tiistai 30. heinäkuuta 2024

MALLIA NEUVOSTOLIITOSTA ja PAREMMIN MENEE


Tempoileva politiikka vie uskottavuutta päätöksenteolta ja lisää närää tehtyjä päätöksiä kohtaan. Koomisin esimerkki meillä putkahtaa esiin tekonurmessa, jota valmisteltiin viisi vuotta, mutta jota ei mainittu menneen vuoden taloussuunnitelmassa eikä sinne sitä lisätty, vaikka asiasta valtuustossa kysyin. Nyt virkahenkilöstö ensisekoilun jälkeen sai selkeän valtuuston enemmistön taakseen ja meille valmistuu Suomen kallein tekonurmi. Jos toteutettu päätös ei kustantaisi kaikkineen miljoonaa euroa, herättäisi se vastaavanlaista hilpeyttä kuin Alicellekadulle valuneet katuvalot. Mainitut viritykset eivät lukeudu lajissaan ainoiksi. Muistanet Alicenkadun alkuväännön tekonurmineen ja sen melkoisen yllätyksen, mikä sai kaupunkilaisten suut ymmyrkäisiksi eli kaikkien yllätykseksi autojen tilalle laskeutuivat pääkadulle ufot.


Jospa meillä olisi viisivuotinen kehityssuunnitelma, kuten aikoinaan Neuvostoliitossa. Joskin toivoisin meiltä hiukan parempaa suunnitelmissa pysymistä kuin aikoinaan Lappeenrannan ja Japanin välillä. Jos tietäisimme, että tänä vuonna urheilu saa investoinnin, ensi vuonna kulttuuri, seuravana vuonna satsataan leikkipuistoihin ja siitä vuosi eteenpäin hellitään ikäihmisiä. Näin kaikki sujuisi sutjakasti ja kaupungin suunnitelmallisella kehityksellä olisi laaja tuki. Kyseistä suunnitelmallisuutta voisi käyttää myös kaupungin markkinoinnissa. Nykyinen vallassa oleva impulsiivisuus on ajanut kaupungin talouden ahtaalle ja saanut väen väistymään Uudestakaupungista toisaalle. Ottakaamme suunnitelmallisuus ja siihen liittyvä kaupunkilaiskeskustelu selkeäksi toimintatavaksi, niin johan hommat alkavat sujumaan eilistä sutjakammin. 

Suunnitelmallisuuden puutteen seurauksena kaupunkilaiasten epävarmuus päättäjiä kohtaan kasvaa melkoisesti. Kun vielä samaan aikaan kiiteistömassamme kasvaa aimoharppauksin kera korjausvelan, ei luottamus päättäjiin saati valmistelijoihin muutu niin, että muutoksen etumerkiksi voitaisiin liittää plus. Ihan aluksi joku voisi avata vaikkapa Kalannissa sijaitsevien kaupungin omistamien kiinteistöjen korjaushistorian, sen onnistumisen sekä selkeät suunnitelmat siitä, mikä on po. kiinteistöjen tila ja kaavailtu käyttöaste vaikkapa viiden vuoden kuluttua. Vai onko tyly totuus se, että ei edes piru helvetissä tiedä, tulevaisuudesta mitään tai onko tulevaisuusvisio sellainen ettei sitä voi kalantilaisille kertoa, koska vaaleihin on aikaa ainoastaan vajaa vuosi?

11 kommenttia:

  1. Edesmennyt Harto Fors jo totesi, puuttuu pitkänajan suunnitelmat ja päätöksenteko on poukkoilevaa. Useasti tulee takaoven kautta, äkkiä pitää päättää ja valtuutetut eivät kerkiä kunnolla perehtymään päätettävään asiaan, osta ns sika säkissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on valtuutetuista kiinni. Ei niiden ole pakko päättää äkkiä, jos tietoa ei ole.

      Poista
  2. Sekahedelmäkattaus läskisoosissa taas alustus. Mistä saisi kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oisko suunnitelmallisuus tai sen puute alustuksen pointti.

      Poista
  3. Tässä kerrankin ihan hyvää ja rakentavaa tekstiä, joka sisältää myös parannusehdotuksen. Mutta miksi tämänkin tekstin otsikkoon ja tekstiin piti väkisin liittää Neuvostoliitto mukaan? Venäjässä tai sitä edeltäneessä Neuvostoliitossa on valitettavan vähän mitään Ihailtavaa. Putinin tapattama Aleksey Navalnyi ja muut Putinin hallinnon vastustajat ovat sankareita, muut alimman helvetin pohjasakkaa.

    VastaaPoista
  4. Ehkä pointti oli, että jopa neukuissa tehdään pitkänajan suunnitelmia mutta meillä ei.

    VastaaPoista
  5. Elleivät kuntapoliitikot vaadi kaupunginhallituksessa eri aiheiden pts-suunnitelmia, niin niitä ei sitten tehdä.
    Onko J. Valkonen (Ps.) sellaisia jossain vaiheessa esittänyt tehtäväksi? On nimittäin myös niin, että
    Valkosella alkaa 4. syksy tässä mainitussa toimielimessä, joka tekee esitykset kaupunginvaltuustolle. Kiire alkaa tulla, mutta lähtökohtaisesti suunnitelmat olisi pitänyt tehdä jo valtuustokauden alussa.

    Ettei unohdu, niin blogikirjoittaja Valkonen on myös Ukin kunnnallishallinnossa tuoreen kaupunkisuunnittelujaoksen jäsen. Siellähän pitäisi myös tehdä suunnitelmia ja esityksiä, mitä kaupungissa tehdään. Mitä esimerkiksi myydään ja mitä korjataan edelleen jos poliittinen enemmistö niin haluaa.

    Yksi nosto alustuksesta on tähän otettava, nimittäin Kalannin alueen koulurakennukset. Niihin on satsattu verovaroja viimeisen 15 vuoden aikana varmaan jo yli 10 miljoonaa euroa ja ne ovat edelleen joko tai ratkaisun edessä. Joko tekohengityskorjataan osin vippaskonsteilla tai puretaan. Tietoisesti en mainitse yhdenkään Kalannin koulurakennuksen nimeä tässä vaiheessa, koska kyse on kaikista neljästä rakennuksesta.
    Kalannin koulurakennukset ovat ehkä irvokkain esimerkki siitä, missä tilassa kuntapolitikointi oikeasti U:gissa on. Vakkojen vaihtotalkoilla Männäisten torilla asiaa ei voida enää pitkittää tai kaunistaa. Nyt ollaan pelattu aikaa koko Wintterin rakentamisen ajan.



    VastaaPoista
  6. Katsokaa äänestystuloksia, hallituksessa, valtuustossa ja lautakunnissa. Varmasti selvii miksei muutosta tule.

    VastaaPoista
  7. Onko jollain mututietoa kuinka paljon maksaa yksi koululaisten bussikuljetus Ugin ja Kalannin välillä?

    VastaaPoista
  8. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Muutosta lähdettiin tekemään jo ennen vaaleja ja se linja sai selkeän voiton äänestäjiltä. Kovien paikkaneuvotteluiden jälkeen ajauduttiin välittömästi tilanteeseen, jossa muutosta ei tullutkaan. Myös asioiden esillenosto hallituksessa turhautti - ei voi kirjata, kun ei ole pykälää -tuli linjaksi. Tämän vuoksi hallituksen jäsenen, joka jää aina vähemmistöön, on turha edes yrittää esittää mitään - valtuustoaloitteet ovat ainoa tie muutoksen tavoitteluun, mutta lopulta enemmistö torppaa nelkin. Muistelkaapa valtuustoaloitetta kotoutuslautakunnan perustamisesta. Alkuinnostuksen jälkeen se menetti kiinnostuksensa ja hiipui ajan hautaan. Pöytäkirjoista näkee ainoastaan sen, mitä päätettiin ja kuka kannatti mitäkin, mutta sitä sieltäkään ei löydy, mitä ei kirjattu ylös.

    VastaaPoista
  9. Kiitos käynneistä ja anteeksi epähuomio kysymykseen, johon nyt vastaus! Otsikolla ratkaistaan kirjoituksen lukijamäärä. Yhdistämällä Neuvostolliton johonkin hyvään se herättää uteliausuuden ja saa otsikon lukijan helpommin lukemaan koko jutun. Otsikko ratkaisee pitkälti sen luetaanko itse rustaus ja saako kirjoitus kommentoijat liikkeelle.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!