Uudessakaupungissa aloitettiin jo menneellä valtuustokaudella kotoutushössötys. Ne tahot, jotka ovat aiheuttaneet rakkaalle paikkakunnallamme voimakkaan väestökadon, tekivät esityksen kotoutusohjelmasta. Samat tahot ovat tehneet paikkakunnalla asumisen entistä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Viimein pistettiin koko Vakka-Suomen käsittävä kotoutusohjelma vireille. Eikö ensin olisi ollut syytä vierauttamisen sijaan kotouttaa oma väestö ja taata sen viihtyminen kauniissa Uudessakaupungissa?
Todellinen toimiva kotoutusohjelma sisältää muutakin kuin olemassa olevan tilanteen ylimalkaisen toteamisen ja pikaisen itsestäänselvyyksien listaamisen, kuten nyt tehtiin. Jos aivan tosissaan haluamme tänne vierasmaalaisia asukkaita ja heidän kotoutumista, on meidän suhtauduttava mahdollisiin muuttajiin vakavasti ja heitä väheksymättä huomioitava heidän elintapansa ja kielensä eli koulut nousevat onnistuneessa kotoutuksessa mittavaan merkitykseen. Samoin kokonaisvaltainen lasten ja perheiden huomioiminen taustoineen ovat yleensä onnistuneen kotoutuksen takeet.
Kotoutuksessa keskiöön nousee aina kulttuurien tuntemus sekä rehellinen erilaisuuden arvostaminen ja muualla koettuihin epäonnistumisiin varautuminen. Kaiken pohjana on luonnollisesti oman kulttuurin tunteminen ja kunnioittaminen sekä edes askeettinen käytännön sosiaalisuus ja demokratian sääntöjen mukaan toimiminen. Jos ainoat näytöt kultuurien ymmärtämisestä rajoittuvat esim. omaa kulttuuriamme väheksyvän, naapurimaahan rasistisesti suhtautuvan ja maanosamme rasistisinta valtiota ylistävän tetteriesityksen aikaansaamiseen, ei näillä tyypeillä liene vähäisempiäkään eväitä monikulttuurisuuteen tai sen rakentamiseen.
Nämä meidän julkisuuspisteitä populistisesti keräävät kotoutushössöttäjät, ovat juuri heitä, ketkä ovat olleet säästöjen nimissä ajamassa alas paikkakunnan oman nuorison puitteita ja opetuksen tason. Lapsilla ja viihtyvyydellä saavutetut säästöt on käytetty mm. alkoholinvalmistukseen. Kaipa monella suomalaisella, siis myös usealla päättäjällämme sydän on lähempänä viinaa kuin lapsia, mutta eipä silloin kovin lähellä sydäntä voi olla esim. islamiakaan.
Kotoutuminen lähtee viihtyvyydestä, turvallisuudesta, oppimisesta, terveydestä ja turvallisuudesta. Kun nämä yhteiskunnan perussektorit ovat kunnassa kunnossa eli alkuperäinen väestö elää tasa-arvoisena ja tyytyväisenä, voidaan puhtaalla omallatunnolla aloittaa kotouttamisen suunnittelu. Mikäli em. lähtökohdat eivät ole kunnossa, on edes kotoutuksesta puhuminen osoitus itsekkäästä irtopisteiden keruusta, halvasta populismista tai keskenkenjäänestä tahikka vajajaasta aivotoiminnasta! Aivan ensimmäiseksi, siis ihka ekaksi, pitäisi pohtia koko kotoutuksen mielekkyyttä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!