Uudessakaupungissa heti tilaa 4 000 pakolaiselle

Suurimmillaan Uudenkaupungin väkiluku huiteli 18 500 asukkaassa. Nyt vastaava luku osoittaa reilua 15 000. Yksinkertainen laskutoimitus osoittaa kaupungista löytyvän tyhjiä asuntoja 3 500 pakolaiselle. Kun edelliseen ynnätään viimeaikojen rakentaminen, voi Uusikaupunki vastaanottaa hyvin nopeasti lähes 4 000 pakolaista. Uudenkaupungin kyky kotouttaa pakolaiset on asuinpuitteiden osalta paras mahdollinen, sillä tyhjät kiinteistöt ovat koteja eikä varuskuntia, tyhjiä hotelleja tms.

Missään ei kotoutuminen voi onnistua paremmin kuin kodinomaisissa oloissa, joissa perhe voi elää rauhassa nauttien yksityisyydestä sekä samalla totella uuden yhteiskunnan normeihin ja arjen jippoihin. Maassamme on kerrassaan karmeita kokemuksia keskuspohjaista lähes keskitysleirimäistä pakolaisten vastaanottoa seuraavista kotoutusyrityksistä. Näistä ovat kärsineet niin paikallinen väestö kuin kuntien uudet asukkaat. Lisäksi on paikallaan huomioida vielä sekin, että Uudessakaupungissa vapaata asuntotarjontaa löytyy jokapuolelta kaupunkia, vältetään ns. pakolaiskaupunginosien syntyminen.

Asuntojen lisäksi Uudenkaupungin kunnallinen palveluorganisaatio on valmis vastaamaan yli 18 500 asukkaan tarpeista, sillä kaupunkiorganisaatio ei ole työntekijämäärältä laskenut vaan kasvanut vaikka kaupungin asukasluku on pudonnut rajusti. Kun edellä oleviin faktoihin vielä lisätää kaupungin tyhjillään olevat koulutilat, voi Uuttakaupunkia pitää tilastollisesti Suomen ylivoimaisimpana pakolaisten sijaintipaikkana. Tämä  on totta varsinkin silloin, jos kotoutukselle lasketaan jonkinlaista arvoa.

Ainoa ja synkempääkin synkemmän varjo Uudenkaupungin kyvylle hoitaa pakolaiset löytyy kaupungista itsestään eli sen päätöksenteon valmistelusta ja päättäjistä. Jotain mätää kaupungissa tehdyissä ratkaisuissa on pakostakin oltava, koska se on menettänyt ennätyksellisen paljon asukkaita. Mädän olemisen ja sen määrän vahvistavat viimeiset vuodet. Vaikka kaupunkiin on syntynyt lähes tuhat uutta työpaikkaa, ei sen asukasluku ole kasvanut mitenkään merkittävästi.

Näin ollen Uudenkaupungin suhteen päästään mielenkiintoiseen lopputulokseen sen mainioiden kotoutusolosuhteiden osalta. Uudenkaupungin kotousmahdollisuudet johtuvat pitkälti siitä, että kaupungin tuhanneet asukkaat eivät koskaan kotoutuneet vaan muuttivat muualle. Kun vielä todetaan se, ettei asuinpaikan valintaa ratkaise työpaikka vaan palvelut, elämisen puitteet sekä olemisen kalleus, voidaanko Uudenenkaupungin tilastollisesti hyviä kotoutuspuitteita pitää seurauksena siitä, että kaupunki ei ole käytännössä onnistunut kotoutuksessa edes kantasuomalaisten osalta. Eli onko Uusikaupunki laiminlyönyt asukkaidensa tarpeet ja ollut pääasiassa turvapaikka virkahenkilöille?