POLITIIKASSA EI KINATA EIKÄ RIIDELLÄ VAAN ÄÄNESTETÄÄN!

Suurena harhaluulona pidetään politiikassa tapahtuvaa riitelyä tai kinaamista. Esim. valtuustoon tuodaan asia, josta äänestetään. Mikäli asian valmistelu ei kelpaa, voidaan se palauttaa, jotta asia putkahtaisi parempana valtuutettujen käsittelyyn. Lopulta faktoihin vedoten tulisi päättäjien tehdä päätöksensä. Mikäli yksittäinen valtuutettu saa oivalluksen, voi hän tehdä valtuustoaloitteen ja oivallus etenee nopeasti hallituksen pöydälle  sekä valtuuston käsittelyyn. Kuka tahansa kaupunkilainen voi koska tahansa kertoa oivalluksestaan joko valtuutetulle tai lautakunnan jäsenelle ja niin hänen ideansa saavuttaa varsin nopeasti valtuuston käsittelyn.

Suomen kunnallinen päätöksentekomekanismi antaa jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa käsiteltäviin asioihin ja saattaa omat toiveensa päättäjien pöydälle. Meidän systeemimme tekee käsiteltävistä pykälistä riitelyn ja kinaamisen kerrassaan mahdottomaksi, sillä lopulta päätöksenteko perustuu faktojen vertailuun. Suoraan sanoen Suomen kunnissa päätöksentekojärjestelmä takaa idioottivarmasi kunnan ja sen asukkaiden parhaan toteutumisen. 

Kinaamiseksi ja riitelyksi päätäntä muuttuu vasta istuntosalien ulkopuolelle. Jos media ei kerro päätöksenteon kulkua faktoja ja todellisia tapahtumia kunnioittaen, vaan ryhdytään spekuloimaan päättäjien mielentilalla ja keskinäisellä kemialla. Tällöin syntyy väkisinkin kuva riitelevästä ja kaunaisesta päätännästä. Kun jotkut kannattivat vuonna 2010 liikuntapaikkojemme modernisointia(monitoimihalli, uimahallin remontti ja tekonurmi), leimattiin esityksen tekijät, heiltä mitään kysymättä, mediassa kateellisiksi, kaunaisiksi, häiriköiksi, riidankylväjiksi jne.. Kuinka joku valtuustossa tai lautakunnassa esitetty konkreettinen ehdotus voi olla mitään mainituista negatiivisista asioista - EI MITENKÄÄN. Riitaan tarvitaan aina mediaa!

Jos toimiva demokratia perustuu median jakamaan faktatietoon, perustuu myös demokraattisesti valittu virkahenkilödiktatuuri, hyvä veli kuvio ja harvain valtakin mediaan, joskin tässä tapauksessa sen jakamiin mielikuviin. Jälkimmäisessä tapauksessa media hehkuttelee illuusioita ja ruusuisia tulevaisuudenkuvia sekä hyviä henkilöitä näiden takana. Luonnillisesti edellisille vaihtoehtoja tai kysymyksiä esittävät luottamushenkilöt leimataan huonoiksi ja pahoiksi ihmisiksi.

Pahimmillaan joku luottamushenkilö leimataan kymmenillä toimitetuilla jutuilla ja sadoilla tekaistuilla yleisön rustauksilla pirun kanssa samaan nippuun. Ei siis kerrota jonkun hankkeen kustannuksista ja riskeistä luvuin vaan siitä maalataan illuusio, jota hyvät kannattavat ja pahat vastustavat. Kun hommat menevät ahterilleen kuten etanolitehdas, teräspalvelukeskus, soijatehdas, Tontonmäki jne., ne yksinkertaisesti unohdetaan ja hukkaan heitetyistä kuntalaisten kymmenistämiljoonista vaietaan.Media mahdollistaa riidan joko vaikenemalla tosiasioista tai sultamalla puppua.

Luottamushenkilöt eivät voi valtuustossa puhua muusta kuin kulloinkin käsiteltävästä asiasta. Puheenjohtaja pistää stopin liian rönsyilevälle jutustelulle. Sama koskee epäasiallisuuksia kuten myös henkilökohtaisuuksiin menoa. Heitot ovat sallittuja, mutta mikäli luottamushenkilö ei käyttäydy asiallisesti, heittää puheenjohtaja hänet ulos ja tästä tulee merkintä pöytäkirjoihin tällaisia ei ole minun aikanani merkitty pöytäkirjoihin. Mediassa luottamushenkilöt voivat sättiä toisiaan ja ajaa sitä kautta päätöksenteon pattitilaan. Tämä kuvaa vain ja ainoastaan kyseisten päättäjien itsekkyyden suuruutta, yhteistyökyvyttömyyttä, muiden väheksymistä plus etenkin sitä, etteivät he välitä yhteisten asioiden hoidosta vaan sen varjolla haluavat päästä esille sekä saada viimeisen sanan.

Vielä loppuun haluan korostaa luottamushenkilön tehtävien hoitoon kuuluvan muutakin kokouksissa kökkimistä. Asioihin perehtyminen vie rutkasti aikaa, jos valmistelun laatu ontuu ja kerta toisensa jälkeen valuu ala-arvoiseksi. Henkilökohtaisesti pidän merkittävimpinä luottamustoimen hoitoina niitä kertoja, kun toimin kuntalaisen edusmiehenä tai viestinviejänä. Kun nämä kuviot päättyvät esim. lapsen kannalta onnellisesti, saa päättäjän työstä  todellisen hyvän olon tunteen. Periaatteessa jo lautakunnan jäsenyys tietää 24/7 vastuunkantoa, jos tehtävän ottaa vakavasti.