sunnuntai 2. elokuuta 2015

VIRKAMIESPALVELUSETELI PITÄÄ KUNNAN VIRKAMIEHEN PALKAN KOTIKUNNASSA!

Kunnallisten virkamiesten ansiotulo syntyy vähän samaan tyyliin kuin maanviljelijöiden tienestit. Maanviljelijä saa tuottonsa maasta ja virkamies kunnasta. Erona maanviljelijään on tienkin se, että virkamies ei kynnä eikä kylvä, mutta saa toisten hänelle niittämän elannon varmaakin varmemmin. Toinen havaittava ero maanviljelijän ja virkamiehen välillä saattaa piillä siinä, että maamies pitää huolta maastaan lannoittamalla, auraamalla, äestämällä jne., mutta virkamies ei välttämättä pidä hyvää huolta kuntansa perustasta eli ei käytä paikallisia palveluita.

Kuntalaki velvoittaa päättäjiä toimimaan kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi. Hallituksen vastuulle sama laki sälyttää kunnan taloudesta huolehtemisen. Kun tähdennämme virkamiesten olevan keskeinen osa kuntaa, lankeaa vastuu virkamiesten olemisesta ja elämisestä luottamushenkilöille. Joissakin kunnissa tätä lakia noudatetaan tinkimättä. Vaikka kunnan talous olisi virkamiesten valmistelun seurauksena kuinka kuralla ja valmistelu kuinka älytöntä tahansa, luottamushenkilöt aikaa ja varoja säästämättä huolehtivat virkamiehistään.

Löytyypä kuntia ja ainankin yksi kaupunki, jossa koko päätöksentekijäin joukko pitää päätehtävänään virkamiesten hyvinvoinnin huippuunsa viritettyä mukavuustasoa.  Miljoonien talousvahingot aiheuttaneen valmistelun aikaansaajia palkitaan ruhtinaallisin palkankorotuksin ja kannustinpalkkioin. Parhaimmillaan miljoonamunauksia mestaroineita virkamiestä saatetaan juhlia tuhansin ilmaisin makkaroin ja kahviannoksin.

Ehkäpä virkamiesten huolehtimista voitaisiin kehittää hiukan pidemmälle ja veronmaksajaa hiukan huomioiden. Kun virkamiehet tienaavat palkansa kaupunkilaisten veroista, luodaan uusi systeemi, jonka johdattamana virkamiehet käyttävät palkkansa veronmaksajien kotikunnassa. Sen sijaan, että virkamiesten palkka maksettaisiin euroina, ryhdytään heidän palkka maksamaan paikallisisiin yrityksiin käyvinä ostokuponkeina, virkamiespalveluseteleinä tai virkamiesvaluttana, joitka yrittäjät saavat vaihdettua valtakunnan valtavaluttaan.

Itse asiassa virkamiespalveluseteli helpottaa virkamiesten elämää. Etenkin heidän perheensä saa nauttia virkamiehestä enemmän, kun tämä ei tee enää pitkiä shoppailureissuja maakunnan ostoskeskuksiin tai matkustele ympäri maailmaa hummaamassa. Kyseessä on melkoinen piritysruiske paikalliselle liike-elämälle. Kuponki/setelijärjestelmän oikealla vaihtokurssilla esim. polttoaineen suhteen, saadaan ulkopaikkakunnilla asuvat virkamiehet perheineen motivoitua muuttamaan työpaikkakuntaansa.

Huonosti taloutensa hoitaneiden kuntien taustalla havaitaan sattumoisin silloin tällöin virkamiesten suorittama  huono valmistelu. Jos virkamies ei kykene huolehtimaan taloudesta töissä, saattaa hänen perheensä yllä leijailla epävarmuuden pilvi, kun talous saattaa kotonakin repsahtaa negatiiviseen jamaan. Tämä ja siitä seuraavat henkiset paineet voidaan estää virkamiespalvelusetelijärjestemää kehittämällä. Kootaan luottamushenkilöistä kaukaa viisas virkamiespalvelusetelikollegio, joka kilpailuttaa yrityksiä, joihin kunnan virkamiessetelit/kupongit ennalta sovitusti käyvät.

Kilpailutuksen on toimittava kokonaistaloudellisesti eli hinnan lisäksi on huomioitava ruuan turvallisuus, terveellisyys ja sen globaalit vaikutukset. Kaukaa viisas virkamiespalvelusetelikollegio voisi esim. viikottain kilpailuttaa paikalliset elintarvikeliikkeet. Näin virkamiehet perheineen saisivat hakea kupongeillaan esim. torstaina Siwasta maittavaa ja ravitsevaa siskonmakkarakeittoa, perjantaina Lidlistä tuhtia hernekeittoa, launtaiksi teurastamolta tulisi höyryävää palttua ja Runebergin torttuja virkamiesperheet saisivat päivää muuta väestöä myöhemmin, mutta paljon edullisemmin.

Saavutettuja virkamiespalvelusetelisäästöjen ylituoton ehkäisemiseksi virkamiehille voitaisiin esim Uudessakaupungissa järjestää perhematkoja kaupungin ruuhkien ja vilinän ulkopuolelle. Mikä rauhottaisi ja vaputtaisi virkamiehiä arjesta paremmin kuin häntä varten räätälöity koko perheen laskettelumatka Lasamäkeen tai viikon kestävä vuoristovaellus Kuuanvuoren huipulle. Jos tämänkin jälkeen virkamiespalvelusetelivaroja jäisi jäljelle, voitaisiin niillä juhlia virkamiehiä koko kunnan voimin torilla tarjotuin maksuttomin makkaroin ja kahviannoksin.




6 kommenttia:

  1. Kokomuslainen virkamies tai kannataja ei koskaa laula tätä vanhan virsikirjan virttä 381.
    http://yle:fi/uutiset/taman_virren_kirkko_poisti_virsikirjasta_klikkaa_ja_veisaa_kapinavirsi_karaokena/8171540

    VastaaPoista
  2. Inkeri saa palkkansa tietysti normaalisti rahana, eihän virkamiespalvelusetelit häntä koske. Eikös niin Java?

    VastaaPoista
  3. Kiitos käynneistä ja kommenteista! Kirjoituksessa puhutaan virkamiehistä, joihin kommentissa mainuttu nainen sisällyt. Ei ole enää valtapiireissä köyhien eikä tarpellisen työnteon ymmärtäjiä saati kunnioittajia. Kansalta pyydetään vyön kiristystä ja malttia, kun päättäjien ahneus on valttia!

    VastaaPoista
  4. java haukkuu ilman perusteita virkamiehiä. ei pysty muuhun jatkaa samaa laulua.

    VastaaPoista
  5. Ole Java hiljaa, olet historiaa.

    VastaaPoista
  6. Kiitos vierailuherkkyydestä ja kirjoituksista! Enhän minä ketään hauku, esitän modernin jutun tyyliin: Näinhän vanhuksiakin kohdellaan! Jos ja kun olen ukilaista poliittista historiaa, kai minä sitten havisen.

    VastaaPoista

Tuhraappa tähän aikasi kuluksi jotain! Kiitos!