POTKUILLA MARIN VALJASTI MEDIAN

Huoltovarmuuskeskusta ei voi hehkuttaa onnistuneesta varautumisesta juuri mihinkään ja tuntuukin, että lafkan komppaniallinen johtajia keskittyy lähinnä oman palkan nostamiseen. Kyseessä lienee huippuesimerkki siitä kuinka yksi byrokratian lonkero alkaa elämään omaa elämäänsä kuin valtio valtiossa. Tapahtuneen jälkeen HVK:n toimien tarkempi tutkiskelu on välttämätöntä, mutta hätäiset potkut, suhteellisen tuoreelle, johtajalle tuntuvat lähinnä kohtuuttomilta. Eihän kukaan pysty lyhyessä ajassa sotkemaan moisen laitoksen toimintaa ja hävittämään sen varastot lähes olemattomiin.

Huoltovarmuuskeskus rahoitetaan energiaverojen yhteydessä kerättävillä huoltovarmuusmaksuilla ja näitä kertyy vuosittain 40 miljoonaa euroa:
Huoltovarmuusmaksu
    bensiini 0,68 snt/l
    kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l
    raskas polttoöljy 0,28 snt/kg
    sähkö 0,013 snt/kWh
    kivihiili 1,18 €/t     *)
    maakaasu 0,084 snt/nm3     *)
*) lämmöntuotannossa
Maksun tuotto on noin 40 miljoonaa euroa vuodessa ja se tuloutetaan huoltovarmuusrahastoon. Huoltovarmuusrahaston tase on 2 mrd. €, joka on pääosin sitoutunut varmuusvarastoihin.

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN HALLITUS ja NEUVOSTO


Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa johtaa hallitus. Valtioneuvosto nimittää hallituksen kuultuaan huoltovarmuusneuvostoa. Hallitukseen kuuluu vähintään 9 ja enintään 11 jäsentä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan luettuina. Näistä vähintään 4 tulee edustaa elinkeinoelämää. Hallituksen toimikausi on 3 vuotta.
Valtioneuvosto nimittää Huoltovarmuusneuvostoon vähintään 22 ja enintään 26 jäsentä enintään kolmen vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä nimitetään elinkeinoelämän ehdotuksesta.
Huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Huoltovarmuusneuvosto myös tekee valtioneuvostolle ehdotukset Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen kokoonpanosta

Lisäksi huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on:
-pitää yllä yksityisen sektorin valmiutta yhteistyöhön huoltovarmuuskysymyksissä
-analysoida uusia huoltovarmuuden uhkia ja edistää alan tutkimusta
-tehdä aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista
-tehdä aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi huoltovarmuuden alalla
-arvioida huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta
-arvioida sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta.


Kun tarkastelemme HVK:n hallituksen ja neuvoston tehtäviä, kokoonpanoa sekä niissä istuvien jäsenten määrää, alkaa tuoreen johtajan poispotkiminen tuntua yhä mystisemmältä. Mitä tekee ja on tehnyt kymmenien vuosien aikana bussilastillinen luottamushenkilöitä, joiden valvonnassa HVK on menettänyt pääministerin luottamuksen? - Ei mitään. Jos Marin olisi halunnut pistää HVK:n kuntoon, olisi kenkä heilunut ensin keskuksen hallituksessa ja neuvostossa ja vasta tämä jälkeen se olisi läjähtänyt johtajan ahteriin.

HVK:n johtajan potkut ovat selkeä varoitus heille ketkä uskaltavat toimillaan haitata hallituksen puuhia. Mies lensi pihalle ilman selvityksiä hänen tekemisistään vain siksi, kun pääministeri totesi ettei luota kyseiseen tyyppiin. Jos katsomme THL:n toteamisia ja realismia, pitäisi kengän heilua sen puulaakin johtajien ahterissa, samoin Marin itse käänsi kelkkansa eikä sitä ihmeemmin valtamediassa hehkutella. Kuvitelkaapa kuinka kävisi YLE:n toimittajan, joka keräisi aineistoa Uudenmaan eristyksen lopettamista vastaan? Raaka totuus on se, että hän lentäisi pihalle kuin HVK:n johtaja. Istuva hallituksemme toimii julmalla ja epäinhimillisellä peloteperiaatteella, jossa taustoja ei selvitellä: Ensin hutkitaan ja pois potkitaan, tuskin koskaan tutkitaan!