JUUSTOMUOTIT ANSAITSEVAT ARVOISENSA PAIKAN!

Tällaista, luonnollisuutta ja historiaa huokuvaa, kävelykatua eikä tylyn harmaata asfalttia on tunnelmallista kävellä kohti näyttelymiljöötä, joka avaa vierailijalle ainutlaatuisella tavalla maaseudun historiaamme. Jos kaupunki voisi jotain asian eteen tehdä, olisi se markkinointi ja viestintä, mutta sen puutteen ymmärtää koska siinä olemme askeetistakin askeettisemmalla manipulointitasolla.

Uusikaupunkilainen tiedotus/päätöksenteko on saanut jälleen aikaiseksi melkoisen riidan. Ikävästi riidan keskiöön on jäänyt juustomuottikokoelma. Esineitä haukutaan kippojen ynnä purnukoiden nimellä ja ilkeämielisesti vähätellen kokoelman kerääjän valtaa työtaakkaa ja tuloksena syntynyttä historiallisesti merkittävää kokoelmaa. Itse en ymmärrä tuon taivaallista juustomuottien perään, en ymmärrä postimerkkienkään saati vanhojen kolikoiden, mutta ymmärrän ja kunnioitan heitä, keitä moiset jutut kiinnostavat ja niitä keräilevät. Nämä juustomuotit ovat niin erikoinen keräilykohde, että ne ansaitsevan arvoisensa paikan. Kyse on perimmältään yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittamisesta.

En edes tiedä, mistä löytyy lähin vastaava muottikokoelma, joten jo siksi Uudenkaupungin tulee vaalia tällaista harvinaista aarretta. Joka kesä olemme vaimon kanssa käyneet juustomuotteja katsomassa ja nauttineet käynnistämme. Emmekä me ole ainoita, sillä paikalle rakennetuilla parkkipaikoilla on aina ollut vilinää. Vuosiin emme ole vierailleet paikalla juustomuottien vaan sen kokonaisuuden vuoksi, mikä näyttelyesineiden ympäriltä löytyy:  Kävijää odottaa suurten puiden ja vehreän luonnon ympäröimä vanhan hyvän ajan maalaismiljöö, jonka yllä leijuu todellinen rauha. Juuri tällaiseen paikkaan kuuluu historiallisesti merkittävä juustomuottikokoelma ja sen ohessa kävijää odottaa paljon muutakin nähtävää. Vaikka vieras ei edes tietäisi, mikä juustomuotti on, tarjoavat paikan luonto, rakennukset sekä käsinkosteltavissa oleva historian läsnä olo hänelle valtavan elämyksen.

Muottien ja muiden näyttelyesineiden tempaiseminen nykyisestä ympäristöstä johonkin "moderniin" skulahtaneeseen tusinamiljööseen ja rappiotilaan jätettyyn rakennukseen, on osoitus historiamme kunnioituksen puutteesta, mauttomuudesta ja suoraan sanoen kulttuurihistoriaan kohdistuvasta raiskauksesta. Sama kuin asentaisi sataviisikymmentä vuotta vanhaan puntti Beckeriin patterimoottorin. Jossain muualla päättäjät puuttuisivat asioiden kammottavaan etenemiseen tai tällaisesta syntyisi kansanliike, joka veisi asian loppuun ellei tempauksella saavutettaisi todella merkittäviä säästöjä ja siten turvattaisi tai parannettaisi kunnan palveluita. Nyt kyseessä on jo toinen saman suuntainen miljoona tason huuhaatempaus, jonka kaupunkilaiset saavat maksaa kalliimpina veroina tai kehnompina palveluina ja jonka kaupungin työntekijät kokevat takuuvarmasti lomautuksina. Kerrassaan kuvottavan onnetonta toimintaa vasemmistolta, jota kaiken tämän lisäksi ei liikuta  vähääkään Alicenkadun allah tikittävä aikamoinen aikapommi!


Linkki UKINYT:stä:
Kalantitaloon suunnitellaan näyttelytiloja