torstai 19. lokakuuta 2017
Surkeat Politiikantekijät
Uudessakaupungissa olisi nyt otollinen aika tehdä suunnanmuutos ajattelussa sen jälkeen
teoissa. Tehdään pieni mielikuvitusmatka Uuteenkaupunkiin ja vuoteen 2025:
TE-palvelut lakkautetaan, koska ei ole työttömiä. Sosiaalipalvelut lakkautetaan koska ei ole
asiakkaita. Urheilussa saavutetaan useissa lajeissa Suomen, Euroopan ja maailman ennätyksiä,
niin yksilö kuin joukkue lajeissa. Tämä ei tietenkään tullut ilman panostamista uusiin lajeihin ja
kulttuurin muuttamiseen.
Nobel palkinto myönnetään niin henkilölle kuin yhteisölle, kiitos
uudelle opetusmenetelmälle, missä peruskoulu ja päiväkoti yhdistettiin, saatiin otettua
käyttöön lasten kehityksen otolliset hetket, joka puolestaan tuki visualista ja motorista
kehitystä. He oppivat mm. Puhumaan sujuvasti kolmea kieltä ennen seitsemää ikävuotta.
Kaupunki on kasvanut lähemmäksi 80 000 henkilön taajamaksi, osaksi maahanmuuttajien
avulla, mikä puolestaan kulttuurisien eroavuuksien vuoksi auttoi yhteiskuntaa kehittymään
henkisesti ja sosiaalisesti että yhteiskunnan dynaamisuus kasvoi rajusti, kiitos siitä voidaan
kohdistaa viisi vuotta kestävälle kotouttamisohjelmalle, minkä hyväksyttävästi suorittanut sai
automaattisesti kansalaisuuden.
Kaupungin kasvaessa kehitimme kiertotaloutta niin
onnistuneesti että jouduimme lopettamaan kaatopaikan. Liikkuminen on nopeaa ja
energiatehokasta sekä edullista, koska kehitimme itse uuden tavan liikkua. Siitä iso kiitos
uudenlaiselle kehitysyksikölle, jossa toimii pysyvästi yliopisto ja ammattikorkea sekä paikalliset
yritykset.
Tämän kaltainen visio ei voi toteutua, niin kauan kuin meillä ongelmia politiikassa. Mitkä ovat
ne ongelmat ja tiedänkö ratkaisut vallassa olevia paremmin?
Ongelma 1: Poliitikot eivät tiedä mikä heidän tehtävänsä on.
1. Jotkut sanovat, että tehtävänä on hoitaa "yhteisiä" asioita.
2. Toiset taas, että tärkein asia on tasapainoinen talous.
3. Kolmansille taas, "kattavat" palvelut on "hyvinvointi" yhteiskunnan tärkein tae.
Kaikki ovat väärässä.
1. Yhteisiä tehtäviä varten on luotu hallintokoneisto. (täydellinen byrokratia hoitaa homman).
2. Talouden osalta poliitikko tulisi kysyä itseltään. Luoko talouden kasvu mahdollisuuksia, vai
mahdollisuudet talouden kasvua. (Poliitikon tulisi luoda mahdollisuuksia).
3. Palveluiden osalta poliitikko tulisi kysyä itseltään. Mitä varten julkiset palvelut ovat olemassa
ja mitä meidän tulisi tehdä, että palvelua ei tarvitsisi olla olemassa? (jos ei ole sairaita, ei
tarvitse olla sairaaloita. jos pystymme luomaan sellaisen tiedon ja taidon tason jota tarvittaisiin
kullakin hetkellä, ei oppimiskoneisto olisi kovin suuri jne….).
Mitä jää poliitikon tehtäväksi?
Ratkaisu1: Poliitikon tärkein tehtävä on olla suunnannäyttäjänä, eli luoda lakeja, säädöksiä ja
päätöksiä jotka antavat yhteiskunnalle suunnan. Vasta sen jälkeen voimme luoda yhdessä
byrokratian kanssa strategioita, eli mahdollisia polkuja jotka ovat kohti visiota. Visiota ei voi
jättää konsulttiyhtiöille!
Ongelma2: Puolueet eivät tiedä minne pitäisi yhteiskuntaa ohjata.
1. Koska puolueet koostuvat poliitikoista ja aktiivisista rivijäsenistä.
Koska kenelläkään ei ole visiota, niin ei puolueellakaan tai kunnallisella osastollakaan ei voi olla
suuntaa minne pitäisi ohjata. Johtaa tämä reaalipolitiikan joka on reagoimista ulkoa tuleviin
ärsykkeisiin. Esimerkiksi laskukausi ja nousukausi ohjaavat yksittäisiin asioihin keskittymistä,
joka johtaa poukkoiluun asioiden välillä.
2. Puolueiden rakenteista johtuen puolueiden sisäinen uudistuminen on mahdotonta
(Perussuomaiset on poikkeus). Kun puolueiden rakenne on pyramidin mallinen, on alhaalta
tuleva muutospaine olematon, koska alenpanna oleva "nuolee" aina ylempänä hierarkiassa
olevaa.
3. Koska muutospainetta ei tule alhaalta käsin on puolueet omaksuneet ”erillispolitiikan”
kunnalliselle ja valtakunnan tasolle. Kun valtakunnan tasolla leikataan, voidaan kunnallistasolla
vastustaa leikkauksia. Tämä johtaa yhteiskunnan skitsofreeniseen tilaan ja estää
mahdollisuudet kehittyä niin yhteiskunnallisesti kuin puolueena.
Ratkaisu2: Paremmat poliitikot
1. Pitkäaikainen kehitysohjelma, jossa vallassa olevat ja oppositio yhdessä suunnittelee
kehityksen suunnan”raamit”. (eduskuntaohjelma, kunnallinen aluekehitysohjelma).
2. Puoluetuki sidoksissa sosiaalisiin indikaattorien tuloksiin painoarvolla X.
3. Puolueorganisaation rakenteellinen muutos. Rajapinnat alhaalta päin ohjautuisi.
Ongelma3: Poliitikoilla ei ole oppimiseen tähtäävää kommunikointikykyä.
Puolueet ja paikallisosaston jäsenten keskustelut rajoittuvat yhä useammin vain oman kuplan
sisälle, joka vahvistaa sanomaa, mutta ei sen sisältöä. On unohdettu että kenelläkään ei ole
totuuteen "avainta" vaan voimme oppia vain niiltä joilla on "rehellisesti" erilainen
maailmankuva.
Ratkaisu3: Kommunikaation lisääminen puolueiden välille.
Ongelma4: Poliitikko on laumaeläin.
Tämä ominaisuus meissä on vaarallinen.
1. Kun poliitikolla ei ole omaa näkemystä, mutta haluaa olla arvostettu jäsen, ajautuu hän
helposti auktoriteettien viemäksi, antaen heille vastuun omista teoista, ilman analyyttistä
tulkintaa, jossa puhe ja hiljaisuus on teko, tämä on ”asiamiestila” missä totellaan auktoriteettia
(eliittiä) ilman ajattelua.
2. Vanhojen poliitikkojen sidospiiri on voimakas, joissa yksilöiden urakehitys sekä
mahdollistavat etuudet jarruttavat uudistumista, siksi eturistiriitaa on vaikea ohittaa (piiri
pyörii).
Ratkaisu4: Päätökset ja prosessi läpinäkyviksi.
Ongelma5: Demokratian kunnioituksen puute.
Politiikan pitäisi toteuttaa kansan tahtoa.
1. Vaikeus tulee siitä että ei ole yhteistä tahtoa, koska suurin osa tahtotilan vaikutuksesta tulee
mielikuvan kautta. Esimerkiksi puolueiden sympatian kohteet ohjaavat mielikuvaa ilman
todisteita.
Kokoomus =yrittäjät,Keskusta=maanviljelijät,SDP=työntekijät, ja loput tahdosta tulee
kulttuurisesta perimästä ja elämänkokemuksista.
2. Kun poliitikolla on vielä jokin ryhmän agenda esim. eläkeläiset, nuoret jne.. Kaventaa hän
samalla oman ryhmän ja samalla koko yhteiskunnan toimintakykyä hakemalla etuuksia Ko.
Ryhmälle, koska ryhmien epätasa-arvoinen kohtelu heikentää yhteiskunnallista
yhteneväisyyttä.
3. Demokratian parhaaseen ominaisuuteen kuuluu virheiden esille tuominen, koska tämä on
keino yhteiskunnan kehittymiselle, siksi on tärkeää että olisi useampia tahoja jotka vahtisivat
mitä vallassa olijat tekevät.
4. Asioiden vaikeus ja henkilöiden persoonallisuuksien vaikeus, menevät helposti sekaisin,
mikä johtaa että asiat menevät sekaisin.
Ratkaisu5: Avoimuus ja vision selkeys
Ongelma6: Ahneus.
Ihmisen heikkouksista yleinen on tottuminen tarjottuun "hyvään" jossa hämärtyy alkuperäinen
tahto "Olen palvelija enkä palveltava". Lopulta etuudet kuuluu minulle koska olen "erikoinen".
"Moraalisesti hyvää ei ole se, ettei tehdä väärin, vaan se, ettei edes tahdota tehdä väärin".
Ratkaisu6: Avoin tieto ja seuranta (”vahtikoirien” kunnioittaminen)
Ongelma7: Näköalattomuus.
Uusien poliitikkojen näkemyserojen sitominen yksipuolisesti puoluekuriin, joka johtaa poliitikon
innostuksen puutteeseen. Eräs poliitikko sanoi että ”eduskunnasta on noin 100 zsombie
edustajaa”. Kuntapolitiikka? Miten he näkevät ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuudet? Onko
aikaa tai kiinnostusta paneutua asioihin työnsä ohessa ? Kuinka suuri osa ehdokkaista
on”muiden perässä hiihtäjiä”? Onko toisten kunnioitus tärkeämpi kuin yhteiskuntaa kehittävä
toimina?
Korjaus7: Puolueiden ryhtiliike, ei edustajien määrä ole tärkeä, vaan heidän laatu (5%)
Ongelma8: Asioiden hoitopuolueet.
Koska visiota ei ole, politikojen sisäpiiri määrittää sen hetken suunnan, joten puolueiden tai
osastojen erottaminen toisistaan on mahdoton tehtävä (ei ideologiaa, kuin vain tarvittaessa).
Tämä on pystytty toteutumaan, koska suurin osa äänestää:
1. Uskon ja ideologian kannattamana jota vastaan on turha faktojen avulla todistaa vääriksi.
Esim. Kilpailun avulla valikoituu parhaat yksilöt, joiden avulla heikommat voivat elää.
2. Uskoa ja ideologiaa vahvistavat uskomukset.
Esim. täysin vapaa markkinatalous loppujen lopuksi korjaa itse itsensä.
3. Lähikulttuurisen perimän seurauksena. ”Olen aina äänestänyt sitä ehdokasta tai tätä
puoluetta ja tulen aina äänestämään”!
Korjaus8: Kansalaisten tiedon kasvattaminen (kansalaisopisto)
Ongelma9: Tiedon pimittäminen on valtaa.
Yksi keino haalia kunnioitusta ryhmien sisällä on tieto ja sen ”oikea-aikainen” käyttö. Samalla
se on keino tehdä hallaa koko yhteiskunnalle. Vaatii paljon että tunnustamme että tieto yhden
hallussa tuottaa paljon vähemmän arvonlisää kuin 15 000 henkilön hallussa.
Korjaus9: Kunnallinen avoin data, tulevaisuuslautakunta.
Ongelma10: Yhteisöllisyyden puute.
Vaikka tämä yhteisö on meidän kaikkien ei meidän yhteisien asioiden vaikuttamiseen pääse
kuin kivettyneiden puoluekoneistojen kautta.
Korjaus10: Liberatiivisen demokratian lisääminen, esimerkiksi kansalaisraati.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski on saanut huomionosoituksen
VastaaPoistaSatakunnan ja Rauman Yrittäjiltä liittyen kunnan panostuksiin yrityselämälle.
Kosken taidot tuolla saralla tiedetään, joten huomionosoituson aiheellinnen.
Kosken dynaamisuutta ja aktiivista otetta kiitellään. Hänen toiminnallinen ero
Ugin liimapersejohtajiin, jotka ovat jumiutuneet toimistoihinsa, on huikea.
Raumalla on tekemisen meininki vahvan johtajan toimesta. Meillä taas surkeita ovat muutkin, kuin politiikan tekijät.
Katsotaan sitten mikä on hintalappu.
VastaaPoistaHintalappu tulee Ukin väestönkasvullekin. Suunta on kääntynyt Ugissa jos sitä seuraa poliisin silmin. Näin se menee kun kansallisuuksia alkaa olla paljon ja osa on irrallaan perheistään
VastaaPoistahttp://ukinyt.fi/wordpress/arkistot/3964
Kas tässä alla tälle päivää. Miltä oikeasti otsikon teksti tuntuu?
VastaaPoistahttp://www.aamuset.fi/uutiset/3699084/Turvapaikanhakijoista+kateissa+noin+5+600
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3699959/Irlantilaiset+ja+suomalaiset+pahoinpitelivat+toisiaan+Ugin+yossa
VastaaPoistaTässä viime yön tapahtumia