tiistai 29. toukokuuta 2018

RAJU TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS KERTOO RAJUSTA EPÄONNISTUMISESTA!

Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden ollessa 150%, joku saattaa pitää sitä päättäjien hienona saavutuksena. Todellisuudessa tuo luku kertoo kaksi karua asiaa: Ensinnäkin kaupunki ei ole haluttu asuinpaikka ja toiseksi, siellä työskentelevien työntekijöiden veroeurot valuvat muualle. Toisin sanoen kaupungin päättäjät eivät ole satsanneet viihtymiseen, elinpuitteisiin, lapsiin, turvanneet palveluyritysten kehittymistä ja asukkaiden harrastusmahdollisuuksia. Raju työpaikkaomavaraisuus on kaupunkilaisen kannalta seurausta päättäjien totaalisesti epäonnistuneesta toiminnasta niin elinkeinopolitiikan kuin kaupungin hyvinvoinnin saralla.

Talousneroina itseään pitävät toteavat, että nyt säästetään, pistetään talous kuntoon ja vasta tämän jälkeen investoidaan tulevaisuuteen. Tästä toimintavasta aiheutuu se ikävä seuraus, että säästäessä kaupungin puitteet vanhenevat eikä sinne haluta muuttaa. Päin vastoin entisetkin asukkaat lähtevät sinne, missä säästämisen sijaan satsataan tukevasti tulevaisuuteen. Etenkin lapsiperheet muuttavat sinne, missä koulut ja vapaa-ajanpuitteet ovat moderneja ja toimivia. Vai luuletko lapsiperheen muuttavan paikkakunnalle, jossa ensi tingitään palveluista, jotta talous saadaan kuntoon ja reilun kahdenkymmenen vuoden päästä heidän lapsenlapsensa pääsevät uuteen kouluun?

Kun päättäjien avut kuuluvat alhaiselle tasolle eikä heiltä löydy ymmärrystä käytännön asioiden hahmottamiseen, muuttuu säästäminenkin kuluksi. Pahimmillaan säästövimman seurauksena terveyskeskuksessa eivät parane potilaat vaan työntekijät sairastuvat. Tällaisten päättäjien toiminnan seuraukset ovat aina katastrofaalisia kaupunkilaiselle, joka rahoittaa päättäjien toistuvat sukellukset munausten mereen. Ihmiset karttavat muuttamista moiselle töppöpäätäjien paikkakunnalle. Kun luottamushenkilöiden yksinkertaisuus yhdistyy nöyryyteen ja typerien johtajapäättäjien sokeaan seuraamiseen, ajautuu kaupunki väkisinkin vaikeuksiin ja se jättää kaikki mahdollisuutensa eli momenttuminsa käyttämättä.

Tuskin urpoinkaan päättäjä väittää vastaan,  vaikka minä puolestani väitän: Mitä suurempi kaupunki, sitä paremmat palvelut sen asukkailla on. Siis, toisin kuin jossain väitetään, uudet asukkaat tuovat uudelle kotipaikkakunnalleen vaurautta. Lapsiperheet eivät ole kulu, vaan tulevaisuuden mahdollisuus, joiden opetus katetaan suurelta osin valtionosuuksilla. Törppöjen päättäjien kaupungissa pelätään velkaa ja kah: SIKSI VELKAANNUTAAN LISÄÄ! Tyylin sietäisi muuttua ja muutaman päättäjän ja muutaman yrittäjän sijaan pitäisi katso kaikkien kaupunkilaisten, myös uusien, hyödyksi tulevaisuuteen!

Löysät kalsareiden lämmikkeenä jotkut pohtivat mistä miljoonia siihen, mistä kymmeniämiljoonia tuohon ja mitenkäs käy? -MENETÄMME JOKA VUOSI KYMMENIÄ MILJOONIA, KUN EMME TEE KAUPUNGISTA HOUKUTTELEVAA! Jos nyt valtionosuutemme ja verotulomme ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa ja työpaikkaomavaraisuutemme on 150%, menetämme verotuloina ja valtionosuuksina jopa 45 miljoonaa euroa joka vuosi. Meidän pitäisi tillistää tuota lukua, kun suunnittelemme tulevaisuutta ja tehdä kaupungistamme houkutteleva. Päättäjiltämme vaaditaan vain älyä, tulevaisuudenuskoa sekä rohkeutta, mutta niidenkö puutteessa on perusongelmamme ja synkän kohtalomme murheenmusta sinetti?

LINKKI:

Te jotka anoitte kenkää Parviaiselle, klikatkaa tästä. Näette mitkä eväät Parviainen sai ja silti hän piti opetuksentasomme siedettävänä!



Avainluku, tiedot vuodelta KOKO MAA Uusikaupunki Vertaile avainluvun muutosta alueilla
Taajama-aste, %, 2016 85,6 75,7 Avainluvun muutos ajassa
Väkiluku, 2017 5 513 130 15 752 Avainluvun muutos ajassa
Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, 2017 0,2 2,3 Avainluvun muutos ajassa
Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2017 16,2 13,8 Avainluvun muutos ajassa
15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2017 62,5 59,1 Avainluvun muutos ajassa
Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2017 21,4 27,1 Avainluvun muutos ajassa
Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, 2017 5,2 0,4 Avainluvun muutos ajassa
Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä, %, 2017 4,5 2,7 Avainluvun muutos ajassa
Syntyneiden enemmyys, henkilöä, 2016 -1 109 -46 Avainluvun muutos ajassa
Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, 2016 0 -86 Avainluvun muutos ajassa
Perheiden lukumäärä, 2016 1 475 583 4 309 Avainluvun muutos ajassa
Asuntokuntien lukumäärä, 2016 2 654 657 7 815 Avainluvun muutos ajassa
Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus, %, 2016 39,7 63,8 Avainluvun muutos ajassa
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus, %, 2016 32,2 25,6 Avainluvun muutos ajassa
Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2016 71,3 69,2 Avainluvun muutos ajassa
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2016 30,4 22,5 Avainluvun muutos ajassa
Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, 2016 2 275 679 6 317 Avainluvun muutos ajassa
Työllisyysaste, %, 2016 68,6 72,3 Avainluvun muutos ajassa
Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus, %, 2015 66,4 78,8 Avainluvun muutos ajassa
Työttömien osuus työvoimasta, %, 2016 13,5 10,2 Avainluvun muutos ajassa
Eläkeläisten osuus väestöstä, %, 2016 25,3 32,9 Avainluvun muutos ajassa
Taloudellinen huoltosuhde, 2016 141,8 143,8 Avainluvun muutos ajassa
Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 2015 2 256 459 6 885 Avainluvun muutos ajassa
Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, 2015 3,2 3,9 Avainluvun muutos ajassa
Jalostuksen työpaikkojen osuus, %, 2015 20,5 43,5 Avainluvun muutos ajassa
Palvelujen työpaikkojen osuus, %, 2015 75,1 51,7 Avainluvun muutos ajassa
Vuosikate, euroa/asukas, 2016 493,9 570,6 Avainluvun muutos ajassa
Lainakanta, euroa/asukas, 2016 2 932,6 1 924,8 Avainluvun muutos ajassa
Konsernin lainakanta euroa/asukas, 2016 6 144,9 4 441,4 Avainluvun muutos ajassa
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä, nettokäyttökustannukset, euroa/asukas, 2016 1 926,5 1 629,1 Avainluvun muutos ajassa
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä, nettokäyttökustannukset, euroa/asukas, 2016 3 256,6 3 553,2 Avainluvun muutos ajassa

6 kommenttia:

  1. Luuletko yhdenään päättäjän pystyvän näkemään muuta kuin itsensä. Ei ne ymmärrä noin vaikeita.

    VastaaPoista
  2. Alustus lienee positiivista ajattelua.

    VastaaPoista
  3. Luvut eivät valehtele. Kohta velka/asukas on reilusti yli maan keskiarvon. Onhan tässä nyt niin monta asiaa ihanasti rempallaan että mitä onkaan edessä. Hallinnassa kaupungin rahapaletti ei ole.

    VastaaPoista
  4. Ei kaikkia autotehtaan työntekijöitä saada tänne muuttamaan.

    VastaaPoista
  5. Eikä kaikkia laitilaissiiiii

    VastaaPoista
  6. Kovasti oli plarin pääkirjoitus toisen sorttinen kuin täällä oleva kirjoitus tästä omavaraisuudesta. Miettikää kumpi on enemmän oikein.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!