinä sivussa kaupunki rakentaa Pohitulliin ?Yksityiselle/kansainväliselle? päiväkotiyrittäjälle prameat tilat? Päiväkotien yksityistäminen alkoi oikeastaan jo varhaiskasvatuksen siirrosta opetuspuolelle. Demarit käänsivät kelkkansa, kun yksi heikäläinen sai sopivan pikkukihon paikan - menikö oikein? Pitäisi ottaa askel taaksepäin ja päättää muutama asia uudelleen!

    VastaaPoista
  11. Muistan kun tämä pikkukiho piti palvelusetelin puolesta oikein palopuhuheen kun tuo valinnanvapautta.
    Palveluseteli tarkoittaa palvelujen yksityistämistä ja verovarojen kuppausta ylihintasilla palvelumaksuilla.
    Ainoa joka kyseenalaisti palvelusetelin oli kateellisten haukkuma patamusta porvari Harto Forss.
    Valtuustossa taitaa olla aino edustaja Harto joka tällä hetkellä ajattelee kaupungilaisten etua.
    Tulevassa sotessa tulee käymään samanlaisesti hinnat nousee pilviin ja palvelut heikkenee totaalisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja raha matkaa muualle. Matkaa jopa ulkomaille.

      Poista
  12. Yksityinen on tehokkaampi. Siitä ette pääse mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten yksityinen voi olla tehokkaanpaa kun tulee huomattavasti kalliimaksi.
      Mielestäni yksityistämisen tarkoituksena pitäisi olla kustannusten laskua eikä nostoa.
      Voitko selittää anonyymi 20.10

      Poista
  13. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Varmaankin on myös muutama muukin valtuutettu kaupunkilaisten asialla, mutta Harto tuo selkeästi kaupunkilaisten edun näkyviin ja puolustaa niitä taipumatta muiden konsensustahtoon. Enkä missään tapauksessa tarkoita, että Harto olisi jäärä, päin vastoin hän on vastaanottava ja hänen kanssaan keskustelut ovat leppoisia. On kaupungin kannalta ikävää, että Harto ei istu hallituksessa. Minun juttutuokioni rajoittuu viime kuukausina yhden hallituksen jäsenen kanssa käytyihin keskusteluihin.

    VastaaPoista
  14. Samanlaista itsestäänselvyyksien toistamista ovat opetussuunnitelmamme aina olleet. Forssille tiedoksi, että kunta voi vaikuttaa opetuksen sisältöä lisäten. jos se ylittää minimituntimäärän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei millään pahalla, mutta kyllä tuollainen perustieto on sentään tiedossani.

      Poista
    2. Väität aiemmassa kommentissasi toisin.

      Poista
    3. Älkääs ny sentään tällaista väittäkö. Ei olisi tullut plm työstäni mitään ellen olisi tiennyt lain olevan minimi.

      Poista
    4. Miten peruskoulun oppituntimäärä liittyy Kemiran pääluottamusmiehen työhön.

      Poista
  15. Veganismi vei mielenterveyteni ja kadotti lihasmassani. Tässäkö syy?

    VastaaPoista
  16. Laatu korvaa määrän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ugin opetustoimessa huono laatu korvaa hyvän määrän.

      Poista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!