NAZIMEDIAN VAIKUTUS JATKUU VIELÄ VUOSIA

Uudessakaupungissa ei julkisesti tunneta päätöksenteon lähihistorian kaikein mädimpiä käänteitä. Jopa selkeät valheet pysyvät ihmisten mielissä sitkeästi totuutena. Kaiken tämän alku löytyy valtuuston tv-lähetysten lopettamisesta. Kyseiset lähetykset eivät olleet mikään valtava show tai yleisömagneetti, mutta kaikkien nähtäville tarjottu lähetys esti median valehtelun. Syntynyt aukko tiedonvälityksessä mahdollisti tavoitteellisen valehtekun, jolla vaikutettiin päätöksentekoon, jopa käytyihin vaaleihin. Nämä valheet vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa.

Uudenkaupungin päätännästä ja etenkin valtuustosta ja muutamasta kaupunginvaltuutetusta annettiin julkisuuteen täysin totuuden vastainen kuva. Viimekauden valtuusto ei ollut riitaisa, yksikään valtuutettu ei käyttäytynyt huonosti, mistään siihen viittaavista sadoista median väittämistä ei löydy pöytäkirjamerkintää saati tallenetta. Ainoastaan koulutuslautakunnassa keskustelu kävi joskus kiivaana ja jopa kerran lautakunnan enemmistö marssi ulos kokouksesta. Nämäkin episodit johtuivat käsiteltäväksi tulleista  herkistä asioista, esittelijästä, puheenjohtajasta sekä tietenkin silloisesta hallituksen puheenjohtajasta.

Vainoaikaan paikallistiedotusta johti henkilö, joka ei käynyt itse kertaakaan yhdessäkään valtuustonkokouksessa. Kun hänelle tästä huomautettiin, mediapersoona kirjoitti välittömästi julkaisuunsa kaverinsa kertoneen valtuustonkokousten olleen hirveitä, muutaman öykkärivaltuutetun sabotoimia, tilaisuuksia. Tiedonvälitys nojasi po. tapauksessa anonyymiin kaveriin tyylillä: "se oli joku iso, mustapartainen mies". Kuitenkin totuuden tiesi koko valtuusto ja sen tietää nykyinen valtuuston enemmistö, mutta heiltähän ei kysytty tai heidän eikä kannattanut paljastaa omaa kumileimasimen rooliaan.

Meillä  ei ole vieläkään päästy lähistorian suhteen edes neuvostoliittolaiselle tasolle, jossa rehabilitoitiin vallanpitäjien ja niiden halltiseman median tuomitsemia henkilöitä. Siksipä me Uudessakaupungissa emme ole rehellisyydessä edes neuvostoliiton tasolla vaan elääme nazikulttuurin tyylisessä tiedotuskäytännössä, jossa rehabilitointia ei tapahtunut. Vieläkin ja lähes päivittäin nazimedian tuomitsemat päättäjät kärsivät heitä sivaltaneista sadoista perättömistä julkisista kirjoituksista, samoin nazimedian pyörittäjä saa esikuntineen suitsutusta ja kantaa päällään tolkun ihmisen viittaa sekä palkintojen myötä päänsä päällä sädekehää.

Yleensä historian valheet ja vääryydet korjataan jälkikäteen esim. Neuvostoliitton rehabilitointi tai Etelä-Afrikan totuuskomissio. Meillä ei ole käynyt näin, koska valassa on yhä nazitiedotuksen avulla  noussut enemmistö, joka hyväksyi viattomien ihmisten mollaamisen ja elämän pilaamisen  nazimediassa. Vaikka mediassa ovat tyypit vaihtuneet, heidän edeltäjiensä levittämä tieto elää. Tähän tietoon perustuu myös tämän päivän uusien toimittajien työ, sillä eivät he olleet näkemässä totuutta vaan elivät nazimedian luomassa valhemaailmassa kuten muukin kaupunki.

Kun nazimedian vetäjä palkitaan, häntä juhlitaan ja samalla jeesutellaan pakolaisten vastaanotolla, voidaan puhua härskiäkin härskimmästä kaksinaismoraalista. Jo joulun vuoksi olisi kohtuullista puhdistaa, jouluaattona 2010 alkaneilla, sadoilla valheilla loattujen ihmisten maine. Sadoista perättömistä mollauksista ei kärsi ainoastaan muutama entinen luottamushenkilö, vaan myös heidän perheensä, sukulaisensa ja lähipiirinsä eli kymmenet täysin ulkopuoliset ihmiset.

Viimeeksi eilen kaupassa aivan tuntematon ihminen alkoi haukkumaan minua häirikoksi, naisen hakkaajaksi jne.. Mielestäni kenekään ei tarvitse joutua moisten perättömien syytösten kohteeksi. Yksityinen ihminen ei voi tällaisen vainon kohteeksi joutuessaan reagoida siihen muuten kuin ryhtyä asioimaan vieraalla paikkakunnalla. Nähdäkseni tämä on kohtuutonta etenkin silloin, jos kaikki perustuu äärimmäisen niljakkaaseen vuosia jatkuneeseen valehteluun: KUINKA KAUAN TÄMÄ SAA JATKUA? -Kenties vuosia, jos ei muuta pois..., mutta eihän täältä pääse .....