Bensiinin ja dieselin veroton hinta on noin 50 senttiä litra. Kun Suomen valtio räpsäisee päälle verot, nouse bensiinin hinta lähes kolminkertaiseksi ja dieselin hinta yli kaksinkertaiseksi. Tällä systeemillä Suomen valtio kerää autoilijoilta veroja vajaat kolmemiljardia euroa vuodessa. Kaikkein kovimmin tämä vero puree heihin, kenen on pakko käyttää omaa autoa.
Milkäli haluttaisiin, korjattaisiin vuoden polttoaineverolla Suomen maanteiden kynnossapitovelka, joka on noin 2,7 miljardia euroa. Polttoaineveroa ei kuitenkaan käytetä teiden kunnossapitoon vaan sen voidaan todeta osittain kiertävän julkisen liikenteen tukemiseen, johon käytetään 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös kunnat avustavat julkista liikennettä ja niiden osuus kuuluu em. tukisummaan. Julkisenliikenteen tuesta 70% menee Suomen suuriin kaupunkeihin ja niiden joukkoliikenteen tukemiseen.
Käytänössä työllään ja autoilullaan suurin osa suomalaisita kustantaa kjulkistaliikennettä, jota he eivät koskaan edes voi käytää esim. juna, metro raitiovaunut ja Suomenlinnan lautta. Jos verotusta muutettaisiin niin, että dieselin ja bensiinin hinta olisi vaikkapa 1e/1l, lisäisi tämä merkittävästi kansan ostovoimaa. Jos Uudestakaupungista Turkuu ajava käyttää 15€ päivä ja hinta putaisi kymppiin, jäisi jokaiselle päivässä vitonen enemmän käyttövaraa. Viikossa summa olisi noin 35€ kuukaudessa 150€ ja vuodessa reilut 1 500€. Kun työmatkailjoita on tuhansia voidaan polttoaineveron laskun tuovan melkoisen piristyksen esim. Uudenkaupungin liikeelämälle ja palveluille.
Luonnollisesti työmatkakulut on saanut vähentää verotuksessa, mutta jos niin on jatkossakin, se ei vaikuta verolaskun tuomaan ostovoimaan. Dieselin hinnanlaskun vaikutus olisi huomattavan merkittävä kansantalouteen. Liikenteen ja sitä tukevat toimialat työllistävät noin 10 % Suomen
kaikista työllisistä, janiiden osuus on Suomen kansantaloudesta noin 10 %. Liikenteen tuoma työllisyyden nettolisäys on ollut 2000-luvulla 2 265
työpaikkaa vuodessa. Tällä on ollut koko maan työllisyyteen suuri vaikutus,
koska kaikkien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla kasvanut vain 190
työllisellä vuosittain.
Liikenteen ja etenkin televiestinnän osuus
kansantalouden tuotoksesta on sen sijaan pienentynyt 2000-luvun alun
huippuvuosista selvästi. Osa tästä selittyy tekniikan kehittymisellä, mutta myös kuljetusten siirtyminen vierasmaalaisten tekijöille ja kalustolle on merkittävästi lisännyt alan suomalaista työttömyyttä.
Tämä on kuumeessa kirjoitettu, joten isot anteeksipyynnöt hyppelystä ja epämääräisyyksistä. Palataan, kun palaan ulkomaailmasta! Katsekaa linkkejä, sieltä löytyy enemmän järkeä:
Näin polttoaineen hinta koostuu
Öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys
Öljyn tuotanto ja jalostus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!