MÄDÄN JÄÄVUOEREN HUIPPU ON PALJASTUNUT?

Ensinnäkin täytyy antaa kaikki pisteet Uudenkaupungin Sanomille sen ammattimaisesta ja inhimillisestä tiedotuslinjasta. Nyt lehti on malttanut odottaa ikävän asian etenemistä oikeuteen eikä se ole ennen aikaisesti valheilla höystäen uutisoinut näyttävästi, jopa olemattomista, poliisin tutkimisista, kuten aiemmin. Aiemmin uutisointi loppui tutkintaan eikä kansalle kerrottu kertaakaan etteivät uutisoidut asiat edenneet oikeuteen. Toivottavasti nyt lehtemme aloittaa uutisoinnin, kun casen avanneen oikeusistunnon myötä syytteet muuttuivat julkisiksi.

Mahdollinen vaikeneminen kasvattaisi jatkossa  huhuja ja antaisi niille valtavat siivet. Tämä taas ei palvelisi tapauksen myötä huhuissa hämärähemmoiksi leimattuja syyttömiä eikä pian tulevia kuntavaaleja. Kuitenkin jo nyt voidaan kirjata selvitetyksi, että huhu jonka mukaan tutkinta perustui ilkeämieliseen poliittiseen jahtiin, ei pidä paikkaansa. Tapahtuneesta rahan kierrosta syntyy väkisinkin jatkossa uusia spekulaatioita, perustuvatko ne amatöörien kömpelöön tapaan kuitata realistisia kuluja kuiteista viis -tyylillä vai onko kyse tietoisista hämäräpuuhista vai onko peräti kyseessä yksi kaupungin tavoiksi muodostuneista käytännöistä?

Tarkasteltaessa kaupunkimme taloutta, tapahtumia ja nykytilannetta, voi kaiken loogiseksi ymmärtäminen tuottaa normaalilla järjellä ajattelevalle ihmiselle vaikeuksia. Ensinnäkin kaupunki velkaantui, myi omaisuuttaan, ajoi alas palvelujaan, nosti veroja sekä taksoja ja lomautti työntekijöitään eli lievästi sanottuna asiat olivat pahasti rempallaan. Silti kaupunginhallitus palkitsi rempalleen viennistä vastanneet valmistelijat lukuisin palkankorotuksin ja kannustinlisin.  Miksi luottamushenkilöt palkitsivat virkahenkilöt vaikka kaikki meni pääsääntöisesti poskelleen?

Menneen kauden hallituksen toisena ihmeellisyytenä voidaan pitää sitä, että se hyväksyi kaiken valmistelun ja jopa niin, ettei se edes aina halunnut nähdä taloutta kuvaavia lukuja. Entä valtuusto? -Muistakaapa etanolitehdashanketta, sinne upposi satojatuhansia euroja kaupunkilaisten rahoja. Vain yksi valtuutettu puuttui hankkeeseen. Mitään muuta konkreettista ei etanolitehdasuhosta jäänyt jäljelle kuin karkea ja kallis valhe, josta esittelijä jäi kiinni, johon luottamushenkilöt eivät mitenkään reagoineet, vaan antoivat veroeurojen valua, kenties minne. Entä Hinku-hanke, kilpailuttamatta ostetut Tontonmäen talot jne. jne.. Näistä ei jäänyt mitään konkreettista kaupunkilaisille, ainoastaan miljoonat eurot menivät tai jäivät velaksi.


Parhaillaan käytävä oikeustemmellys ja taannoiset kaupungin tappiolliset hankkeet synnyttävät erikseen ja yhdessä epäilyksiä ja kuppilakeskusteluja kähminnästä, mafiasta ja holtittomasta suhtautumisesta kuntalaisten varoihin. Mihin katosivat miljoonat uusikaupunkilaisten eurot?: Täytyisi selvittää ennen kaikkea siksi, etteivät syyttömät jää mahdollisen huhumyllyn armottomien rattaiden ruhjomiksi ja kenties menetä poliittista luottamustaan juuri ennen kaupunkimme ensimmäisiä vapaita vaaleja.