Haihattelua vai realismia: SOINI ULOS PERSUT YLÖS!

Soini nousi letkauksilla ja kansanmiehenä vaihtoehdoksi perinteisille kapulakieli- ja eliittipoliitikoilla. Hän peilasi kansan keskellä kansan tuntoja Urpilaisen markkinoidessa rakkaushöttöään ja juhliessa amerikassa Obaman vaalivoittoa. Soini oli mukava aito suomalainen mies, jonka kansa nosti puolueineen Suomen kansanedustajaksi.

Ensimmäinen jytky johtui Persuihin uurnilla hypänneistä Keskustaan kyllästyneistä keskustalaisista. Vaalitappio jätti Keskustan oppositioon ja puolueen johtoa tuuletettiin kunnolla. Sateentekijäksi nousi Sipilä ja sade tuli - hitaasti, mutta varmasti Keskusta lähti nousuun. Kuuden puolueen hallituksessa vain Kokoomuksen kannatus kohosi huomattavasti, mutta lopulta sekin kääntyi laskuun. Voimakkaimmin kannatustaan menetti SDP. Eikä Urpilaisen vaihtaminen AY-pomo Rienteeseen vaikuttanut puolueen suosiota nostavasti, sillä Soini markkinoi Persuja, raflaavin sanakääntein, uutena työväenpuolueena, joka pitää huolta köyhistä ja duunareista.

Viime eduskuntakaudella oppositiossa olleet Persut pääsivät tykittämään hallitusta lähes kaikesta tekemisestä: Kreikkan apuja, taloutta, työttömyyttä, pakkoruotsia ja köyhien kyykyttämistä jne. vastustettiin Soinin suulla. Persu ei persettään myy, me emme tee yhteistyötä Kataisen ja Stubbin Kokoomuksen kanssa, sitä saa mitä tilaa jne. letkautuksilla Soini höynäytti yli puolimiljoonaa suomalaista äänestämään Persuja.

Jo hallituksen ministerivalinnat alkoivat kauhistuttaa kansaa: Stubb oli juuri tehnyt pyrähdyksen Suomen historian huonoimpana pääministerinä, Rehn, oli ollut talouskomisaararina ne vuodet, kun koko maanosan talous ajettiin pohjamutiin ja hopealusikka suussa syntynyt Bernerkin istutettiin ministeriksi. Persujen mukaan lähtö tähän porukkaan ennakoi kaikkien vaalilupausten olevan kaupan. Samalla Keskustan Väyrynen otti pesäeroa hallituksesta ja jäi Brysseliin. Näin syntyi SSS-hallitus, joka pisti edeltäjiensä linjan tavallista kansaa kohtaan entistä kovemmaksi.

Soini aloitti sellaisen takinkääntöjen sarjan, jota suomalaisessa politiikassa ei ole nähty koskaan. Kaikki, aivan kaikki, Persujen vaalilupaukset syötiin käsittämättömän ylimielisesti. Persuja äänestäneet duunarit huomasivat välittömästi kaiken olleen alhaista valetta ja sen, että Persut ei ole eikä siitä Soinin aikana tule työväenpuoluetta. Samana aikana alkoi kasvamaan myös alkaneeseen pakolaispolitiikkaan kyllästyneiden, puolueen perusjoukkojen, tyytymättömyys.

Jos Vanhanen töppää, nostetaan tilalle parempi; jos Katainen töppää, nostetaan tilalle parempi; jos Räsänen töppää, nostetaan tilalle parempi; jos Urpilainen töppää, nostetaan tilalle parempi; Jopa Soinin takiaispuolueeksi leimaamat Vasemmistoliitto ja Vihreät, vilisevät värikkäitä vaihtoehtoja sille joka töppää; mutta jos Persuissa Soini töppää, hänen perseennuolijansa pitävät hänet vallassa. Persuissa ei ole Soinille vaihtoehtoja, sillä hän puuttu jopa henkilökohtaisesti kunnallisvaali ehdokkaiden valintaan. Jos olet Soinin kaveri, saat antaa vaikkapa merkittävän luottamuspaikkasi toiselle puoluelle ja soinilaiset takaavat jatkosi ja puelueohjelmaa noudattavat pistetään ahtaalle.

Voi jopa epäillä, että puolueen talouskin on kanavoitu turvaamaan määrättyjen tyyppien tulevaisuutta. Persut on yhden miehen puolue. Tämä mies ei kuutele eikä keskustele vaan sanelee, hän ei jätä kavereitaan, mutta 500 000 suomalaista hän jättää, jottaa saa heilua ministerinä edes vuoden. Persut on kuin tunkkainen tuulahdus Pohjois-Koreasta tai Stalinini Neuvostoliitosta, joissa poikkipuolisten sanojen viljelyllä tai omalla ajattelulla pääsee ainoastaan viimeiselle matkalle.

Soinilla ei ole enää pienintäkään tulevaisuutta suomalaisessa politiikassa. Hän on niin räikeästi ja ikimuistoisesti syönyt sanansa, pettänyt vaalilupauksensa, kääntänyt takkinsa, epäonnistunut hallitusneuvotteluissa ja uloministerinä niin pahasti, että vaalikeskustelussa hänet kepittävät jopa päiväkodin kolmivuotiaat vesselit. Soinin suurin ongelma on sanomiset, jotka muistetaan. Nyt, takinkäännön jälkeen, sanomisetkin kääntyvät Soinia vastaan. Kaikkialla Suomessa huoltamoiden kahvioissa kansa katselee naureskellen ja toistelee Youtubeen kerärättyjä valheeksi kääntyneitä Soinin letkauksia.

Kuvitelkaa paria miljoonaa suomalaista, jotka tienaavat alle 3 000 euroa kuussa ja joilta hallitus aikoo leikata 2 000 euroa vuodessa. Heitä eivät Soinin ravivertaukset lämmitä, vaan ne herättävät kiukkua ja suoranaista vihaa. Soini on kuin jo ensimmäisessä kaartessa liian pitkän edistävän laukan ottanut hylätty hevonen. Tämä pitäisi Persuissakin hoksatsata: SOININ AIKA SUOMALAISESSA POLITIIKASSA ON AUTTAMATTA OHI!

Jos puolue menettää kolmanneksen kannatuksestaan, on silloin puolueessa kansan noteeraamisen ja laajan keskustelun paikka. Ikävä vaan nykyisissä Persuissa ei voi tapahtua mitään Soinin vastaista, teki tai sanoi hän mitä tahansa. Persut on kuin Stalinin politbyroo, vuosien varrella tutuilla pelokkailla, nöyrillä ja luotettavilla perseennuolijoilla miehitetty. Niin monet alta keskinkertaiset mitättömyydet saavat kiittää Soinia yhdestä ja jopa kahdesta kansanedustajakaudesta, joten he tukevat, kansasta vähät välittäen, Soinia ja roikkuvat jo henkilökohtaisen hyödyn nimissä Soinia tukien asemissaan.

Persupuolueen ohjelma oli aikoinaan oivallinen Suomen kansan viimeinen oljenkorsi. Nyt jostain  puolueen sisältä täytyy löytyä vahva kokova voima, joka vie puolueen takaisin rehellisyyden ja tavallisen kansa etua ajavalle tielle. Persuissa on päästävä äkkiä eroon itsekkäistä, härskisti omaa asemaansa turvaavista, soinilaisista, muuten Demarit ja Vasemmistoliitto korjaavat AY-liikkeen avulla juurilleen palaten potin ja Persuista ei jää muuta kuin takiaispuolueen ja tähdenlennon muisto suomalaiseen historiaan!