MIHIN PYRITÄÄN VALIKOIVALLA TIEDOTTAMISELLA?

 

Hän joka hallitsee tiedottamista voi luoda utopioita, voi luoda unelmia, voi saada tulevaisuuden näyttämään hyvältä, voi antaa jopa tästä päivästä valheellisen kuvan, mutta hän ei koskaan voi muuttaa tapahtunutta tai totuutta!

Maailmankuvan muokkaamiseen ei tarvita aina valehtelua, mielikuvaa voi muokata valikoimalla julkaistavaksi sopivan osuuden totuudesta. Tätä sanotaan manipuloinniksi ja sen vastakohtana pidetään tasapuolista tiedottamista!

SEURAAVASSA KAKSI ERI KIRJOITUSTA SAMAN OTSIKON ALTA:

"Mauno Vannas

syntyi Uudessakaupungissa vuonna 1891, kävi koulunsa täällä ja pääsi ylioppilaaksi Uudenkaupungin yhteislyseosta vuonna 1911. Hän kunnostautui paitsi koulunkäynnissä myös urheilussa, mistä on muistona vieläkin suuri määrä erilaisia palkintoja. Elämäntyönsä hän teki lääketieteen parissa, hän toimi Helsingin yliopiston silmätautiopin professorina neljännesvuosisadan ajan.Mauno Vannas oli erittäin kiintynyt entiseen kotikaupunkinsa Uuteenkaupunkiin ja vieraili täällä usein. Hän halusi osoittaa rakkauttaan synnyinkaupunkiaan kohtaan lahjoittamalla kaupungille varoja muun muassa hopeapajujen istuttamiseen Kaupunginlahden rannoille. Pystyäkseen osallistuman pysyvämmin ja suunnitelmallisemmin kaupungin kaunistamiseen hän perusti tarkoitusta varten erityisen säätiön.
Professori Mauno Vannas toimi itse säätiön puheenjohtajana kuolemaansa saakka vuoteen 1964 saakka. Muina ensimmäisen hallituksen jäseninä olivat professori Salme Vannas, kaupunginjohtaja Olavi Salaterä, ekonomi Jukka Lehtinen, kirjapainonjohtaja Lassi Lehtinen ja rehtori Veikko Paasio. Nykyisin säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Kari Koski, varapuheenjohtajana maisteri Severi Vannas ja jäseninä päätoimittaja Matti Jussila, apulaisrehtori Erich Klotz, ekonomi Lina Lehtinen ja lääketieteen tohtori Kaarina Vannas."

"Mauno Vannas

 Mauno Viktor Vannas (18. elokuuta 1891 Uusikaupunki – 19. joulukuuta 1964 Helsinki) oli silmätautiopin (oftalmologian) professori ja äärioikeistolainen poliitikko. Vannas oli myös yksi natsien suosimista ehdokkaista heidän omissa suunnitelmissaan, joihin kuului kanssallissosialistisen hallinnon asettaminen Suomeen.
Mauno Vannas syntyi Uusikaupunkilaisen Viktor ja Maria Johanssonin perheeseen 18.08.1891. Hän sai kasteessa nimen Viktor Mauno. Johanssonin perheen kaksi lasta, tytär ja poika, olivat kuolleet aikaisemmin kurkkumätään ja tulirokkoon parin vuoden ikäisinä. Merimies Viktor Johansson (1851-1915) oli kotoisin Karjalasta ja hänen vaimonsa Maria Kristina Iskaksdotter (1847-1911) oli syntyjään laitilalainen. Viktor Mauno Johansson otti vuonna 1905 käyttöönsä sukunimen Vannas.
Vannaksen ensimmäinen vaimo oli Sylvi Vannas ja toinen Salme Vannas (1918–1993), joka myös oli silmälääketieteen professori.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa opiskellut Mauno Vannas loi silmälääketieteen saralla kansainvälisesti merkittävän uran. Hän oli taitava kirurgi ja kehitti myös leikkausinstrumentteja.
Vannas toimi Suomen sisällisodassa sotilaslääkärinä. Sodan jälkeen Mauno Vannas oli lääkintäupseerina Autopataljoonassa. Vuonna 1921 hänet ylennettiin lääkintäkapteeniksi, ja hän saavutti vielä lääkintäeverstin arvon. Hän toimi Suomen silmälääkäriyhdistys ry:n puheenjohtajana 1936–1938 ja vuosina 1937–1961 Helsingin yliopiston silmätautiopin professorina. Vuonna 1943 hän toimi muun muassa Suomen silmälääkäriyhdistyksen pommitusten aiheuttamien silmävammojen toimikunnassa. Niin ikään 1940-luvulla hän kehitti Vannaksen värikalvoatulat ja 1950-luvulla kansainvälisesti Vannaksen sakset. Vannas aloitti ensimmäisenä Suomessa sarveiskalvonsiirrot ja perusti myös ensimmäisen silmäpankin klinikalleen 1956. Mauno ja Salme Vannas perustivat optikkoliikkeen A-Linssi Oy:n, johon he kouluttivat myös optikoita.
Politiikassa Vannas toimi äärioikeistossa ja johti kansallissosialismia ja natsi-Saksaa ihailevaa Suomen Valtakunnanliittoa (SVL). YLE TV1:n MOT-ohjelmassa esitettiin Suomen Valtakunnanliiton olleen juutalaisvastainen järjestö, joka kaavaili myös vallankaappausta, jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan. Vannas ehti tuhota SVL:n arkistot sodan lopulla, joten todisteet ovat vähäisiä. Vannas oli tiedekunnassa, joka ei puoltanut Saksasta paenneelle lääkäriksi esittäytyneelle juutalaiselle Walter Cohenille toimilupaa. Tiedekunta vetosi siihen, ettei Saksassa suoritettu tutkinto ollut saman arvoinen suomalaisen kanssa, sekä huomautti, ettei lupia tulisi antaa "tällaisille poliittisille pakolaisille" epävakaiden poliittisten olojen vallitessa, koska heitä sitten alkaisi Suomeen tulvimaan. Todellisuudessa saksalainen tutkinto oli vähintään yhtä hyvä, ellei parempi, minkä Saksassa itsekin oppinsa saaneet Ylppö ja Vannas tiesivät. Vannasta syytetään myös Moses Zewin väitöskirjatyön vaikeuttamisesta.^[1]
Vannaksen yhdessä professori Signe Löfgrenin, lääket. lis. Birgitta Knapen ja professori Jorma Castrenin kanssa perustamansa Silmäsäätiö jakaa apurahoja silmälääketieteen tutkijoille. Säätiön Mauno Vannas-mitali jaetaan saavutuksista silmälääketieteen ja silmäsäätiön hyväksi.
Vannaksen syntymäkaupungissa Uudessakaupungissa sijaitsevassa Vannaksen puistossa, Rantakadun ja Blasieholmankadun risteyksessä, on vuonna 1961 kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen messingistä veistämä Mauno Vannaksen muistomerkki. Vannas perusti 1960-luvulla Vannaksen säätiön, jonka tarkoitus on Uudenkaupungin kaunistaminen muun muassa puiden istuttamisella ja puistoalueilla."