Venäläiset kertovat torjuneensa iskun Pietariin. Eikä liene epäilystä, että kuvio liittyy Ukrainan sotaan. Venäläiset pohtivat parhaillaan, mistä isku tehtiin? Tehtiinkö se pitkän etäisyyden päästä Ukrainasta vai kenties lähempää Virosta tai peräti Suomesta, tätä venäläiset selvittävät, tuskin kyseessä on heidän jalostettu uusintaversio historiasta: Mainilan laukausten toiston torjuntaversio. Kun katsomme tuon kulmakunnan menneisyyttä ja merkitystä itänaapurille, lienee paikallaan muistaa, että samoilla sijoilla sijaitsi aikoinaan suomalainen linnoitus ja kauppapaikka Nevanlinna. Sen Venäläinen hävitti 1703 ja liki tuota paikkaa syntyi Pietari. Pietarin turvallisuus on ollut itänaapurille ärsyttävän tärkeä ja pikkutarkasti varjeltu asia. 1930-luvulla itänaapuri tarjosi runsaasti enemmän maata Suomelle vastineeksi siitä, mitä olisi halunnut Pietarin turvallisuusvyöhykkeeksi meiltä. 1930-luvulla puhuttiin tykinkantamasta, tänään aseet ovat toisenlaisia, mutta silti venäläiset varjelevat Pietaria samalla kiihkolla kuin haukka vastakuoriutuneita suojattomia poikasiaan. Ukrainan hyökkäys Pietariin toi, venäläisen näkökannan mukaan, Suomen lähemmäs sotaa ja teki siitä osan eturintamaa.
Ukrainalla on pahimmillaan vuosi aikaa saada sota laajenemaan sillä, mitä todennäköisemmin, Trumpin mahdollisesti voittaessa USA:n presidentin vaalit, se jää pahasti Venäjän armoille. Tilanne muuttuu kokonaan toiseksi, jos Ukraina onnistuu laajentamaan sotaa Bidenin aikana johonkin USA:n liittolaismaahan. Venäjän herkkähipiäisyys Pietarista antaa Ukrainalle oivan mahdollisuuden sotkea esim. Viro ja Suomi Ukrainan sotaan. Toisaalta Suomi on jo aktiivinen sotamateriaalintoimittaja ja siten venäläisten mielestä vihollismaa, kun tuhannet venäläiset sotilaat on Ukrainassa ammuttu suomalaisille luodeilla. Ukrainalla on, ymmärrettävistä syistä, kiire laajentaa sotaa, mutta ehtiikö Venäjä ensin ja tekee ns. ennaltaehkäisevän iskun vaikkapa Viroon tai Suomeen. Tapahtuneet ovat osoittaneet, että NATO tai USA ei reagoi Venäjän hyökkäykseen kuin perinteisin asein ja senkin ne tekevät, vastentahtoisesti plus nihkeästi viivytellen. Rohkaiseeko lännen saamattomuus Venäjää tekemään sodan laajenemista ennaltaehkäisevän iskun vaikkapa Tallinnaan tai Helsinkiin? Tämä pysäyttäisi lännen pohtimaan jatkoa, sen myötä tulevia riskejä. Uskooko Venäjä, että esim. iskulla Tallinnaan tai Helsinkiin synnytetään Euroopassa sellainen pelote, joka lopettaa lännen tuen Ukrainalle ja turvaa Pietarin?
Venäjä ei Nato maahan iskua tee. Tietää hyvin miten siinä käy, tietysti mielikuvitusteorioita voi rakennella mielinmäärin. Täytyy muistaa, että luuleminen ei ole tietoa. Tuosta, talvisodan välttämisestä historioitsijat ovat rakennelleet eri versioita, sekin pelkkää olettamusta, kunnes taas tulee uusi olettama uuden sukupolven historoitsijalta, ja tarkoituksena saada kohu aikaiseksi jää ainakin nimi mieleen, no Oula hyvä esimerkki.
VastaaPoistaEi Putin Natoo pelkää, se on näyttänyt munattomuutensa, kun ei ole lyönyt Venäjää. Suomi rakensi 1930-luvulla mielikuvitusteorioita . Ei tullut jenkki apuun ja huonosti kävi. Idiootti haukat vie Suomea sotaan.
PoistaOliko Suomi - 30 luvulla Naton jäsen. Nato on muutakin kuin USA.
PoistaSama tilanne oli 1930-luvulla ja USA söi turvatakuut, kuten on tehnyt aina, kun sille sopii. Jos Usa ei Natossa puolusta Suomea, niin Viron varaanko artiklat nojaa. Ei historiaa pidä tulkita niin, että sielä valitsee faktojen sijaan omiin haihatteluihin sopivat tulkinnat.
PoistaNyt Iski klintsovskin ölyterminaaliin ja öljysäiliöt palaavat.
VastaaPoistaVenäjän suosituin ajankohtaisohjelma tarjosi tv-katsojille propagandaiskun vihamielisestä Suomesta
VastaaPoistahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010135637.html