keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Vannaksen kaupunkiin keskitysleiri pakolaisille

Kuvitelkaapa itsenne tilanteeseen, jossa olette yksi paristasadasta miehestä, jotka asutetaan kylän laidalle pieneen kouluun, vieraaseen maahan ja vieraaseen kulttuuriin. Virikkeiden vähyys, ajan hammas, ja hormoonien hyrräys, tekee elämisestä hankalaa - tämä viimeinen koskee heteroita, muillehan kyse lienee paratiisista. Koko ajatus vierasmaalaisten rahataamisesta, jonnekin vain siksi, että sattuu olemaan tyhjää tilaa ja kaupungin kassaan tarvitaan raahaa on törkän epäinhimillinen, rasistinen ja täysin tuomittava.

Omakohtainen kokemukseni vierailta mailta saattaa jotenkin avata ajattelemaan maahanmuuttajan mielen liikkeitä. Aikoinaan olin elellyt kuukausia seudulla, jossa ei ollut lainkaan suomalaisia. Minulle tuli hirvittävä ikävä ja kaipuu lukea äidinkielellä kirjoitettua tekstiä. Ainoa suomenkielinen kirjoitus, mikä löysin oli Vademecum pullon kyljestä. Panttasin pullon tekstiä kaksi päivää, kunnes lauantaina ruuan jälkeen suurta nautintoa tuntien luin siinä olevat muutamat lauseet moneen kertaan. Ajattelin myös kirjoittaa aamulla jotain, jonka luen illalla, mutta eihän siinä mudassa ja märässä paperit säilyneet päivän yli. Tämä esimerkkinä pelkästään äidinkielen puuttumisen synnyttämästä kaipuusta ja ikävästä!

Jokaisen täytyisi kyetä upottamaan omaan tajuntaan, että maahanmuuttajatkin ovat ihmisiä, he ajattelevat yksilöllisesti ja heiltä löytyy jopa tunteet. Virkahenkilöiltämme pitäisi löytyä edes hiutumen inhimillisyyttä ja kykyä asettua toisen asemaan ennen kuin he ryhtyvät rahan kiilto silmissä perustamaan keskitysleirejä sekä muokkaamaan lopullisesti kaupunkimme tulevaisuutta. Virkahenkilöidemme pitäisi viimeinkin hoksata, että jotkut joutuvat maksamaan heidän valmistelunsa seuraukset ja pahimmillaan elämään niiden kanssa. Toisaalta virkahenkilöiltä on turha odottaa tässäkään mitään järkevää tahikka inhimillisyyttä, ovathan he tottuneet siihen ettei heidän tarvitse kyntää eikä kylvää, sillä työsuhde on turvattu ja veronmaksaja kuittaa mokat sekä maksaa ruhtinallisen palkan.

Ikävä totuus on ettei Uusikaupunki kelpaa edes sen omille asukkaille. Tämän todistavat karut tilastot: 3 000 asukasta on muuttanut pois eikä uusia tahdo tulla vaikka työpaikkoja on syntynyt satoja. Kuinka joku voi kuvitella, että virkahenkilömme voisi saada vierasmaalaiset kotoutettua tänne, kun omatkin lähtevät muualle. Koomisinta lienee se, että edes naurettavan kotoutusohjelman rustaaja ei halua kotoutua tänne.

Meillä on ajettu säästöjen seurauksena  opetus rappiokuntoon. Samoin liikuntapaikat ovat jääneet rempalleen, parhaillaan valmistellaan salibandyjunnujen häätämistä hankeen. Olemme luoneet kaupungin jossa Ruotsi on ensimmäinen vieraskieli ja harrastaminen rikos. Tältä pohjalta on täysin mahdotonta luoda opetusta tai vapaa-ajan toimintaa, joka auttaisi pakolaisten kotoutuksessa. Vai työnnetäänkö parisataa pakolaismiestä hokkarit jalassa Pohjoiskulman kaukaloon ja pistetään illaksi Inkerin savonkieliseen Koraani-kouluun?

On vähintäänkin hienoa, että päättäjät ovat avoimesti antaneet tehtäväksi pakolaistenvastaanoton mahdollisuuden kartoittamisen. Ikävä vaan, että jo tässä vaiheessa näkee, että käytännön tehtävät lurahtivat tahoille, joilla ei pienimpiäkään eväitä annetun arvioinin laadukkaaseen suoruttamiseen. Kauhulla odotan Aiesopimus-Atson kertovan, kuinka kaupunki on tehnyt miljoonien sopimuksen, jolla kaupunki ostaa Novidan ja lahjoittaa sen SPR:lle, MLL:le tai muulle mystiselle taholle.

Se lienee selvä, että hädässä eläviä on autettava. Tänän päätelmään päätyy väkisinkin, jos haluaa olla kunnon kristitty tai sosialisti. Auttamisessa on kuiten muistettava lähimmäisen kunnioitus ja pistää asialle he ketkä ovat asiasta edes vähän hajulla. Nyt homma annettiin taholle, jonka nenän toiminta loppui mahdollisesti jo ensimmäisenä työpäivänä tai viimeistään silloin, kun pikaisesti toteutuvan valtuustonkokousten televisioinnin suunnittelu alkoi.

1 kommentti:

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!