TRUMP - ILMESTYSKIRJAN PETO vai RAUHAN ENKELI

Trump tekee tuloaan omalla vahvalla tyylillä, jota meidän valtamedia ei sulata. Täällä unohdetaan arviossa totaalisesti, että mies oli ja haluaa olla USA:n presidentti, ei mikään kaikkien kaveri kuten Obama ja Biden, ketkä turvaavat länsimaiset kaverinsa sotia aloittamalla ja jatkamalla. Trump puolestaan taisi olla pitkästä aikaan ainoa USA:n presidentti, joka veti maansa sotilaita maailmalta eikä aloittanut uusia sotia. Trump pyrki pistämään USA:n asioita kuntoon ja koronaa lukuun ottamatta siinä jotenkin onnistui. Trumpin, lievästi sanottuna ylimielinen, kaikkitietävä ja muista piittaamaton, tyyli ärsyttää melkoisesti etenkin meidän valtamediaa. Jokaisen tulee huomioida meidän valtamediamme asenteellisuuden vaikutus uutisointiin. Julkisen sanan mukaan olemme USA:n liittolaisia ja olemme siinä sivussa sopineet yhteisestä vihollisesta VENJÄ:stä. Ongelmamme saattaakin olla se, kuten Trump toitottaa laajasti ja tiheään, että Putin on hänen kaverinsa ja siksi USA:n presidenttinä Trump lopettaa helposti Ukrainan sodan. Trump näkee Kiinan USA:n suurvaltahegemonian suurimpana uhkana ja siksi hän tullee, mahdollisena presidenttinä, lyömään kiilaa Kiinan ja Venäjän väliin.

Mikä on se tapa ja hinta, jolla Trump mahdollisesti pyrkii lopettamaan Ukrainan sodan? Tätä sopii pohtia, koskapa mahdollisesti elämme tuon ratkaisun kanssa jo ensi vuonna tähän aikaan. Mitä Trump lupaa Putinille? Lupaako hän, lopettaa Ukrainan NATO:on liittymispuheet ja antaa maan venäjänkieliset osat Venäjälle. Entä, mitä muuta Trump lupaa Putinille ja mikä on Suomen asema tuon jälkeen? Lupaako Trump, että Suomeen ei tule amerikkalaisia sotilaita ja lupaako hän senkin, että enää USA:n sotakoneet eivät lennä Kuopion ja maamme itärajan välillä? Kun tutkimme historiaa ja etenkin sen nopeita käänteitä 1930-luvulla, onko meillä jotain opittavaa niistä ajoista ja silloisista turvatakuista. Ennen talvisotaa, ei hyvää sanaa itänaapurista kerrottu ja, silloisen valtamedian omistajan suulla haukuttiin itänaapuria paperi tiikeriksi ja sen neuvottelukutsuihin suhtauduttiin ylimielisen ynseästi eikä suostuttu aluevaihdoksiin. Ja kuinkas tuolloin kävi? -Kun valtamedia lupaamat jenkkien lentokoneet saapuivat meidän rintamalle, niissä oli punainen tähti. USA avusti itänaapuriamme noin 14 000 lentokoneella toisen maailmansodan aikana. Toistaako historia itseään?

Meillä vähätellään, kuten sotivan maan median sotapropagandaan kuuluu, Venäjää. Maanhan piti mennä polvilleen pakotteiden vuoksi muutamassa viikossa ja jäädä muun maailman hylkimäksi valtioksi. Toisin kävi, venäjämyötämielisyys kasvoi ja kasvaa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja jopa Saudi-Arabia lähestyy Venäjää ja Kiinaa. Kuten jo nyt USA:n politiikkaa seuraamalla havaitsemme ettei USA uhraa asemaansa Ukrainan vuoksi. Jatkossa USA lyö kiilaa Venäjän ja Kiinan väliin valitsemalla näistä puolelleen pienemmän pahan eli Venäjän. Maailma tarvitsee Venäjän valtavia raaka-ainevaroja sekä viljan tuotantoa ja ehkäpä kaikkein eniten näitä tarvitsee Kiina. Siellä ilman Venäjän tuontia ottaa nopeasti nälkä ja vilu kansalaisten arjesta sijaa. Kiinan totalitaarinen järjestelmä pysyy pystyssä niin kauan kuin voimakas talouskasvu jatkuu. Mikäli kasvu lakkaa, saa kommunistisen puolueen johto toista miljardia ihmistä silmilleen ja syntyy valtava kaaos, jota ei hallitse kukaan. Ei Trump joukkoineen koostu tyhmistä idiooteista, kuten valtamediamme antaa ymmärtää, presidenttinä hän ajaa häikäilemättä USA:n ja sen kansalaisten etu. Kiinan heikentäminen auttaa USA:a pitämään taloudellinen/poliittinen johtoasema maailmassa.

Suurvallat tekevät itsekkäitä sopimuksia pienten valtioiden kanssa ja syövät sanansa sekä repivät sopimuksensa välittömästi, kun niiden noudattaminen kääntyy suurvallan etuja vastaan. On täysin hullua luulla, että vetämällä nimen paperiin joku valtio saa täydellisen suojan suurvallalta. Tuskin yksikään meistä uskoo, että USA ottaa sitä riskiä,  että se Ukrainaa turvatakseen se asettuisi siihen vaaraan, jossa esim. joku sikäläinen kaupunki joutuisi konkreettisen ydiniskun uhkaamaksi. Tuollaisen riskin ottaminen olisi demokratiassa poliittinen itsemurha ja diktatuurissa se saattaisi herätellä opposition kannatusta. Kautta maailman historian suurvallat ovat kaltoin kohdelleet pieniä maita ja puolustuskyvyttömiä kansoja - muistakaa espanjalaisten toimet Etelä-Amerikassa ja brittien kanssa pyörittämä häikäilemätön orjien rahtaus Afrikasta, eikä brittien toimet kestä päivän valoa Australiassa, Amerikassa tai Aasiassa, yhtä häikäilemättömästi toimi Saksa ja jopa piskuinen Belgia Kongossa. Ei USA ja Venäjä tee tässä minkäänlaista poikkeusta, kun ne moukaroivat Vietnamia, IRAK:a, Syyriaa tai Ukrainaa. Niin kauan suurvallat jatkavat häikäilemätöntä hävittämistä ja tappamista, kun ne ovat ylivoimaisia väkivallankohteeseen nähden.

Ehkä jo vuoden kuluttua näemme mihin maailman poliittinen tilanne keikahtaa. Kaikkein kurjimmalta näyttää Ukrainan tulevaisuus, sillä Putin ei lähde sieltä hävinneenä. Biden taas ei uskalla, näin vaalivuotena, käydä voimalla Venäjän kimppuun ja yrittää ajaa sitä takaisin kotikoloonsa. Jo nyt, vaikka länsi avustaa modernein asein Ukrainaa, Venäjä, joka valtamediamme mukaan on huonosti koulutettu ja teknoloogisesti jäljessä, ei peräänny vähääkään. Tämä tekee po. sodasta melkoisen rahareiän USA:n talouteen ja sikäläisten elintaso uhkaa laskea. Kaikki ennusmerkit puhuvat Trumpin vaalimenestyksen puolesta, joten olisi kohtuullista varautua siihen vaihtoehtoon, että hänestä tulee presidentti. Pahimmillaan käy kuin 1930-luvulla eli Putin, laskettuaan kuinka monta venäläistä on tapettu suomalaisilla luodeilla, saa Trumpilta vapaat kädet ja välineet antaa vastinetta vihollismaa Suomelle. Suomea on aiemmin kohdeltu kaltoin eikä hääviltä näytä Ukrainankaan tulevaisuus - oikeudenmukaisuuden varaan ei voi laskea mitään maailmassa, sillä sen varaan laskeminen on kukkahattutätien/setien/henkilöiden tuhoon vievää haihattelua. Pienten maiden pitäisi kyetä pelaamaan korttinsa niin, että suurvaltojen presidentin ovat niille mieluummin rauhan enkeleitä kuin ilmestyskirjan petoja.