VALTAMEDIA VIE SUOMEA KARHUN KITAAN?

 

                                            Rehellisesti yhteispelillä ja kukaan ei jää yksin!

Tulevissa presidentin vaaleissa saatetaan ratkaista Suomen kohtalo. Valtamedian vaikeneminen maailman käänteiden mahdollisista Suomea uhkaavista riskeistä, on jäänyt totaalisesti kevyt uutisoinnin varjoon. Tulikukat sun muut mediapellet vievät asioita muturasismilla ja omilla päähän pinttymyksillä kuten myös mieltymyksillään vaalikeskustelua eteenpäin. Yleensä tulevaisuuteen varaudutaan kaivamalla esiin suurimmat mahdolliset riskit, meillä tämä sivuutetaan vaikka presidentin viimeinen merkittävä rooli löytyy ulkopolitiikasta. Ja mikä on pahin mahdollinen skenaario, joka voi vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen: Onko se Venäjän voitto Ukrainasta - USA ja Venäjä sopii Ukrainan ja pienten maiden kohtalosta - osa EU-valtiosta ryhtyy, energiapulan pakottamana, veljeilemään Venäjän kanssa - Suomi jää Kiinan tuontiboikottiin - koko EU hajoaa - jne..

Meillä on melkoinen liuta presidenttiehdokkaita, joista voi yksi kantaan todeta ettei määrä korvaa laatua. Koko mainittu porukka voisi kerralla hypätä Niinistön saappaisiin ja tilaa jäisi vielä rutkasti. Jos väännämme esiin muutaman ehdokkaan: joku Rehn tuntuu lähinnä koomiselta heppulilta, Haavisto on homoudella ja pääkaupunkilaisuudella ratsastava ylioppilaspoika, Urpilainen työväen kosiskelija, joka todellisuudessa liikkuu Bilderberg-porukoissa, Aaltola, itseään ääriään myöten täynnä oleva asiantuntija, jonka sanomisia ja asiantuntemusta sopii epäillä joka kerta, kun mies aloittaa narisevan jaarituksensa. Muuta ehdokaspoppoota en lähde edes arvioimaan, toivon valtamedian keskittyvän siihen, kuten edellä mainittuihin presidenttikandinaatteihinkin.

Katsotaan ihan objektiivisesti kuka po. ehdokkaista on jo nyt pelannut mahdollisena presidenttinä Suomen onnettomaan tilanteeseen. Haavisto on välittömästi islamistien mustalla listalla ja johan vihervasemmiston riveistäkin hänen kaltaisilleen on toivottu pikaisia seppelekekkereitä. Ehkäpä kuitenkin suurimman riskin Suomelle presidenttinä muodostaa Aaltola, mies on mielikuvillaan ja uhollaan maalannut Suomesta vihollisen Venäjälle. Eikä Aaltola hyväksy USA:n suunnaltakaan muita kuin demokraatit, mies on ulostuloillaan polttanut niin omat kuin Suomen sillat republikaaneihin - kuinka käy Suomen, jos Trump ja Putin alkavat suunnittelemaan uutta maailman järjestystä. Siinäpä olisi tulikukille ja kumppaneille pohdittavaa ja ensi alkuun toimitettavaa: onko Suomi joutumassa presidenttivalinnan seurauksena karhun raatelemaksi vai elefantin tallomaksi. Demokratia perustuu tietoon, mutta jos valtamedia tarjoaa tiedon sijasta mielikuvia, vaikenemista ja manipulointia, ollaan samalla tiellä kuin Hitlerin ja Stalinin seuraajat.